2009-07-26 VU: Kotimaiset metsämarjojen poimijat käyvät taistoon

[JPU]

Kotimaiset metsämarjojen poimijat käyvät taistoon

Pohjoissuomalaiset marjanpoimijat ovat järjestäytymässä yhdistykseksi, jonka tarkoitus on valvoa erityisesti ansiomielessä metsämarjoja poimivien marjastajien etuja.

Yhdistyksen koollekutsuja on Rovaniemen kaupunginvaltuustossa perussuomalaisia edustava Hemmo Koskiniemi, jonka mukaan Ranuan Hillamarkkinoilla perustettavaan Lapin marjanpoimijat -yhdistykseen on tulossa satakunta jäsentä.

-Tämä on huono aika perustaa yhdistystä, kun potentiaaliset jäsenet ovat marjassa, itsekin hillasuolta yhytetty Koskiniemi kertoo.

Ulkomaalaispoimijat maksamaan veroja

Yhdistyksen nettisivuilla otetaan kiivaasti kantaa etenkin ulkomaalaispoimijoihin ja heidän oloihinsa. Koskiniemen mielestä ulkomaalaispoimijoiden rahtaaminen toiselta puolelta maapalloa on järjetöntä hommaa.

-Ainakin heillä pitäisi olla asianmukaiset työsopimukset, samanlaiset kuin viljeltyjä marjoja poimivilla kausityöläisilläkin, Koskiniemi sanoo ja viittaa Ruotsin malliin, jossa poimijoilla on työsopimukset ja he maksavat tuloista veroa.

Tällä hetkellä ulkomaalaispoimijat tulevat Suomeen marjafirmojen kutsumina turistiviisumeilla. Yritykset järjestävät poimijoille yöpymispaikat ja kulkuneuvot, ja heidät velvoitetaan myymään poimimansa marjat yritykselle.
-Jos marjafirmat joutuisivat maksamaan ulkomaalaispoimijoille palkkaa, myös metsämarjojen kilohinnat nousisivat ja suomalaispoimijat hyötyisivät, Koskiniemi perustelee.

Yhdistys ei ensimmäinen laatuaan

Ruotsin metsissä marjoja poimii tänä kesänä 5500 ulkomaalaispoimijaa eli tuplasti enemmän kuin Suomessa. Lapin Lihan Jukka Kristo ei suoralta kädeltä kannata Ruotsin palkkamallia, sillä siinäkin on porsaanreikänsä.

-Työsopimuksia kierretään siten, että poimijoilla on sopimukset ulkomaisten työnvälitysyhtiöiden kanssa. Verot menevät siis jonnekin Caymansaarille, Kristo toteaa ja lisää, että Ruotsissa metsämarjojen kilohinnat ovat Suomeakin alhaisemmalla tasolla.

Myös valtakunnallisen luonnontuoteyhdistys Arktisten Aromien Simo Moisio epäilee ulkomaalaispoimijoille esitettäviä rajoituksia.

-Tällaisia yhdistyksiä on ollut ennenkin, mutta homma on kaatunut siihen, ettei ulkomaalaisille poimijoille voi laittaa eri lakeja kuin Suomen kansalaisille. Heille kuuluvat samat jokamiehenoikeudet kuin suomalaisillekin, Moisio sanoo.

Ministeriö luottaa tiedotukseen

Sisäasiainministeriö teki ulkomaalaisia marjanpoimijoita koskevan selvityksen vuonna 2007 sen jälkeen kun ukrainalaispoimijat jäivät huonon marjasadon vuoksi ilman kotimatkaan tarvittavia tienestejä.

Selvityksen loppuraportissa päätettiin keskittyä todenmukaisen tiedotuksen lisäämiseen poimijoille sekä asian seurantaan. Selvityksen jälkeen viranomaiset käänsivät jokamiehenoikeuksiin ja marjanpoimintaan liittyvää materiaalia poimijoiden kielille.

Hemmo Koskiniemi uskoo kuitenkin järeämpiin aseisiin.

-Ensi talven aikana aiomme vaikuttaa eduskuntaan, että saisimme aikaan uuden selvityksen ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oloista ja toiminnasta Suomessa. Myös ammattiyhdistysliikkeen voisi kuvitella kiinnostuvan asiasta, hän kaavailee.

Maailmanmarkkinat määräävät mustikan hinnan

Suomalaiset marjanpoimijat toivoisivat, että kovalla työllä noukituista marjoista maksettaisiin nykyistä suurempi kilohinta. Matalasta kilohinnasta syytellään ulkomaalaispoimijoita ja marjanvälittäjien mafiaa, mutta todellinen syyllinen näyttää löytyvän globaalista taloudesta. Suomalaista mustikkaa ostavat teollisuusyritykset vievät mustikkaa ulkomaille, jossa sen kilohinnan tulee olla kohdallaan.

-Viemme mustikkaa Eurooppaan, jossa sitä käytetään jogurtteihin ja hilloihin. Lisäksi sitä menee Aasiaan lääketeollisuuden käyttöön, Lapin Lihan Jukka Kristo kertoo.

Suomalaisen mustikan kausihinta määräytyy pitkälti muiden maiden sadon perusteella. Yhdysvalloista ja Kanadasta tulee paljon pensasmustikkaa, jonka hinta säätelee myös luonnonmustikan hintaa. Eniten hintaan vaikuttavat Itä-Euroopan metsämarjamarkkinat.

-Valko-Venäjän ja Ukrainan marjamarkkinat ovat paljon suuremmat kuin Suomen ja Ruotsin, ja siellä sato kypsyy aiemmin. Se määrää hintaa myös meillä, Kristo sanoo.

Metsämarjojen poimijahinnat romahtivat 1990-luvun puolivälissä, kun Neuvostoliitto hajosi, ja alueelta vyöryi halpaa marjaa länsimaiden markkinoille. Sen jälkeen metsämarjojen kilohinta on ollut jatkuvasti nousussa.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=8510:kotimaiset-metsaemarjojen-poimijat-kaeyvaet-taistoon-&catid=29:kotimaa&Itemid=4