2015-08-22 HS: Leikkaukset ajavat kehitysapujärjestöt irtisanomisiin

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1440134602821?ref=hs-art-new-4

Hallituksen leikkaukset ajavat kehitysapujärjestöt irtisanomisiin - "Ollaan heittämässä rahaa roskiin"

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset johtavat irtisanomisiin yli puolissa kehitysapujärjestöissä

Togossa 3 400 vammaista lasta jää ilman peruspalveluita, Keniassa yli 16 600 ja Boliviassa 25 400 jää ilman koulupaikkaa, 12 000 lasta kehitysmaissa jää rokottomatta. . .

Lista siitä, mihin hallituksen kehitysyhteistyöhön kohdistuvat leikkaukset käytännössä johtavat, on pitkä.

Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien tekemästä sähköpostikyselystä. HS kysyi merkittävimmiltä, ulkoministeriön ohjelmatukea saavilta järjestöiltä, miten 49 miljoonan leikkaukset vaikuttavat niiden toimintaan. Hallitus aikoo leikata kansalaisjärjestöiltä 43 prosenttia ensi vuonna. Tänä vuonna järjestöjä rahoitetaan 114 miljoonalla. Ensi vuonna potti putoaa valtiovarainministeriön (VM) esityksen mukaan 65 miljoonaan.

HS:n kyselyyn vastasi 18 järjestöä 22:sta. Niiden mukaan hallituksen toimet vaikuttavat "musertavasti". VM:n esityksen toteutuessa järjestöt joutuvat lopettamaan satoja käynnissä olevia hankkeitaan. Samalla Suomen apu kymmeniin maihin lakkaa.

Tällä puolestaan on suora kurjistava vaikutus satojentuhansien köyhien elämään kehitysmaissa.

Koko kehitysyhteistyöpotti pienenisi ensi vuonna 1 012 miljoonasta eurosta 714 miljoonaan euroon. Valtaosa määrärahoista kulkee ulkoministeriön kautta, jonka on leikattava avustuksista 330 miljoonaa euroa.

Todellinen summa tosin on lähemmäs 400 miljoonaa. Edellinen hallitus ohjasi päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön, sillä varoista toteutetaan myös Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus. Viime vuonna niistä saatiin 69 miljoonaa euroa.

Nykyinen hallitus on kuitenkin päättänyt ohjata ne ensi vuodesta alkaen teollisuuteen kompensoimaan niille päästöoikeuksista koituvia haittoja.

Suurimpia häviäjiä ovat YK-järjestöt, Maailmanpankki ja muut kehityspankit, joilta vähennetään 59 prosenttia, sekä kansalaisjärjestöt kuten Plan, Kirkon ulkomaanapu ja Fida. Niiltä kaikilta leikataan 38 prosenttia.

Juha Sipilän (kesk) hallitus ohjaa päästöhuutokauppatulot ensi vuodesta alkaen teollisuuteen kompensoimaan niille päästöoikeuksista koituvia haittoja. Näin ollen kehitysyhteistyöhön kohdistuva leikkaus on todellisuudessa lähemmäs 400 miljoonaa.

Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään syyskuussa. Lopullinen esitys valmistuu joulukuussa.

"Tämä lähtee summasta, joka on laskettu kolmen vuotuisen keskiarvon perusteella. Halusimme olla tasapuolisia ja kertoa ajoissa – jo kesäkuussa – järjestöille, millaisia sopeutustarpeita on tulossa", ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Pekka Puustinen ulkoministeriön kertoo.

Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään syyskuussa. Lopullinen esitys valmistuu joulukuussa.

Ele ei järjestökenttää paljoa lämmitä.

"Kun tehdään lyhyellä aikavälillä näin suuri leikkaus, ollaan heittämässä rahaa roskiin. Ja kun samaan aikaan yrityksille suunnattuja tukia lisätään, se ei ole enää uudelleenjärjestelyä. Se kertoo poliittisista arvovalinnoista", kehityspoliittinen asiantuntija Niina Mäki kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepasta kritisoi.

Suurelta leikkurilta välttyvät vain humanitaarisen avun järjestöt. Samanaikaisesti humanitaarisen avun budjettia aiotaan tosin leikata toisaalta.

UM:n rahanjaossa suurin voittaja on silti Finnfund. Se on kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa yrityksille pitkäaikaista riskirahoitusta hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Hallitus pääomittaa sitä kehitysyhteistyörahoista 130 miljoonalla eurolla.

Tänä vuonna Finnfundia on rahoitettu 10 miljoonalla. Vielä hallitusohjelmassa arvio sen tarvitsemasta lainasta oli 100 miljoonaa euroa, mutta määrää nostettiin hallituksen aloitteesta kesäkuussa, vaikka samalla kävi ilmi, että kehitysyhteistyöhön joudutaan tekemään lisäsäästöjä.

Puustisen mukaan hallitus panostaa Finnfundiin, sillä toisin kuin lahjamuotoista apua, sen saama laina ei näy valtiotalouden alijäämässä.

"Julkisuudessa Finnfundista on puhuttu viennin edistäjänä, vaikka valtio on perustanut sen kehitysmaiden investointia varten. Sen julkikirjoitettu tavoite on kehitysmaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen. Voittajia ovat siis edelleen kehitysmaat."

Osa järjestöistä aikoo leikata vähän kaikkialta. Silti moni joutuu lopettamaan kymmeniä pitkäaikaisia hankkeitaan, joista on saatu hyviä tuloksia. Tällaisia ovat ainakin Kirkon ulkomaanapu, Fida, Abilis, Suomen Lähetysseura ja Plan. Ainakin SPR, Demo Finland, Kios ja Abilis joutuvat karsimaan avustamistaan maista.

Suurten järjestöjen lisäksi leikkaukset vaikuttavat satoihin pieniin ja keskisuuriin järjestöihin, jotka toimivat vuosittaisilla hankehauilla. Haut on nyt jäädytetty.Tämä vaikuttaa esimerkiksi kansainvälisyyskoulutusta kouluissa tekeviin sekä yritysvastuukysymyksiä seuraaviin järjestöihin, kuten Finnwatchiin.

"Heidän kohdallaan leikkaus on nyt sata prosenttia", Kepan Mäki sanoo.

Yli puolet kaikista 22 järjestöstä joutuu irtisanomaan työntekijöitään. Osassa yt-neuvottelut on jo käynnissä tai niistä on ilmoitettu.

Työntekijöitä vähentävät ainakin Kirkon ulkomaanapu, Fida, World Vision, Kepa, Demo, Taksvärkki, Siemenpuu, Abilis, Plan, Suomen lähetysseura sekä Pelastakaa lapset ry kohdemaissaan. Vammaiskumppanuus ry:n yhdeksästä jäsenjärjestöistä jo Kuurojen liitto on ilmoittanut yt-neuvotteluista.

Eniten suhteessa väkimääräänsä joutuu karsimaan Demo: puolet alle 20 työntekijästään. Irtisanomisuhka on korkealla myös Planissa (korkeintaan 20 työntekijää 50:stä), World Visionissa (korkeintaan puolet 40:stä) ja Kepassa (25–35 työntekijää 80:stä).

Kepan kyselyn mukaan välitön vähennystarve on yli 170 työntekijää. Määrät voivat vaikuttaa pieniltä, mutta jo ennestään kompakteihin ja tehokkaisiin järjestöihin ne tekevät ison loven.

"Vaikka irtisanoisimme kaikki Helsingin 10 työntekijää – jota emme tule tekemään, koska järjestömme kuolisi siihen paikkaan – , säästyvällä summalla ei katettaisi edes puolta UM:n meille kohdentamasta miljoonan euron leikkaustarpeesta", erään keskisuuren järjestön toiminnanjohtaja kirjoittaa.

Leikkauksilta eivät säästy edes järjestöt, jotka tekevät hallitusohjelman painotusten mukaista työtä.

"[Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita] Toivakka on esittänyt neljä painopistealuetta, mukana demokratia ja naisten oikeudet yksityisen sektorin tukemisen lisäksi, mutta nämä eivät näy leikkausten kohdentamisessa mitenkään. Miten ministeri aikoo näitä teemoja tosiasiassa edistää, kun keskeisimmiltä toimijoilta leikataan tuki pois?" demokratiatyötä tekevän järjestön toiminnanjohtaja ihmettelee.

[Tughian]

Se on joko tämä tai sitten te (suvikset + tietysti muut suomalaiset) menetätte tuhat euroa palkastanne. Valinta on teidän.

[BeerBelly]

Irtisanotut voivat ryhtyä yrittäjiksi, luoda kaivattuja resursseja ja rahoittaa niillä rakastamiaan järjestöjä!

*tirsk*

Anteeksi.

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1440134275320?ref=hs-art-new-6

Miten supistunut rahapotti jaetaan?

Hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti naisten ja tyttöjen asemaa. Leikkauksia on luvassa kuitenkin myös Suomen Unicefille ja UN Womenille ja muille YK-järjestöille, ja lisäksi ne jakavat monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön tarkoitetut määrärahat kehityspankkien kanssa. Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Pekka Puustinen, miten vähentyneet määrärahat niiden kesken jaetaan?

"Painotukset eivät ole vielä julkisia, mutta ohjenuorana on pidetty hallituksen painopisteitä. Monenkeskinen kehitysyhteistyö on jaettu kolmeen osaan. Yksi on YK: Unicefia ja UN Womenia pyritään tukemaan edelleen, määrärahojen puitteissa. Toinen on Maailmanpankki ja muut kehityspankit, joiden osalta pyritään neuvottelemaan sopimuksia uusiksi niin, että maksuerät jakautuvat useammalle vuodelle. Kolmas on ympäristö- ilmasto- ja muu monenkeskinen rahoitus."

Hallitusohjelmassa painotetaan myös ilmastonmuutokseen vastaamista. Tarkoittaako tämä sitä, että ympäristö- ja ilmastorahoitus on turvassa?

"En pysty vielä sanomaan, millaisia summia järjestöille suunnitellaan. Jos hallitus päätyisi myöntämään päästökauppatuloja takaisin kehitysyhteistyöhön, sillä olisi vaikutusta näiden saamaan rahoitukseen."

Edellinen hallitus ohjasi päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyölle. Mihin ne ensi vuodesta menevät, ja miten suuren loven se tekee kehitysyhteistyöhön?

"Hallitusohjelman liitteessä lukee, että ne ohjataan kompensaatiojärjestelmään, joka luodaan korvaamaan haittoja, joita teollisuudelle päästöoikeuksista tulee. Päästöhuutokauppatulot olivat merkittävä rahoituslähde kehitysyhteistyössä: parhaimmillaan ulkoministeriölle tuli niistä noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä lovi tulee näkymään ehkä eniten ympäristö- ja ilmastopuolella, koska tulot ohjattiin aiemmin sinne."

Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä tuki kohdennetaan budjettiesityksen mukaan Suomen pitkäaikaisille ja muille kumppanimaille. Tuettavien maiden määrä kuitenkin vähenee. Mitkä maat tippuvat pois?

"Ne eivät ole vielä julkisia, mutta maahankkeilla, jotka vastaavat hyvin nykyisen hallituksen linjauksiin kuten tasa-arvoon, naisten asemaan, oikeusvaltiokehityksen ja paikallisen talouden tukemiseen, tukemiseen, on parhaat mahdollisuudet rahoituksen jatkumiselle. Yhteistyötä joudutaan silti karsimaan myös Suomen kumppanimaissa."

Kun liikekumppanuusohjelmat, kehitysinnovaatiot, humanitaarinen miinanraivaus, kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, kuntasektori, YK:n temaattiset hankkeet ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille annettavat valtionavustukset jakavat maittain kohdentamattoman yhteistyön potin keskenään, miltä niistä leikataan?

"Finnfundin hoidossa olleet liikekumppanuusohjelmat ja tämän vuoden alussa Tekesin kanssa käynnistetty innovatiivisen liiketoiminnan BEAM-ohjelma säilyvät. Miinanraivauksen rahoitus jatkuu, CIMO:n osalta en osaa sanoa. Suomen pitkäaikaisesti rahoittamalle JPO-ohjelmalle, joka lähettää suomalaisia apulaisasiantuntijoiksi YK:lle, pyritään antamaan rahoitusta määrärahojen puitteissa. Kuntasektorilta ja kansainvälisiltä kansalaisjärjestöiltä karsittaneen."

Miksi kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä tukemaan luodusta vienti- ja korkotukiluottoja antavasta korkotuki-instrumentista leikataan näin paljon?

"Edellinen hallitus linjasi, että siitä luovutaan. Nyt valmistellaan uuden sukupolven korkotukiluottojärjestelmää, jolla kaupallista rahoitusta saadaan tukemaan kestävää kehitystä."

Hallitus painottaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuuden parantamista. Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että kehitysyhteistyön suunnittelusta karsitaan rankalla kädellä?

"Tuloksellisuuden parantaminen, tulosajattelun lisääminen, toimintamallien ja tietojärjestelmien kehittäminen ovat edelleen siellä sisällä. Määrärahoja, joita olisi voitu käyttää erilaisen palveluiden ostamiseen on silti karsittu rankalla kädellä, joten nyt täytyy vain tehostaa ja jostain voidaan joutua väliaikaisesti luopumaan. Mutta sen tarkempaa en voi vielä sanoa."

Entä miten Finnfundin tuloksia arvioidaan ja mitataan?

"Ulkoministeriö ohjaavana ministeriönä määrittelee sille tulostavoitteet, kriteerit ja seuraa että se investoi kehitysmaihin. Itse en allekirjoita esiintynyttä kritiikkiä, ettei sitä valvottaisi tai ettei se olisi kehitystavoitteita palveleva instrumentti. Sillä on selkeät raportointijärjestelmät."

[onni4me]

Tänä vuonna järjestöjä rahoitetaan 114 miljoonalla

Siinäkin on 114 000 000 euroa liikaa.

Koko kehitysyhteistyöpotti pienenisi ensi vuonna 1 012 miljoonasta eurosta 714 miljoonaan euroon

Tälläkin rahalla rahoitettaisiin aika monta reuma- ja lastensairaalaa ihan kotimaassa. Minusta niin kauan kuin meillä on sairaita ja kärsiviä ihmisiä hoitamatta, niin tuossa on 714 000 000 euroa liikaa. Ja päälle tulevat vielä tänne haalittujen kehitysmaalaisten kulut.

Onhan meillä varaa tinkiä sairaiden, lasten, eläkeläisten ja työttömien auttamisesta, jotta hyvät ihmiset voisivat hyötyä verorahoista 

[guest7001]

Että ei menisi täysin haukkumiseksi, niin kun tämän uutisen luin, niin täytyy todeta että jotain hyvää Persut ovat saaneet sentään aikaiseksikin.

Sikahintaisia loiseläjiä kilometritehtaalle. Veronmaksaja kiittää.

Nämä hyväsydämiset kehitysapumafialta palkkansa saavat ihmiset voivat tästedes rahoittaa tätä toimintaa omista palkkatuloistaan. Mikään ei ole yhtä vastenmielistä kuin muiden kovalla työllä ansaitsemilla rahoilla jeesusteleminen ja maailmanhalaaminen.

[Oami]

Että ei menisi täysin haukkumiseksi, niin kun tämän uutisen luin, niin täytyy todeta että jotain hyvää Persut ovat saaneet sentään aikaiseksikin.

Tai kokoomus ja kepu.

Laiha lohtu.

[uffomies]

Nämä leikkaukset olisivat olleet joka tapauksessa edessä koska Suomeen tulee niin paljon pakolaisia. Mehän konkreettisesti autamme täällä olevia pakolaisia, ihan selvällä käteisellä. Heille tarjotaan asunto, koulu, sairaanhoito mitä olemme tarjonneet siellä kohdemaassa ennen. Rahaa kun on vain X € niin sitä ei voi loputtomiin jakaa. Kaikkien etu olisi ollut pistää Välimeri kiinni. Täällä vain se auttaminen maksaa tuhansia kertoja enemmän kuin siellä kohdemaassa.

[Pollard]

Voi harmin paikka. Toivottavasti tuet kuitenkin jatkuvat gepardihattuihin, krokotiilijahteihin, viidakkoradiopuuhastelukerhoihin ja mitä niitä nyt olikaan.

[Maailmanmies]

Kepa ja muut ovat olemassa vain sen vuoksi, että muutama surusilmäinen hippityttö pääsee hakemaan sulhasen Afrikasta.

[Lahti-Saloranta]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1440134602821?ref=hs-art-new-4
Hallituksen leikkaukset ajavat kehitysapujärjestöt irtisanomisiin - "Ollaan heittämässä rahaa roskiin"
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset johtavat irtisanomisiin yli puolissa kehitysapujärjestöissä

Togossa 3 400 vammaista lasta jää ilman peruspalveluita, Keniassa yli 16 600 ja Boliviassa 25 400 jää ilman koulupaikkaa, 12 000 lasta kehitysmaissa jää rokottomatta. . .

Voi hyvin kysyä sitä että onko Suomen hallituksen tehtävä huolehtia Toogan vammaisten lasten peruspalveluista tai Kenian ja Bolivian lasten koulupaikoista ja rokotuksista.
Miksihän ne kehitysjärjestöt irtisanovat väkeä jos kokevat sen toimintansa niin tärkeäksi. Järjestäisivät vapaehtoisia rahankeräyksiä ja tinkisivät palkoistaan. Miksi hallituksen pitäisi verovaroista kustantaa rouvakerhon toiminta.

[nimetönkeskustelija]

Ahtisaaren rauhanjärjestöllekin on tulossa YT:t. Tervetuloa vaan lamasuomeen. Nyt voitte ottaa ne päät pois puskasta ja katsoa ympärille. Yksityisellä sektorilla (joka teidänkin palkat maksaa) on jo pitkään lusittu YT-neuvotteluita. Samoin on esimerkiksi tutkimusalalla (VTT) ollut kovia irtisanomisia. Teidän 20 % irtisanomiset on ihan kevyttä. Itse kävin tuossa YT:t, jossa firmastani potkittiin 50 % pihalle. Lisäksi jos Ahtisaari kerran on henkeen ja vereen rauhan asialla, niin hän voisi myydä omaisuuttaan kuten esimerkiksi miljoonien arvoisen keskustakämppänsä ja rahoittaa sillä rauhantyötään. Niin pitkälle sentään hänen humanisminsa ei yllä, että omasta lompakosta jotain antaisi.

Moni tekee raskasta työtä, jota ei arvosteta ja joutuu silti lusimaan YT-neuvotteluja. Moni hyvä työntekijä saa kenkää. Samaan aikaan rauhanjärjestön tyhjäntoimittajat kuvittelevat olevansa kaikkien säästötoimien yläpuolella.

[Venne]

Jos kehitysapu järjestöt olisivat fiksuja, ne kertoisivat, mitä yhden pakolaisen auttaminen täällä maksaa ja vertaisivat sitä pakolaisen auttamiseen paikan päällä. Esim ankkurilapsi 57 000 per vuosi Suomessa. Koska käytännössä nämä kepa järjestöt kilpailevat samasta rahasta turvapaikanhakijoiden kanssa. Rahasäkistä, jonka valtio kokoaa suomalaisilta veronmaksajilta ja antaa ulkomaalaisille. Alkaa järjestöläisen työntekijän oma napa olla yllättävän lähellä, kun omasta palkkabudjetista leikataan. Mutta hei, voi silti alkaa vapaaehtoistyöhön ja pyyteettömästi auttaa heikommassa asemassa olevia

[Tokugawa Ieyasu]

Jos kehitysapu järjestöt olisivat fiksuja, ne kertoisivat, mitä yhden pakolaisen auttaminen täällä maksaa ja vertaisivat sitä pakolaisen auttamiseen paikan päällä. Esim ankkurilapsi 57 000 per vuosi Suomessa. Koska käytännössä nämä kepa järjestöt kilpailevat samasta rahasta turvapaikanhakijoiden kanssa. Rahasäkistä, jonka valtio kokoaa suomalaisilta veronmaksajilta ja antaa ulkomaalaisille. Alkaa järjestöläisen työntekijän oma napa olla yllättävän lähellä, kun omasta palkkabudjetista leikataan. Mutta hei, voi silti alkaa vapaaehtoistyöhön ja pyyteettömästi auttaa heikommassa asemassa olevia

Tismalleen, VOK:eissa on jatkossa paljon paikkoja vapaaehtoisille tiskaajille.

[Maatiaisjuntitar]

Jättäisivät vain ne globaalikasvatuksen ja rasismin vastaiset kampanjat, maailmat kylässä sekä muun "yhteiskunnallisen vaikuttamisen" Suomessa pois, niin voisi jäädä jotain niille kehitysmaiden ihmisille.

Yhä enenevässä määrinhän nämä järjestöt eivät enää oikeasti tee mitään kehitysyhteistyötä, vaan ovat keskittyneet kotimaan "vaikuttamistoimintaan". Se kun on paljon helpompi tapa nostaa kunnon palkkaa.

[Kerttu Täti]

Eli täyttä p*skapuhetta se, kun perussuomalaiset painottaa, että pakolaisia tulisi auttaa kriisialueiden lähellä ja ennaltaehkäisevästi.

Yhteiskuntarauha maksaa aina. Myös globaalisti. Se kannattaisi tehdä halvimmalla. Kalleimmaksi tulee, jos jätetään sotateollisuduen ja -teknologian vasraan.

[Ink Visitor]

Pakolaisapu aloittaa yt-neuvottelut

Pakolaisapu kertoo, että ulkoministeriön sille myöntämä tuki pienenee lähes 40 prosenttia ensi vuoden alusta.

Kehitysyhteistyöjärjestö Suomen pakolaisapu aloittaa yt-neuvottelut. Useat järjestöt ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista, sillä hallitus on esittänyt mittavia säästöjä kehitysyhteistyövaroihin.

Pakolaisavun yt-neuvottelut koskevat 15 järjestön työntekijää. Heidän joukossaan on sekä Suomessa työtään tekeviä että kehitysmaissa lähetettynä henkilöstönä työskenteleviä. Järjestö arvioi, että Suomessa irtisanotaan korkeintaan viisi työntekijää. Lisäksi säästöillä on vaikutuksia järjestön hankkeissa kehitysmaissa työskenteleviin paikallisiin työntekijöihin.

Pakolaisapu kertoo, että ulkoministeriön sille myöntämä tuki pienenee lähes 40 prosenttia ensi vuoden alusta. Seuraukset ovat suurimmat pakolaisille järjestön työn kohdemaissa, painottaa Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

– Vaikutukset ulottuvat arviolta yli 30 000 pakolaiseen, Lehtinen arvioi.

Maailmassa on nyt pakolaisia enemmän kuin koskaan, hän muistuttaa.

       (...)

http://yle.fi/uutiset/pakolaisapu_aloittaa_yt-neuvottelut/8248531

[Spesialisti]

Työntekijöitä vähentävät ainakin Kirkon ulkomaanapu, Fida, World Vision, Kepa, Demo, Taksvärkki, Siemenpuu, Abilis, Plan, Suomen lähetysseura sekä Pelastakaa lapset ry kohdemaissaan. Vammaiskumppanuus ry:n yhdeksästä jäsenjärjestöistä jo Kuurojen liitto on ilmoittanut yt-neuvotteluista.

Eniten suhteessa väkimääräänsä joutuu karsimaan Demo: puolet alle 20 työntekijästään. Irtisanomisuhka on korkealla myös Planissa (korkeintaan 20 työntekijää 50:stä), World Visionissa (korkeintaan puolet 40:stä) ja Kepassa (25–35 työntekijää 80:stä)

Liike-elämän käsite "virtaviivaistaminen" on täysin tuntematon näissä veronmaksajien kuppausjärjestöissä. Jokaisella kalkkunalaumalla on oltava omat putiikkinsa ja raskaat organisaationsa eri avunantonyanssien mukaan, puhumattakaan hulppeista toimitiloista lasiseinäisissä taloissa paraatipaikoilla. Kyllä kelpaa mussuttaa kampaviineriä ja nysväillä powerpointteja, joiden templeittien etusivuilla on kärpässilmäisten neekerlasten kuvia.

[Roope]

Eli täyttä p*skapuhetta se, kun perussuomalaiset painottaa, että pakolaisia tulisi auttaa kriisialueiden lähellä ja ennaltaehkäisevästi.

Kehitysapumäärärahoista vain pieni osa menee kriisialueille pakolaisten auttamiseen. Pakolaisuutta ennaltaehkäisevästä toiminnasta kyllä puhutaan kauniita, mutta tuloksellisuudesta en ole nähnyt koskaan kunnollista arviota.

Kuinka esimerkiksi Pakolaisavun toiminta on vähentänyt Suomeen ja Eurooppaan pyrkivien määrää? Eihän se ole toiminnan tavoitekaan. Pakolaisapu käyttää saamiaan rahoja muun muassa Suomen turvapaikkasäädösten höllentämisen ja tiukennusten estämisen lobbaamiseen, mikä onnistuessaan vain lisää tänne tulevien määrää.

[VeePee]

Eniten suhteessa väkimääräänsä joutuu karsimaan Demo: puolet alle 20 työntekijästään. Irtisanomisuhka on korkealla myös Planissa (korkeintaan 20 työntekijää 50:stä), World Visionissa (korkeintaan puolet 40:stä) ja Kepassa (25–35 työntekijää 80:stä)

Koska työvoiman tarjonta lisää työvoiman kysyntää niin maan taloustilanne alkaa vähitellen parantumaan mikä mahdollistaa jälleen kehitysapurahojen lisäämisen lähivuosina. Kipeät leikkaukset koskevat kaikkia, nyt siis myös kehitysapusuojatyösektoria.

[Ink Visitor]

Soini kehitysyhteistyövaroista: "Emme voi ottaa velkaa tukeaksemme muita maita"


Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) puhui tänään aamupäivällä suurlähettiläspäivillä.

Kyseesä oli Suomen ulkomaanedustustojen päälliköiden vuosittainen tapaaminen Helsingissä.

Puheessaan Soini otti kantaa muun muassa Venäjän tilanteeseen,  Eurooppaan suuntautuvaan siirtolaiskriisiin ja hallituksen leikkauksiin kehitysyhteistyövaroista.

– Kehitysyhteistyövarojen leikkaus tekee kipeää, mutta se on välttämätöntä, Soini sanoi puheessaan

Ulkoministerin mukaan Suomi ei voi ottaa määrättömästi velkaa tukeakseen muita maita. 

Tapaamisessa keskustellaan muun muassa Kreikan tukiohjelmasta, Eurooppaan suuntautuvasta pakolaisvirrasta sekä muista kansainvälisistä asioista.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/soini-kehitysyhteistyovaroista-emme-voi-ottaa-velkaa-tukeaksemme-muita-maita/5277732

[Kerttu Täti]

Eli täyttä p*skapuhetta se, kun perussuomalaiset painottaa, että pakolaisia tulisi auttaa kriisialueiden lähellä ja ennaltaehkäisevästi.

Kehitysapumäärärahoista vain pieni osa menee kriisialueille pakolaisten auttamiseen. PakolaisuuttaeEnnaltaehkäisevästä toiminnasta kyllä puhutaan kauniita, mutta tuloksellisuudesta en ole nähnyt koskaan kunnollista arviota.

Kuinka esimerkiksi Pakolaisavun toiminta on vähentänyt Suomeen ja Eurooppaan pyrkivien määrää? Eihän se ole toiminnan tavoitekaan. Pakolaisapu käyttää saamiaan rahoja muun muassa Suomen turvapaikkasäädösten höllentämisen ja tiukennusten estämisen lobbaamiseen, mikä onnistuessaan vain lisää tänne tulevien määrää.

Niin? Tuki ei riitä kohdealueella. Hallitus ei ilmoittanut toimista joilla avun perillemenoa tehostetaan, vaan leikkasi tukia piittaamatta mitä järjestöt niillä tekevät. Eikä osoittanut mitään muitakaan toimia, joilla puheet auttamisesta lähialueilla toteuteutetaan. Silkkaa retorista pötypuhetta äänestäjille myös Perussuomalisilta siis, kuten aika monet muutkin seikat mistä on puhuttu ja lupailtu. Perussuomalaisuus alkaa olla antiteesi sanansa mittaiselle miehelle noin kokonaisuudessaan.

Lopputulemana tulemme todennäköisesti maksamaan yhteiskuntaraushasta aiempaa enemmän ja Soini joutuu pyörtämään velkapuheensa jälleen vielä lukuisia kertoja.

[Kulttuurirealisti]

Valtiolla on aika paljon p-nettoa, ollut jo vuosia. Jotenkin pitää tilannetta kääntää, ja kehitysapuvarat nyt valitettavasti ovat siellä karsintalistan kärjessä. Kuten sanottu, omastakin mielestäni on älytöntä, kuinka paljon Suomi tukee muita (kehitys)maita velaksi. Entinen vankka teollisuusmaa Suomi tekohengittää omaa mainettaan, turhaan.

[maha54]

Eli täyttä p*skapuhetta se, kun perussuomalaiset painottaa, että pakolaisia tulisi auttaa kriisialueiden lähellä ja ennaltaehkäisevästi.

Kehitysapumäärärahoista vain pieni osa menee kriisialueille pakolaisten auttamiseen. Pakolaisuutta ennaltaehkäisevästä toiminnasta kyllä puhutaan kauniita, mutta tuloksellisuudesta en ole nähnyt koskaan kunnollista arviota.

Kuinka esimerkiksi Pakolaisavun toiminta on vähentänyt Suomeen ja Eurooppaan pyrkivien määrää? Eihän se ole toiminnan tavoitekaan. Pakolaisapu käyttää saamiaan rahoja muun muassa Suomen turvapaikkasäädösten höllentämisen ja tiukennusten estämisen lobbaamiseen, mikä onnistuessaan vain lisää tänne tulevien määrää.

Niin totta - tuollaiseenkin UM käyttää rahaa:

Uutiset, 16.12.2014
Syksyn 2014 kulttuurialan kehitysyhteistyön tuet myönnetty
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=318346

Ulkoasiainministeriö on myöntänyt tukea vuoden 2014 toisella hakukierroksella 16 hakemuksesta seitsemälle kulttuurialan kehitysyhteistyöhankkeelle yhteensä 160 000 euroa.

Esimerkkinä vaikkapa:

Anna Hyvän Kasvaa ry / Hanne Orrenmaa / ChiNamibia, Namibia

Hanke: Art Education Towards Human Rights

Suomalaisen musiikin ja teatterialan asiantuntijan tarkoitus on esitellä taidekasvattajille taideopetuksen metodeja ja järjestää lapsille työpajatyöskentelyä musiikin, tanssin ja näyttämötaiteen avulla.

Päämääränä on tiivistää suomalaisen ja namibialaisen kansalaisjärjestön kulttuuriyhteistyötä, vahvistaa ChiNamibian kapasiteettia eri taiteen aloilla sekä tarjota lapsille kansainvälistymisen kokemusta.

Lasten kulttuuritietoisuutta lisätään opettamalla heille muita kulttuureja, mutta samalla he oppivat arvostamaan omaa erityistä kulttuuriaan ja ilmaisemaan itseään kulttuurisin keinoin.

[koli]

Pakolaisapu aloittaa yt-neuvottelut

Pakolaisapu kertoo, että ulkoministeriön sille myöntämä tuki pienenee lähes 40 prosenttia ensi vuoden alusta.

Kehitysyhteistyöjärjestö Suomen pakolaisapu aloittaa yt-neuvottelut. Useat järjestöt ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista, sillä hallitus on esittänyt mittavia säästöjä kehitysyhteistyövaroihin.

Pakolaisavun yt-neuvottelut koskevat 15 järjestön työntekijää. Heidän joukossaan on sekä Suomessa työtään tekeviä että kehitysmaissa lähetettynä henkilöstönä työskenteleviä. Järjestö arvioi, että Suomessa irtisanotaan korkeintaan viisi työntekijää. Lisäksi säästöillä on vaikutuksia järjestön hankkeissa kehitysmaissa työskenteleviin paikallisiin työntekijöihin.

Pakolaisapu kertoo, että ulkoministeriön sille myöntämä tuki pienenee lähes 40 prosenttia ensi vuoden alusta. Seuraukset ovat suurimmat pakolaisille järjestön työn kohdemaissa, painottaa Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

– Vaikutukset ulottuvat arviolta yli 30 000 pakolaiseen, Lehtinen arvioi.

Maailmassa on nyt pakolaisia enemmän kuin koskaan, hän muistuttaa.

– Samaan aikaan meidät on pakotettu tekemään hyvin vaikeita ratkaisuja, jotka vähentävät avunsaajiemme määrää jopa puoleen nykyisestä, Lehtinen kuvailee.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa on arvioinut hallituksen säästöesityksen tarkoittavan noin sadan ihmisen irtisanomista suomalaisjärjestöistä.

Ulkoministeriön lisäksi Pakolaisavun työtä ovat tukeneet yksityiset henkilöt ja yritykset. Lehtinen painottaa nyt lahjoituksilla olevan entistä suurempi tarve.

Pakolaisapu täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Se on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kumppani Suomessa. Suomessa se edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Kehitysmaissa se toimii muun muassa pakolaisleireillä. Järjestö tunnetaan myö siitä, että se jakaa Vuoden pakolaisnainen -palkinnon. Sen avulla järjestö edistää pakolaisnaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen ensi vuoden talousarviota käsitellään budjettiriihessä syyskuun toisella viikolla. Eduskunta hyväksyy talousarvion joulukuussa.

http://yle.fi/uutiset/pakolaisapu_aloittaa_yt-neuvottelut/8248531

[Roope]

Niin? Tuki ei riitä kohdealueella. Hallitus ei ilmoittanut toimista joilla avun perillemenoa tehostetaan, vaan leikkasi tukia piittaamatta mitä järjestöt niillä tekevät. Eikä osoittanut mitään muitakaan toimia, joilla puheet auttamisesta lähialueilla toteuteutetaan.

Pääministeri Sipilä ilmoitti hiljattain, että rahat suunnataan jatkossa eri tavalla. Ei kertonut tarkemmin, mutta kannatan tätä lämpimästi. Kehitysapumäärärahoja perustellaan lähes poikkeuksetta Syyrian kriisillä, mutta kun viimeksi katsoin, Syyriaan menevien määrärahojen osuus oli vain prosentin luokkaa. Huvittavaa kyllä, jopa vihreiden kansanedustaja Antero Vartia myönsi viikko sitten leikkauksia moittiessaan, että kehitysavussa on ollut löysiä.

Silkkaa retorista pötypuhetta äänestäjille myös Perussuomalisilta siis, kuten aika monet muutkin seikat mistä on puhuttu ja lupailtu. Perussuomalaisuus alkaa olla antiteesi sanansa mittaiselle miehelle noin kokonaisuudessaan.

Mikä on pötypuhetta? Perussuomalaiset vaativat leikkauksia kehitysyapumäärärahoihin. Näin tapahtui. Perussuomalaiset vaativat painopisteen siirtämistä pakolaisten Suomeen asuttamisesta lähialueilla auttamiseen. Kokoomus ja Keskusta haraavat vastaan.

Lopputulemana tulemme todennäköisesti maksamaan yhteiskuntaraushasta aiempaa enemmän ja Soini joutuu pyörtämään velkapuheensa jälleen vielä lukuisia kertoja.

Tämän yhteyttä kehitysapuun en enää ymmärtänyt. Suomen yhteiskuntarauhan kannalta on hyvä, että Suomi ottaa vähemmän kehitysapuvelkaa.

[Spesialisti]

Tuki ei riitä kohdealueella.

Sellaista määrää nykymuotoista tukea ei ole olemassa, joka saisi aikaan todellisia parannuksia. "Lahjoita vuohi pikku Mwgabelle". Tällaista naurettavaa paskaa kutsumme tueksi. Mitäpä siitä, jos Mwgaben isä uhraa elukan kohta jumalille. Niinkuin on tehty tuhansia vuosia.
Kiinalainen louhii Afrikassa metalleja ja tekee asfaltoituja teitä tuotantolaitosten välille. Muutama afrikkalainen saattaa muutamalla dollarilla päivässä työllistyä vaikeissa ja terveydelle haitallisissa ympäristöissä. Tämähän on tietysti kauheaa riistoa halaajiston mielestä. Afro saattaa erehtyä ymmärtämään, että kun tarpeeksi yrittää, niin ehkä hänen lapsensa jo saattaa päästä työmaalla parempaan asemaan, ulos kaivoksesta ja paremmille tileille, samalla kehittämään järjestäytynyttä yhteiskuntaa.

[Cheech Wizard]

Pääministeri Sipilä ilmoitti hiljattain, että rahat suunnataan jatkossa eri tavalla. Ei kertonut tarkemmin, mutta kannatan tätä lämpimästi.

Lämpimästi? Sipilä tarkoittanee, että rahat ohjataan vokkeihin jne.

[Archaeopteryx]

Kriisiapu luonnonmullistusten jälkeen on ihan ok. Niissäkin on silti suuri riski väärinkäytöksille, esim. suurin osa spr:lle lahjoitetuista kriisikeräysrahoista tsunamin vuoksi rahastoitiin, eikä siitä mennyt kuin murto-osa suoraan kriisialueille. Haitiin kerätyistä miljardeista taitaa suurin osa olla ihan rehellisesti muissa taskuissa.

Kriisiapu sodan aikana tai sen jälkeen taas no... vähän sama kuin hyysäävä äiti/vaimo mahdollistaa lapsen/puolison ryyppäämisen ja narkkaamisen korjaamalla aina aiheutuneet vahingot.

Kaikennäköiset huussien rakentelut, kehitysmaalaisten kehitysvammaisten lasten auttaminen (mm. Abilis), Siemenpuu-säätiö (ympäristöjärjestö) ovat niin suurta puuhastelua, eivätkä kuulu millään osa-alueella suomalaisten maksettaviksi. Samoin uskonnollinen lähetystyö.

[Ink Visitor]

Kirkon ulkomaanapu ilmoittaa lopettavansa toimintansa viidessä eri maassa. Syynä ovat kehitysyhteistyömäärärahoihin tehdyt leikkaukset.

Kirkon ulkomaanavun saama valtiontuki supistuu ensi vuonna 43 prosenttia. Järjestön mukaan lähes puoli miljoonaa ihmistä jää ilman suoraa apua.

Ulkomaanapu aikoo vähentää myös kymmenesosan henkilökunnastaan eli 25 henkilötyövuotta.

Työ loppuu kokonaan viimeistään maaliskuussa Libanonissa, Mosambikissa, Guatemalassa ja Hondurasissa sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Itä-Afrikassa leikataan ulkoministeriön rahoitusta Kenian ja Eritrean maaohjelmista. Strategiansa mukaan Ulkomaanapu keskittyy entistä vahvemmin hauraisiin valtioihin. Eritreaan, Etelä-Sudaniin, Somaliaan ja Ugandaan etsitään mahdollisuuksien mukaan korvaavia rahoituslähteitä.

Leikkauksia joudutaan lisäksi tekemään esimerkiksi Kambodžassa, jossa varsinainen kehitysyhteistyöohjelma ajetaan alas.

Vapaaehtoisverkostojen, kuten Opettajat ilman rajoja, nuorisoverkosto Changemakerin ja Naisten Pankin, työn tukea jatketaan. Aasiassa kehitysyhteistyö jatkuu Myanmarissa ja Nepalissa.

Myös Lähi-idän ja Haitin ohjelmien rahoitusta joudutaan vähentämään.

Ulkomaanapu varautuu supistamaan myös humanitaarista apuaan.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/813760/Kirkon+ulkomaanapu+lopettaa+viidessa+maassa