2015-09-21 Maahanmuuttovirasto päivittää Irakin ja Somalian turvallisuusarviot (yhdistetty)

[UgriProPatria]

Miksi firma ei ole palkannut suomalaista työntekijää, vaan ohittanut suomalaisten oikeudet työhön omassa maassaan, kuten myös esim. Hgin kaupungin asuntojonoissa on tapahtunut niin kauan kuin islam / jihadmiehitystä on Suomeen tapahtunut. Keitä tuollaiset "työnantajat" todellisuudessa ovat?

[Roope]

KEVÄÄLLÄ 2016 otimme tuotantotoimintaa harjoittavaan yritykseemme harjoittelijaksi irakilaisen pakolaisen SPR:n järjestämältä tet-harjoittelukurssilta. Halusimme osallistua ja auttaa. Kukaan työpaikallamme ei vastustanut harjoittelua, sillä käyhän meillä myös opiskelijoita ja koululaisia tutustumassa pk-yrityksemme työhön.
...
TOIVOIN ja uskoin, että Suomen valtion edustamalla virastolla on jokin syvempi, inhimillisesti hyväksyttävä arvopohja päätöksissään. Kuten esimerkiksi se, että koska Suomi tarvitsee lisää työvoimaa, poimitaan pakolaisista hommiin soveltuvat henkilöt ja annetaan ainakin heille elämisen ja veromaksun mahdollisuus Suomessa.

Maahanmuuttovirasto arvioi turvapaikkapäätökset hakijan suojeluntarpeen perusteella. Suomen työvoiman tarpeella ei luonnollisestikaan ole mitään tekemistä turvapaikkapäätösten kanssa.

Hämmästykseni oli suuri, kun Alladin syyskuisena perjantaiaamuna kertoi saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Olin tyrmistynyt. Mielestäni nopea sopeutuminen suomalaiseen työyhteisöön olisi jo sinällään ollut riittävä peruste myönteiselle päätökselle, tarvitsemmehan sillanrakentajia.

Myöskään sopeutuminen työyhteisöön ei ole turvapaikan saamisen kriteeri.

Pakolaistyöntekijäni on työskennellyt Irakissa yrittäjänä toimeksiantajanaan muun muassa brittiläinen ja amerikkalainen yritys sekä Australian suurlähetystö.

Minulla ei ole tietenkään ole kykyä arvioida näiden työsuhteiden aiheuttamia turvallisuusuhkia, mutta toki tiedän sen, että vain muutama viikko ennen työntekijäni saamaa karkotuspäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli todennut Irakin olevan turvaton paikka Ruotsiin muuttaneelle pakolaisperheelle, joka oli elättänyt itsensä työskentelemällä länsimaisissa suurlähetystöissä (HS 23.8.). Päätöksen seurauksena Ruotsin tekemä karkotuspäätös kumoutuu.

Kummeksun, miten Maahanmuuttovirasto voi päätyä samankaltaisessa tapauksessa eri tulokseen kuin Ihmisoikeustuomioistuin.

ONKO NIIN, että Maahanmuuttovirastomme voi olla välittämättä vertailukelpoisesta ennakkotapauksesta?

Onko turvapaikanhakija vedonnut hakemuksessaan siihen, että työskentely Irakissa on saattanut hänet vaaraan koko Irakissa? Mitä Maahanmuuttoviraston päätöksessä sanotaan asiasta?

Mikäli tapaukset ovat oikeasti vertailukelpoisia, päätöksestä voi tehdä valituksen.

Onko Maahanmuuttovirasto irrallinen saareke virastojen meressä? Eikö sen tarvitse huomioida päätöksissään pitkäjänteisiä yhteiskunnallisia tavoitteita?

Ei tarvitse, eikä se saakaan tehdä niin. Päätökset voivat perustua vain lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

[Golimar]

Ei mikään ihme että ilmainen työvoima kelpasi, firma on rahoitusvaikeuksissa. Se on poistettu kaksi kertaa ennkkoperintärekisteristä maksamattomien verojen takia. Tämän takia työlupaa ei voi saada tuohon firmaan, koska verovelvoitteet hoitamatta.

Pekka Vahteran bisnes on surkea.

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/framilla-oy/17878573/taloustiedot

[writer]

Minkäköhänlaista palkkaa herra pakolaiselle on maksettu?

Todennäköisesti ei mitään.

Hän itse asiassa väittää palkanneensa miehen harjoittelujakson jälkeen. Jos noin, niin nuotit on selvät. Valitus hallinto-oikeuteen turvapaikkapäätöksestä (ajan ostamiseksi) ja sitten oleskelulupahakemus työpaikanperustella migriin. Minä en väitä, että tämä nykyisessä työllisyystilanteessa ja muut aspektit huomioiden olisi välttämättä mikään Suomen etu, mutta noin kuitenkin voi tehdä, varmasti pakolaisneuvonnan lakimiehet neuvovat noin tekemään ja luultavasti lopputulos vastaisi hakijan toivomaa. Ei tarvitsisi ruikuttaa, että virkamiehet eivät ymmärrä, että työkykyisyys olisi sama kuin turvapaikan tarve.

Jos luet tarkkaan niin hänhän kirjoittaa että irakilainen on työharjoittelussa ja työharjoittelu on sujunut niin mukavasti että yrittäjä lähetti maahanmuuttovirastolle kehu-kirjeen.

Varsinaista työpaikkaa ja ihan oikeaa palkkaa yrittäjä ei kuitenkaan ole ilmeisesti halukas maksamaan koska muuten tämä yleinsönosastokirjoitus olisi turha koska jos yrittäjä olisi antanut irakilaiselle vakituisen työpaikan kunnon palkalla niin Maahanmuuttovirasto olisi antanut hänelle oleskeluluvan työnteon takia.

Kannattaa aina olla tarkkana:
Yleensä maailmanhalaajat valehtelevat mielikuvilla ja sanakikkailulla.

[Axlone]

Horn Afrikin työnvälityslistoilla on lähes 110 ihmistä 37 eri maasta. Se välittää työntekijöitä rakennustyömaille hanttihommiin, joissa ei tarvita suomen kielen taitoa. Kaikki työntekijät ovat turvapaikanhakijoita, joilla ei ole vielä oleskelulupaa.

– Parhaat työntekijät ovat niitä, jotka eivät saa sossun rahoja. Kun pojat ovat vielä turvapaikanhakijoina, he tekevät töitä, töitä, töitä. Heti kun he saavat oleskeluluvan, he lopettavat, hän sanoo.

http://www.ksml.fi/kotimaa/Yritt%C3%A4j%C3%A4-Abdi-Osman-Sosiaaliturva-pois-turvapaikanhakijoilta/235827

Muistellaanpa tätä juttua. Somali kertoo vähän elämän tosiasioita.

[Noottikriisi]

Hesari sallii näköjään asiallista kommentointia taas.
Erityisesti tykkäsin HeliMarian kommentista: "lopusta puuttuu kolme sanaa.....sen pituinen se" 

[Blanc73]

Irakilainen ihmemies, joka uudisti työpaikan ilmapiirinkin(heh) sai hylsyn koska oli elintasopakolainen. 

[CaptainNuiva]

Vahteran mielestä lakia ja pykäliä ei tarvitsisi noudattaa jos jonkun mielestä lakia rikkova on mukava sekä osaava ja varsinkin jos tuo rikkautta.

Mulla olisi mielessä laittaa pystyy Karachi beachin laivaromuttamoille kilpailija, ajettaisiin vanhoja laivoja kauppatorin rantaan purettavaksi ja työntekijöiksi olisi heti kohta Pakistanista tänne lähdössä 2000 turvapaikanhakijaa.
Minut tiedetään mukavaksi mieheksi joten sen kummempia lupia toimintaan en hae tai pykälistä välitä.
Turvapaikanhakijat taasen todistavat ristiin toisensa mukaviksi ja osaaviksi, toki minäkin ilmoitan että tuovat yritykseen rikkautta parin taalan päiväpalkallaan ja kuinka hauskaa kaikilla onkaan kun jokaiselle keksitään hassu kutsumanimi !
Voi sitä onnen määrää kun pakistanilaiset rakentelevat siltoja Kauppatorin asiakkaiden kanssa, näin eri kulttuurien yhteisymmärryskin paranee.
Ihmetyttää kovasti jos Migri ei tähän suostu varsikin kun seuraava projektini olisi Baabelin torni Kaivopuistoon !

[Nationalisti]

Ei turvapaikkoja myönnetä "hyville tyypeille" vaan niille, jotka ovat suojelun tarpeessa. Luulisi, että tavalliset maahanmuuttokanavat olisivat auki jos tyypillä on työpaikka odottamassa?

[rooster]

Taitaa enemmän närästää se, että joutui luopumaan ilmaisesta tai puoli-ilmaisesta työntekijästä. Tuskin tettiläiselle tai muulle tukitoimien kautta työtä tarjotulle täyttä ammattimiehen liksaa maksetaan.

[Blanc73]

Ei turvapaikkoja myönnetä "hyville tyypeille" vaan niille, jotka ovat suojelun tarpeessa. Luulisi, että tavalliset maahanmuuttokanavat olisivat auki jos tyypillä on työpaikka odottamassa?

Juuri näin, työperäiselle maahanmuutolle on omat väylänsä.

[Eisernes Kreuz]

Joku on tainnut ymmärtää väärin käsitteen turvapaikka.

Voihan sitä aina yrittää uudestaan laillisena siirtolaisena vapaille työmarkkinoille. Jos on aito huippuosaaja, saa varmaankin töitä.

[Kim Evil-666]

Noin hyvä työmies on varmastikin parhaimmillaan työskennellessään oman yhteiskuntansa paremmaksi saattamisessa.

Koko otsakkeen kysymys on idioottimainen ja kertoo paljon kysyjän tavasta ajatella ja hahmottaa todellisuutta.

Työnantajalta kysyisin: Miksi et nykyisessä talous ja työllisyystilanteessa osoita hyvyyttäsi palkkaamalla suomalaista työtöntä, oman yhteisösi edustajaa työhön, hän todella tarvitsisi sen työpaikan. Suomi on suomalaisten koti. Suomalaisten tulee ensisijaisesti huolehtia omista kansalaisistaan.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Miksi hyvä työntekijämme sai kielteisen tp-päätöksen?

Vastauksen pitäisi löytyä siitä päätöksestä. Onko Alladin antanut Pekka Vahteran lukea sen?

[Eisernes Kreuz]

Hauskalta kuulostava nimi toi Alladin. Joskus tuli luettua satuja, siis 70-luvun alussa.

Onkohan jossain vokissa kypsymässä myös Sindbad Merenkulkija?

[dothefake]

Ainakin siellä on kerrottu Tuhat ja yksi tarinaa.

[orientexpressen]

Pekka Vahteran bisnes on surkea.

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/framilla-oy/17878573/taloustiedot

Hyvin tyypillistä toimintaa vaikeuksissa oleville firmoille ottaa tauotta harjoittelijoita eri puolilta paikatakseen talouttaan ilmaisella työvoimalla. Joissain paikoissa yli puolet työvoimasta voi olla opiskelijoita, erilaisia kurssilaisia, "kotoutujia", työkkärin yhdeksäneurolaisia ym.

[valtakunnanpärkhele]

Iltalehtikin mokuttaa tällä" huippu"irakilaisella, joka oli ollut TET-harjoittelussa keväällä. Jos tämä kaveri on niin loistava niin yritys voi palkata hänet oikealla palkalla ja omalla rahalla ja hakea oleskelulupaa työn perusteella, sitä ei estä kukaan.

Yrittäjä tylyttää Migriä HS:ssä: Hyvä työntekijä sai kielteisen turvapaikkapäätöksen

Naantalilainen yrittäjä ihmettelee Helsingin Sanomien mielipideosastolla, miksi yrityksen taitavaksi työntekijäksi osoittautunut irakilainen pakolainen sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Irakilainen oli työskennellyt kotimaassaan muun muassa brittiläisen ja amerikkalaisen yrityksen sekä Australian suurlähetystön palkkalistoilla.

Vastaavissa työtehtävissä olleita pakolaisia on aiemmin jätetty palauttamatta Irakiin, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt Irakia turvattomana paikkana vastaaville tapauksille.

- Minulla ei tietenkään ole kykyä arvioida näiden työsuhteiden aiheuttamia turvallisuusuhkia, mutta toki tiedän sen, että vain muutama viikko ennen työntekijäni saamaa karkotuspäätöstä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli todennut Irakin olevan turvaton paikka Ruotsiin muuttaneelle pakolaisperheelle, joka oli elättänyt itsensä työskentelemällä länsimaisissa suurlähetystöissä (HS 23.8.). Päätöksen seurauksena Ruotsin tekemä karkotuspäätös kumoutuu, yrittäjä kirjoittaa.

"Suuri hämmästys"

Mielipidekirjoituksessaan yrittäjä kertoo, kuinka päätti keväällä 2016 tarjota tet-harjoittelullla mahdollisuuden irakilaiselle.

- Halusimme osallistua ja auttaa.

Kävi kuitenkin niin, että yritys ei pelkästään antanut vaan myös sai osaavan työntekijän.

- Päätimme palkata Alladinin, koska meillä oli pula osaavista käsistä. Sittemmin kesän kiireissä havaitsimme, että hänen erilainen elämäkokemuksensa ja positiivinen avoimuutensa rikastutti myös henkisesti työyhteisöämme.

Yrittäjä lähetti Maahanmuuttovirastolle jopa kirjeen, ettei "ainakaan tätä miestä tule lähettää entiseen kotiinsa".

- Hämmästykseni oli suuri, kun Alladin syyskuisena perjantaiaamuna kertoi saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä. Olin tyrmistynyt. Mielestäni nopea sopeutuminen suomalaiseen työyhteisöön olisi jo sinällään ollut riittävä peruste myönteiselle päätökselle, tarvitsemmehan sillanrakentajia.

Yrittäjä myös ihmettelee, etteikö Maahanmuuttoviraston tarvitse pohtia pitkäjänteisempiä vaikutuksia yhteiskuntaan.

- Työn tekeminen ja työyhteisöön kuulumisen oikeus ovat varmasti onnistuneen kotouttamisen avaintekijöitä. Annetaan sille mahdollisuus, yrittäjä perustelee Helsingin Sanomissa.

[Uuno Nuivanen]

Mokutus vaikuttaa vahvasti tilaustyöltä. Kalustetoimituksia SPR:lle tiedossa?

[Uuno Nuivanen]

Hauskalta kuulostava nimi toi Alladin. Joskus tuli luettua satuja, siis 70-luvun alussa.

Satuhahmo on Aladdin, ei Alladin. Vaikka satusetiä kunpikin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aladdin_ja_taikalamppu

[Toni R Jyväskylästä]

Palataanpa maanpinnalle...

Turvapaikanhakijoiden peltotyöt päättyivät kiistelyyn: "Hyviä ja huonoja kokemuksia"

Satakunnassa Kokemäellä toimiva viljelijä otti kesällä herneenpoimintaan turvapaikanhakijoita, joista osa pettyi pahasti palkkoihinsa.

Turvapaikanhakijoiden työllistämisestä saadut kokemukset eivät ole olleet yksinomaan positiivisia.

Kokemäellä Satakunnassa maata viljelevä Tommi Mäkitalo palkkasi turvapaikanhakijoita kesällä herneenpoimintaan tilalleen. Tehtäviin lähti useita kymmeniä turvapaikanhakijoita, mutta osalla ansiot jäivät vähäisiksi, mistä seurasi parranpärinää.

– Meillä kaikki poimijat saavat samaa palkkaa, joka riippuu poimittujen herneiden määrästä. Oli poimija sitten Venäjältä tai Irakista, hän saa ihan samaa palkkaa, Mäkitalo sanoo.

Epäselvyyttä palkoista

Pienimmillään yhdelle turvapaikanhakijalle maksettu palkka oli 17 euroa. Syynä oli se, että poimittu hernemäärä jäi vähäiseksi.

Palvelualojen Ammattiliiton valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, tilanteeseen perehtynyt Berhan Ahmadi katsoo, että taustalla oli epäselvyyttä työehdoista.

– Osa turvapaikanhakijoista koki, että pelisäännöt muuttuivat olennaisesti kesken kesän työnantajan eduksi, Ahmadi sanoo.

Mäkitalon mukaan herneiden hinta laskee aina kesän edetessä, kun herneiden määrä pellolla ja hernepalkojen koko kasvavat. Hän korostaa, että tällöin saman määrän herneitä pystyy poimimaan pienemmällä vaivalla kuin kesän alussa. Pelisäännöt oli hänen mukaansa kerrottu myös työntekijöille.

Vastaanottoraha pieneni

Kieliongelmien ja kulttuurimuurin aiheuttamista epäselvyyksistä puhuu myös turvapaikanhakijoiden sijoituspaikan eli Harjavallan vastaanottokeskuksen johtaja Ellinoora Söderman. Hänen mukaansa ongelmia on syntynyt lähinnä siitä, että osa turvapaikanhakijoista ei tajunnut vastaanottorahan pienenevän työtulojen takia.

– Tästä opimme, että asiat täytyy käydä erittäin huolellisesti läpi ja perusteiden on oltava selvät jokaiselle. Työnteko on kuitenkin aina hyväksi, Söderman sanoo.

Kiitosta yrittäjälle

Vastaanottokeskuksen johtaja Söderman sanoo arvostavansa yrittäjä Mäkitaloa, joka otti turvapaikanhakijoita töihin pellolleen. Mäkitalo itse sanoo, että kokemukset kokeilusta olivat yrityksen kannalta hyviä ja huonoja.

– Jokaisessa kansassa on hyviä työmiehiä, mutta ei välttämättä kovin paljon. Osa meille vastaanottokeskuksesta tulleista keskittyi työntekoon, mutta osalle kyse oli ajanvietteestä. Kulttuurierot näkyivät, Mäkitalo sanoo.

Mäkitalolla on paljon kokemusta ulkomaisista työntekijöistä. Hänen yrityksessään on käynyt kausityöntekijöitä erityisesti Itä-Euroopasta.

– Venäläiset ja ukrainalaiset tulevat ihan eri asenteella. Heille raha on niin merkityksellistä, että he eivät halua olla jouten, Mäkitalo sanoo.

http://yle.fi/uutiset/turvapaikanhakijoiden_peltotyot_paattyivat_kiistelyyn_hyvia_ja_huonoja_kokemuksia/9164199?origin=rss

[Jepulis]

– Jokaisessa kansassa on hyviä työmiehiä, mutta ei välttämättä kovin paljon. Osa meille vastaanottokeskuksesta tulleista keskittyi työntekoon, mutta osalle kyse oli ajanvietteestä. Kulttuurierot näkyivät, Mäkitalo sanoo.

– Venäläiset ja ukrainalaiset tulevat ihan eri asenteella. Heille raha on niin merkityksellistä, että he eivät halua olla jouten, Mäkitalo sanoo.

"Ei välttämättä kovin paljon".  Siinä meinasi ihan melkein rasismi lipsahtaa Mäkitalolta suupielestä. Mutta onneksi ei maininnut keitä kansallisuuksia hän tarkoitti. Ja kun venäläiset ja ukrainalaisetkin on onneksi vaan positiivisessa yhteydessä mainittu, hyvin meni. Voisin kuitenkin omana veikkauksena heittää, että myös puolalaiset, virolaiset, unkarilaiset, latvialaiset, valkovenäläiset, liettualaiset, thait, kiinalaiset ja vietnamilaiset on hyvällä asenteella liikkeellä. 

Artikkelista ei harmillisesti käy ilmi keitä muita kansallisuuksia Mäkitalo voisi tarkoittaa, niistä joille ei työ maistu.

Toisaalta, hesarihan voisi tehdä tosta 17euroa päivässä herneenpoiminnalla tienanneesta tunteisiin vetoavan sankaritarinan siltikin mustikka-artikkelin malliin. Ahmed (keksitty nimi) poimi yli 50 kg herneitä! Ahmed haluaa olla osa yhteiskuntaa eikä vain odottaa valmista. Pidän hernerokasta, toteaa Ahmed.

[Uuno Nuivanen]

Turvapaikanhakijoiden peltotyöt päättyivät kiistelyyn: "Hyviä ja huonoja kokemuksia"

Hyvät kokemukset:

- eivät tappaneet ketään

Huonot kokemukset:

- eivät tehneet mitään

[writer]

– Jokaisessa kansassa on hyviä työmiehiä, mutta ei välttämättä kovin paljon. Osa meille vastaanottokeskuksesta tulleista keskittyi työntekoon, mutta osalle kyse oli ajanvietteestä. Kulttuurierot näkyivät, Mäkitalo sanoo.

– Venäläiset ja ukrainalaiset tulevat ihan eri asenteella. Heille raha on niin merkityksellistä, että he eivät halua olla jouten, Mäkitalo sanoo.

"Ei välttämättä kovin paljon".  Siinä meinasi ihan melkein rasismi lipsahtaa Mäkitalolta suupielestä. Mutta onneksi ei maininnut keitä kansallisuuksia hän tarkoitti. Ja kun venäläiset ja ukrainalaisetkin on onneksi vaan positiivisessa yhteydessä mainittu, hyvin meni. Voisin kuitenkin omana veikkauksena heittää, että myös puolalaiset, virolaiset, unkarilaiset, latvialaiset, valkovenäläiset, liettualaiset, thait, kiinalaiset ja vietnamilaiset on hyvällä asenteella liikkeellä. 

Artikkelista ei harmillisesti käy ilmi keitä muita kansallisuuksia Mäkitalo voisi tarkoittaa, niistä joille ei työ maistu.

Toisaalta, hesarihan voisi tehdä tosta 17euroa päivässä herneenpoiminnalla tienanneesta tunteisiin vetoavan sankaritarinan siltikin mustikka-artikkelin malliin. Ahmed (keksitty nimi) poimi yli 50 kg herneitä! Ahmed haluaa olla osa yhteiskuntaa eikä vain odottaa valmista. Pidän hernerokasta, toteaa Ahmed.

Käsitin että kyse ei ollut 17 euron päivätienestistä vaan 17 euron tienestistä ylipäätään herneenpoiminnassa.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Turvapaikanhakijan palkannut yrittäjä: "Miksi osaajia työnnetään ulos Suomesta?"

Arabiankielisessä maailmassa on muutakin kuin sotia ja kurjuutta – muun muassa valtava, kielitaitoa edellyttävä markkina. Tämän huomioimista peräänkuuluttaa akustiikan ratkaisuihin erikoistuneen konsulttiyhtiö Akukonin toimitusjohtaja Ari Lepoluoto, joka on huolissaan Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden osaamisen hukkaamisesta.

Lepoluoto on palkannut työharjoittelun kautta yritykseensä töihin irakilaisen arkkitehdin, Hassanin, joka odottaa vielä päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Lepoluodon on siis helppo samaistua naantalilaiseen yrittäjään Pekka Vahteraan, joka ihmetteli mielipidekirjoituksessaan irakilaisen työntekijänsä kielteistä turvapaikkapäätöstä.

– Mielestäni tämä turvapaikka-asia – siis se, myönnetäänkö turvapaikkaa vai ei – ei edes ole tärkein kysymys tässä keskustelussa. Näin vientitoimintaa harjoittavan, keskisuuren yrityksen näkökulmasta ihmetyttää se, minkä takia näitä ihmisiä ei edes haluta yrittää työllistää Suomessa, Ari Lepoluoto sanoo Uudelle Suomelle.

Lepoluoto toteaa, että irakilaisten turvapaikanhakijoiden joukossa on ainakin tietty joukko koulutettuja osaajia, jotka osaavat kieliä ja voisivat arabiankielisyytensä sekä Lähi-idän kulttuurin ymmärryksensä vuoksi olla hyödyksi suomalaisille vientiyrityksille. Tietoa turvapaikanhakijoiden osaamisesta ja koulutuksesta ei kuitenkaan ole saatavilla työnantajille, jotka heitä haluaisivat palkata, Lepoluoto sanoo.

Sen sijaan, että tulijat yritettäisiin saada yhteiskunnan käyttöön, "Maahanmuuttovirastossa nähdään hirveästi vaivaa, jotta osaavia ja hyvällä työmotivaatiolla varustettuja ihmisiä saataisiin pois Suomesta", Lepoluoto kritisoi.

– Näin voi päätellä siitä, että suurin osa irakilaisista turvapaikanhakijoista saa kielteisen päätöksen, joissa musta on muutettu valkoiseksi kirjoittamalla paljon sanoja peräkkäin. Näin heidät palautetaan mitä ilmeisimmin hengenvaarallisiin olosuhteisiin, Lepoluoto toteaa.

– Miksi ihmeessä Suomessa ei nähdä vaivaa näiden ihmisten saamiseksi työmarkkinoille ja sitä kautta kuluttamaan ja luomaan taloudellista toimeliaisuutta?

Migri: Työnantaja ei voi vaikuttaa turvapaikkapäätökseen – mutta työntekijän oleskelulupaa voi hakea

Yritysten kritiikissä on osittain kysymys tiedon puutteesta ja tiedonkulun ongelmista, selviää Uuden Suomen soittaessa Maahanmuuttovirastoon (Migri). Viraston tiedotuksesta kerrotaan, että työperusteisen eli niin sanotun työntekijän oleskeluluvan hakeminen onnistuu sekä kesken turvapaikkaprosessin että jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeenkin.

Varmaa työperusteisen oleskeluluvan saaminen ei tietenkään ole, vaikka hakijalla olisi pysyvä työsuhde. Työntekijän oleskeluluvan myöntämisessä noudatetaan TE-viranomaisten työvoimapoliittista harkintaa: onko toimeentulo riittävä, onko työnteko jatkuvaa vai tilapäistä sekä onko alalla paljon kotimaisia työttömiä – eli onko ulkomaiselle työntekijälle tarvetta. Lisäksi palkkauksen ja työehtojen tulee olla suomalaisten käytäntöjen mukaisia.

– Uusi hakemus otetaan huomioon ja katsotaan samassa prosessissa [turvapaikkahakemuksen kanssa]. Saattaa käydä niin, että ei saa turvapaikkaa, mutta saa työntekijän oleskeluluvan. Tai saattaa käydä niin, ettei saa kumpaakaan, Migrin viestinnästä kerrotaan.

Mikäli prosessi työntekijän oleskeluluvan hakemiseksi käynnistyy, ei kielteisenkään päätöksen saanutta entistä turvapaikanhakijaa poisteta maasta tänä aikana. Prosessiin pääsemisen edellytys on kuitenkin todistettu työpaikka.

Migristä todetaan, että asiassa on voinut syntyä tietokatkos työnantajien sekä maahanmuuttoviranomaisten välille. Turvapaikanhakijoiden työllistäminen on käytännössä muuttunut merkittäväksi kysymykseksi työnantajien kannalta vasta viimevuotisen ilmiön jälkeen.

Ari Lepoluoto ilahtuu Migrin vastauksesta. Hänen saamansa vaikutelma on kuitenkin, että turvapaikanhakijoita "ensisijaisesti työnnetään ulos Suomesta". Vientiyritykselle juuri turvapaikanhakijan kansainvälinen kulttuurintuntemus voi olla olennaista, jolloin kotimaiset työttömät eivät anna samaa lisäarvoa.

Lepoluoto huomauttaa lisäksi, että työperusteisen oleskeluluvan tarveharkinta on työnantajalle ylimääräinen, työntekijästä riippumaton rekrytointiriski.

– Työsuhde voidaan siis katkaista. Se on yrittäjälle riski, hän sanoo.

Kielteinen turvapaikkapäätös katkaisee hakijan työnteko-oikeuden. Lepoluodolle on selvää, että Akukon tulee auttamaan Hassania työntekijän oleskeluluvan saamisessa.

– Jos hän joutuu meiltä pois, niin tässä vaiheessa se jo haittaa meidän liiketoimintaamme, Lepoluoto sanoo.

Akukon pyrkii parhaillaan aktiivisesti kansainvälistymään, ja yrityksellä on muun muassa yksi työntekijä Itä-Jerusalemissa ja useita Baltian maissa. Lähi-idässä on toteutettu hankkeita, kuten Palestiinan Länsirannan alueen ensimmäinen akustiselle musiikille tarkoitettu konserttisali, jonka akustiikan suomalaisyhtiö suunnitteli.

Näin ollen arkkitehti Hassan kiinnosti yritystä, kun hänestä vinkattiin suomalaisen verkoston kautta. Selvisi, että hänellä oli alempi korkeakoulututkinto arkkitehtuurin alalta Mosulin yliopistosta.

Lepoluoto arvioi, että tutkinto vastasi kutakuinkin suomalaista tekniikan kandidaattia, eli oli laajempi kuin täkäläinen AMK-insinöörin tutkinto mutta ei aivan vastannut suomalaista ylempää arkkitehtuurin tutkintoa. Tutkinnot ovat Irakissakin olleet siinä määrin kansainvälisesti harmonisoituja, että vertailukohtia löytyy, Lepoluoto sanoo.

– Tutustuin tutkintosisältöihin. Niitä löytyi paitsi Hassanilta itseltään myös Mosulin yliopiston sivuilta, jotka olivat yllättäen pystyssä vielä, vaikka itse Mosul ei taida olla kovin hyvin pystyssä, Lepoluoto kertoo.

Yhteistyö aloitettiin työharjoittelulla, joka toteutettiin poikkeuksellisella tavalla palkattomuuden vuoksi. Lepoluodon mukaan Maahanmuuttovirastolta ei saatu ohjeita harjoittelun toteuttamiseen.

– Me teimme sitten sopimuksen siitä, että Hassan saa olla meidän tiloissa ja tutustua erilaisiin hommiin, mutta ei voi osallistua asiakasprojekteihin, koska me emme tietenkään laskuta projekteista, joita tekee palkaton ihminen, Lepoluoto kertoo.

– Kun hän tutustui meidän duuneihimme, me samalla sinä aikana tutustuimme häneen. Sitten tehtiin määräaikainen työsopimus ja hän rupesi saamaan palkkaa.

Muutos tapahtui nopeasti, sillä Hassan aloitti harjoittelun huhtikuussa ja alkoi saada palkkaa kesäkuussa.

Lepoluoto toivoo, että Suomen valtio pyrkisi tietoisesti saattamaan muitakin työhalukkaita irakilaisia kasvavan palveluvienti- ja matkailubisneksen käyttöön, ja huomioisi Lähi-idän kaupalliset mahdollisuudet.

– Kannattaisi katsoa sinnekin, eikä vain Kiinaan, Lepoluoto toteaa.

Uusi Suomi

[Kulttuurirealisti]

No tuo on taas niin tätä. Kuinka vaikeaa sen oleskeluluvan haku työsopparin kanssa on? Jos ei uskota vainoa niin ei uskota.

[Uuno Nuivanen]

Kylläpä näitä nyt riittää.

Akustiikan ratkaisuihin erikoistunut konsulttiyhtiö Akukon boikottilistalle.

[Eino P. Keravalta]

Hassanin pomolle:

Laittakaa nyt ihmeessä ilmoitus, jos haluatte työvoimaa. Hölmöähän se on vain istua peukalo perseessä ja odottaa, että turvapaikanhakijoista joku sattuisi vastaamaan tarpeeseen - se on vähän kuin odottaisi, että kotoa tullaan hakemaan töihin.

[Ernst]

Irakilainen ihmemies, joka uudisti työpaikan ilmapiirinkin(heh) sai hylsyn koska oli elintasopakolainen.

Silmiänsä mullisteli
lihaksiaan pullisteli
ammattinsa alkeet hyvin ties...

[Luotsi]

No tuo on taas niin tätä. Kuinka vaikeaa sen oleskeluluvan haku työsopparin kanssa on? Jos ei uskota vainoa niin ei uskota.

Kun liksa on min 3500 €/kk, niin lupa tulee kuin Manulle illallinen ilman tarveharkintaa - silloinhan on kyseessä erikoisasiantuntija. Ei kai kukaan julkea teettää arkkitehdillä hommia halvemmalla?