Syrjintä koulutuksessa -tutkimus

[Kemolitor]

Syrjintä Koulutuksessa. Erityistarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta

Tiivistelmä

Tutkimus on osa syrjinnän seurantajärjestelmää, jota sisäministeriö koordinoi vuoteen 2014 ja oikeusministeriö vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on ollut tuottaa tarkastelu syrjinnän ilmenemisestä ja yhdenvertaisuutta edistävistä toimenpiteistä koulutuksessa sekä empiirinen osio, jossa käsitellään erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten opintojen ohjauksessa. Toimeksianto kattaa perusopetuksen (painopiste yläkoulussa), ammatillisen peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen. Eri vähemmistöryhmiä ovat toimeksiannon mukaan ulkomaan kansalaiset ja syntyperältään ulkomaalaiset, vieraskieliset, uskonnolliset vähemmistöt, vammaiset, romanit, saamelaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Tutkimuksen aineisto perustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin, laillisuusvalvojilta ja hallinto-oikeuksista koottuihin tietoihin, opettajille, oppilaanohjaajille ja opinto-ohjaajille suunnattuun valtakunnalliseen kyselyyn (N 414), asiantuntijahaastatteluihin ja tietopyyntöihin (N 40) ja eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten haastatteluihin (N 20).

Opintojen ohjausta on tarkasteltu koko opintopolun kestävänä prosessina, joka toteutuu laajemmassa kouluyhteisössä. Tarkastelussa on huomioitu yhdenvertaisuuden toteutuminen opiskelijavalinnassa, oppilaanohjauksessa ja opinto-ohjauksessa, koulujen ja oppilaitosten opetuksessa, arvioinnissa ja oppimisympäristöissä mukaan lukien työelämään tutustuminen peruskouluissa ja työssäoppiminen ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi erikseen on tarkasteltu yhdenvertaisuuden toteutumista ilmapiirissä ja johtamisessa.

Tarkastelun painopiste alkaa yläkoulusta, mutta nuorten polkujen ohjaus alkaa jo siitä, kuinka kunta toteuttaa lähikouluperiaatetta vammaisten lasten kohdalla. Aineistossa teeman kannalta relevanteissa oikeusteiden ja laillisuusvalvojien tapauksista suuri osa liittyi joko vammaisen tai vahvaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuspaikkaa koskeviin tapauksiin. Koulujen ja oppilaitosten kyky tai halukkuus ottaa vastaan vammaisia nuoria nousivat esiin myös nuorten haastatteluissa. Muista opetushenkilöstön omista edellytyksistä riippumattomista teemoista yhdenvertaisuuden esteenä nousivat erityisesti esiin rakennusten esteettömyyskysymykset. Nämä saattavat rajoittaa opiskelumahdollisuuksia erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella.

Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvassa ohjauksessa yhdenvertaisuutta estävänä tekijänä voidaan nähdä riittämättömät resurssit henkilökohtaisen ja yksilön vahvuuksia tukevan ohjauksen antamiseen. Vähemmistöryhmien erityistarpeiden huomioimisessa ohjauksessa on kehitettävää, mutta erityistä huomiota tulisi aineiston perusteella kohdistaa yleisemmin opetuksen, monipuolisten opetus- ja arviointimenetelmien hyödyntämiseen. Erityisesti maahanmuuttajien kieliongelmien huomiointi opetuksessa mutta myös sen vaikutus arviointiin on huolenaihe, joka nousi esiin opettajien ja opinto-ohjaajien aineistossa. Osaaminen ja resurssit erityisen tuen tarjoamiseen jakaantuvat epätasaisesti, mikä vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien ja vammaisten nuorten saamaan opetukseen ja tukeen jossain määrin kaikissa koulutusmuodoissa. Erityisesti lukioissa kaivattiin lisää tämän aihealueen osaamista. Lukioihin kaivattiin myös lisää koulutusten nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen kanssa, vaikka kehitettävää on paikoin vielä ammatillisen koulutuksen puolellakin.

Yksi selkeä kehittämisen kohde on työnantajayhteistyö. Syrjintä työelämään tutustumisen yhteydessä perusopetuksessa ja työssäoppimisen yhteydessä ammatillisessa koulutuksessa on kyselyn perusteella varsin yleistä. Työnantajat ovat kieltäytyneet ottamasta erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria ja romaneita, mutta syrjintä on kohdistunut myös vammaisiin nuoriin, joilla haasteet kasvavat työllistymisen vaiheessa.

Aineiston perusteella selkeä kehittämisen kohde on koulujen ja oppilaitosten ilmapiiri, joka voi olla yhdenvertaisuuden toteutumisen esteenä. Henkilöstön omien asenteiden ja ennakkoluulojen nähtiin osin vaikuttavan siihen, ettei opiskelijoiden oppimista tueta tasa-arvoisesti. Asenteet voivat ilmetä vähättelynä, kireämpänä tai löysempänä mutta joka tapauksessa eriarvoistavana kohteluna. Tämä kohdistuu erityisesti romaneihin ja maahanmuuttajiin.

Syrjintää ilmenee henkilöstön näkemänä opiskelijoiden keskinäisissä suhteissa varsin runsaasti, mitä voidaan pitää odotettuna, mutta mikäli siihen puuttumisen keinoja ja yhdenvertaisuuden ilmapiiriä tukevaa ennaltaehkäisevää toimintaa ei tueta, kiusaamisella on laajoja seurauksia.

Aineiston perusteella kyselyn vastaajat voidaan jakaa karkeasti kolmeen joukkoon. Yhdessä ryhmässä tiedostetaan yhdenvertaisuusteemoja, koulut ja oppilaitokset huolehtivat yhdenvertaisuuden toteutumisesta, ja vastaajat ovat varsin tyytyväisiä. Toisen joukon vastaajat ovat havainneet epäkohtia ja tuoneet esiin huolensa yhdenvertaisuudesta. Kolmas ja pienin joukko ei tiedosta yhdenvertaisuusteemoja, aihe nähdään liian kapeana tai vastaaja on asenteellinen eli on tuonut esiin omia yhdenvertaisuuden vastaisia tai (piilo)rasistisia ajatuksiaan.

Käytännössä eri profiilit voivat vaihdella eri teemojen kohdalla, ja siksi eri syrjintäperusteita koskevan koulutuksen ja yhdenvertaisuussuunnittelun tulisi koskea koko kouluyhteisöä ja nuorten osallisuus siinä tulisi varmistaa. Vaikka yhdenvertaisuusasiat tiedostettaisiinkin tärkeiksi, niistä ei vastaajien mukaan puhuta tarpeeksi eikä syrjinnän ilmoitus- tai seurantakanavia aina tunnisteta. Henkilöstön koulutus yhdenvertaisuusteemoihin nähtiin vähäiseksi ja sitä kaivattiin lisää.

Yhdenvertaisuussuunnittelu tulee vuoden 2015 alussa (siirtymäajan jälkeen) pakolliseksi peruskouluihin ja toiselle asteelle. Sen lisäksi yhdenvertaisuusteemat pitäisi tulosten perusteella sisällyttää osaksi ohjaajien, opettajien ja muiden ammattiryhmien osaamistarpeen tunnistamista ja täydennyskoulutusta. Opettajien valmiuteen ja osaamiseen toteuttaa yksilöllisiä ja monipuolisia opetusjärjestelyjä ja opetus- ja arviointimenetelmiä erilaisille oppijoille tulisi kiinnittää enemmän huomiota sekä varmistaa henkilöstön osaaminen täydennyskoulutuksella. Myös opiskelijoiden riittävään henkilökohtaiseen ohjaukseen ja monipuolisen kuvan tarjoamiseen eri ammateista ja vaihtoehdoista tulisi varata riittävät resurssit.

Syrjinnän vaarassa olevien nuorten tukemiseen työelämäyhteistyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja työelämäyhteistyössä tulisi valmentaa työnantajia ohjaamaan ja kohtaamaan erilaisia oppijoita. Lisäksi opettaja- ja opinto-ohjaajakoulutuksessa tulisi varmistaa, että myös eri vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuskysymykset huomioidaan osana opetussuunnitelmaa.

OM: Syrjintä Koulutuksessa. Erityistarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta

Itse tutkimus:

Syrjintä Koulutuksessa. Erityistarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta (pdf, 220 s)

[koli]

Oikeusministeriön selvitys: Romani- ja maahanmuuttajaoppilaita syrjitään koulujen työssäoppimisjaksoilla

Koulujen opetus- ja ohjaushenkilökunta on törmännyt varsin usein vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden syrjintään, kun sovitaan työelämään tutustumis- ja työssäoppimisjaksoista. Syrjintä on kohdistunut erityisesti maahanmuuttajaoppilaisiin ja romaneihin, kertoo oikeusministeriön uusi selvitys.

"Esimerkiksi työssäoppimispaikkoja varattaessa saatetaan kysytään opiskelijan nimeä, ja jos nimi on ulkomaalaistaustainen, paikkoja ei ole. Tai asiakaspalvelutyöhön pyrkineelle romanitaustaiselle opiskelijalle on sanottu suoraan, ettei opiskelijaa voida ottaa, koska asiakaskunta ei pitäisi siitä, että työnantaja ottaisi romanin töihin", kertoo tutkija Laura Jauhola Owal Groupista, joka teki selvityksen oikeusministeriön toimeksiannosta.

Selvityksen mukaan muun muassa koulujen asenneilmapiiri ja työelämäyhteistyö kaipaavat kehittämistä, jotta vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuisi.

Syrjintä koulutuksessa -selvitys perustuu muun muassa yli 400 opettajalle ja oppilaanohjaajalle lähetettyyn kyselyyn ja eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten haastatteluihin. Selvitys keskittyy peruskoulujen osalta yläkouluihin ja niiden lisäksi ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin.

Vammaiset nuoret ovat kohdanneet työnantajien ennakkoluuloja erityisesti työllistymisvaiheessa. Yhtenä selkeänä kehityskohteena selvityksessä tulikin ilmi oppilaitosten yhteistyö työnantajien kanssa.

Selvityksessä ehdotetaan, että oppilaitokset tekisivät yhteistyötä työnantajien kanssa, jotta kynnystä työelämään voitaisiin madaltaa. Myös oppilaiden työssäoppimista työpaikoilla ohjaavien työpaikkaohjaajien koulutuksessa tulisi ottaa huomioon erilaisten oppijoiden ohjaaminen ja kohtaaminen.

Koulujen ilmapiiri on selvityksen mukaan erityisen suuressa roolissa syrjinnän vastustamisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Myös koulujen henkilökunnan asenteet voivat selvityksen mukaan olla este yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Noin kymmenen prosenttia opetus- ja ohjaushenkilöstöstä oli huomannut henkilökunnan keskuudessa syrjivää asenneilmapiiriä joitain vähemmistöjä kohtaan.

Syrjivät asenteet voivat näkyä vähemmistöön kuuluvien vähättelynä tai heihin kohdistuvana tavallista kireämpänä tai löyhempänä arvosteluna. Asenteet heijastuvat koulun ilmapiiriin ja voivat vaikuttaa koulunkäyntiin.

"On selvää, että jos oppilas kokee joutuneensa silmätikuksi, sillä on suuri vaikutus opiskeluun. Syrjinnälle pitäisi olla nollatoleranssi", sanoo Jauhola.

Eräs keino syrjinnän vastustamiseen on opettajien koulutus. Opettajien pitäisi myös tunnistaa omat ennakkoluulonsa. Opettajat kaipasivatkin selvityksessä lisää koulutusta yhdenvertaisuusasioissa. Oppilaanohjauksessa kaivattiin lisää mahdollisuuksia yksilölliseen ohjaukseen.

Tutkimus on osa syrjinnän seurantajärjestelmää, jota oikeusministeriö koordinoi. Yhdenvertaisuussuunnittelu tuli tämän vuoden alusta pakolliseksi peruskouluille ja toisen asteen opetukseen.

Syrjintä koulutuksessa -selvityksessä tarkasteltiin vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden toteutumista koulutuksessa ja opintojen ohjauksessa.

Vähemmistöryhmiksi määriteltiin tutkimuksessa maahanmuuttajat, vieraskieliset, uskonnolliset vähemmistöt, vammaiset, romanit, saamelaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1441854934623?jako=024f50f9acdda7ced05af93408970785

Aina mamuja ja romppuja vaan syrjitään. Lisää rahaa rasisminvastaiseen työhön ja kotoutukseen! Vi grillar olika!

[Tabula Rasa]

Mitään syytähän näissä kultamussukoissa ei koskaan tietenkään ole. Kun haetaan töitä samasta lähikaupasta josta jääty kiinni juoksukaljoista kymmenen kertaa. Nimi kun kertoo monenlaista muutakin kuin mitä mokut haluavat selittää.

[Bellerofon]

Onko tämä uusi juttu vai sopivasti nostettu esiin. Muistan lukeneeni jotain vastaavaa jo viime talvena.

[Saturoitunut]

TET-jakso on ihan eri asia kuin työssäoppimisjakso. TET-jaksolla yläastelainen menee viikoksi "töihin", kun taas työssäoppimisjakso on osa ammatillista perustutkintoa. Molemmat ovat palkattomia.

Tällaisesta syrjinnästä ei kyllä seuraa mitään hyvää.

[Nyymi]

Onko tämä uusi juttu vai sopivasti nostettu esiin. Muistan lukeneeni jotain vastaavaa jo viime talvena.

Jos et ole huomannut niin nyt käydään rasismin vastaista sotaa, jossa kaikki keinot ovat sallittuja.

Päästetään maahan mahdollisimman paljon suvaintakohteita, jotta vihavasemmisto voi vaatia suvaitsevaisuutta muilta (ei tietenkään itseltään) ja tuntea olonsa hyväksi kun suvainnan kohde on jatkuvasti iholla. Sillä ei ole mitään väliä, onko suvaittava oikeasti avun tarpeessa vai ei, moraalinen ylemmyys on taattu.

Yllätys voi olla suuri, kun rasismi ei vähene vaan räjähtää käsiin.

[Archaeopteryx]

Jostain syystä ruotsinkieliset ilmeisesti jätettiin kyselyn ulkopuolelle määrittelemällä vain vieraskieliset vähemmistöt. Ehkä olisi ollut liian ilmiselvää, miten jotain vähemmistöryhmää voidaan kohtuuttomasti suosiakin koulutuspaikkajaossa...