2009-07-26 HS Sunnuntai: Teinirangaistuksia (kotiin passitetut nuoret mamut)

[Paholaisen asianajaja]

Linkki digilehden juttuun

Se oli hurja kesä 80-luvulla. Olimme ystäväni kanssa pahimmassa teini-iässä. Maistoimme lonkeroa, maistoimme tupakkaa ja flirttailimme häpeämättömästi lukiolaispoikien kanssa. Meillä oli lepakkohihat, verenpunaista kynsilakkaa ja rajaton itseluottamus. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Mitä kielletympää, sitä jännittävämpää.

Molempien vanhemmat tietysti raivosivat. Heistä käytöksemme oli vastuutonta, puhetapamme nokkavaa ja kyntemme liian pitkät ja punaiset. Törmäystä ei pehmittänyt yhtään se, että olimme loppujen lopuksi aika kilttejä tyttöjä, peruskoulun päästötodistusten keskiarvotkin kympin luokkaa.

Heinäkuun huikean party-kauden ollessa parhaimmillaan kummankin vanhemmat totesivat, että olimme villiintyneet liikaa. Meidät oli määrä erottaa ja rauhoittaa. Ystäväni lähetettiin sukulaisperheen luokse toiselle paikkakunnalle. Minut komennettiin autoon ja ajettiin ennalta määräämättömäksi ajaksi tädin luokse maalle "miettimään käytöstäni".

Seuraavan kerran näimme ystäväni kanssa vasta parin viikon kuluttua. Hänen rangaistuskautensa oli kulunut rattoisasti toispaikkakuntalaisten kotibileissä. Itsellänikin oli ollut hauskaa. Nuori tätini ymmärsi nykynuorisoa eikä paasannut. Sen sijaan uimme järvessä, luimme kirjoja, kävimme shoppaamassa ja katsoimme telkkarista saksalaisia poliisisarjoja.

Näin virallisesti rauhoittuneina jatkoimme ystäväni kanssa siitä, mihin jäimmekin, eli taksilla seuraaviin mahdollisiin kotibileisiin. Humukauden loputtua meistä kummastakin kasvoi ihan tavallisia kunnon kansalaisia. Pakkorauhoittumista sukulaisissa muistelemme yhä lämpimästi.

Maailma ei ole muuttunut parissakymmenessä vuodessa mihinkään. Villejä teinejä lähetetään yhä sukulaisiin jäähylle.

Uusi ilmiö Suomessa on kuitenkin maahanmuuttajanuorten "rauhoittaminen" lähtömaahan palauttamalla. Näissä tapauksissa maahanmuuttajaperhe pakottaa tai huijaa "liikaa länsimaalaistuneen" lapsen, nuoren tai nuoren aikuisen takaisin vanhaan kotimaahan. Ilmiö on havaittu kaikissa EU-maissa, useissa niissä jo vuosikausia sitten.

Syy nuoren pakkomuuttoon voi olla mikä tahansa: nuorella on omia mielipiteitä, hän ei halua käyttää huivia, hänellä on tyttö- tai poikaystävä tai hän haluaa elää tavallista eurooppalaista arkea. Tytöt ovat suuremmassa vaarassa joutua pakkokuljetetuiksi perheen vanhaan kotimaahan kuin pojat. Muslimimaissa tyttöjen itsenäistyminen on uhka perheen kunnialle.

Pohjimmiltaan kyse on konservatiivisessa kulttuurissa elävän perheen ja kohti länsimaista valtakulttuuria pyristelevän nuoren arvojen törmäyksestä. Perhe haluaa, että nuori elää niin kuin suvussa on eletty ennenkin. Nuori haluaa, että hän saa elää samanlaista elämää kuin muutkin eurooppalaiset.

EU:n oikeusministerien mielestä nuorten pakkomuutot EU:n ulkopuolelle rikkovat ihmisoikeuksia. Kun nuori on kerran pakotettu takaisin Somaliaan tai Pakistaniin tai Iraniin tai mistä ikinä hänen perheensä tuleekin, ei paluu Eurooppaan ole enää mikään yksinkertainen juttu. Nuorelta on saatettu ottaa passi pois, ja vanhoilliset sukulaiset voivat vahtia "länsimaalaistuneen" jokaista liikettä.

Oikeusministeriö selvittää parhaillaan sitä, kuinka yleinen ilmiö on Suomessa. Tehtävään pitää suhtautua vakavasti. Ei ole todennäköistä, että Suomi olisi säästynyt vitsaukselta, joka riivaa muita unionin jäsenmaita.

Sen voi päätellä jo äskeisestä lehtijutusta (HS 20.7.), jossa kaksi satunnaisesti valittua pääkaupunkiseudun somalityttöä myönsivät auliisti kuulleensa nuorten pakkopalautuksista. Omassa lähipiirissä sellaista ei ole kuitenkaan tapahtunut, tytöt totesivat yksikantaan käytäntöä lainkaan kyseenalaistamatta.

Haastateltujen tyttöjen mukaan nuori saatetaan sulkea muutenkin perheen ulkopuolelle, jos elämäntyyli muuttuu liian länsimaalaiseksi. Mitä kerrottavaa onkaan muilla, jos satunnaishaastattelun tulos on jo tämä?

[finiteinfinity]

Mitä tapahtui monikulttuurisuudelle? Miksei näiden vanhoillista kulttuuria ja siihen liittyvää takaisinpalautusta suvaita? Kaikkien kulttuurienhan pitää antaa kukoistaa ja jos ei maahanmuuttajia ja heidän kulttuuriaan suvaitse, on pahemman luokan rasisti.

Samaa kysymystä voidaan pohtia maahanmuuttajien kohdalla. Mikseivät he tervehdi ilolla monikulttuuria ja anna lastensa toteuttaa sitä elämällä monta eli kulttuuria yhtä aikaa?


Mihin katoaa monikulttuurisuuden ihanuus ja luonnollisuus, kun se on ristiriidassa suvaitsijan (TM) omien arvojen kanssa, tai kun maahanmuuttaja ei saa sen varjolla apurahoja yms. hyötyä? Mihin katoavat rasismisyyttelyt ja ihmisvihapuheet?


Lopuksi ihmettelen, mitä virkaa ajaa tekstin alkuosan katkelma kirjoittajan omasta nuoruudesta. Se ei olisi siinä, ellei tarkoitus olisi tehdä vertauskuvia ja rinnastuksia. Miksi maahanmuuttajanuoret halutaan rinnastaa kilteihin kympin oppilaisiin?

[Kaarin M]

Heinäkuun huikean party-kauden ollessa parhaimmillaan kummankin vanhemmat totesivat, että olimme villiintyneet liikaa. Meidät oli määrä erottaa ja rauhoittaa. Ystäväni lähetettiin sukulaisperheen luokse toiselle paikkakunnalle. Minut komennettiin autoon ja ajettiin ennalta määräämättömäksi ajaksi tädin luokse maalle "miettimään käytöstäni".

Seuraavan kerran näimme ystäväni kanssa vasta parin viikon kuluttua. Hänen rangaistuskautensa oli kulunut rattoisasti toispaikkakuntalaisten kotibileissä. Itsellänikin oli ollut hauskaa. Nuori tätini ymmärsi nykynuorisoa eikä paasannut. Sen sijaan uimme järvessä, luimme kirjoja, kävimme shoppaamassa ja katsoimme telkkarista saksalaisia poliisisarjoja.

No mutta hienoa! Perillä ei odottanutkaan alapään operaatio, suvun valitsema aviomies eikä muslimikoulu! Lisäksi reissu kesti kaksi viikkoa odotetun vuoden sijaan...vanhemmille myös plussaa, etteivät lähettäneet paikkaan josta itse henkensä kaupalla olivat paenneet.

Tässä näette, että ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kaikki! 

[CaptainNuiva]

Heinäkuun huikean party-kauden ollessa parhaimmillaan kummankin vanhemmat totesivat, että olimme villiintyneet liikaa. Meidät oli määrä erottaa ja rauhoittaa. Ystäväni lähetettiin sukulaisperheen luokse toiselle paikkakunnalle. Minut komennettiin autoon ja ajettiin ennalta määräämättömäksi ajaksi tädin luokse maalle "miettimään käytöstäni".

Seuraavan kerran näimme ystäväni kanssa vasta parin viikon kuluttua. Hänen rangaistuskautensa oli kulunut rattoisasti toispaikkakuntalaisten kotibileissä. Itsellänikin oli ollut hauskaa. Nuori tätini ymmärsi nykynuorisoa eikä paasannut. Sen sijaan uimme järvessä, luimme kirjoja, kävimme shoppaamassa ja katsoimme telkkarista saksalaisia poliisisarjoja.

No mutta hienoa! Perillä ei odottanutkaan alapään operaatio, suvun valitsema aviomies eikä muslimikoulu! Lisäksi reissu kesti kaksi viikkoa odotetun vuoden sijaan...vanhemmille myös plussaa, etteivät lähettäneet paikkaan josta itse henkensä kaupalla olivat paenneet.

Tässä näette, että ollaan ihan samanlaisia ihmisiä kaikki! 

Niin mutta tarina ei kerro lopputulosta, onnistuivatko suomalaiset vanhemmat estämään suomalaisten tyttöjen kotoutumisen kotiinsa ja onnistuttiiko heistä kitkemään silloin suomalaiset tavat ja arvomaailma
Harmittaa kun tämmöiset ihanat ja värisevät tarinat jätetään aina kesken

[SK]

Samaa kysymystä voidaan pohtia maahanmuuttajien kohdalla. Mikseivät he tervehdi ilolla monikulttuuria ja anna lastensa toteuttaa sitä elämällä monta eli kulttuuria yhtä aikaa?

Monikulttuurisuus toimii vain yhteen suuntaan. Se toimii siten, että jostain muualta tulevia on suosittava ja heidän tapansa pitää hyväksy, oli ne sitten kuinka rikollisia tahansa. Monikulttuurisuuspuhe ei tähtää siihen, että muualta tulleet integroituisivat, vaan siihen, että he saavat säilyttää omat tapansa, oli ne sitten miten sairaita tahansa. Monikulttuurisuus on sitä, että kuinka meidän pitää luopua omista perusarvoistamme maahanmuuttajien kohdalla.

Lopuksi ihmettelen, mitä virkaa ajaa tekstin alkuosan katkelma kirjoittajan omasta nuoruudesta. Se ei olisi siinä, ellei tarkoitus olisi tehdä vertauskuvia ja rinnastuksia. Miksi maahanmuuttajanuoret halutaan rinnastaa kilteihin kympin oppilaisiin?

Se miksi mamut rinnastetaan kympin oppilaisiin johtuu siitä, että julkisuudessa haluamme näyttää vain sen hyvän puolen ja luoda ihmisille positiivisia mielikuvia maahanmuuttajista. Otetaan esimerkki: Suomeen tulee lääkäri maasta X ja lehdissä kirjoitellaan siitä, kuinka hienoa maahanmuutto on ja että lisää pitää saada ja heti. Tämän yhden lääkärin varjolla ja siitä luotujen mielikuvien perusteella yritetään selitellä muutamaa tuhatta luku ja kirjoitustaidotonta "huippuosaajaa". Mannekiinina käytetään sitä saksalaista ydinfyysikkoa tai kurdilääkäriä, että ihmisiltä unohtuisi kokonaisuus, niistä julkisuudesta piilossa pysyvistä sosiaalipummeista ja khatin jauhajista.

[UralinViikinki]

Nyt täytyy kyllä myöntää että HS kerrankin ottanut oikean aiheen esille.

[Nikopol]

Ei siinä mitään rinnastettu. Toimittajan piti vain saada muistella täysin epärelevanttia omakohtaisuutta jutun pehmikkeeksi. Tällainen viihteellisyys on journalismiin pesiytynyt vitsaus. Mutta kolumnissa menee vielä läpi.

Pehmennys lienee tarpeen koska juttu on nuiva ja irtiotto kulttuurirelativismista. Kirjoittaja tarttuu yksittäistapaukseen - kahden tytön haastatteluotos - ja uskaltaa esittää taustalla piilevän yleistettävän ilmiön.

Tähän ei moni lasitalossa pysty. Hyvä!