2011-05-19 Tutkimus: Ruotsi kehnoin maahanmuuttajien työllistäjä

[Roope]

Pitkän aikavälin taloudellinen kunto on kaiken kaikkiaan parempi kuin Suomessa. Selitystä ei kannata hakea Ruotsin asemasta euroalueen ulkopuolella vaan Rosenbadista.

Ruotsissa hallitukset ovat pyrkineet tekemään talouspolitiikan ratkaisuja siten, että ne sopivat yhteen maan pitkän aikavälin talousetujen kanssa. Yksittäisiä ratkaisuja on punnittu sen perusteella, lisäävätkö ne vai vähentävätkö ne kasvun elementtejä – siis kumpaan suuntaan ratkaisut vetävät työn määrää tai tuottavuutta.

[...]

Ruotsi on pystynyt ohjaamaan myös maahanmuuttoa suuntaan, joka kohentaa työllisyyttä. Suomessa maahanmuutto on edelleen epäilyttävää, sen kritisoinnilla kerätään poliittisia irtopisteitä eikä tänne koulutukseen tuleville ole kehitetty järjestelmää, joka imisi heidät Suomeen työtä tekemään.

[...]

Lopputulos tästä kaikesta on, että Ruotsissa ei tarvitse Suomen tavoin diskuteerata talouden rakennemuutoksesta, huoltosuhteen ongelmista tai kestävyysvajeista – Ruotsissa on kestävyysylijäämä ja rakennemuutos on jo vanha juttu.

Helsingin Sanomat, Merkintöjä: Paavo Rautio: Suomalainen ja ruotsalainen menivät... 20.12.2012

Jos Rautio olisi jättänyt pois nuo pari riviä, olisin voinut nyökkäillä muille huomioille. Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on kuitenkin kehittynyt yksiselitteisesti yhä enemmän työttömyyttä pahentavaan suuntaan. Ruotsalainen maahanmuuttopolitiikka viime vuosien uudistuksineen ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan verovaroja kuluttavaa ja veronkiertoa lisäävää. Luulisi Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan sen verran tuntevan viime vuosien ruotsalaisia tilastoja, analyyseja ja ennusteita sekä ruotsalaista keskustelukulttuuria, jossa maahanmuuton kritisoiminen on tabu. Pitäisi ainakin.

Eikä ole ihme, että Suomessa ei ole "kehitetty tänne koulutukseen tuleville järjestelmää, joka imisi heidät Suomeen työtä tekemään", kun Ruotsissakaan ei siinä onnistuttu. Siellä pari vuotta sitten käyttöön otetut EU-alueen ulkopuolelta saapuneiden lukukausimaksut johtivat "koulutukseen tulevien" määrän romahdukseen, kun taas Suomessa tavoitteena on nyt ensimmäisessä vaiheessa tuplata maksutonta opetusta nauttivien ulkomaalaisopiskelijoiden määrä.

[Roope]

Toimittaja Elina Kervinen antaa ymmärtää, että myös turvapaikanhakijoille on nyt kysyntää Ruotsin työmarkkinoilla, koska työvoimapula. Tilastot eivät tue ajatusta. Turvapaikanhakijoita saapuu monta kertaa enemmän kuin tempputyöllistämällä syntyy uusia työpaikkoja.

Ruotsin työmarkkinoilla on kova tahti ja monella alalla pula tekijöistä – kahdeksan kymmenestä uudesta työpaikasta menee tänä ja ensi vuonna ulkomailla syntyneille

[...]

Vuonna 2016 perustettu Novare Potential on yksi seuraus Ruotsin viime vuosien suuresta maahanmuutosta. Markkinoille syntyi sen myötä rako firmalle, joka keskittyisi löytämään töitä yksinomaan niille, joilla on tausta ulkomailla. Tahti on ollut ripeä alusta saakka.

"Luulimme, että olisimme olleet ensimmäisenä vuonna tappiollisia, mutta pääsimme nollalle heti aluksi ja tänä vuonna teemme jo vähän voittoa. Kasvamme vauhdilla", itse Iranista Ruotsiin pikkupoikana muuttanut Golchin sanoo tyytyväisenä.

ULKOMAALAISILLE osaajille on nyt kysyntää naapurissa, sillä Ruotsi elää korkeasuhdannetta ja yhä useammalla alalla on pulaa sopivasta työvoimasta.

Paikallisen työvoimaviranomaisen tuore raportti ennustaa, että työllisyys kasvaa tänä ja ensi vuonna yhteensä lähes 150 000:lla 16–64-vuotiaalla. Samalla kahdeksan kymmenestä uudesta työpaikasta menee ulkomailla syntyneille, ja heidän työllisyysasteensa kasvaa.

Taso on jo nyt Suomeen verrattuna hyvä. Ulkomailla syntyneiden 15–74-vuotiaiden työllisyysaste oli alkuvuonna Ruotsissa 60,6, kun Suomessa koko samanikäisen väestön työllisyysaste oli pienempi, 58,6.

Tilanne työmarkkinoilla tarkoittaa asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi sitä, että Ruotsin kova urakka viime vuosien suuren turvapaikanhakijamäärän työllistämisessä helpottuu.

"On selvää, että hyvä suhdanne auttaa hyvin paljon. Olisi paljon vaikeampaa saada nämä ryhmät töihin, jos myös muilla olisi vaikeaa saada töitä", sanoo Uppsalan yliopiston taloustieteiden professori ja työmarkkinatutkimuksen keskuksen johtaja Oskar Nordström Skans.

Ennen muuta koulutetuilla tulijoilla on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet löytää töitä. Esimerkiksi monella Syyriasta tulleella on hyvä koulutustaso.

Työmarkkinat ovat samalla hyvin jakautuneet, ja haaste kouluttamattomien suhteen on suuri. Heidän määränsä on kasvanut pitkälti Euroopan ulkopuolelta tulevan turvapaikkaperusteisen maahanmuuton myötä.

Tänä keväänä 35 prosentilla eli 128 000 työttömällä työnhakijalla ei ollut lukiokoulutusta. Määrä kasvoi noin 8 000:lla vuodessa. Yhä suurempi osuus työttömistä on ylipäätään eri tavoin kaukana työmarkkinoilta.

"Asiassa on kaksi puolta. Työmarkkinat ovat vahvat sekä suhdannetilanteen että hyvien instituutioiden vuoksi. Samaan aikaan juuri ne ryhmät, joilla on perinteisesti ollut vaikeaa työmarkkinoilla muodostavat nyt kolme neljäsosaa työttömistä. Siksi työttömyyden pienentäminen edelleen on nyt hyvin vaikeaa", Nordström Skans sanoo.

RUOTSIIN tuli yksin vuosina 2014–2016 noin 270 000 turvapaikanhakijaa, joista arviolta runsas puolet saa jäädä. Tulijamäärän varsinaiset vaikutukset työmarkkinoilla alkavat näkyä ensi vuodesta alkaen, kun yhä useampi heistä ehtii sinne saakka.

Ruotsin työttömyysaste on tällä hetkellä pari prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomen ja se on pienentynyt viime aikoina hieman sekä Ruotsissa että ulkomailla syntyneiden osalta.

Ero ryhmien välillä on silti suuri. Ruotsissa syntyneiden työttömyysaste on vajaat viisi prosenttia. Ulkomailla syntyneiden luku sen sijaan on 16 prosenttia ja Euroopan ulkopuolella syntyneiden jo 22 prosenttia.

Työvoimaviranomaisen ennusteessa työttömyysaste kasvaa ensi vuonna hitusen. Suuresta dramatiikasta ei silti puhuta, sanoo ennustepäällikkö Håkan Gustavsson. Ulkomaalais­taustaisten työttömyys­astekin kasvaa vain prosenttiyksikön kymmenyksillä samaan aikaan kun turvapaikanhakijoina tulleita alkaa tulla yhä enemmän työmarkkinoille.

"Niille, joilla ei ole koulutusta, tulee työmarkkinoille pääsy olemaan hyvin vaikea korkeasuhdanteesta huolimatta", Gustavssonkin silti painottaa.

KOULUTTAMATTOMIEN työllistäminen on Ruotsin kaltaisessa maassa iso haaste, sillä yksinkertaisia suorittavia töitä on karsittu paljon työelämästä. Ruotsissa on EU-maiden vertailussa hyvin pieni osuus vähäistä tai olematonta koulutusta vaativia töitä, Eurostatin tilastot osoittavat.

Monilla aloilla on nyt silti merkkejä siitä, että työvoimapulan takia syntyy kevyemmän koulutuksen tehtäviä tai vaatimuksista tingitään.

Työvoimaviraston Gustavsson arvioi, että muutoksia tapahtuu esimerkiksi perinteisissä muodollista päätevyyttä vaativissa ammateissa kuten opettajien, hammaslääkärien ja sairaanhoitajien joukossa. Kaikilla näillä aloilla on pulaa tekijöistä, ja työantajat ovat nyt alkaneet palkata uudelleen erilaista tukihenkilöstöä keventämään paineita.

"Nämä ovat pitkälti sellaisia töitä, jotka on rationalisoitu pois työmarkkinoilta. Esimerkiksi hallintoon suuntautunut henkilökunta, jota on leikattu pois ajan myötä, tekee nyt eräänlaisen paluun."

Yksi esimerkki on hänen mukaansa hoitoapulaisten paluu. Tähän asti kunta-alan ammattiliitto on pitänyt tärkeänä, että matalin koulutustaso hoiva-alalla on alihoitaja, johon normaali koulutus on kolmivuotinen lukion hoitolinja. Nyt liitto ja kunta-alan työnantajat ovat päässeet sopuun, että myös tätä lyhyemmin koulutetuille hoitoapulaisille on tarvetta.

MYÖS rekrytointiyrittäjä Golchin aistii osan työnantajista nyt muuttavan asenteitaan. Niillä aloilla, joilla työvoimapulaa on, tingitään vaatimuksista.

"Esimerkiksi it-kehittäjien kohdalla työnantajat sanovat nyt, että sopii hyvin, jos he vain puhuvat englantia. Ei heillä ole valinnanvaraa. Jos pienet maat, kuten Ruotsi ja Suomi, haluavat selvitä globaalissa kilpailussa, on uskoakseni tärkeää, että uskallamme ajatella näissä asioissa hiukan uudella tavalla."

[...]

Muun muassa näin Ruotsissa koetetaan työllistää turvapaikanhakijoina tulleita: "Pikaraide" ja extratyöt toimineet heikosti

Yksi hallituksen näkyvimmistä keinoista turvapaikanhakijoina tulleiden uusien ruotsalaisten työllistämiseksi on ollut niin kutsuttu pikaraide.

Ajatuksena on, että työvoimaviranomainen yhdessä työnantajien ja työntekijöiden edustajien sekä muiden viranomaisten kanssa koettaa helpottaa osaavien tulijoiden ja työnantajien saattamista yhteen.

Esteitä on koetettu karsia räätälöidysti niiltä aloilta, joilla on pulaa työvoimasta. Nyt pikaraiteita on yhteensä 14, ja ne koskevat noin 30:tä ammattia, esimerkiksi kokkeja, opettajia, maalareita ja rakennusalaa. Työ on silti ollut hidasta, ja pikaraide on saanut arvostelua.

Työvoimaviranomaisen toukokuisten laskelmien mukaan runsaat 3 500 ihmistä oli aloittanut matkan työmarkkinoille pikaraiteella vuoden 2016 alun jälkeen. Myönteistä oli, että tahti on kiihtynyt viime aikoina.

Kuinka moni tulijoista voisi taustansa puolesta osallistua, ­ei ole tarkoin tiedossa. Osallistujamäärä on silti pieni ajatellen, että työmarkkinoiden niin sanotussa kotoutusohjelmassa on tällä hetkellä noin 75 000 työtöntä hiljattain maahan tullutta.

Ekstratyöt

Hallitus on yrittänyt luoda vähän koulutusta vaativia työpaikkoja lisää niin sanottujen ekst­ratöiden kautta. Käytännössä esimerkiksi kouluihin tai vanhainkoteihin voidaan palkata lisäkäsiä siten, että valtio kattaa palkkauskulut korkeintaan kahden vuoden ajan.

Tavoitteena on 20 000 tällaista työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mutta toistaiseksi työpaikkoja on saatu aikaan vain 3 600, laski Ruotsin yleisradioyhtiö SVT vastikään. Myös extratyöt ovat siksi saaneet paljon arvostelua.

Koulutusvelvollisuus

Hallituksen ja opposition yhteiseen maahanmuuttoa koskevaan sopimukseen kuuluu koulutusvelvollisuus heikosti koulutuille maahanmuuttajille.

Velvollisuuden on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Se kattaa 20–64-vuo­tiaat kaksivuotiseen kotoutusohjelmaan osallistuvat maahanmuuttajat, joiden työllistyminen on vaikeaa. Mikäli koulutukseen ei osallistu, voi menettää tukiaan.

Helsingin Sanomat 1.7.2017