2015-09-03 Kaleva: Kun on pakko lähteä

[Nyymi]

Kun on pakko lähteä


Kolumnit 3.9.2015 12:00
Ilkka Lappalainen

Isäni kotiväki oli siirtolaisia. He joutuivat lähtemään kahteen otteeseen sotaa pakoon kodistaan Jääsken pitäjän Patjaalan kylän Peurakankaalta.

He eivät lähteneet omasta tahdostaan vaan pakosta. Isä ja hänen veljensä panivat kyllä hanttiin muiden suomalaismiesten rinnalla, mutta ikävin seurauksin. Veli menehtyi, siltikään kotia ei saatu takaisin. Toiselta evakkoreissulta ei ollut enää paluuta.

Isäni nuorena miehenä sulautui uuteen yhteiskuntaan, oppi puhumaan yleisesti hyväksyttyä suomen kielen muotoa, opiskeli ja teki pitkän työuran. Hänen äitinsä, mummoni, sen sijaan eli siirtolaisena kolme vuosikymmentä, kuolemaansa saakka.

Sotien jälkeen mummo haaveili vielä paluusta takaisin kotiin Karjalaan. Aika kuitenkin tappoi haaveet. Tilalle tuli tunne, ettei hän menisi vaikka pääsisi.

Suomalainen yhteiskunta oli tyly mummolleni. Karjalan murretta puhuvana hän koki olevansa vieraalla maalla ja muiden tiellä, vetäytyi ja vietti yksinäistä elämää. Minun siteeni Karjalaan on enää vain vaimeaa historian huminaa.

Useamman meistä tuttava- ja sukulaispiirissä on ihmisiä, joita nykytermein voisi kutsua elintasopakolaisiksi. He lähtivät pois Suomesta haaveissaan parempi elämä. Haave liittyi aineelliseen hyvään, jota täällä ei ole aina ollut tarjolla kaikille yhtä runsaasti kuin tänään.

Ensimmäiset menivät Amerikkaan ja Australiaan. Heidät muistetaan vielä armottomina, olosuhteita pelkäämättöminä työmiehinä. Muistetaan siitäkin, että he olivat viinaan meneviä, tappelivatkin ja leikkivät puukkohippaa paikallisten kanssa tai keskenään.

Viimeinen suuri muuttoliike puhalsi Suomen yli 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin sadat tuhannet varsinkin syrjäseuduilla asuneet lähtivät Ruotsiin. Suomessa ei ollut työtä, Ruotsissa oli. Sitä paitsi Ruotsissa tienasi tuntuvasti paremmin.

Monille kävi niin kuin mummolleni, he eivät sopeutuneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan. He kokivat itsensä ulkopuolisiksi. Epäonnisimmat kantoivat nimeä "Slussenin sissit". He alkoholisoituivat ja elivät Tukholman siltojen alla myyden viinaa ja tehden pikkurikoksia.

Huonosti ruotsia puhuville tarjolla oli vain työtä, joka ei kelvannut paikallisille. Heidän jälkeläisensä oppivat ruotsin ja unohtivat suomen. Heitä ei erottanut ruotsalaisista enää muuta kuin korkeintaan nimen ja hieman alhaisemman yhteiskunnallisen aseman perusteella. Heidän jälkeläisiään ei enää erotakaan muista ruotsalaisista.

Tänään olemme ymmällämme. Muuttovirta onkin kääntynyt toisin päin: meiltä ei lähdetä, mutta tänne tulijoita riittää. Suurin syy muuttoliikkeeseen on sama kuin mummollani aikoinaan: pakko päästä pois sodan jaloista.

Toki joukossa on niitäkin, joita voi kutsua elintasopakolaisiksi. Mitä pahaa siinä on? Heitähän esivanhempammekin olivat lähtiessään Amerikkaan ja Australiaan ja sittemmin Ruotsiin. Eikö ole luonnollista, että ihminen yrittää hakeutua sinne, missä voisi tulla toimeen, missä olisi edes jollain tavalla siedettävät olot?

Harva tulee näille leveysasteille pelkästään huvin vuoksi. Sen osoittivat ensimmäiset Suomeen saapuneet pakolaiset, chileläiset. Suurin osa heistä palasi takaisin, kun olot kotimaassa normalisoituivat.

Kuvittelen suurimman osan sotaa, vainoa ja kurjuutta tänne pakoon tulleista haluavan mummoni tavoin palata vielä takaisin kotiseuduilleen. Jos kurjuus kotimaassa jatkuu, paluuhalut haalistuvat ajan myötä. Seuraava sukupolvi on jo askeleen suomalaisempi. Sitä seuraavan erottaa enää ihon väristä.

Elintasosurffauksessa ei ole mitään pahaa, koska han-suomalaisetkin. Lappalainen voisi vierailla New Yorkissa Ellis Islandilla ja ymmärtää, että vastaaottavalla maalla saattoi olla jotain vaatimuksia. Vastaanottajan sieto- ja kestokyky saattaa jossain vaiheessa loppua.

Mutta, mutta. Kalevan toimittajille looginen ajattelu ja matematiikka ovat kauhean vaikeita, varmaankin koska tunteet. Samasta lehdestä löytyy herkkupala:

Kaleva oikaisee

Keskiviikon Kalevassa sivulla 10 kerrottiin virheellisesti, että hallituksen kärkihankkeista biotalouteen oltaisiin varaamassa 300 miljardia euroa. Oikea luku on 300 miljoonaa euroa.

Tiistain 1.9.2015 lehdestä:

Kaleva oikaisee

Maanantain Kalevassa Yhteisöt-sivujen kolumnissa (sivua K2 41) oli virhe kylätoiminnan vuosittaisen valtionavun määrässä. Valtionapu viime vuosina ei ole ollut 1-1,1 miljardia euroa vaan 1-1,1 miljoonaa.

Liittyykö vasenvihersokeuteen myös numerotaidottomuus? Miljoona, miljardi, mitä väliä.

[BeerBelly]

Toki joukossa on niitäkin, joita voi kutsua elintasopakolaisiksi. Mitä pahaa siinä on? Heitähän esivanhempammekin olivat lähtiessään Amerikkaan ja Australiaan ja sittemmin Ruotsiin. Eikö ole luonnollista, että ihminen yrittää hakeutua sinne, missä voisi tulla toimeen, missä olisi edes jollain tavalla siedettävät olot?

Eikö ole luonnollista vastustaa elintasopakolaisten maahantuloa?

[Uretaanipusla]

Joo, niin oli isänkin pakko lähteä mutta ei ollut pakko matkustaa koko Euroopan läpi.

[-PPT-]

Uusi ennätys varmaan kun jo ensimmäisessä lauseessa heitetään Karjalan evakot-kortti kehiin. Mokutusbingon muitakin rasteja tuli ruutuun.

[Kumkvatti]

Kohtahan sitä tosiaan joutuu evakkoon monikin suomalainen taas kun vastaanottokeskus armeijoineen hyökkää kutsumattomana naapuriin.

Eli me, suomalaiset joudumme. Eivät VOK:in somalit, afgaanit ja irakilaiset.Tämä tuppaa teillä usein menemään sekaisin, vaikka tätäkin tarinaa tunnutaan raapustettavan monessakin toimituksessa päivä toisensa jälkeen.

[Nuivanlinna]

Uusi ennätys varmaan kun jo ensimmäisessä lauseessa heitetään Karjalan evakot-kortti kehiin. Mokutusbingon muitakin rasteja tuli ruutuun.

Onkohan nämäkin Karjalan evakoita? Punamusta lippu joukon kärjessä, mutta huutavat jotain allahu akbaaria, onks se karjalaa.
https://www.facebook.com/100008915314765/videos/1472117879762042/

[xor_rox]

Onkohan nämäkin Karjalan evakoita? Punamusta lippu joukon kärjessä, mutta huutavat jotain allahu akbaaria, onks se karjalaa.
https://www.facebook.com/100008915314765/videos/1472117879762042/

Sivilisaatiot kohtaavat Tanskassa. Kumpi lopulta väistää?

[Blanc73]

Toki joukossa on niitäkin, joita voi kutsua elintasopakolaisiksi. Mitä pahaa siinä on?

Esimerkiksi se että elintasopakoloiset käyttävät turvapaikkajärjestelmää hyväkseen päästäkseen ilmaisen rahan ääreen.

[Aimo Räkä]

Tuolla on parikin kansalaisaloitetta:   https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1564   https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1528