Vastaanottokeskukset työllistäjinä

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Näin vastaanottokeskukset työllistävät Suomessa

Suomessa toimii tällä hetkellä yhteensä 25 vastaanottokeskusta ja hätämajoitusyksikköä.

Maahanmuuttovirasto on useaan otteeseen muistuttanut avattavien yksiköiden työllistävästä vaikutuksesta paikkakunnalla. Iltalehti selvitti, mitkä ovat tarkat luvut ja minkälaista osaamista keskuksissa kaivataan.

- Sadalle turvapaikanhakijalle tarkoitettu vastaanottokeskus, joka on näissä olosuhteissa aika pieni, työllistää 9-10 henkeä, kertoo Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto.

Suurimman kokoluokan, eli yli 450 majoituspaikan laitospohjaisessa vastaanottokeskuksessa riittää töitä 25-28 henkilölle.

-Asuntopohjainen vastaanottokeskus, eli esimerkiksi sellainen, mitä perustetaan tällä hetkellä Kouvolaan, työllistää hieman vähemmän, Kautto kertoo.

250 turvapaikanhakijan asuntopohjaisessa vastaanottokeskuksessa aukeaa 13-14 työpaikkaa, kun laitospohjaisessa vastaanottokeskuksessa vastaavalle henkilömäärälle tarvitaan 16-17 työntekijää.

Kymmeniä ohjaajia

Vastaanottokeskuksissa tarvitaan monenlaista osaajaa. Ylivoimaisesti suurin työntekijäryhmä on ohjaajat.

- He tekevät kaikkea mahdollista käytännön työtä. Ohjaajat esimerkiksi kartoittavat tilojen korjaustarpeita ja pitävät huolen, että asukkailla on kaikki hyvin. He kokoavat tarvikepaketteja ja järjestävät kuljetuksia. Pienimmissä laitospohjaisissa yksiköissä on 5-6 ohjaajaa ja toisessa ääripäässä, eli yli 400 turvapaikanhakijan keskuksissa heitä on 12-15.

Ohjaajaksi palkataan Kauton mukaan koulutustaustoiltaan hyvin erilaisia ihmisiä.

- Ohjaajilla on koulutusta aivan laidasta laitaan. Heitä on palkattu aina teatterityön ammattilaisesta lähtien, hän kertoo.

Sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia ja talous- ja henkilöstöhallinnon henkilökuntaa tarvitaan kutakin 1-4 vastaanottokeskuksen koosta riippuen. Johtoporras on varsin kapea.

- Alle 300 hengen vastaanottokeskuksessa on yksi johtaja, yli 300 hengen yksiköissä tarvitaan myös apulaisjohtajaa, Kautto kertoo.

Edellä mainitun lisäksi vastaanottokeskusten perustamisella on myös välillinen vaikutus kunnan työllisyyteen.

- Esimerkiksi kuljetusyritykset, kiinteistönhuolto ja ruokapalvelut työllistävät ihmisiä myös, Kautto luettelee.

Hän muistuttaa, että kuntien ainoa velvollisuus on tarjota peruskoulupalvelut peruskouluikäisille turvapaikanhakijoille.

- Joissakin kunnissa tämä voi hyvin olla paikallisen kyläkoulun pelastus, Kautto huomauttaa.

Hän kertoo, että myös Maahanmuuttovirastoon on turvapaikanhakijoiden määrän lisäännyttyä radikaalisti auennut uusia työpaikkoja.

- Turvapaikkapäätöksenteon puolella aloitti maanantaina 30 uutta määräaikaista, hän kertoo.

Iltalehti (jutun yhteydessä ei ole kommentointimahdollisuutta)

[Topi Junkkari]

Mistä sitä porukkaa oikein rekrytoidaan ja miten?

Valtion työpaikkailmoittelun pitäisi olla avointa. Tällä hetkellä valtiolle.fi-nettipalvelussa ei ole avoinna ainuttakaan Maahanmuuttoviraston työpaikkaa, vaikka vokkeja nousee kuin sieniä sateella.

http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/avoimet_tyopaikat_ja_harjoittelupaikat

https://www.valtiolle.fi/fi-FI/Tyonantajat_ja_tyontekijat/Sisaministerio/Maahanmuuttovirasto

Tyhjää näyttää myös SPR:n sivu:
https://www.punainenristi.fi/ajankohtaista/avoimet-tyopaikat

Peräänkuulutan edelleen myös julkisten hankintojen lakisääteistä kilpailutusta.