2015-08-20 YLE:Näin paljon turvapaikanhakijalle maksetaan Suomessa,Ruotsissa,

[Nuivanlinna]

Vertailu: Näin paljon turvapaikanhakijalle maksetaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa
http://yle.fi/uutiset/vertailu_nain_paljon_turvapaikanhakijalle_maksetaan_suomessa_ruotsissa_norjassa_ja_tanskassa/8239691
.....Vertailu perustuu maahanmuuttovirastojen sivuilta kerättyyn tietoon, eikä sisällä esimerkiksi mahdollisia turvapaikanhakijoille maksettavia erityisavustuksia. ....
Yle Uutiset laski paljonko kahden aikuisen ja kolmen lapsen perheelle maksettaisiin rahallista tukea eri puolilla pohjoismaita. Vertailuun otettiin mukaan Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.

Esimerkeissä olevat luvut laskettiin siten, että kuhunkin maahan tulisi kahden aikuisen ja kolmen lapsen (10-, 15-, ja 17-vuotiaat) perhe. Esimerkkitapauksissa majoituksen ylläpitäjä ei tarjoa perheelle ruokaa. Tällöin tuki on korkeampi.

Vuonna 2011 Suomessa tuli voimaan laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta. Lainmuutoksen myötä Suomessa luovuttiin toimeentulotuen maksamisesta ja siirryttiin vastaanottorahan maksuun. Samalla tuen tasoa leikattiin.

Suomessa turvapaikanhakijoille maksettavan vastaanottorahan suuruuteen vaikuttaa se, tarjoaako vastaanottokeskus aterioita vai ei. Jos ateriat tarjotaan, on tuki pienempi. Lapset, vanhemmat ja yksinasuvat aikuiset saavat kuussa eri verran rahaa.

Vastaanottorahan lisäksi Suomessa turvapaikanhakija saa maksuttoman asumisen sekä maksuttoman terveydenhuollon. Terveydenhuoltopaketti ei ole yhtä laaja kuin suomen kansalaisten saama, vaan se kattaa välttämättömät terveydenhuoltokulut. Lapsille sen sijaan tarjotaan hoitoa laajemmin.
...Myös Suomessa turvapaikanhakijat voivat hakea erityisavustusta. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi perheenlisäys ja äkillinen tarve lastenvaatteille. Se myönnetäänkö erityisavustusta vai ei "harkitaan tarkkaan", sanoo maahanmuuton vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen. Näiden erityistukien maksamisen vuoksi kuukausittain maksettavian tukisummien vertailu itsessään onkin vain suuntaa antavaa.

No, eipä tuo valaissut oikein mitään muuta kuin että maksetaan.

[Shemeikka]

Iltiksessä oli pari päivää sitten tarkoiksi kerrottuja tietoja.

Ilta-Sanomat kertoo yksityiskohtaisesti, mitä Suomeen tuleva turvapaikanhakija vastaanottokeskuksesta saa.
Kun Suomeen saapuva turvapaikanhakija odottaa päätöstä turvapaikkahakemukseensa, hän on vastaanottojärjestelmän piirissä ja oikeutettu erilaisiin palveluihin. Näistä säädetään Suomen lainsäädännössä.

Joutsenon vastaanottokeskuksen varajohtaja Antti Jäppinen kertoo Ilta-Sanomille, mitä kaikkea turvapaikanhakijalle taataan. Asiat lötyvät myös Maahanmuuttoviraston sivuilta.

– Näissä asioissa keskustelu tuntuu pyörivän usein mututietojen pohjalta, Jäppinen sanoo.

1. Ruoka
Jäppinen kertoo, että yleensä vastaanottokeskuksessa ei laiteta ruokaa keskuksen toimesta. Turvapaikanhakijat kustantavat omat ruokansa saamastaan vastaanottorahasta.

Joutsenossa ja Helsingin yksiköissä ruokailu tosin järjestetään, mutta niissä asiakkaat saavat huomattavasti vähemmän vastaanottorahaa.

– Se ruoka on hyvin tällaista, sanotaanko perus laitosruokaa. Sitä voisi varmaan verrata intin sapuskoihin. Ateriapäivän hinta Joutsenossa on noin 12 euroa, hän sanoo.

– Helsingissä ruokailun järjestää Palmia, meillä Fazer Amica. Ravintoarvot ovat kohdillaan, mutta ei se luksusta ole. Tiedän tämän hyvin, koska henkilöstön ruokalassa on samaa ruokaa. Tulee suoritettua se laadunvalvonta siinä samalla.

Ruoka tarjoillaan neljästi päivässä, mutta ainoastaan lounas ja päivällinen syödään ruokalassa. Aamu- ja iltapala tarjotaan mukaan pusseissa.

Jäppinen kertoo, että ainakaan Joutsenossa ruokaan ei käytetä ollenkaan sianlihaa, sillä suurin osa asiakkaista on muslimeja. Sen sijaan tarjolla on enemmän kanaa, sillä se on halvempaa kuin lammas tai nauta.

2. Majoitus
Vastaanottokeskuksissa majoitutaan yhteishuoneissa. Joutsenossa vastaanottokeskus toimii entisessä Konnunsuon vankilassa, jonka sellit on remontoitu majoitushuoneiksi.

Onko jokaisella oma huone?– Ei todellakaan, Jäppinen naurahtaa.

– Sellit olivat muistaakseni kolmen hengen sellejä, nyt ne ovat neljän hengen majoitushuoneita. Huoneessa on 16 neliötä ja pieni wc-koppi. Peseytymismahdollisuudet tarjotaan myös, mutta sitä ei huoneissa ole. 16 neliön sisään mahtuu kaksi putkirunkoista kerrossänkyä, joihin mahtuu nukkumaan yhteensä neljä henkeä. Lisäksi huoneessa on pienehkö pöytä ja Jäppisen mukaan "neljä samanlaista jakkaraa kuin intissä".

Näiden lisäksi huoneessa on neljä vaatekaappia ja jääkaappi.

– Koska ilta- ja aamupala tarjotaan mukaan pusseissa, on helpointa, että huoneissa on jääkaapit jossa näitä voidaan säilyttää.

3. Perusterveydenhuolto
Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto on Jäppisen mukaan luonteeltaan "välttämätön ja ensiapuluontoinen".

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkärin määräämiin, sairauden hoitoon tarkoitettuihin resepteihin myönnetään ikään kuin täydentävää toimeentulotukea, tässä tapauksessa täydentävää vastaanottorahaa.

– Kaikki särky- ja kipulääkkeet ja muut reseptivapaat lääkkeet asiakkaat ostavat itse, Jäppinen sanoo.

– Myöskään pidempiä, kroonisia ongelmia, kuten huonoja hampaita, ei vastaanottokeskus ota hoitaakseen, ellei kyseessä ole akuutti kiputila. Mitään proteeseja tai muita vastaavia ei turvapaikanhakija saa, hän lisää.

– Jos joku vastaanottokeskus tällaisia palveluita tarjoaa, he toimivat vastoin lakia.

Jäppinen kertoo, että kun turvaturvapaikanhakija saa oleskeluluvan ja muuttaa kuntaan asumaan, on jokainen kunnan oma asia, mitä heille tarjotaan. Periaatteessa oikeuksien tulisi olla samat kuin kuntalaisella.

Lisäksi hakijoita tutkitaan tarttuvien tautien varalta. Näin suojataan muuta väestöä infektioilta. Hän huomauttaa myös, että välttämättömät terveyspalvelut, kuten laboratorio, on kilpailutettu.

– Kun hakija tulee, hän käy hyvin pian keuhkoröntgenissä, jolla seulotaan tuberkuloosipotilaat. Kuukauden tai kahden päästä on tarttuvien tautien laboratorioseula, joka on hiukan erilainen riippuen siitä mistä päin maailmaa hakija tulee.

4. Raha
Turvapaikanhakija on oikeutettu vastaanottorahaan, joka on ikään kuin heidän toimeentulotukensa. Jäppinen huomauttaa, että se on suurimmillaankin pienempi kuin toimeentulotuen perusosa. Luvut käyvät ilmi Maahanmuuttoviraston sivuilta.

Joutsenon vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat saavat ruoan, joten vastaanottoraha on pienempi. Yksinasuvalle ja yksinhuoltajalle maksetaan 92,64 euroa kuukaudessa.
Muista yli 18-vuotiaista maksetaan 76,29 euroa ja perheensä kanssa asuvasta lapsesta 59,94 euroa.

– Eli jos kaksi aikuista asuvat samassa taloudessa, on raha vähän pienempi ja se on pienempi myös lasten osalta, Jäppinen selittää.

Muissa kuin Joutsenon ja Helsingin vastaanottokeskuksissa summat ovat suurempia, koska niissä ei tarjoilla ruokaa.

Niissä yksinasuva ja yksinhuoltaja saa 316,07 euroa kuussa, muu yli 18-vuotias 267,02 euroa ja perheensä kanssa asuva lapsi 201,63 euroa.

Jäppinen huomauttaa, että turvapaikanhakijoiden tulot ja varallisuus vaikuttavat summiin pienentävästi.

– Vastaanottoraha on viimesijainen etuus kuten toimeentulotukikin. Jos henkilöllä on varoja maahan tullessa, hän ei saa vastaanottorahaa ennen kuin varat on käytetty. Yleensä varoja on varsin vähän, kymmeniä tai sata euroa, Jäppinen sanoo.

– Tulojen osalta homma toimii vähennyslaskulla: jos tuloja on 50 euroa, saa yksinasuva 316,07-50 euroa kuussa.

5. Opiskelu-, työ- ja harrastusmahdollisuudet
Turvapaikanhakijoilla on vastaanottokeskuksissa mahdollisuuksia jonkinlaisiin harrasteisiin. Jäppisen mukaan monessa vastaanottokeskuksessa on esimerkiksi biljardi tai pöytätennispöytä.

– Aika monessa on myös jonkinlainen liikuntasali, korista, futista ja lentopalloa pääsee pelaamaan. Aika monessa on lisäksi jonkinlainen kuntosali. Tällä pystytään vähän välttämään sellaista laitostumista ja on hyvä, että toimettomille nuorille miehelle, jollaisia turvapaikanhakijat usein ovat, olisi tarjolla jotakin järkevää tekemistä, hän selittää.

Vastaanottokeskukset järjestävät myös erilaista opinto- ja työtoimintaa. Työ- ja opintotoimintaan osallistuminen on myös pakollista ja siitä kieltäytyminen voi johtaa taloudellisen tuen vähentämiseen.

Tarvittaessa turvapaikanhakijoille järjestetään myös oikeus- ja tulkkauspalvelua.

IS

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1439863537263.html

[Spesialisti]

BKT 2013 / miljardia:

Norja 512
Ruotsi 579
Tanska 335
Suomi 267

[Roope]

Iltiksessä oli pari päivää sitten tarkoiksi kerrottuja tietoja.

Ilta-Sanomat kertoo yksityiskohtaisesti, mitä Suomeen tuleva turvapaikanhakija vastaanottokeskuksesta saa.
...
2. Majoitus
Vastaanottokeskuksissa majoitutaan yhteishuoneissa. Joutsenossa vastaanottokeskus toimii entisessä Konnunsuon vankilassa, jonka sellit on remontoitu majoitushuoneiksi.

Onko jokaisella oma huone?– Ei todellakaan, Jäppinen naurahtaa.

Eikä sanaakaan siitä, että muutaman viime vuoden aikana sisäministeriö on pyrkinyt asuttamaan turvapaikanhakijat omiin vuokra-asuntoihin vastaanottokeskusten sijaan. Vuokra-asunnoissa asuvia oli jo pari vuotta sitten selvästi enemmän kuin vastaanottokeskuksissa asuvia.

Uusimman Pakolainen-lehden mukaan aikuisista turvapaikanhakijoista asui viime elokuussa jo 1 372 (41 %) vastaanottokeskuksien vuokraamissa asunnoissa, 938 (28) % yksityismajoituksessa kuten sukulaisten luona ja enää vajaa kolmannes eli 1 059 (31 %) vastaanotto­keskuksissa.

[Shemeikka]

turvapaikanhakijoista asui viime elokuussa jo 1 372 (41 %) vastaanottokeskuksien vuokraamissa asunnoissa, 938 (28) %

Nyt kun paholaisia tunkee Suomeen ennätysmäärin ja heidät asutetaan enämpi kasvukeskuksiin, niin taitavat vuokrat nousta ja asunnoista tulla pula.

[Rauno Murju]

Kieltämättä hyvä bisnes jos laitosruu'asta laskutetaan 12 euroa päivä. Yhden annoksen materiaali- ja henkilöstökulut ei montaa euroa ole vaikka siinä olisi aamupuuro, soppa ja voileipä iltapalaksi.

Katsoinpa huvikseni Siivet Oy:n taloustietoja ja firmahan tekeekin vuosittain vakaata 200-250 tuhannen euron liikevoittoa. Ei paha näinä aikoina.

Siinä sitä onkin oikein isänmaallista bisnestä yhteiskuntaa kuppaamalla.

[Shemeikka]

Ihmettelen tuota 12 euroa. Jostain on tarttunut korvaani tieto että yksi kouluateria Oulussa maksaa noin 60 senttiä.