Jyrki Sipilä: Maahanmuuttajan on syytä opetella hyvä suomen kielen taito

[duc]

Tutustumisen arvoinen kirjoitus. Kirjoittaja on Suomen Pakolaisapu ry:n hallituksen jäsen.

Realistinen opastus on maahanmuuttaneelle olennaisen tärkeää
26.8.2015 16:25
Eräs henkilö kysyi minulta, mitä maahanmuuttoasioiden kontekstissa mielestäni melko usein ilmenevä negatiivinen myönteisyys tarkoittaa yhden maahanmuuttaneen kohdalla. No, klassinen esimerkki löytyy helposti. Kaikkihan ovat huomanneet, että jopa valtamediassa uutisoidaan toisinaan jostakin maahanmuuttaneesta, joka ei runsaista yrityksistään huolimatta ole valitettavasti saanut Suomesta työtä.

Tarina on monesti suunnilleen tällainen: Suomeen on ehkä jo pitemmän aikaa sitten muuttanut ulkomailta pariskunta, joista toinen on kantaväestön edustaja. Ulkomaalaistaustainen osapuoli on mennyt työhön kansainväliseen yritykseen Suomessa. Hänen työpaikkansa on kuitenkin syystä tai toisesta mennyt alta. Sitten ulkomaalaistaustainen on alkanut opiskella Suomessa englanniksi, koska se on hänen hyvin hallitsemansa kieli ja hän tulee sillä mainiosti toimeen arjessaan Suomessa ja se oli kansainvälisen yrityksen työkieli.

Kun ulkomaalaistaustaisemme on sitten valmistunut, ehkä toiseen korkeakoulututkintoon, hän alkaa hakea Suomesta uutta työtä. Hän hakee ja hakee ja hakee, mutta ei saa työpaikkaa. Hän keskustelee asiasta naapuriensa kanssa, tuttaviensa kanssa, puolisonsa sukulaisten kanssa ja puolison kanssa, ja he kaikki päivittelevät suureen ääneen, että miten Suomesta voi olla niin vaikea saada työtä, vaikka on kaksi korkeakoulututkintoa, runsaasti hyvää kokemusta ja kommunikoi sujuvasti englanniksi. Joku heistä heittää ilmoille ajatuksen, että suomalaiset työnantajat varmaankin kohtelevat ulkomaalaistaustaista työnhakijaa rasistisesti.

Kukaan heistä ei sano ulkomaalaistaustaiselle suoraan, että tämän pitäisi ottaa suomen kieli kunnolla haltuun, mikäli hän mielii saada koulutustaan vastaavaa työtä. Tällainen on maahanmuuttoasioiden ikävää negatiivista myönteisyyttä yksittäisen maahanmuuttaneen kohdalla. Ikävintä se on, jos siihen syyllistyy oma puoliso. Suomeen kotoutua haluavaa maahanmuuttanutta, oli tämä kuinka koulutettu tahansa, naapuri, tuttava, sukulainen tai vaikka puoliso, pitää opastaa Suomen asioihin realistisesti.

Realismia Suomessa on se, että aivan valtaosassa työpaikoista työkieli on suomi - niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassakin. Ne työpaikat, joissa työkieli on esimerkiksi englanti, ruotsi, somali, venäjä tai viro, ovat yhteenlaskettunakin häviävän pieni joukko. Ja kun ajatellaan akateemista ammattia tai työuraa, johon yhtäältä lukio ja toisaalta myöhemmät korkeakoulu-/yliopisto-opinnot valmistavat, niin sekä kyseisen ammatin/työuran että siihen vaaditun akateemisen pohjakoulutuksen kielitaitotasovaatimuksena on pääsääntöisesti C-tason suomen (tai ruotsin) kieli. Eli kielemme lähes äidinkielinen hallitseminen.

Tarinamme ulkomaalaistaustaisen kannalta toinen ikävä negatiivisen myönteisyyden piirre on se, että hänen tuttu piirinsä saattaa ilmaista, ikään kuin lonkalta, hänen työllistymättömyytensä johtuu työnantajien rasistisista asenteista. Tämä on surullista siksi, että se perusteettomasti masentaa ulkomaalaistaustaistamme, vie ymmärrettävästi häneltä voimia ja vie valitettavasti myös ehkä rohkeuden hakea työpaikkaa, joka kuitenkin ehkä odottaa jo seuraavan nurkan takana. Ja: suomalaiset työnantajat eivät tietenkään yleisesti ottaen ole rasisteja, eivätkä ehkä ole koskaan olleet sitä. Eivät ainakaan pääkaupunkiseudulla. Maahanmuuttoon liittyvässä työssäni olen yli 20 vuoden aikana tavannut satoja pääkaupunkiseudun työnantajia, enkä ole havainnut kuin ehkä muutaman kerran vähäisiä merkkejä siitä, että työnantaja tai työnantajan edustaja, oli kyseessä sitten kioski tai kansainvälinen yritys, olisi rasisti tai rasistinen. Mutta sen olen kyllä havainnut, että työnantajia kaikissa paikoissa on kiinnostanut erityisesti se, miten maahanmuuttanut suoriutuu työtehtävistä, riittääkö maahanmuuttaneen suomen kielen taito. Työnantajat ovat siis kiinnostuneita hakijan, pelkistäen, tietotaidosta. Niin olen itsekin rekrytointeja tehdessäni.

Maahanmuuttaneeseen kohdistuva negatiivinen myönteisyys tarkoittaa siis mielestäni maahanmuuttaneeseen yhteydessä olevien ihmisten tapaa olla sanomatta maahanmuuttaneelle asioita suoraan, niin kuin ne ovat, sekä taipumusta luoda maahanmuuttaneelle vääriä käsityksiä häntä ympäröivästä yhteiskunnasta.

[yks vaan]

Tuossa puhuin muutaman mamun kanssa,  kaikille oli päivänselvää että pitää osata suomea jos (useimmilla aloilla) haluaa töitä täältä.

Miksihän Afrikkalaisten ei tarvitse, en tiedä...

[Shemeikka]

enkä ole havainnut kuin ehkä muutaman kerran vähäisiä merkkejä siitä, että työnantaja tai työnantajan edustaja, oli kyseessä sitten kioski tai kansainvälinen yritys, olisi rasisti tai rasistinen.

Olen tavannut yhden suomalaisen rakennusalan työnantajan Helsingistä, joka sanoi ettei ota suomalaisia töihin vaan ainoastaan ulkomaalaisia, koska "he tekevät töitä enemmän ja halvemmalla eivätkä jää krapulan takia töistä pois".

[dothefake]

Mikä on ensimmäisten somalien suomenkielen osaamisprosentti?

[Hamsteri]

Jyrki Sipilän mielestä klassinen esimerkki on somalialaisnainen, joka on kantismiehen kanssa muuttanut Suomeen ja työllistynyt kansainväliseen yritykseen. Panostettuaan liikaa työurallaan englanninkieleen, joka on kansainvälisen yrityksen pääkieli ja firman mentyä konkkaan. Somalialainen koneinsinööri on huomannut, että hänen olisi kannattanut satsata kansainvälisellä urallaan myös suomenkielen osaamiseen, kun olikin työnteon välissä satsannut toiseen englanninkieliseen korkeakoulututkintoon. Rasistiset kantasuomalaiset eivät ikävä kyllä maininneet ajoissa, että pitkän kansainvälisen uran tehneen somalialaisen olisi pitänyt alusta alkaen satsata suomen opiskeluun.

[-PPT-]

Tuossa taisi mitätöityä pakkoruotsin perustelu.