2015-09-16 KHO: Oleskelulupaa hakeneen uusi avioliittotilanne olisi pitänyt tutk

[Ink Visitor]

KHO: Oleskelulupaa hakeneen uusi avioliittotilanne olisi pitänyt tutkia

Oleskelulupaa hakeneen muuttunut perhetilanne olisi pitänyt tutkia aiemmista päätöksistä huolimatta, linjaa korkein hallinto-oikeus vuosikirjapäätöksessä. Maahanmuuttovirasto oli päättänyt karkottaa oleskelulupaa hakeneen kotimaahansa ja määrätä hänet kahden vuoden maahantulokieltoon, koska katsoi hänen yrittäneen kiertää maahantulosäännöksiä avioliiton avulla.

Hakija oli maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen ehtinyt avioitua uudestaan toisen suomalaisen henkilön kanssa, mutta hallinto-oikeuden mukaan oleskeluluvan edellytyksiä ei avioliitosta ja raskaudesta huolimatta silti tarvinnut uudestaan tutkia.

KHO oli toista mieltä ja katsoi, että uusi oleskelulupahakemus olisi pitänyt tutkia. Kokonaisharkinnassa olisi silti voitu huomioida, että hakija oli saanut jo ensimmäisen oleskelulupansa lyhyeksi jääneen kolmannen avioliiton vuoksi ja hakenut kahdesti tuloksetta työntekijän oleskelulupaa. KHO:n mukaan maahanmuuttovirasto olisi myös voinut määrätä hakijan karkotettavaksi, koska tämä oleskeli maassa ilman vaadittavaa oleskelulupaa.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kho-oleskelulupaa-hakeneen-uusi-avioliittotilanne-olisi-pitanyt-tutkia/2128792?pwbi=6f091e2c2ab77549d3b9085112491e1a

[ViljaK]

Siinäpä on joku lady löytänyt ihanan miehen ja ennen kaikkea isän heidän lapselleen! Onnea! 

[Kemolitor]

KHO: Oleskelulupaa hakeneen uusi avioliittotilanne olisi pitänyt tutkia

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kho-oleskelulupaa-hakeneen-uusi-avioliittotilanne-olisi-pitanyt-tutkia/2128792?pwbi=6f091e2c2ab77549d3b9085112491e1a

Olipa kyllä lyhyesti ja ytimekkäästi asia selostettu tuossa Keskisuomalaisen jutussa. Kyseessä on siis tämä tapaus:
KHO:2015:137

Todella sekava ja monimutkainen juttu, tässä muutamia lainauksia:

Vuosikirjanumero: KHO:2015:137
Antopäivä: 16.9.2015
Taltionumero: 2425
Diaarinumero: 3619/1/14

Maahanmuuttovirasto oli hylännyt Gambian kansalainen A:n perhesiteen perusteella tekemän oleskelulupahakemuksen sekä päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa ja määrätä hänet kahden vuoden maahantulokieltoon, koska se katsoi hänen solmineen avioliiton Suomen kansalainen C:n kanssa maahantulosäännösten kiertämistarkoituksessa. Hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen maahantulokiellon osalta, mutta muilta osin hylkäsi A:n valituksen. Hallinto-oikeus katsoi, että A:n valituksen vireillä ollessa solmimaa avioliittoa Suomen kansalainen D:n kanssa ja tämän raskautta ei voitu katsoa sellaisena lisäselvityksenä, jonka vuoksi oleskeluluvan myöntämistä koskevat edellytykset voitaisiin tutkia tämän valituksen yhteydessä.

A:n ja D:n avioliiton solmimiseen liittyviä seikkoja ei ollut asian käsittelyn aikana tutkittu. Koska asiassa tehdyt selvitykset olivat koskeneet A:n avioliittoa C:n kanssa, kyse oli ollut eri asiasta ja eri oleskelulupaperusteesta siitä huolimatta, että perusteen nimike eli perheside oli sama. Tähän nähden asiassa ratkaiseva merkitys oli sen kysymyksen arvioimisella, oliko päätös A:n karkottamisesta kumottava tässä uudessa tilanteessa.

Maasta poistamisessa suoritettavaa kokonaisharkintaa koskevan ulkomaalaislain 146 §:n sanamuoto on velvoittava. Mainitun lainkohdan mukaan karkottamista koskevassa kokonaisharkinnassa on otettava huomioon päätöksen perusteena olevat seikat sekä asiaan muutoin vaikuttavat seikat ja olot kokonaisuudessaan. Harkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lapsen etuun ja perhe-elämän suojaan.

Lainkohdassa tarkoitettu kokonaisharkinta sisältää kuitenkin myös muita seikkoja kuin perhesiteen ja lapsen edun. Asiassa oli otettava huomioon myös se seikka, että A oli saanut ensimmäisen oleskelulupansa Suomeen lyhytikäiseksi jääneen avioliiton perusteella B:n kanssa ja tämän jälkeen tuloksetta kahdesti hakenut työntekijän oleskelulupaa sekä pian poliisin tekemän karkottamisesityksen jälkeen avioitunut C:n kanssa ja hakenut tämän avioliiton perusteella oleskelulupaa. Näissä olosuhteissa Maahanmuuttovirasto oli voinut määrätä A:n karkotettavaksi ulkomaalaislain 149 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella, koska tämä oleskeli maassa ilman vaadittavaa oleskelulupaa.

Jos siis oikein ymmärsin:
Gambialainen A menee naimisiin B:n kanssa ja saa oleskeluluvan Suomeen. Avioliitto jää lyhyeksi, jonka jälkeen Gambialainen A menee naimisiin C:n (Suomen kansalainen) kanssa. Tämäkin avioliitto taisi jäädä lyhytaikaiseksi, koska valituksen käsittelyn aikaan A olikin jo naimisissa D:n (Suomen ja Vietnamin kansalainen) kanssa, joka lisäksi on raskaana.

Maahanmuuttovirasto on 3.7.2013 hylännyt muutoksenhakijan perhesiteen perusteella tekemän oleskelulupahakemuksen sekä samana päivänä päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa ja määrännyt, ettei hän kahden vuoden kuluessa päätöksentekopäivämäärästä lukien saa uudelleen saapua Suomeen tai muuhun Schengen-valtioon.
-----
Hakijan maahantulon peruste ja oleskeluluvan myöntämisperuste ovat oleellisesti muuttuneet hänen lyhyen maassa oleskelunsa aikana. Hakijan oleskeluluvan peruste on ollut avioliitto, joka on päättynyt avioeroon 17.10.2011. Poliisi on tämän jälkeen tehnyt hakijalle kaksi kielteistä päätöstä työnteon perusteella haettuihin oleskelulupahakemuksiin. Hakija on solminut avioliiton 15.11.2012 viiden kuukauden tuttavuuden jälkeen tietoisena kielteisistä oleskelulupapäätöksistä ja vain kymmenen päivää sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon poliisin tekemästä karkottamisesityksestä. Väestötietojärjestelmän mukaan hakija on muuttanut puolisoiden yhteisestä kodista 21.5.2013 uuteen osoitteeseen.
-----
Hakija on tuomittu lievästä pahoinpitelystä päiväsakkoihin ja lisäksi hakijasta on vireillä syyte, jossa häntä epäillään raiskauksesta ja törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Maahanmuuttovirasto katsoo, että edellä mainittu tuomio ja rikossyyte kuvastavat, ettei hakija ole sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja että oleskeluluvan myöntämistä vastaan on olemassa ulkomaalaislain 36 §:ssä mainittuja yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyviä perusteita. Hakijan ei kaikki asiaan liittyvät seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen olisi mahdollista saada oleskelulupaa Suomessa, jos hän olisi saapunut maahan ilman oleskelulupaa.

Hakijalle ei voida hänen lyhyen maassa oleskelunsa perusteella katsoa syntyneen sellaisia siteitä Suomeen, että hänelle tulisi tällä perusteella myöntää oleskelulupa Suomessa. Jos verrataan hänen siteitään Suomeen ja kotimaahansa Gambiaan, jossa hän on asunut valtaosan elämästään, voidaan hänen siteidensä katsoa painottuvan Gambiaan.
-----
Asianomainen on Suomessa oleskelunsa aikana syyllistynyt rikokseen. Hänet on tuomittu 19.11.2012 lievästä pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Hän on lisäksi epäiltynä rikoksesta.

Asianomainen on oleskellut Suomessa noin neljä vuotta, joista laillisesti vain kaksi vuotta. Asianomaisen viimeisen oleskeluluvan voimassaolo on päättynyt marraskuussa 2011.
-----
Valittaja on 17.12.2012 hakenut oleskelulupaa Suomen kansalaisen C:n kanssa 15.11.2012 solmimansa avioliiton perusteella.
-----
Maahanmuuttoviraston lausunnon mukaan valittajan puoliso oli 8.4.2013 pannut vireille avioerohakemuksen. Valittajan oman ilmoituksen mukaan avioliitto on päättynyt avioeroon 15.1.2014.
-----
Valittajan hallinto-oikeudelle toimittamassa täydennyksessä on viitattu valituksen vireillä ollessa solmittuun uuteen avioliittoon Suomen ja Vietnamin kansalaisen D:n kanssa sekä puolison raskauteen. Hallinto-oikeus katsoo, että näitä seikkoja ei voida pitää 17.12.2012 perhesiteen perusteella tehtyä oleskelulupahakemusta ja sen johdosta 3.7.2013 tehtyä päätöstä koskevana sellaisena lisäselvityksenä, jonka vuoksi oleskeluluvan myöntämistä koskevat edellytykset voitaisiin tutkia tämän valituksen yhteydessä.
-----
Muutoksenhakijalle on myönnetty ensimmäinen oleskelulupa 5.11.2009 Suomen kansalainen B:n kanssa 11.11.2008 solmitun avioliiton perusteella ja jatko-oleskelulupa 5.11.2011 saakka. Avioliitto on päättynyt avioeroon 17.10.2011.

Tämän jälkeen poliisi on tehnyt muutoksenhakijan kahteen työntekijän oleskelulupaa koskevaan hakemukseen kielteiset päätökset 20.12.2011 ja 5.7.2012.

Poliisi on esittänyt muutoksenhakijan maasta karkottamista 2.10.2012.

Muutoksenhakija on avioitunut C:n kanssa 15.11.2012 viiden kuukauden tuttavuuden jälkeen ja hakenut tämän avioliiton perusteella oleskelulupaa 17.12.2012. Hän on 21.5.2013 muuttanut puolisoiden yhteisestä osoitteesta muualle. Avioliitto on päättynyt avioeroon 15.1.2014.

Muutoksenhakija on avioitunut D:n kanssa 20.2.2014. Puolisoiden yhteinen lapsi on syntynyt 22.1.2015. Lapsi on molempien vanhempiensa huollossa.
-----
Merkitään, että Maahanmuuttovirasto on 16.6.2015 myöntänyt valittajalle jatkuvan (A) oleskeluluvan ajalle 16.6.2015-16.6.2016 perhesiteen perusteella.

Lopputulos: gambialainen tiuhaannaija sai luvan jäädä Suomeen.