2015-09-08 Ekonomistit: Turvapaikanhakijat hyväksi Suomen taloudelle

[Oho]

^ Eli maahanmuutto on Jumalan ruoska.

Ei ole Attila on....

[Hjuu Hefnöö]

Olisiko Osama riskikartoituksen ja kannattavuuslaskelman paikka ennenkuin haalit tänne enemmän resursseja? Odotan tuloksia innolla.

Eihän tuota maahanmuuttoa ole tapahtunut kuin muutama sata vuotta ja tutkimusten mukaan muuttoliike on aina ollut hyödyllistä sille valtiolle, johon on muutettu ja haitallista sille valtiolle, josta on muutettu. En viitsi kaivaa linkkiä tutkimukseen, koska et kuitenkaan väitä vastaan vaan vaihdat aihetta.

Ihminen on resurssi, joka voi tuottaa lisäarvoa. Ydinjäte, asbesti tai paskakikkare eivät koskaan tuota lisäarvoa.

Jos tarkoitit tulijoilla esim. työperäistä maahanmuuttoa, olen kanssasi samaa mieltä. Oletin, että tarkoitit "tulijoilla" nyt saapuvia humanitäärisen maahanmuuton kategoriaan kuuluvia kehitysmaalaisia. Jos muistelemasi tutkimus on niputtanut kaiken maahanmuuton yhteen, niin se ei tietenkään päde humanitääriseen maahanmuuttoon, jota siis parhaillaan saamma bussilasteittain.

"Ihminen on resurssi, joka voi tuottaa lisäarvoa. Ydinjäte, asbesti tai paskakikkare eivät koskaan tuota lisäarvoa.."

Voi tuottaa tai voi olla tuottamatta. Resurssit eli tuotannontekijät ovat työvoima, pääoma ja maa ja luononvarat. Joskus tuotannontekijäksi luetaan myös yrittäjyys. Lisäarvo on ehkä hieman ongelmallinen termi, mutta jos puhutaan yrittäjyydestä niin olen samaa mieltä. Nykyisille tulijoilla ennusteet ovat valitettavasti erittäin heikot niin työllistymisessä kuin yrittäjyydessä(länsimaisessa mielessä. Pitsapaikka ei vielä riitä). Jos kehitysmaalaisia ei osata hyödyntää niin eikö sama logiikka päde ydinjätteeseen; sitäkään ei vain osata hyödyntää. Jos kotoutukseen pitää lisätä rahaa, niin eikö ydinjätteen tutkimukseen pitäisi lisätä rahaa? Jos kehitysmaalaiset ovat hyödyllisiä kolmannessa sukupolvessa, niin eikö sadassa vuodessa tiede voi kehittyä niin paljon, että ydinjäte on arvokas resurssi? Pitäisikö sitä hamstrata kaiken varalle. Toivottavasti hyväksyt, että tiettyjä resursseja(esim. kehitysmaalaiset tai ydinjäte) ei nyt yksinkertaisesti pystytä hyödyntämään.

"En viitsi kaivaa linkkiä tutkimukseen, koska et kuitenkaan väitä vastaan vaan vaihdat aihetta."

Tarkoitukseni ei ole vaihtaa aihetta, vaan väitän mielelläni vastaan. Jos todisteet näyttävät siltä, että kymmenientuhansien kehitysmaalaisten maahantuonti on taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä kannattavaa olen täysin valmis muuttamaan kantaani. Nuivuus ei ole minulle uskon asia.

[Rikastaja]

Olisiko Osama riskikartoituksen ja kannattavuuslaskelman paikka ennenkuin haalit tänne enemmän resursseja? Odotan tuloksia innolla.

Eihän tuota maahanmuuttoa ole tapahtunut kuin muutama sata vuotta ja tutkimusten mukaan muuttoliike on aina ollut hyödyllistä sille valtiolle, johon on muutettu ja haitallista sille valtiolle, josta on muutettu. En viitsi kaivaa linkkiä tutkimukseen, koska et kuitenkaan väitä vastaan vaan vaihdat aihetta.

Ihminen on resurssi, joka voi tuottaa lisäarvoa. Ydinjäte, asbesti tai paskakikkare eivät koskaan tuota lisäarvoa.

Maahanmuutto olisikin resurssi jos ei olisi korkeata sosiaaliturvaa. Korkea sosiaaliturva on uusi Länsi-Eurooppalainen keksintö. Korkea sosiaaliturva ja avoimet rajat eivät sovi yhteen. On se kumma, ettei se tämä yksinkertainen asia mene perille suvakeille.

[Foundation]

Korkea sosiaaliturva ja avoimet rajat eivät sovi yhteen. On se kumma, ettei se tämä yksinkertainen asia mene perille suvakeille.

Mistä päättelet, että ei mene perille? Korkeasta sosiaaliturvasta voi nauttia vain yhdessä elämässä kerrallaan, joten siitä pitää ottaa kaikki irti.

[jmk]

... tutkimusten mukaan muuttoliike on aina ollut hyödyllistä sille valtiolle, johon on muutettu ...

Älä viitti valehdella. Tai sitten osoitat sellaisen tutkimuksen, jonka mukaan muuttoliike on aina ollut hyödyllistä vastaanottajalle.

Muista tsekata, että tutkimuksessa on huomioitu kansainvaellusten aika.

[hattiwatti]

Pakolaiset mullistavat myös asuntomarkkinat

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat nousseet historiallisen korkealle. Pakolaiset muuttavat ja mullistavat eivät vain suomalaisten sielunmaisemaa, vaan myös fyysistä maisemaa Suomessa. Muutokseen varautumalla vaikutukset ovat ehdottoman myönteisiä.

Suomeen arvioidaan saapuvan 30 000 turvapaikanhakijaa kuluvan vuoden aikana. Luku on liki kymmenkertainen viime vuoteen verrattuna (3 600). Ikääntyvä Suomi on saanut arvokkaan piristysruiskeen maahanmuuton ansiosta,  noin 17 000 henkeä nettona (maahanmuuttajien määrästä vähennetään Suomesta poismuuttavien lukumäärä) vuosittain. Nettomaahanmuutto siis vähintäänkin tuplaantuu tai jopa triplaantuu aiemmasta.

Sota, köyhyys, näköalattomuus ja epätoivo ajavat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta valtavia määriä ihmisiä pois kodeistaan etsimään parempaa tulevaisuutta Euroopasta. Selvää on, että pakolaisten määrä tulee pysymään merkittävästi aiempia vuosia ja ennusteita korkeammalla myös lähivuosina. Maahanmuuton lisäys voi kohentaa ikääntyvää talouttamme, kunhan kotouttamiseen panostetaan ja pullonkaulat tunnistetaan ajoissa. Yksi pullonkaula, mikä vaatii välittömiä toimenpiteitä, on riittämätön asuntotuotanto kasvukeskuksissa (aiheesta olen kirjoittanut aiemmin jo http://asuntoneuvola.yritysblogi.fi/juhanabrotherus/pisara-tippui-hukkuuko-p-kaupunkiseutu). Pakolaisvirta tulee kärjistämään tilannetta, ellei jämeriin toimiin ryhdytä välittömästi. Tarjonnan lisäys on ainoa keino vastata asuntojen kasvavaan kysyntään.

Väestöennusteiden päivittäminen muuttaa myös ennusteisiin pohjautuvien asuntotarveselvitysten tuloksia dramaattisesti. Huolimatta siitä, millä paikkakunnilla turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskukset sijaitsevat, maahanmuuttajat hakeutuvat kotoutuessaan korostetusti suurimpiin kaupunkeihin, missä sosiaaliset tukiverkot, työmahdollisuudet ja tärkeimmät palvelut helpottavat asettumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Kasvukeskusten, etenkin pääkaupunkiseudun, tulee lisätä voimakkaasti asuntokaavoitusta. Valtiolta vaaditaan puolestaan tiivistä kaupunkirakennetta tukevien liikennehankkeiden rahoitusta ja käyntiin potkaisua.

Toistaiseksi hallituksen kärkihankkeet eivät edistä kaupungistumisen edellytyksiä, päinvastoin. Kamreerimainen kikkailu on myös aina uhkana taantumissa. Kaupungistuminen on yksi harvoja tuottavuuskasvun matalalla roikkuvia omenia. Pakolaiskysymys nostaa haasteen ja ratkaisuvaihtoehdot entistä ajankohtaisemmiksi. Nyt on aika toimia.

Juhana Brotherus
Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti.

Hypo 20.9.2015

Onhan toi tyypillistä, miten rahaeliitti sen näkee.

Itse kirjoitin toiseen ketjuun näin:

Tää on tätä Vartiaisen talousoppia. Maahanmuuttokriittisen skenen suurimpia puuteita, on kun vain ollaan jotain punavihreitä vastaan eikä tehdä esimerkiksi vastateesiä tuolle talousopille, johon Liikanen & Vartianen & co. viittaavat. Se on vain pyramidikasvun malli, ja mamujen pumppaaminen kysynnän ja tarjonnan lakia manipuloimalla vaikuttaa vaikkapa asuntokuplaan.

Olen kirjoittanut tästä aiheesta laajeminkin vuosia sitten tämän blogin kommenttiosioon:

https://octavius1.wordpress.com/2011/05/27/espanja-seuraava-ruumis/

Valitettavaa, että maahanmuuttokriittinen poliittinen sektori ei ole koskaan lähtenyt haastamaan näitä doktriineja joiden varassa valtaeliitin päätöksenteko on. Se ei olisi vaikeaa, satanen vaikka parille alternative taloustietelijäille joita persujen liepeillä, että teette paprun joka prosessoitaisiin hallituksessa. Mutta kun ei.

[Foundation]

Pakolaiset mullistavat myös asuntomarkkinat

mulli

nuori urosnauta, nuori sonni

https://fi.wiktionary.org/wiki/mulli

[PerttiPasanen]

Pakolaiset mullistavat myös asuntomarkkinat

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat nousseet historiallisen korkealle. Pakolaiset muuttavat ja mullistavat eivät vain suomalaisten sielunmaisemaa, vaan myös fyysistä maisemaa Suomessa. Muutokseen varautumalla vaikutukset ovat ehdottoman myönteisiä.

Suomeen arvioidaan saapuvan 30 000 turvapaikanhakijaa kuluvan vuoden aikana. Luku on liki kymmenkertainen viime vuoteen verrattuna (3 600). Ikääntyvä Suomi on saanut arvokkaan piristysruiskeen maahanmuuton ansiosta,  noin 17 000 henkeä nettona (maahanmuuttajien määrästä vähennetään Suomesta poismuuttavien lukumäärä) vuosittain. Nettomaahanmuutto siis vähintäänkin tuplaantuu tai jopa triplaantuu aiemmasta.

Sota, köyhyys, näköalattomuus ja epätoivo ajavat Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta valtavia määriä ihmisiä pois kodeistaan etsimään parempaa tulevaisuutta Euroopasta. Selvää on, että pakolaisten määrä tulee pysymään merkittävästi aiempia vuosia ja ennusteita korkeammalla myös lähivuosina. Maahanmuuton lisäys voi kohentaa ikääntyvää talouttamme, kunhan kotouttamiseen panostetaan ja pullonkaulat tunnistetaan ajoissa. Yksi pullonkaula, mikä vaatii välittömiä toimenpiteitä, on riittämätön asuntotuotanto kasvukeskuksissa (aiheesta olen kirjoittanut aiemmin jo http://asuntoneuvola.yritysblogi.fi/juhanabrotherus/pisara-tippui-hukkuuko-p-kaupunkiseutu). Pakolaisvirta tulee kärjistämään tilannetta, ellei jämeriin toimiin ryhdytä välittömästi. Tarjonnan lisäys on ainoa keino vastata asuntojen kasvavaan kysyntään.

Väestöennusteiden päivittäminen muuttaa myös ennusteisiin pohjautuvien asuntotarveselvitysten tuloksia dramaattisesti. Huolimatta siitä, millä paikkakunnilla turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten vastaanottokeskukset sijaitsevat, maahanmuuttajat hakeutuvat kotoutuessaan korostetusti suurimpiin kaupunkeihin, missä sosiaaliset tukiverkot, työmahdollisuudet ja tärkeimmät palvelut helpottavat asettumista uuteen maahan ja kulttuuriin. Kasvukeskusten, etenkin pääkaupunkiseudun, tulee lisätä voimakkaasti asuntokaavoitusta. Valtiolta vaaditaan puolestaan tiivistä kaupunkirakennetta tukevien liikennehankkeiden rahoitusta ja käyntiin potkaisua.

Toistaiseksi hallituksen kärkihankkeet eivät edistä kaupungistumisen edellytyksiä, päinvastoin. Kamreerimainen kikkailu on myös aina uhkana taantumissa. Kaupungistuminen on yksi harvoja tuottavuuskasvun matalalla roikkuvia omenia. Pakolaiskysymys nostaa haasteen ja ratkaisuvaihtoehdot entistä ajankohtaisemmiksi. Nyt on aika toimia.

Juhana Brotherus
Kirjoittaja on Hypon pääekonomisti.

Hypo 20.9.2015

Tässä on hyvä ottaa huomioon, ettei prosenttikaan tuosta "piristysruiskeesta" maksa vuokraansa itse. Kaupungin on äkkiä rakennettava lisää asuntoja, jotta se saa mahdollisimman paljon tukiriippuvaisia asukkaita.

[Lahti-Saloranta]

... tutkimusten mukaan muuttoliike on aina ollut hyödyllistä sille valtiolle, johon on muutettu ...

Amerikan intiaanit hyötyivät tavattomasti maahansa kohdistuneesta muuttoliikkeestä.

[P]

Tässä on hyvä ottaa huomioon, ettei prosenttikaan tuosta "piristysruiskeesta" maksa vuokraansa itse. Kaupungin on äkkiä rakennettava lisää asuntoja, jotta se saa mahdollisimman paljon tukiriippuvaisia asukkaita.

Mutta juhana vartiaisten mukaan - ME TIENATAAN TALLA! No yhteiskunta ja julkinen sektori ei tienaa, mutta rakennusfirmat ja yksityiset vuokranantajat seka forenomit tienaavat. Ja se tienesti tulee veronmaksajien taskuista.

[Artisti]

OK! En kestä enää! Hyvä on Sipilä, sinä voitit! Voin tehdä 3 minuuttia enemmän päivässä töitä!

Voidaanko nyt asettaa Suomen rajoille pysyvä rajavalvonta ja Dublin voimaan?

[Aimo Räkä]

Se on poliittinen valinta, että mitä tulijalla tehdään. Metsäkin on resurssi, mutta se voi olla myös haitta ja sitä voidaan käyttää väärin. Valintakysymys.

Metsää voi käyttää oikein ja siitä on hyviä kokemuksia. Miten Suomi hyötyisi mamuista, ei ole kiinni pelkästään siitä, hyödynnetäänkö heitä hyvin vai huonosti. On kyse myös mamujen laadusta, voivatko he olla hyödyksi. Keitä Suomeen päästetään, se on valintakysymys.

[Roope]

Asiantuntijat: Suuresta pakolaismäärästä hyötyä taloudelle pitkällä aikavälillä

Talouslehti Financial Times on kerännyt tuoretta tutkimustietoa pakolaisten ja siirtolaisten vaikutuksesta vastaanottavien maiden talouksiin. Jos kotouttaminen hoidetaan kunnolla, vaikutus on positiivinen. Tulijat helpottavat myös väestön ikääntymisen ongelmaa.

Euroopan maat kamppailevat parhaillaan ennennäkemättömän suuren pakolais- ja siirtolaisvirran kanssa. Sadat tuhannet maahantulijat kuormittavat viranomaisia ja EU-maiden resursseja.

Monissa tutkimuksissa on selvitetty, miten suuri maahantulijoiden määrä vaikuttaa vastaanottajamaan talouteen. Tutkimusten mukaan vaikutus on pidemmällä aikavälillä positiivinen, jos maa osaa toimia oikein maahantulijoiden kotouttamisessa. Tutkimuksista kertoo talouslehti Financial Times.

Hyödyt liittyvät väestön ikärakenteen paranemiseen sekä talouden virkistymiseen.

– Jos Eurooppa omaksuu oikeanlaisen politiikan, suhteessa maanosan ikääntyvään väestöön pitkän ajan positiivinen vaikutus voi olla merkittävä, toteaa OECD:n työllisyys- ja sosiaaliasioiden johtaja Stefano Scarpetta.

Myös luottoluokituslaitos Standard & Poor's toteaa tuoreessa raportissaan, että "vaikutus voi olla lievän positiivinen turvapaikkoja myöntävissä maissa, joita uhkaavat taloudelliset ja fiskaaliset haasteet epäsuotuisan demografisen kehityksen takia".

[...]

Maailmanpankki on tutkinut Syyrian pakolaiskriisistä eniten kärsivän Libanonin taloustilannetta. Maailmanpankin mukaan Libanonin talouskasvu on nyt nopeampaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2010, vaikka naapurissa käydään veristä sotaa.

– Pakolaisvirta on todennäköisesti auttanut Libanonin taloutta kestämään naapurimaan sisällissodan negatiiviset vaikutukset, pankki kirjoittaa.

Saksa käyttää eniten rahaa turvapaikan hakijoiden vastaanottamiseen. Summa voi nousta tänä vuonna kymmeneen miljardiin euroon.

Maan kokonaistaloudelle turvapaikanhakijoiden vaikutus on pieni, lehti sanoo. Saksan talous jää ylijäämäiseksi, joskin ylijäämä on hieman aiemmin oletettua pienempi.  Samaan aikaan tämä lisääntynyt julkisen rahan käyttö tuo 0,3 prosentin ylimääräisen elvytysruiskeen maan taloudelle seuraavan 1,5 vuoden aikana, sanoo UniCredit-pankin ekonomisti.

[...]

Monissa EU-maissa väestön ikääntyminen on muodostumassa suureksi ongelmaksi. Komission laskelmien mukaan tänä vuonna yhtä ei-työssäkäyvää EU-kansalaista kohti on nyt neljä työssäkäyvää. Vuonna 2060 suhdeluku on enää 2-1. Tämä nostaisi verotaakan kestämättömäksi.

– Eurooppa on tekemässä väestöllistä itsemurhaa. Jotta väestökehitys saadaan muuttumaan, syntyvyyden kasvattaminen ei riitä, tarvitaan myös maahanmuuttoa, totesi Euroopan keskuspankin varajohtaja Vitor Constancio viime viikolla.

Ekonomistit painottavat, että maahan saapuvat ihmiset on saatava integroitumaan paikallisiin työmarkkinoihin. Tämä merkitsee varsinkin kielen oppimista.

Financial Times muistuttaa, että turvapaikan hakijoilla on koulutuksensa mukanaan, mitä ei pidä väheksyä. Esimerkiksi Ruotsiin saapuvista syyrialaisista lähes puolella on toisen asteen koulutus suoritettuna.

Yle 25.9.2015

Jälkipolvet ovat ihmetelleet Egyptin pyramideja, mutta ilmeisesti ne olivat sen ajan ekonomistien ratkaisu kestävyysvajeeseen.

[Juffe]

Asiantuntijat: Suuresta pakolaismäärästä hyötyä taloudelle pitkällä aikavälillä


Maailmanpankki on tutkinut Syyrian pakolaiskriisistä eniten kärsivän Libanonin taloustilannetta. Maailmanpankin mukaan Libanonin talouskasvu on nyt nopeampaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2010, vaikka naapurissa käydään veristä sotaa.

– Pakolaisvirta on todennäköisesti auttanut Libanonin taloutta kestämään naapurimaan sisällissodan negatiiviset vaikutukset, pankki kirjoittaa.

Yle 25.9.2015

Mielenkiintoinen tämä Libanonin esimerkki. Nostaisin sitä koskien esiin joitakin näkökohtia ja kysymyksiä.

-Onko Libanonin talouskavu laskettu BKT:na vai jonain muuna? Maan väkimäärän kasvaessa talous luonnollisesti kasvaa jonkin verran. Jos taloutta tarkastellaan suhteena talouden koko / asukas, pitäisi tietää, lasketaanko Libanoniin siirtyneet syyrialaispakolaiset näissä laskelmissa asukkaiksi vai ei.

- Millaisissa oloissa ja millä ehdoilla pakolaiset oleskelevat Libanonissa? Miten tämä vertautuu EU-maihin?

- Libanonin talouden rakenne ja väestön koulutustaso lienevät varsin erilaisia kuin Euroopassa, ja luultavasti varsin samankaltaisia Syyrian kanssa. Onko tällä merkitystä maahanmuuton vaikutuksiin?

- Saako Libanon kansainvälistä tukea pakolaistilanteensa hoitamiseen? Miten tämä vaikuttaa maan talouslukemiin?

- Ruotsin talous (tietääkseni) kasvoi toisen maailmansodan aikana. Voiko kyseessä olla samanlaisesta ilmiöstä? Eli rauhallinen maa hyötyy ympäröivästä konfliktista, koska voi tehdä kauppaa paremmilla ehdoilla jne.?

[Aimo Räkä]

https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=10153706443368395&id=530268394
Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz neuvoo sinua "Suomen nykytilanteessa työnhakijoiden määrän kasvattaminen ei luo lisää työtä" (Helsingin Sanomat 22.9.2015)

[Roope]

Mielenkiintoinen tämä Libanonin esimerkki.

Onhan se mielenkiintoinen, kun turvapaikanhakijakiintiöitä ja pakolaisten vastaanottoa Eurooppaan on perusteltu etenkin Libanonin kestämättömällä tilanteella.

- Millaisissa oloissa ja millä ehdoilla pakolaiset oleskelevat Libanonissa? Miten tämä vertautuu EU-maihin?

- Saako Libanon kansainvälistä tukea pakolaistilanteensa hoitamiseen? Miten tämä vaikuttaa maan talouslukemiin?

Ei vastaanottokeskuksia tai muuta valtion ylläpitämää. Ilmeisesti joitain harvoja telttaleirejä, mutta ylivoimaisesti suurin osa asuu muun väestön seassa taloissa ja vajoissa joko vuokralla tai sukulaisten tai muiden hyväntekeväisyydestä ilmaiseksi. Kansainväliset avustusjärjestöt maksavat syyrialaisia majoittaville pientä korvausta, jota on viime aikoina leikattu entisestään. Ei työlupia, joten tekevät pimeitä hommia.

[MikkoAP]

Asiantuntijat: Suuresta pakolaismäärästä hyötyä taloudelle pitkällä aikavälillä


Maailmanpankki on tutkinut Syyrian pakolaiskriisistä eniten kärsivän Libanonin taloustilannetta. Maailmanpankin mukaan Libanonin talouskasvu on nyt nopeampaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2010, vaikka naapurissa käydään veristä sotaa.

– Pakolaisvirta on todennäköisesti auttanut Libanonin taloutta kestämään naapurimaan sisällissodan negatiiviset vaikutukset, pankki kirjoittaa.

Yle 25.9.2015

Mielenkiintoinen tämä Libanonin esimerkki. Nostaisin sitä koskien esiin joitakin näkökohtia ja kysymyksiä.

-Onko Libanonin talouskavu laskettu BKT:na vai jonain muuna? Maan väkimäärän kasvaessa talous luonnollisesti kasvaa jonkin verran. Jos taloutta tarkastellaan suhteena talouden koko / asukas, pitäisi tietää, lasketaanko Libanoniin siirtyneet syyrialaispakolaiset näissä laskelmissa asukkaiksi vai ei.

- Millaisissa oloissa ja millä ehdoilla pakolaiset oleskelevat Libanonissa? Miten tämä vertautuu EU-maihin?

- Libanonin talouden rakenne ja väestön koulutustaso lienevät varsin erilaisia kuin Euroopassa, ja luultavasti varsin samankaltaisia Syyrian kanssa. Onko tällä merkitystä maahanmuuton vaikutuksiin?

- Saako Libanon kansainvälistä tukea pakolaistilanteensa hoitamiseen? Miten tämä vaikuttaa maan talouslukemiin?

- Ruotsin talous (tietääkseni) kasvoi toisen maailmansodan aikana. Voiko kyseessä olla samanlaisesta ilmiöstä? Eli rauhallinen maa hyötyy ympäröivästä konfliktista, koska voi tehdä kauppaa paremmilla ehdoilla jne.?

Niinpä. Rikotun ikkunan talouslogiikkaa taas.

Nyt näköjään ideana on rikkoa kaikki ikkunat ja kaikki muukin, jolloin taloustaivas aukeaa!

[CaptainNuiva]

Asiantuntijat: Suuresta pakolaismäärästä hyötyä taloudelle pitkällä aikavälillä


Maailmanpankki on tutkinut Syyrian pakolaiskriisistä eniten kärsivän Libanonin taloustilannetta. Maailmanpankin mukaan Libanonin talouskasvu on nyt nopeampaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2010, vaikka naapurissa käydään veristä sotaa.

– Pakolaisvirta on todennäköisesti auttanut Libanonin taloutta kestämään naapurimaan sisällissodan negatiiviset vaikutukset, pankki kirjoittaa.

Yle 25.9.2015

Mielenkiintoinen tämä Libanonin esimerkki. Nostaisin sitä koskien esiin joitakin näkökohtia ja kysymyksiä.

-Onko Libanonin talouskavu laskettu BKT:na vai jonain muuna? Maan väkimäärän kasvaessa talous luonnollisesti kasvaa jonkin verran. Jos taloutta tarkastellaan suhteena talouden koko / asukas, pitäisi tietää, lasketaanko Libanoniin siirtyneet syyrialaispakolaiset näissä laskelmissa asukkaiksi vai ei.

Ah, Libanon, tuo hyvinvointivaltion ja korkean asumisperusteisen sosiaaliturvan maa

[Shemeikka]

Kun valtiossa soditaan, niin sodan ulkopuolella oleva naapuri käy kauppaa ja rikastuu, muistelkaa esim Ruotsia toisessa maaimansodassa. Uskoisin ruokaa, lääkintätarpeita, ties mitä; ehkä sotatarvikkeitakin liikkuvan Libanonista Syyriaan ja saatujen rahojen liikkuvan Libanonin taloutta nostamaan.

[Kemolitor]

Samaa jorinaa kuin Roopen siteeraamassa uutisessa:

Pakolaisista parannusta Suomen ikärakenteeseen

Pakolaiskysymys on Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan mielenkiintoinen. Se voi tarjota Suomelle mahdollisuuden, jos tänne saapuva väkivirta osataan valjastaa käyttöön.

Tällä on positiivinen vaikutus etenkin siksi, että Suomen työikäinen väestö vanhenee kovaa vauhtia.

– Kasvuvaikutus on positiivinen, vähintäänkin sitä kautta, että heidän majoittamiseensa ja elämiseensä täytyy satsata resursseja. Resurssien käyttäminen näkyy ehkä julkisen sektorin velanottona, mutta myös bruttokansantuotteen kasvuna. Pidemmällä aikavälillä pakolaiset toivottavasti osallistuvat työelämään ja siten talouskasvun aikaansaamiseen.

Pohjalainen: Pakolaisista parannusta Suomen ikärakenteeseen

Entä jos ei osata valjastaa väkivirtaa käyttöön? Ja toisaalta, jollei 25 vuoden aikana ole osattu somaleita valjastaa käyttöön, niin mistä Suomeen yhtäkkiä tulisi suuri viisaus, jonka avulla valjastaminen nyt onnistuisikin.

Ei turvapaikanhakijoita siihen tarvita, että saadaan valtion velaksi ottamaa rahaa kulutettua. Voidaan sitä omallekin väelle keksiä kaikenlaisia palveluita, jotka valtio maksaa. Mitäpä se haittaa, että joudutaan ottamaan lisää velkaa.

Toivottavasti osallistuvat työelämään, juu. Eivät ole aikaisemmatkaan tulijat kovin suurella panoksella työelämään osallistuneet, vaikka kovasti on toivottu. No, pitää vain toivoa entistä kovemmin.

[Roope]

Sailas: Ei tämä kovin hyvältä näytä – EU:lla neljä haastetta

Ministeri Raimo Sailas jätti valtiovarainministeriön budjettipäällikön työn kaksi vuotta sitten. Tiukkana talousmiehenä tunnettua ja arvostettua Sailasta kuitenkin kysytään edelleen ahkerasti puhumaan, kun Suomen talous on suossa ja samaan aikaan Euroopan Unioni yrittää selvitä yllättävästä pakolaisvirrasta.

[...]

Onko pakolaiskysymyksen hoito sitten Suomelle taloudellinen mahdollisuus vai syvemmälle velkasuohon upottava asia?

– Se on mahdollisuus. Ajatellaan vaikka Saksaa, jossa työikäisen väestön määrä lähtee nopeaan laskuun tästä eteenpäin ilman merkittävää maahanmuuttoa. Luulen, että tämä on osin Saksan myönteisen suhtautumisen takana.

Talousmies myöntää, että maahanmuutosta aiheutuu myös kustannuksia.

– Se on selvää. Toisaalta monissa Euroopan maissa juuri maahanmuuttajat, jotka ovat etupäässä nuoria ihmisiä, voivat parantaa kehitystä, jotka johtaa hyvin nopeaan väestön ikääntymiseen ja sitä kautta taloudellisten toimintaedellytysten heikkenemiseen. Tämä pätee myös Suomeen, Sailas korostaa.

– Se tietysti edellyttää integroimaan, kouluttamaan ja työllistämään maahanmuuttajista mahdollisimman suuri osa mahdollisimman nopeasti. Se ei tietenkään ole helppo tehtävä tässä työllisyystilanteessa.

Yle 24.9.2015

Miksei sitten jo aiempina vuosina integroitu, koulutettu ja työllistetty maahanmuuttajia, kun se oli vielä paljon helpompaa?

[HDRisto]

" Maailmanpankin mukaan Libanonin talouskasvu on nyt nopeampaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2010".

Mitäs CIA sanoo tähän:
Libanon,
"Spillover from the Syrian conflict, including the influx of more than 1 million Syrian refugees, has increased internal tension and slowed economic growth to the 1-2% range in 2011-13, after four years of averaging 8% growth. Syrian refugees have increased the labor supply, but pushed more Lebanese into unemployment. Chronic fiscal deficits have made Lebanon's debt-to-GDP ratio the third highest in the world; most of the debt is held internally by Lebanese banks. Weak economic growth limits tax revenues, while the largest government expenditures remain debt servicing and transfers to the electricity sector. These limitations constrain other government spending and limit the government's ability to invest in necessary infrastructure improvements, such as water, electricity, and transportation".

https://www.cia.gov/library/publications/resources/the-world-factbook/geos/le.html

Ei tainnutkaan pakolaisvyöry tuottaa megalomaanista talouskasvua. Ja puolet libanonilaisista asuu muualla kuin Libanonissa.

[Bigot]

^^ Aiempina vuosina ei vielä ymmärretty työllistää mamuja, nyt osataan ja ymmärretään! Nyt kaikki on toisin! Sitäpaitsi kyllähän Finlaysonkin.

Hyvä tuo Danske Bankin "ehkä julkisena velanottona" näkyminen. Onhan sekin toki mahdollista, että artisti maksaa.

[CaptainNuiva]

Tässä raakaa faktaa tiedostavien ajatushimmeleiden vastapainoksi

Mitä mahtavat tiedostavat sanoa tästä, YK:n raportti siitä miten maailma makaa maittain vuonna 2030:
http://ww.rrojasdatabank.info/HDRP_2010_40.pdf

Asian tiimoilta lisää:
http://speisa.com/modules/articles/index.php/item.454/sweden-to-become-a-third-world-country-by-2030-according-to-un.html
"In 2010 Sweden had the 15th place in the HDI rankings but according to UN forecasts, Sweden will be #25 in 2015, and in 2030 on the 45th place."

"Most of today's less developed countries such as Cuba, Mexico, the Baltic countries and Bulgaria according to the 2030 UN report will be passing Sweden in prosperity.

Even Greece, which today is more or less bankrupt, but will be on 13th place by 2030.

Sweden's leftist establishment and media believe a cornerstone of their perfect society is multiculturalism: large scale immigration from some of the poorest, most backward nations on earth. Swedes who disagree with that plan risk being labeled racist, fascist, even Nazi.

"We had a perfectly good country," Ingrid Carlqvist, a journalist said. "A rich country, a nice country, and in a few years' time, that country will be gone."

The logic should be really simple to understand, yet many have difficulties grasping it: If you import the Third World, it's what you'll get."

Tämä äijä sitten hankittiin Suomeen neuvomaan Stubbiloista ja kumppaneita, milloin tämä hulluus loppuu? 
http://speisa.com/modules/articles/index.php/item.668/former-swedish-minister-of-finance-sweden-will-become-like-africa.html

[Osama Rasheed]

Oliko muuttoliikkeestä hyötyä myös kun eurooppalaiset muuttivat Amerikkaan ja lahtasivat suuren osan intiaaneista jotka asuivat siellä alunperin?

Löydät puheenvuorostani sanan "valtio". Intiaaneilla ei ollut valtiota sanan varsinaisessa merkityksessä.

[Osama Rasheed]

Se on poliittinen valinta, että mitä tulijalla tehdään. Metsäkin on resurssi, mutta se voi olla myös haitta ja sitä voidaan käyttää väärin. Valintakysymys.

Metsää voi käyttää oikein ja siitä on hyviä kokemuksia. Miten Suomi hyötyisi mamuista, ei ole kiinni pelkästään siitä, hyödynnetäänkö heitä hyvin vai huonosti. On kyse myös mamujen laadusta, voivatko he olla hyödyksi. Keitä Suomeen päästetään, se on valintakysymys.

Metsääkin on monenlaista ja käyttö täytyy suunnitella sen mukaan. Maahan muuttaa monenlaista porukkaa, mutta syntyy myös. Yhteiskunnan mekanismit täytyy mukauttaa niin, että ihmisistä on yhteisölle mahdollisimman paljon hyötyä kaikilla tasoilla.

Nykyään lasketaan vain rahallista hyötyä ja sitäkin yhä lyhyemmällä tähtäimellä.

[Lahti-Saloranta]

Ekonomistit:
Velanotto turvapaikanhakijoiden elättämiseen hyväksi Suomen taloudelle.

[Osama Rasheed]

Ekonomistit:
Velanotto turvapaikanhakijoiden elättämiseen hyväksi Suomen taloudelle.

Kyllä, ja jo alle 20 vuoden aikajänteellä.

[Gunnar Hymén]

pitäis joku exceli väsätä. laskea vaikka 10-20% alakanttiin niin minä pitkät haistatan ekonomistien "me tienataan tällä" -mentaliteetille. sen verran olin kova jätkä aikoinaan lukion pitkässä ja lyhyessä matikassa, että molemmat jäi kesken ja niin muuten jäi lukiokin.

ei tähän tarvi mitään markkinatieteen sadanpäämiestä valehtelemaan tavan pulliaiselle, että kaikki on ok vaikka paskat on housussa

[Lahti-Saloranta]

Mikähän se tekee noista osaksi luku- ja kirjoitustaidottomista turvapaikanhakijoista sen että ovat hyväksi suomen taloudelle. Eikös muun väestön kasvu ole samalla lailla Suomen taloudelle hyväksi. Ja jos väestön kasvu on hyväksi Suomen taloudelle niin eikös väestön kasvu ylipäätään ole hyväksi minkä tahansa maan taloudelle. Afrikassa väestö kasvaa räjähdysmäisesti mutta onko se hyväksi kyseisen maan taloudelle, ei taida olla. Mutta kun sieltä tulee kurjuutta pakoon porukkaa niin heistä tulee jollain mystisellä tavalla Suomen talouden pelastajia.