2015-08-14 Tommi Laitio: Monikulttuurisuus on taito nähdä maailma toisten silmin

[koli]

Monikulttuurisuus on taito nähdä maailma toisten silmin

Helsingin nuorisotyössä joka kolmas kohtaamamme nuori puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia, esimerkiksi viroa tai arabiaa. Joka neljäs kesätyöntekijämme oli muunkielinen. Muunkielisten osuus Helsingin väestönkasvusta on ollut jo pidempään yli 60 prosenttia.

Viime aikojen monikulttuurisuuspuhe tuntuu siksi erikoiselta. Keskustelu on puolesta/vastaan-väittelyä asenteista. Monikulttuurisuus ei ole enää valinta. Se on todellisuutemme.

Jos halutaan muuttaa asenteita, on ensin lisättävä kokemuksia ja taitoja. Yhteinen jalkapallojoukkue tai pihakeinu kokoavat erilaisia ihmisiä tekemisen ympärille. Monikulttuurisuudesta tulee onnen edellytys, kun "ne" ovat naapureitamme ja lastemme valmentajia.

Hyvä monikulttuurinen elämä ei tapahdu itsekseen. Nuorisotyössä lähestymme sitä taitona – kuten viulunsoitto tai puutyöt. Tarvittava taito on empatia eli kyky nähdä maailma toisten silmin. Empatia on eri asia kuin sympatia, jossa vertaamme esimerkiksi nuoren rasismin kokemusta omaan nuoruuteemme. Empatia on oman kokemuksen työntämistä sivuun ja keskittymistä ymmärtämään. Empatia auttaa käsittämään, että sama kaupunki tai tilanne voidaan kokea toisin. Empatialla oppii enemmän.

Empatian vahvistamiseksi luovuimme kursseista, joilla opetetaan yleistyksiä esimerkiksi somaleista. Stereotypiat vievät vähemmistön jäseniltä oikeuden määritellä itsensä. Monikulttuurista ammattitaitoa ovat selkeät arvot, empaattinen viestintä ja valmius joustaa.

Empaattinen toimija ei voi ajatella, että yksi järjestö on koko vähemmistön ääni. Myös monikulttuurisuudessa on tuettava moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa. Siksi joka kuudes nuorisotyön avustuseuro menee maahanmuuttajajärjestöille.

Myös työnantajat hyötyvät empatiasta. Organisaatiot Coca-Colasta Euroopan jälleenrakennuspankkiin tukevat seksuaali- tai kulttuurivähemmistöihin kuuluvien työntekijöidensä järjestäytymistä. Yrityksissä on ymmärretty, että itsen piilottelu heikentää suoritusta. Ryhmillä viestitetään, että meillä pätevyys ratkaisee. Ryhmät tarjoavat mahdollisuuden tunnistaa ajoittaisen epävarmuuden johtuvan ryhmäidentiteetistä, ei itsestä. Kokemuksen tunnistaminen yhteiseksi rohkaisee vaatimaan muutoksia.

Taidot ja kokemukset lopulta ratkaisevat, millaisessa yhteiskunnassa tunnemme elävämme. Arvot eivät auta bussissa solvattua maahanmuuttajaa, jos suvaitsevainen kanssamatkustaja jättää puuttumatta. Puuttuminenkin on taito, jonka voi oppia.

Empatia on kykyä yhteistyöhön, kun emme ole kaikesta samaa mieltä. Kirkon ja aktivistiryhmien yhteistyö kehitysyhteistyöpolitiikassa on hieno esimerkki. Amsterdamissa samoilla kaduilla asuvien homojen ja homovastaisten siirtolaisyhteisöjen kesken on haettu ratkaisuja molempien kaupungilla kokeman häirinnän vähentämiseksi.

Maahanmuuttokeskustelu näyttää repeytymiä taidoissamme olla eri mieltä. Suomalaiset ovat erilainen joukko kuin sata vuotta sitten. Rasistiset teot ja puheet pelottelevat vetäytymään julkisesta keskustelusta. Näin vihapuhe saavuttaa tavoitteensa. Itsenäisyytemme alkuvuodet ovat karmaiseva todiste siitä, mihin erimielisyys voi johtaa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on Yhdessä. Vuotta tulisi käyttää empatiataitojen vahvistamiseen. Suomen lahja itselleen olisi kyky olla eri mieltä ja silti sitoutua kansanvaltaiseen elämänmuotoon.

Tommi Laitio on Helsingin nuorisotoimenjohtaja.

http://tommilaitio.munstadi.fi/2015/08/14/monikulttuurisuu-on-taito/

Tuota lukiessa tulee vaan mieleen se Eino P:n ansiokas Tommi Syrjiön imitointi. Siitä voisi tehdä kakkososan.

[Roope]

Jos haihattelusta jaettaisiin Nobeleita:

Tampereen yliopiston matematiikan dosentti Jorma Merikoski ihmettelee Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti aikalaisessa Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n julkaisemaa Samoilla lauteilla 2030 -visiota vuoden 2030 monikulttuurisesta Suomesta.

Lähde: http://aikalainen.uta.fi/2009/12/18/ajatushautomon-kultamunia/

Ajatushautomon kultamunia

Kalasataman Verkkokadun pihapiirissä virolainen diplomi-insinööri ja alunperin turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa. Kylätalolla järjestetään asukkaiden vetämiä taitokursseja sekä lasten iltapäivätoimintaa. Elämä Kalasatamassa on rosoista, mutta yhteisöllistä. Kylätalon vuosittaiset sadonkorjuujuhlat keräävät väkeä muualtakin kaupungista, kun asukkaat esittelevät kokkaus- esiintymis- ja käsityötaitojaan.

Tämä on varmaan jostakin iltasatukirjasta? Ei ole. Sitten sen täytyy olla jonkun lukiolaistytön aineesta? Ei ole sieltäkään. No, mistä ihmeestä se on? Se on – Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n julkaisemasta vuoden 2030 skenaariosta nimeltä Samoilla lauteilla 2030, seuraavassa SL.

Nettisivujen mukaan Demos Helsinki on ajatushautomo, jonka "toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkeatasoinen tutkimus". Ajatuspaja e2 puolestaan "tuottaa tietoa ja uusia avauksia julkisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi". Ne järjestivät viime elokuussa julkisin varoin tuetun "Sauna-kurssin", joka oli "kaksipäiväinen päättäjäkurssi globaalitaloudesta ja maahanmuutosta". Sinne kutsuttiin "politiikan, järjestökentän ja yrityselämän avainhenkilöitä". Kurssin asiantuntijana oli mm. yliopistomme emerituskansleri. Tällä kurssilla käytyjen keskustelujen pohjalta Demos ja e2 laativat SL:n, joka siis varmaankin on näyttö edellä mainitusta laaja-alaisesta ja korkeatasoisesta tutkimuksesta.

Monikulttuurisuus on Suomen – ja muiden – väistämätön tie.

Tähän huipentuu SL. Kaikenlaisia tiennäyttäjiä on aina ollut ja tulee olemaan, mutta harvemmin kohderyhmänä on koko maailma. Esimerkiksi Hertta Kuusinen tyytyi 1948 osoittamaan Tšekkoslovakian tietä vain Suomelle.

On tietenkin päivänselvää, että muihin kulttuureihin olisi pitänyt suhtautua asiallisesti jo vuosisatoja ja vuosituhansia sitten, ja että niin pitäisi tehdä viimeistään nyt kansainvälistymisen ja muuttoliikkeen voimakkaasti lisäännyttyä ja edelleen lisääntyessä. Mutta aivan eri asia on tehdä "monikulttuurista" itseisarvo, joka jo sellaisenaan aiheuttaisi pelkkää hyvää. Näin viitoitetun tien päässä häämöttää jättiläismäinen ja tuhottoman kallis "monikulttuuri"pytinki, jonka rakentaminen näyttää jo olevan kovassa vauhdissa. Sen valmistuttua joka kunnassa varmaankin on "monikulttuuriasiamies". Hän komentaa kuntalaisia saavuttamaan asetettuja "monikulttuuritavoitteita",  vaatii heitä vuosittain käymään työpaikoissaan "monikulttuurikeskusteluja" ja  tekee kaikkea muuta yhtä vekkulia.

En suinkaan vastusta Kalasataman-idylliä vaan kannatan sitä, kunhan minua ei velvoiteta osallistumaan noihin sadonkorjuujuhliin. Tai oikeastaan voisikin olla vitsikästä karata 88-vuotiaana vanhainkodista häiriköimään sinne.


Jorma Merikoski
matematiikan dosentti.

18.12.2009

Tommi Laitio vastasi tuosta Samoilla lauteilla -visioinnista.

[Elemosina]

Miksi monikulttuuriset (ainakin jotkut) eivät kykene näkemään maailmaa meidän kantapottujen silmin? Miksi vain kantapottujen pitää kyetä joustamaan ja ymmärtämään?
Kysymysmerkistä huolimatta retorisia kysymyksiä.

[Mehud]

"Itsenäisyytemme alkuvuodet ovat karmaiseva todiste siitä, mihin erimielisyys voi johtaa."

Niin, eikä mitään olla siitä näköjään opittu, vaan halutaan väen vängällä rakentaa erimielisyyttä maahan. Henkilö on ideologiansa sokaisema tai muuten vaan tyhmä, jos ei näe kehitystä, joka johtuu harkituista teoista rapauttaa rauhantila ulkoa tuoduilla ärsykkeillä.

Itsenäisyytemme alkuvuodet osoittivat nimenomaan sen, että kohtuuttomat erimielisyydet voidaan ratkaista ainoastaan väkivaltaisesti, jotta saadaan yhteiskuntarauha. Tätäkö välien selvittelyä nyt taas haetaan? Se tulee olemaan väistämätön tällä menolla ja siihen tulee viime kädessä osallistumaan lähes koko Suomen kansa. Sitä ennen tilanteesta tulee kärsimään lähes koko Suomen kansa. Ensin veroeurojen menettämisenä, yhteiskuntarauhan ja henkilökohtaisen turvallisuuden heikkenemisenä ja lopulta pakko-osallistumisena välien selvittelyyn.

Ennen rauhan ja hyvinvoinnin tavoittelu oli yhteisöllinen tavoite ja nyt niitä pidetään impivaaralaisina haittoina monikulttuurisuuden edessä.

[Golimar]

Nyt kun tuo turhake ja Suomen tuhoaja ruohonjuuritasolla taas avautuu niin lainaan itseäni.

Demos Helsinki ajatuspajan kyösti Tommi Laitio joka on palkattu Helsingin kaupungille kyöstiksi haluaa 10 miljoonaa maahanmuuttajaa Etelä-Savon  palvelurakenteen turvaajaksi.

(http://s12.postimg.org/imvta9lrx/10_miljoonaa.jpg)

http://www.slideshare.net/DemosHelsinki/hyvinvointi-yhteisjen-ajalla

[Gommi]

Sukkelasti taas niputettu virolaiset työstä kiinnostuneet virolaiset ja Suomen kansalaisuuden kiiluvin silmin hankkivat arabiankieilset taikaseinän metsästäjät.

[elven archer]

Demos Helsinki ajatuspajan kyösti Tommi Laitio joka on palkattu Helsingin kaupungille kyöstiksi haluaa 10 miljoonaa maahanmuuttajaa Etelä-Savon  palvelurakenteen turvaajaksi.

Kuulostaapa tosi tehokkaalta mallilta. En itse osaa edes kuvitella, millaisia moniosaajia tarvittaisiin 10 miljoonaa tuollaisen tekemiseksi. Itse olisin arvellut aika paljon vähemmällä selvittävän.

[andrus]

Kuka nyt ei palkkansa eteen puhuisi pehmoisia. Malliesimerkki tuottamattoman työn haittapuolista.

[Keuvo Makkarainen]

Monikulttuurisuus on taito nähdä maailma miten se toisten silmin pitäisi olla.

Helsingin nuorisotyössä joka kolmas kohtaamamme nuori puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia, esimerkiksi viroa tai arabiaa. Joka neljäs kesätyöntekijämme oli muunkielinen. Muunkielisten osuus Helsingin väestönkasvusta on ollut jo pidempään yli 60 prosenttia.

Viime aikojen monikulttuurisuuspuhe tuntuu siksi erikoiselta. Keskustelu on puolesta/vastaan-väittelyä asenteista. Monikulttuurisuus ei ole enää valinta. Se on todellisuutemme.

Se on valintamme. Vielä kun siihen pystytään vaikuttamaan.

Jos halutaan muuttaa asenteita, on ensin lisättävä kokemuksia ja taitoja. Yhteinen jalkapallojoukkue tai pihakeinu kokoavat erilaisia ihmisiä tekemisen ympärille. Monikulttuurisuudesta tulee onnen edellytys, kun "ne" ovat naapureitamme ja lastemme valmentajia.

Kuka kantasuomalainen haluaa päästää lapsemme monikulttuurisen vaikutuksen piiriin naapureiden tai valmentajien kannalta?

Empatian vahvistamiseksi luovuimme kursseista, joilla opetetaan yleistyksiä esimerkiksi somaleista. Stereotypiat vievät vähemmistön jäseniltä oikeuden määritellä itsensä. Monikulttuurista ammattitaitoa ovat selkeät arvot, empaattinen viestintä ja valmius joustaa.

Tottakai me pottunokat joustetaan heti kun soitto vähemistöviranomaisiin tehdään ja sakkorangaistuksien pelossa myönnytään.

Empaattinen toimija ei voi ajatella, että yksi järjestö on koko vähemmistön ääni. Myös monikulttuurisuudessa on tuettava moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa. Siksi joka kuudes nuorisotyön avustuseuro menee maahanmuuttajajärjestöille.

Näytä minulle yksi omaan kansalaisuuteensa suhtaantuva empaattinen ihminen, niin minä näytän sinulle kuvan muhammadista pommiturbaanissa. 

Myös työnantajat hyötyvät empatiasta.

Työnantajat hyötyvät hyvistä työntekijöistä.

Taidot ja kokemukset lopulta ratkaisevat, millaisessa yhteiskunnassa tunnemme elävämme. Arvot eivät auta bussissa solvattua maahanmuuttajaa, jos suvaitsevainen kanssamatkustaja jättää puuttumatta. Puuttuminenkin on taito, jonka voi oppia.

Taidot rakaisevat. Ei kokemukset sinänsä. Jos ole kokenut jotain, niin se ei auta työnantajaa.

Empatia on kykyä yhteistyöhön.

Sitähän teiltä löytyy isosti.


En jaksanut enää quotella ja kommentoida enempää.

[Melbac]

"Itsenäisyytemme alkuvuodet ovat karmaiseva todiste siitä, mihin erimielisyys voi johtaa."

Niin, eikä mitään olla siitä näköjään opittu, vaan halutaan väen vängällä rakentaa erimielisyyttä maahan. Henkilö on ideologiansa sokaisema tai muuten vaan tyhmä, jos ei näe kehitystä, joka johtuu harkituista teoista rapauttaa rauhantila ulkoa tuoduilla ärsykkeillä.

Itsenäisyytemme alkuvuodet osoittivat nimenomaan sen, että kohtuuttomat erimielisyydet voidaan ratkaista ainoastaan väkivaltaisesti, jotta saadaan yhteiskuntarauha. Tätäkö välien selvittelyä nyt taas haetaan? Se tulee olemaan väistämätön tällä menolla ja siihen tulee viime kädessä osallistumaan lähes koko Suomen kansa. Sitä ennen tilanteesta tulee kärsimään lähes koko Suomen kansa. Ensin veroeurojen menettämisenä, yhteiskuntarauhan ja henkilökohtaisen turvallisuuden heikkenemisenä ja lopulta pakko-osallistumisena välien selvittelyyn.

Ennen rauhan ja hyvinvoinnin tavoittelu oli yhteisöllinen tavoite ja nyt niitä pidetään impivaaralaisina haittoina monikulttuurisuuden edessä.

se foliohattu
Jos olisin vainoharhainen niin luulisin että tyypit on oikeasti venäjän desantteja joiden tarkoitus on juuri ihan tarkoituksella kylveä epäsopua eu maihin ja eurooppaan tuomalla pakolla porukkaa tänne tällä hetkellä ja jotka eivät tänne sopeudu mutta eihän asia voi olla niin..
/foliohattu pois

[Melbac]

Kuka nyt ei palkkansa eteen puhuisi pehmoisia. Malliesimerkki tuottamattoman työn haittapuolista.

Niin tämä,sen lauluja laulat jonka leipää syöt..

[ArtturiE]

Tuota monikulttuurista toisten silmin näkemistä ei ainakaan osata Afrikassa ja Lähi-Idässä, ei ainakaan missään islamin vaikutusalueella tai heimokulttuurin ja kunniamurhien alueilla.
Käynti optikollakaan ei auta.

[duc]

Tommi Laitio, Helsingin nuorisotoimenjohtaja, on vihjeetön. Hänen puheenvuoronsa tähän monikulttuurikeskusteluun on mitätön ja hyvä esimerkki, miten ei nähdä metsää puilta. Hommaforumilla on lukuisia parempia puheenvuoroja, joista yksi parhaista on:

Mitä monikulttuuri on? Onko monikulttuurisuus mahdollista? Onko monikulttuurisuuteen pyrittävä?

Kuten otsikosta on arvattavissa, pyrin tässä kirjoituksessa tuomaan esille kannan, jonka mukaan monikulttuuria ei ole eikä sitä edes voi olla. Tämä on näinä monikultturismista hokemisen päivinä tietenkin outo käsitys, mutta lukija saa kirjoituksen lopuksi arvioida, olenko onnistunut perusteluissani.

Ennen monikulttuurisuuteen puuttumista lähdemme kuitenkin liikkeelle kulttuurista. Emme kysy, mitä se on, koska tietosanakirjoista ja internetistä voi löytää sille määritelmiä ja lisäksi jokaisella yksilöllä on oma, intuitiivinen käsityksensä asiasta. Sen sijaan kiinnitämme huomiomme kulttuuri-ilmiön sisäiseen rakenteeseen ja teemme erään keskeisen jaotuksen, jota yleensä ei huomata tehdä.

On nimittäin niin, että kulttuuri voidaan ja se pitää jakaa kahteen osaan. Näitä osia kutsun nimillä

1. Primääriset kulttuuripiirteet

2. Sekundääriset kulttuuripiirteet

Mitä nämä ovat?

Primääriset kulttuuripiirteet eli liikkumattomat ja vaihtamattomat kulttuuripiirteet ovat kulttuurin ytimessä olevia arvoaksioomia. Ne liittyvät perimmäisiin arvoihin ja moraalikysymyksiin, uskontoon ja metafysiikkaan, ihmisenä olemiseen ja moraalisena ihmisenä toimimiseen yhteisössä.

Sekundääriset kulttuuripiirteet eli liikkuvat ja vaihdettavat kulttuuripiirteet ovat arkipäiväiseen elämään liittyviä tapoja, taipumuksia ja ilmiötä. Ne liittyvät esimerkiksi mausteisiin, pukeutumiseen, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja kaikenlaisiin jokapäiväisen arkielämän tottumuksiin.

Kutsun primäärisiä kulttuuripiirteitä liikkumattomiksi ja vaihtamattomiksi sen vuoksi, että primääriset kulttuuripiirteet eivät yleensä sinänsä liiku ilman, että niiden kantaja liikkuu ja vaihtamattomiksi sen vuoksi, että näitä arvoaksioomia ei tavallisesti vaihdeta toisiksi, vaan niissä pitäydytään lujasti kiinni. Sen sijaan sekundääriset kulttuuripiirteet ovat sekä liikkuvia että helposti vaihdettavia: ne liikkuvat herkästi ilman, että niiden "alkuperäinen" kantaja liikkuu, sillä ne leviävät kansainvälisen kaupan, tiedonvälityksen ja muodin mukana. Ne ovat myös helposti vaihdettavissa muodin tai kokeilunhalun seurauksena. Esimerkki primäärisen kulttuuripiirteen vaikutuksesta on, kun joku muuttaa toiseen maahan ja vie sinne omat uskonnolliset vaatimuksensa mukanaan. Esimerkki sekundäärisen kulttuuripiirteen vaikutuksesta on, kun joku tilaa nettikaupasta eksoottista maustetta kuultuaan siitä ruuanlaitto-ohjelmassa.

Kulttuuri on ensisijaisesti arvojärjestelmä. Niinpä kulttuurista puhuttaessa se liittyy ennenkaikkea primäärisiin kulttuuripiirteisiin, eli arvoihin, ei niinkään arvoneutraaleihin sekudääristen kulttuuripiirteiden maailmaan. Monikulttuuria siis ei ole se, että arvoneutraalit ja banaalit tavat sekoittuvat vaikkapa siten, että Puolassa syödään pizzaa tai että Kiinassa juodaan hollantilaista olutta, koska näihin toimiin ei liity kulttuurille ominaista arvolatausta - kyse on vain vaihdettavista tavoista ja tottumuksista. On siis perustavanlaatuinen virhe ajatella, että jokin asia on monikulttuurinen vain siksi, että se on peräisin jostain kaukaa. Kulttuuria ei määritä maantieteellinen etäisyys vaan kulttuurin sisäinen arvolataus. Jos jokin asia istuu helposti tai ilman mitään kitkaa 14000 kilometrin päässä olevaan yhteiskuntaan, se todistaa, että kyseessä on arvoneutraali eli kulttuurineutraali asia, eikä monikulttuurisuus.

Kuitenkin kulttuurineutraalit asiat sekoitetaan tavan takaa kuviteltuun monikulttuuriin eli sekundääriset kulttuuripiirteet sekoitetaan primääristen kulttuuripiirteiden funktioihin. Toisinsanoen monet idealistit kuvittelevat monikulttuurin olevan eksoottisia mausteita, värikkäitä vaatteita ja erilaista musiikkia, vaikka kyseessä ovat vaihdettavissa olevat, kulttuurineutraalit ja usein muodin mukanaan tuomat asiat. Sen sijaan idealisti ei ymmärrä, että monikulttuurissa on kyse vastakkaisten arvomaailmojen kohtaamisesta. Siinä kyse ei ole mausteista vaan arvoista ja metafysiikasta.

Kun nyt olemme tehneet selväksi kulttuurin kaksinaisen jakautumisen toisaalta primäärisiin kulttuuripiirteisiin ja toisaalta sekundäärisiin kultuuripiirteisiin, alamme pohtia monikulttuurisuuden kysymystä. Sehän liittyy nimenomaan primäärisiin kulttuuripiirteisiin, koska sekundäärisistä kulttuuripiirteistä puuttuu arvolataus eli ne ovat monikulttuurisuuden sijaan kulttuurineutraaleja.

Koska kulttuuri on arvojärjestelmä, väitämme, että monikulttuurisuus tai oletettu sellainen on kahden tai useamman keskenään ristiriitaisen arvojärjestelmän asettaminen samaa tilaan tai yhteiskuntaan. Jos tällainen asettelu tehdään, voidaan kysyä, onko yhteiskunta tuolloin monikulttuurinen? Moni voisi vastata tähän myöntävästi, mutta meidän on pakko vastata kieltävästi. Miksi? Siksi, että on olemassa nk. 1+1+1 - sääntö. Se tarkoittaa sitä, että yhdessä yhteiskunnassa voi yhdellä kertaa olla dominanttina vain yksi arvojärjestelmä. Kyseessä ei siis ole monikulttuuri, vaan yksikulttuuri, jossa pinnan alla esiintyy ja velloo dominoivaa kulttuuria vastustavia kulttuureita.

Yhteiskunnassa siis voi kerrallaan vallita vain yksi kulttuuri, olkoot sivukulttuureita vaikka miten monta. Esimerkiksi oikeusjärjestelmä toimii aina yhden arvojärjestelmän pohjalta. Ei ole esimerkiksi niin, että parittomilla viikoilla tuomitaan länsimaisen oikeusjärjestelmän mukaan ja parillisilla sharian mukaan - jompikumpi vallitsee. Mikä tarkoittaa yksikulttuurisuutta. Ja ottaaksemme vielä käytännön esimerkin, kuvitelkaamme tilanne, jossa udmurtit katsovat, että saunan ylälauteen tulee olla 110 senttimetriä maasta mutta nenetsit vaativat, että oikea korkeus on 130 senttimetriä. Kun kuitenkin saunoja ( yhteiskuntia ) on vain yksi, voivat lauteet olla vain yhdellä korkeudella - eli yksikulttuurisuus vallitsee. Joko siis udmurtit ovat dominantissa asemassa tai sitten nenetsien kansa.

Nyt tietysti monikultturisti-idealisti voisi väittää, että jos udmurtit ja nenetsit sopivat keskenään kompromissin ja päättävät, että lauteet ovatkin 120 senttimetrin korkeudella lattiasta, kyseessä on monikulttuuri. Mutta näin ei ole. Sillä jälleen yksi arvojärjestelmä hallitsee, ei monta: lauteet ovat jälleen yhdellä ainoalla korkeudella, eivät kahdella tai useamalla. Nyt monikultturisti-idealisti esittää, että voisivathan samat lauteet olla useammalla eri korkeudella. Voisivat toki. Voitaisiin siis rakentaa segregaatiolauteet. Mutta eivät nekään edustaisi monikulttuuria, vaan segregaatiota, missä eri ryhmät kyyhöttävät omiensa parissa nauttien omasta yksikulttuurisuudestaan. Tuollainen yhteiskunta ei ole monikulttuurinen, koska sulautumista ei tapahdu, vaan se olisi pirstoutunut yhteiskunta, jossa kulttuurikonfliktit ovat jatkuvasti esillä.

Samoin kuin vesi, joka aina hakeutuu vaakatasoon alimpaan mahdolliseen kohtaan, samoin yhteiskunta hakeutuu aina kohti yksikulttuurisuutta siten, että vain yksi kulttuuri voi kerrallaan olla dominantti yhdessä yhteiskunnassa - muistammehan 1+1+1-säännön. Jos yhteiskunnassa kuitenkin on useita niin vahvoja kulttuureita, että mikä tahansa niistä voisi periaatteessa saavuttaa dominantin aseman, ei synny monikulttuurisuutta, vaan vakava konfliktitilanne ja yhteiskunnan pirstoutuminen.

Monikulttuuri siis on mahdotonta. Se on mahdotonta paitsi filosofisesti, myös käytännöllisesti. Syy, miksi monikulttuurin olemassaoloon ja mahdollisuuteen uskotaan, johtuu siitä, että sekoitetaan primääriset ja sekundääriset kulttuuripiirteet ja vedetään jälkimmäisten helposta ja jopa viihdyttävästä vaihtelusta se väärä johtopäätös, että kulttuurit kaikilla tasoillaan olisivat yhteen sovitettavissa. Korostettakoon vielä, että primääristen kulttuuripiirteiden ja sekundääristen kulttuuripiirteiden ero ei ole kvantitatiivinen, vaan kvalitatiivinen. Jos tämä ymmärrettäisiin, tajuttaisiin myös, että monikulttuuri on mahdotonta.

Se, että se on mahdotonta, ei kuitenkaan estä tosiasiat kieltäviä idealisteja tavoittelemasta monikulttuuria - varsinkaan, kun valtakuntamme virallinen tavoite on monikulttuurinen Suomi. Ei tarvitse olla ennustaja tajutakseen, ettei tuo tavoite tule milloinkaan toteutumaan, vaikka odottaisimme tuhat vuotta ja kaataisimme hankkeeseen kaikki maailman rahat ja painaisimme lisää 100-kertaisen määrän, sillä monikultuuri ei toteudu, koska se on mahdottomuus, ei siksi, että joku olisi rasisti tai siksi, ettei tarpeeksi varoja olla hankkeeseen kohdistettu.

Monikulttuurisuus on valhe. Se on epäloogisuutta. Se on hulluutta. Se on utopia. Se on unelma sellaisesta, mikä ei ole mahdollista. Ja ennenkaikkea se on työkalu niille, jotka haluavat hajoittaa ja hallita. Joten olkaamme tarkkoina siellä!

Mitä mieltä sinä olet?

(Lihavointi alkuperäinen)

Hyvä Eino!

[Miniluv]

Amsterdamissa samoilla kaduilla asuvien homojen ja homovastaisten siirtolaisyhteisöjen kesken on haettu ratkaisuja molempien kaupungilla kokeman häirinnän vähentämiseksi.

Mitenkäköhän amsterdamilaiset homot harjoittavat muslimien häirintää

[Mehud]

Amsterdamissa samoilla kaduilla asuvien homojen ja homovastaisten siirtolaisyhteisöjen kesken on haettu ratkaisuja molempien kaupungilla kokeman häirinnän vähentämiseksi.

Mitenkäköhän amsterdamilaiset homot harjoittavat muslimien häirintää

No, raiskaamalla tietysti muslimeja, mitenkäs muutenkaan. Senhän takia muslimit homoja vihaavatkin.

[Jaska Pankkaaja]

Minä näen ja olen todella monikulttuurinen, pitäisi saada joku koordinaattorin virka vaikka lisähommaksi!

Minä siis näen: vitun tyhmät teeveeperunat äänestelevät omaa kansaansa vihaavia ammattirikollisia valtaan ja nämä kusipäät palvovat meitä ja antavat rahaa meille. Me olemme A-luokkaa, suomalaiset orjia ja paskaa.

Kyllä näin selkeällä nekemisellä pitäisi saada ylitarkastelijan virka 6 numeroisella vuosiliksalla!!!11

[ISO]

Monikulttuurisuus on taito nähdä maailma toisten silmin

Monikulttuurisuuden palvominen on taito ummistaa silmänsä elämän reaaliteeteiltä, jos sitä nyt taidoksi voi sanoa.

[Mehud]

Monikulttuurisuus on taito nähdä maailma toisten silmin

Monikulttuurisuuden palvominen on taito ummistaa silmänsä elämän reaaliteeteiltä, jos sitä nyt taidoksi voi sanoa.

Monikultturisuus on taito olla näkemättä maailmaa, edes omin silmin.

[Roope]

Amsterdamissa samoilla kaduilla asuvien homojen ja homovastaisten siirtolaisyhteisöjen kesken on haettu ratkaisuja molempien kaupungilla kokeman häirinnän vähentämiseksi.

Mitenkäköhän amsterdamilaiset homot harjoittavat muslimien häirintää

Oras Tynkkynen todisteli muutama vuosi sitten maahanmuuttokriitikoiden väärässä olemista muun muassa sillä, että suhtautuminen homoihin on parantunut Hollannissa muslimimaahanmuutosta huolimatta:

Esimerkiksi Hollannissa homoja vastustavien ihmisten osuus on viime vuosina pudonnut 15 prosentista yhdeksään. Kehitys on tapahtunut samana aikana, kun usein homofobisiksi pelättyjen maahanmuuttajaryhmien ja muslimien osuus väestöstä on jatkanut kasvuaan.

Oras Tynkkynen: Mamukriitikoiden matematiikkaa 10.9.2010

Tosin itse tutkimuksessa todettiin prosenteista, että "on tärkeää huomata, että ei-länsimaalaiset maahanmuuttajat eivät olleet kunnolla edustettuina näissä kyselyissä". Tutkimuksessa myös todettiin, että Hollannin muslimit suhtautuvat homoihin entistä jyrkemmin.

Haluaisin kyllä ihan huvin vuoksi kuulla Laition ratkaisuehdotuksen muslimien homoihin kohdistaman häirinnän ja väkivallan vähentämiseksi. Se varmaankin liittyisi Laition mainitsemaan "valmiuteen joustaa".

[Eino P. Keravalta]

Monikulttuurisuus on taito käydä toisten lompakolla.

[Bigot]

Koska näiden mokuttajien ainoa anti minulle on masennuskohtaus, niin en lue tätäkään plöräystä otsikkoa pidemmälle.

Otsikon perusteella olen kuitenkin erittäin monikulttuurinen, kun osaan kehitysmaamuslimin silmin nähdä hyvin motiivit lähteä kohti taikaseinää ja vapaata blondiseksiä. Ja juuri sen takia vaihtaessani suomalaisen silmiin, en voi hyväksyä nykyistä valheellista, epäloogista ja kallista mokutusta.

[Samuli Vesioja]

Siis hetkinen. Sanooko Helsingin nuorisotyön johtaja tässä että "Helsingin nuorisotyössä joka kolmas kohtaamamme nuori puhuu kotona muuta kuin suomea tai ruotsia, esimerkiksi viroa tai arabiaa." eikä kukaan hetkauta korvaansa? Kolmannes "asiakkaista" on mamuja ja se on normaalia? Helsinki pitäisi irrottaa Suomesta ja pian. Hellsinki on kohta todellisuutta.

[koli]

Kuka nyt ei palkkansa eteen puhuisi pehmoisia. Malliesimerkki tuottamattoman työn haittapuolista.

Toiset vuodattavat vaikka kyyneleitä suorassa lähetyksessä, kun riittävästi maksetaan:

Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta
11 t ·

Toissa päivänä Saksan kakkostelevision Heute Journal-uutisissa pakolaisista kertoessaan kyyneliin puhjennut uutisankkuri Claus Kleber on herättänyt saksalaisissa laajempaakin kiinostusta. Lehdet ja netti tietävät kertoa, että hän juontaa uutisia vapaana toimittajana 600 000 euron vuosipalkkiolla. Koulutukseltaan hän on juristi.

https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/10153215006883542?pnref=story

Kyllä itkisin minäkin ja ylistäisin monikulttuuria, jos tulisi puoli miltsiä vuodessa lapaseen.

[Maija Poppanen]

Perusmimmi tietää, että se L'orealin mainoksen Penelope Cruz saa palkkansa, kun kertoo olevansa sen arvoinen, vaikka mielikuvat toimisivatkin. Perusjamppa tietää, että Korrekin autovaha-mainoksen biilin konenepellillä kiiltelevää beibee ei saa kaupan päälle ihan oikeasti, vaan työtänsä tekee kaunokainen.

Nöyrä suomalainen sensijaan uskoo, jos se lukee valtakunnallisessa lehdessä tai kuuluu telkkarista, vaikka ero on vain siinä, että niiden markkinoinnin on maksanut lukija/kuulija tai muut mainostajat itse.

[uffomies]

Amsterdamissa samoilla kaduilla asuvien homojen ja homovastaisten siirtolaisyhteisöjen kesken on haettu ratkaisuja molempien kaupungilla kokeman häirinnän vähentämiseksi.

Mitenkäköhän amsterdamilaiset homot harjoittavat muslimien häirintää

Tuonhan voisi myös ymmärtää että molemmat kokevat häirintää kolmannelta osapuolelta?

[Mursu]

Mokuttaja kuvittelee näkevänsä maailman toisen silmin. Todellisuudessa hän vain projisoi omat ajatuksensa toisen päähän ajattelematta ollenkaan mitä se toinen todellisuudessa ajattelee. Mokuttajat väittävät suvaitsevansa erilaisuutta, mutta todellisuudessa ymmärtävät siitä vähän.

[nollatoleranssi]

Tommi Laitiolla ja monilla asian puolesta puhujilla voi olla unelma. Unelma sellaisesta paikasta, jossa kaikki kansat ja kansalaiset elävät sulassa sovussa toistensa kanssa ja mitään pahoja asioita ei tapahdu missään.

Se unelma on niin vahva, että parhaimmillaan jopa uutistoimittajienkin täytyy jättää asioita uutisoimatta, ettei unelma pirstaloituisi palasiksi.

Siinä on tämän asian kääntöpuoli. Mitä niin hirvittävää on totuudessa, että sitä ei voi kertoa? Vai eikö unelma olekkaan ihan sitä mitä sen annetaan ymmärtää olevan? Eikö unelma ja todellisuus kohtaakkaan?

[Ernst]

Amsterdamissa samoilla kaduilla asuvien homojen ja homovastaisten siirtolaisyhteisöjen kesken on haettu ratkaisuja molempien kaupungilla kokeman häirinnän vähentämiseksi.

Mitenkäköhän amsterdamilaiset homot harjoittavat muslimien häirintää

Olemalla homoja.

[nollatoleranssi]

Maahanmuuttokeskustelu näyttää repeytymiä taidoissamme olla eri mieltä. Suomalaiset ovat erilainen joukko kuin sata vuotta sitten. Rasistiset teot ja puheet pelottelevat vetäytymään julkisesta keskustelusta. Näin vihapuhe saavuttaa tavoitteensa. Itsenäisyytemme alkuvuodet ovat karmaiseva todiste siitä, mihin erimielisyys voi johtaa.

Suomessa on monien puhujien puolelta vakuuteltu sitä, että "Suomi on aina ollut monikulttuurinen valtio... Finlayson, Fazer...".

Jostakin syystä esimerkkeinä käytetään aina länsimaalaisia henkilöitä, ei afrikkalaisia, lähi-idän yms. valtioista olevia.

---

Vihapuheen tavoitteista voi olla montaa mieltä. Pilapiirtäjä Lars Vilks kertoi varsin osuvasti siitä kuinka vihapuhe-termiä sotketaan nykyisin kaikkiin eri mieltä oleviin. Sen avulla halutaan hiljentää väärämieliset.

Jos on Suomessakin olevaa keskustelua seurannut, niin vihapuhe-termin alle on pyritty laittamaan aina ne asiat, joista ei saisi Suomessa puhua tai niitä arvostella. Tämä onkin johtanut pitkään siihen, että isot mediat eivät uskalla käsitellä kaikkia asioita kriittisesti. Tai kuten tuossa ylemmässä esimerkissä, niin täytyy jopa jättää uutisoimatta tietyistä ikävistä asioista, koska ne voisivat pilata oikean totuuden levittämisen.

Itsenäisyyden alkuvuodet olivat tosiaan karmaiseva esimerkki siitä, että mihin erimielisyys ja erilaiset kulttuurit voivat johtaa. Punaiset yrittivät ottaa vallan itselleen, mutta se ei onnistunut valkoisten takia. Jos noin olisi kuitenkin tapahtunut, niin Suomi saattaisi nykyisin olla Venäjän miehittämä valtio, jota olisi käytetty hyökkäykseen Ruotsia vastaan.

[ämpee]

Amsterdamissa samoilla kaduilla asuvien homojen ja homovastaisten siirtolaisyhteisöjen kesken on haettu ratkaisuja molempien kaupungilla kokeman häirinnän vähentämiseksi.

Mitenkäköhän amsterdamilaiset homot harjoittavat muslimien häirintää

Olemalla homoja.

Laition mukaan homovastaiset siirtolaisyhteisöt häiritsevät homoja, mikä tarkoittaa homojen hakkaamista.
Toiset vaan on, ja toiset vaan hakkaa, kylläpäs häiritsee...