News:

Mikäli olet unohtanut salasanasi eikä rekisteröinnissä käytetty sähköposti toimi tai haluat vaihtaa sähköpostisi toimivaksi, ota yhteyttä sähköpostilla tai facebookin kautta.

Main Menu

Tuottavuus sakkaa

Started by Dredex, 31.08.2015, 23:02:58

Previous topic - Next topic

Dredex

Hallituksen yksi huolenaiheista oli se, että tuottavuus sakkaa. Tarkoituksena on, että kilpailukyky paranisi, mitä kautta saataisiin lisää työpaikkoja ja sitä kautta tuotanto ja tulot nousisivat. Kilpailukyvyn parantamiseen on etsitty ja ehdotettu erilaisia keinoja. Tässä ketjussa on kriittisiä näkemyksiäni asiasta.


Paremmat toimintatavat

Ensinnäkin tehostaminen pelkän tehostamisen vuoksi ei luo tarpeeksi synergiaa nostamaan tuottavuutta. Mikäli lähdetään vain tehostamaan, niin siinä uhkaa mennä lapsi pesuveden mukana ja tulla lieveilmiöitä. Sen sijaan tulisi etsiä keinoja hakea synergiaa, minkä avulla kaikki työ auttaa muuta työtä, jolloin kaikki työ on tuottavampaa. Ja mitä enemmän synergiaa, sen enemmän tuottavuuden nousu kertautuu.

Väärä tapa: Henkilö A ja B tekevät työtä. Henkilöä A ja B painostetaan tekemään työtä tehokkaammin. Sekä henkilö A että B alkavat tekemään työtä, mutta painostuksen alla ohittavat tehtäviä, jotka auttaisivat toista työntekijää. Eli henkilö A ohittaa tehtäviä, mitkä eivät auta häntä, mutta auttaisivat henkilöä B, ja toisinpäin. Tällöin henkilö A kyllä tuottaa enemmän, mutta laiminlyötyjen tehtävien takia henkilöä B auttavat asiat ovat jääneet tekemättä. Henkilö B tuottaisi kyllä enemmän, mutta nyt hänellä on henkilön A laiminlyömien asioiden takia sen verran taakkaa, että henkilö B ei tuotakkaan yhtään enempää kuin aiemmin. Lisäksi kun asioita tarkastellaan tarkemmin, niin henkilöllä B ei enää olekaan aikaa auttaa henkilöä A, jonka tuottavuus palaa aiemmalle tasolle... Kun henkilöitä ja tehtäviä on satoja tai tuhansia, niin huono synergia kertautuu moninkertaiseksi ja ongelmia alkaa kasautumaan...

Oikea tapa: Henkilön A ja B työtä ohjataan siten, että he tulevat tehneeksi asioita, jotka eivät ehkä hyödytä heitä itseään, mutta muodostavat synergiaetuja toisilleen. Lisäksi valvotaan, että työtä tehdään kutakuinkin järkevästi, mutta ei painosteta hillittömään kiireeseen vedoten lopulta laiminlyömään asioita.

ELI: Synergiaedut eivät ole itsestään selviä. Synergiaetuja saadaan hyvällä johtajuudella. Monesti uutisista voi lukea, että johtajat ovat vain tiellä. No totta kai! Eihän vain tiellä olevilla johtajilla tee mitään! Mutta ei se tarkoita, että johtajuus olisi turhaa oikein tehtynä!

Yksi suuri ongelma on, että edes johtajat eivät useinkaan usko / tiedä synergiaetujen arvoa vaan haluavat että asiat tulevat tehtyä mahdollisimman nopeasti. Toki he ovat tavallaan oikeassa siinä, että nopeasti tehtynä asioita saadaan tehtyä nopeasti, koska niin saadaan. Mutta se on kuitenkin pidemmässä juoksussa eräänlaisen velan ottamista: Tietyt synergiaedut eivät muodostu nopeasti vaan pidemmällä ajalla, pikkuhiljaa kertyen, mutta lopulta kasvavan suuriksi.

Toinen ongelma on, että ne, jotka uskovat synergiaetuihin ja investoivat sillä tavalla tulevaisuuteen, eivät kestä kilpailussa. Jos alkuvaiheessa investoi, niin se on kalliimpaa kuin hutiloiden tehtynä, joten tuottavuus hutiloimalla näyttää suuremmalta. Tällöin hutiloijat ja muut tempoilijat menestyvät aluksi... Synergiaetuihin investoimista pitäisikin vaalia kuin pääomaa, valvoa että se toimii, ja että se saa sijaa kiireestä huolimatta. Kun yritykset haluavat kasvaa, niillä on oltava laadukkaita tuotteita, joten omistajienkin etu on pidemmällä aikavälillä saada myös synergiaetuja laadukkaista tuotteista, laadukkaista prosesseista, laadukkaista suunnitelmista, laadukkaista tuotekuvauksista, laadun varmistuksesta, jne...

Mikäli tehdään asioita nopeasti ja sähläten, niin synnytetään paljon hämmentäviä epäselviä tilanteita, jotka sitten hidastavat muiden työtä ja sitä kautta syövät kannattavuutta. Tai jos on epäselvää, kenen vastuulla on mikäkin tehtävä, niin työtä saattaa jäädä jopa tekemättä, kun kukaan ei tartu siihen... Sitten ihmetellään, miksei ole työtä. Myöskään kalvosulkeiset uudesta prosessista eivät paljon auta, jos asioita ei konkreettisesti johdeta käytännön työssä. Mikäli synergiaa tuovien tehtävien laiminlyönnit jatkuvat, niin yritys jää lättänäksi mahdollisuuksiinsa nähden.

Motivaatio

Osansa tuottavuudesta riippuu myös motivaatiosta. Kun vaikka synergian avulla saadaan tuottavuutta nousuun, niin jos sillä ei ole työntekijän palkkaan vaikutusta, niin motivaatio ei ole korkealla. On ikävää puhua jopa palkan alentamisista kilpailukyvyn nostamiseksi, kun parempi tapa olisi pohtia miten saataisiin vaikka synergiaetujen kautta tuottavuus nousuun ja sitä kautta parempi palkka kaikille mukana oleville. Pelkistä tuotannon nousuprosenteista puhuminen bonusjärjestelmän mittarina ei kuitenkaan riitä, vaan edellisen "toimintatavat" kohdan oppien mukaisesti tulisi johtamalla johtaa synergiaedut käyttöön. Se toki tarkoittaa sitä, että työtä on myös tehtävä vain sen takia, että käsketään, koska työ ei välttämättä auta juuri sinua (suoraan), mutta tehostaa muiden toimintaa. Muut sitten tekevät jotain, mikä tehostaa sinun toimintaasi, tai pitää yritystä kannattavampana siten, että sinulle voidaan maksaa parempaa palkkaa.

Johtamisen haasteet

Mikäli synergiaetujen saavuttamisen seurauksena työtehtävänkuvat muuttuvat, niin niistä muutoksista on vain selvittävä. Esimerkiksi aiemmin tekemättä jätettyjä tehtäviä on tehtävä. Silloin saattaa näyttää siltä, että aiemmin "tehokkaat" henkilöt eivät olekaan niin tehokkaita kuin olivat. Mutta heidän on nieltävä asia, koska hehän eivät olleet oikeasti tehokkaita, koska synnyttivät hämminkiä ja epäselvyyttä muiden keskuudessa laiminlyömällä tehtäviä.

Toisaalta on selvitettävä, mitä on synergiaetu. Jotkut voivat väittää, että "kyllä tästä tulee synergiaetua", vaikka ei tule, tai että "tuosta ei ole kuitenkaan mitään hyötyä", vaikka olisikin. Silloin (eikä vain silloin vaan aina ja koko ajan) johtajien tulee valvoa tilannetta ja selvittää miten pitää toimia. Jos johtajat ovat väärässä, joko niin, että eivät luo synergiaa, tai yrittävät luoda synergiaa, mutta väärällä tavalla, niin yritys jää lättänäksi.

Yhteenvetoa

On siis monia tapoja epäonnistua tuottavuudessa (katso aiempana olevasta tekstistä ratkaisuita):

- Pidetään kalvosulkeisia, mutta konkreettisia muutoksia ei tule
- Liiallisella tehostamisella tuhotaan synergiaedut
- Vääränlaisella johtamisella laiminlyödään synergiaa tuottavat tehtävät
- Tehdään asioita, mistä ei lopulta ole synergiaetuja
- Epäselvät vastuut johtavat asioiden tekemättä jättämiseen
- Annetaan "tehokkaiden" henkilöiden laiminlyödä synergiaa tuottavia tehtäviä
- "Tehokkaat" henkilöt aiheuttavat hämminkiä ja epäselvyyttä
- Hämmingin ja epäselvien asioiden selvittelyyn kuluu aikaa
- Huonon tiedotuksen takia asioiden laidat ovat entistä epäselvempiä
- Hämmingin ja epäselvien asioiden selvittelyyn kuluu lisää aikaa
- Annetaan prosessien rapautua
- Avainhenkilöt kyllästyvät huonoon johtamiseen
- Työntekijät kärsivät sekavuudesta ja motivaation puutteesta