Maahanmuuttovirasto oikoo huhuja: Tätä vastaanottokeskuksissa oikeasti tehdään

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Maahanmuuttovirasto haluaa oikoa kansalaisten käsityksiä siitä, millaista arki vastaanottokeskuksissa on.

Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa liikkuu myös tiedonpuutteesta johtuvia väärinkäsityksiä vastaanottokeskusten työstä.

Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan, että vastaanottokeskus ei tarjoa turvapaikanhakijoille pelkästään majoitusta ja ruokaa, vaan myös tietoa suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista.

- Turvapaikanhakijan arkipäivä vastaanottokeskuksessa muodostuu samoista aineksista kuin monen kantasuomalaisen elämä: työstä tai opiskelusta, harrastuksista ja ruokailusta, virasto kertoo.

Järjestetyn toiminnan ideana on edistää turvapaikanhakijoiden omatoimisuutta ja itsenäistä pärjäämistä.

- Työ on yleensä siivousta vastaanottokeskuksessa, opinnot taas suomen kielen opiskelua. Vastaanottokeskukset myös ohjaavat työntekoon oikeutettuja työnhakuun ja opiskelupaikan etsimiseen.

Jos työ- ja opintotoiminnasta kieltäytyy toistuvasti, vastaanottorahaa voidaan pienentää. Vastaanottorahan suuruus on maksimissaan ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,64 euroa kuukaudessa.

Vastaanottokeskuksissa vietetään aikaa myös esimerkiksi lahjoituksena saatujen kuntosalilaitteiden ja muiden liikuntavälineiden parissa. Keskuksessa voi osallistua myös vaikkapa paikallisten Marttojen järjestämälle kokkauskurssille tai vapaaehtoisvoimin toteutettuihin jalkapallo- ja katutanssihankkeisiin.

Tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta

Osa kansasta kritisoi sitä, että turvapaikanhakijat saavat liikkua Suomessa vapaasti, vaikka he eivät tunne yhteiskunnan sääntöjä. Tosiasiassa maan tavoista kerrotaan heille hyvin pian Suomeen tulon jälkeen, viimeistään kolmen päivän sisällä saapumisesta.

- Alkuinfoissa esitellään turvapaikkaprosessin kulku ja vastaanottokeskus sääntöineen sekä kerrotaan keskeiset asiat lainsäädännöstä ja suomalaisista tavoista. Esille voidaan nostaa myös mahdollisia naapuruston toivomia asioita, kuten liikennesääntöjä tai sitä, että Suomessa ei ole kohteliasta kävellä toisen pihaan, Maahanmuuttovirasto kertoo.

Turvapaikanhakijoille suunnatussa tiedotusaineistossa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, lainsäädännöstä, työstä Suomessa, seksuaaliterveydestä, ruoasta ja ravinnosta sekä mielenterveyden ylläpitämisestä.

Maahanmuuttoviraston mukaan info tuntuu menneen kokemusten perusteella hyvin perille.

- Vastaanottotoimintaa valtakunnallisesti yli viisi vuotta ohjanneen Maahanmuuttoviraston tietoon ei ole tullut vakavia välikohtauksia turvapaikanhakijoiden ja paikallisväestön kesken. Väkivaltailmoituksia tulee Maahanmuuttovirastoon silloin tällöin, mutta ne ovat poikkeuksetta turvapaikanhakijoiden keskinäisiä nahisteluja, virasto sanoo.

- Toki silloin, kun ihminen tulee Suomeen täysin erilaisesta kulttuurista, yhteentörmäyksiä tapahtuu. Ei kukaan osaa saman tien toimia paikallisten tapojen mukaan. Vastaanottokeskusten henkilökunta tekee parhaansa selittääkseen joka päivä suomalaista tapaa toimia. Paljon saadaan apua myös paikallisilta vapaaehtoisilta, järjestöiltä ja urheiluseuroilta, Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön ylitarkastaja Inkeri Mellanen kertoo.

Ohjaajia ja sosiaalityöntekijöitä

200-paikkaisessa vastaanottokeskuksessa työskentelee noin 15 työntekijää, 500-paikkaisessa noin 30. Heistä suurin osa on ohjaajia. Lisäksi joukkoon kuuluu sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja terveydenhoitajia.

Suurimmissa keskuksissa on myös etuuskäsittelijöitä, talonmies ja henkilöstösihteeri. Joukkoja johtaa vastaanottokeskuksen johtaja, isoissa keskuksissa apunaan apulaisjohtaja.

Työstä suurin osa on tavallista sosiaalialan työtä, jota tehdään kaikissa Suomen kunnissa - asiakaskunta vain koostuu turvapaikanhakijoista.

- Sosiaaliohjaajat ja -työntekijät opastavat asiakkaita henkilökohtaisissa tapaamisissa, käyvät tukikeskusteluita, huolehtivat perheiden ja lasten hyvinvoinnista, järjestelevät myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden muuttoja, tekevät päätöksiä vastaanottorahahakemuksiin ja neuvovat työnhaku- ja opiskelumahdollisuuksista, virasto selventää.

Ohjaajien työnsarka on vielä laajempi: toimistotöistä korjaustarpeiden huomioimiseen, uusien asiakkaiden majoituspaikkojen ja varustepakettien valmistelusta poliisin kuulemisten järjestelyyn, kuljetuksista tiedonjakamiseen ja sen varmistamiseen, että kaikilla asiakkailla on kaikki hyvin.

Tilojen tarve valtava

Maahanmuuttoviraston mukaan uusien vastaanottokeskusten tarve on nyt valtava. Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi elokuussa niin paljon, että kaikki nykyiset keskukset ovat ylipaikoilla. Ihmisiä majoitetaan vierivieressä lattiapaikoilla.

Jos lisää tilaa ei saada, Maahanmuuttoviraston mukaan on mahdollista, että ihmisiä joutuu kadulle. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että vastaanottopalveluiden järjestäminen vaikeutuu, hakemusten mahdollisimman nopea käsittely vaarantuu ja hakijoiden olinpaikkaa on vaikea tietää. Se tarkoittaa myös sitä, etteivät turvapaikanhakijat saa tietoa suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista.

- Vetoamme nyt kuntiin: olkaa yhteistyössä kansamme, kun avaamme uusia vastaanottokeskuksia. Se on kaikkien etu, vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen sanoo.

Iltalehti (jossa ei ole kommentointimahdollisuutta)

[BeerBelly]

Joo ihan kiva. Mitäs jos olisitte yhteydessä Norjan maahanmuuttovirastoon ja pyytäisitte niiden Somaliaa koskevan maaraportin nähtäväksi?

[ArtturiE]

Vai kaikkien etu, kun avataan uusia vokkeja 

Kaikkien etu on kun laitetaan rajat kiinni.

Onko muuten Suomen etu päästää maahan niin paljon laittomia maahantunkeutujia, että niitä alkaa loisia kaduillakin?

[sologdin]

Mikäpä voisi olla luotettavampaa kuin Maahanmuuttoviraston antama info omasta toiminnastaan.  Hehän sen parhaiten tuntevat.  Aivan kuin entisessä taloyhtiössä, jossa isännöitsijä toimi myös tilintarkastajana.

"Järjestetyn toiminnan ideana on..." jne. jne.

[mikkoellila]

(https://i.imgflip.com/qglki.jpg)

[op]

Mikäpä voisi olla luotettavampaa kuin Maahanmuuttoviraston antama info omasta toiminnastaan.  Hehän sen parhaiten tuntevat.  Aivan kuin entisessä taloyhtiössä, jossa isännöitsijä toimi myös tilintarkastajana.

"Järjestetyn toiminnan ideana on..." jne. jne.

Jep. Itselle iski silmään

"Jos työ- ja opintotoiminnasta kieltäytyy toistuvasti, vastaanottorahaa voidaan pienentää. Vastaanottorahan suuruus on maksimissaan ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,64 euroa kuukaudessa."

, joka vaikuttaa kovin tarkoitushakuiselta, koska:

a) Toistuvasti kieltäytyy siivouksesta (joka epäilemättä on inttityylistä max. tunti/pvä hommaa), niin voidaan vähentää 20 % (?) 93 eurosta eli n. 19 €. About saman verran maksaa ei-turvapaikanhakija esim. lääkärikäynnistä kunnallisella.
b) Suurimmassa osassa VOK:eista ruokaa ei tuoda pöytään, jolloin vastaanottoraha on n. 270 €/kk (josta ruokaan halpisbudjetilla 100€/kk -> käyttörahaa 170 €/kk)

Vastaanottoraha pitäisi pikimmiten leikata kattamaan ruoka- ja minimaaliset vaatekulut eli noin tasolle 150 €/kk. Ei tällä valtion kassaa pelastettaisi, mutta antaisi oikean signaalin siitä, että kaikkea ei anneta kuin manulle illallista.

[Jake74]

"Jos työ- ja opintotoiminnasta kieltäytyy toistuvasti, vastaanottorahaa voidaan pienentää.
Vastaanottorahan suuruus on maksimissaan ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,64 euroa kuukaudessa."

Maahanmuuttaja oppii siis alusta pitäen siihen, että sanomalla ei yhteiskunnalle ei tapahdu juuri mitään kielteistä. Siitä on hyvä lähteä integroitumaan.

"- Alkuinfoissa esitellään turvapaikkaprosessin kulku ja vastaanottokeskus sääntöineen sekä kerrotaan keskeiset asiat lainsäädännöstä ja suomalaisista tavoista.
Esille voidaan nostaa myös mahdollisia naapuruston toivomia asioita, kuten liikennesääntöjä tai sitä, että Suomessa ei ole kohteliasta kävellä toisen pihaan, Maahanmuuttovirasto kertoo."

Mitähän tuo "keskeiset asiat lainsäädännöstä" mahtaa pitää sisällään? Luulen, että esimerkiksi miesten ja naisten tasa-arvoasioiden läpikäynti sekä juridisella että käytännön
tasolla vaatisi hieman alkuinfoa perusteellisempaa koulutusta ollakseen enemmän, kuin tyhjänpäiväistä leukojen tuulettelua. Jos nyt oletetaan, että keskiyön pikajunalla maahan saapuu kymmenen vuotta naimisissa ollut pariskunta, niin on toki realistista olettaa, että alkuinfon jälkeen mies ymmärtää, että hänen vaimonsa onkin Suomessa tasa-arvoinen. Puhumattakaan sitten näistä nuorista miehistä, joita valtaosa tulijoista on..

"Maahanmuuttoviraston mukaan info tuntuu menneen kokemusten perusteella hyvin perille"

Eiköhän läpinäkyvyyden nimissä tuo perstuntumaan perustuva analyysi pitäisi vahvistaa suorittamalla auditointia sekä vastaanottokeskuksissa että tavallisen kansan parissa.