Kuka on kristityn lähimmäinen?

[kultturelli marssilainen]

Nuivat haluavat joko olla auttamatta ketään, tai rajoittaa auttamisen omiin kansalaisiin.

Luitko kaikki vastaukset tähän ketjuun? Minäkin haluan auttaa kaikkia ihmisiä, koko ihmisyyttä, ja juuri siksi vastustan monikultturismia ja väestönvaihtoa, joista on kaikille haittaa. Perusteet kerroin jo edellisessä viestissä.

Toimiiko lausahdukseni edes silloin, jos auttaminen käsitetään tarkoittamaan vain konkreettista toimintaa? Käsitin, että sinun näkökulmastasi kehitysmaalaisten etu on jos he kehittävät itse yhteiskuntiaan ilman ulkopuolisten puuttumista, siinä missä maahanmuutto- ja kehitysapumyönteiset haluavat uskovat että he voivat itse toimimalla, antamalla kehitysapua ja vastaanottamalla maahanmuuttajia, parhaiten parantaa kehitysmaalaisten asemaa.

Tuo Matteuksen evankeliumin viides luku osoittaa, että Jeesus oli maailman ensimmäinen hippi. Muuten tuossa luvussa käsketään rakastamaan myös vihollista, joten ei tarvitse kultturellin marssilaisen pohtia, onko joku lähimmäinen vai vihollinen. Kaikkia niitä pitää Jeesuksen mukaan rakastaa.

Kiitos, tuota hain. Tuon perusteella näyttäisi siltä, että kristinuskon ja maahanmuuttokriittisyyden välillä on sovittamaton ristiriita.

[Miniluv]

Mihin tarvitset määritelmää?

Enkö saa olla utelias? Kirkko vaikuttaa haluavan auttaa kaikkia, määrittelee kaikki lähimmäisiksi. Nuivat haluavat joko olla auttamatta ketään, tai rajoittaa auttamisen omiin kansalaisiin. Tilastollisesti osan nuivista on pakko kristittyjä. Joko kirkon tai nuivien on pakko olla teologiselta kannalta väärässä, ja teologiassa Raamattu lienee se ylin auktoriteetti josta määritelmät haetaan?

Politiikassa on kysymys valtion tai yhteiskunnallisista ratkaisuista, eikä auttaminen todellakaan pelkisty niihin.

Tuon perusteella näyttäisi siltä, että kristinuskon ja maahanmuuttokriittisyyden välillä on sovittamaton ristiriita.

Jakeesta 37 tajusin, että kristinuskon ja perusteellisen, argumentoivan nettiväittelyn välillä on sovittamaton ristiriita!!1!

Kun myönnätte, sanokaa vain: 'Kyllä', kun kiellätte, sanokaa: 'Ei.' Enempi on pahasta.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Tuo Matteuksen evankeliumin viides luku osoittaa, että Jeesus oli maailman ensimmäinen hippi. Muuten tuossa luvussa käsketään rakastamaan myös vihollista, joten ei tarvitse kultturellin marssilaisen pohtia, onko joku lähimmäinen vai vihollinen. Kaikkia niitä pitää Jeesuksen mukaan rakastaa.

Kiitos, tuota hain. Tuon perusteella näyttäisi siltä, että kristinuskon ja maahanmuuttokriittisyyden välillä on sovittamaton ristiriita.

Kristillinen oppi ei perustu yksittäisiin ja irrallisiin raamatunkohtiin. Maahanmuuttopolitiikka ylipäätään kuuluu maallisen järjestelmän puolelle. Oletan, että ainakaan Hommassa vaikuttavat kristityt eivät ole rakentamassa maanpäällistä Jumalan valtakuntaa. Se ei olisi mahdollistakaan. Kristityn tulee kunnioittaa esivaltaa, joka pitää yllä järjestystä. Kehitystä huonompaan suuntaan ei voi pysäyttää, mutta sitä voi ja pitää hidastaa.

[Noottikriisi]

Tuo Matteuksen evankeliumin viides luku osoittaa, että Jeesus oli maailman ensimmäinen hippi. Muuten tuossa luvussa käsketään rakastamaan myös vihollista, joten ei tarvitse kultturellin marssilaisen pohtia, onko joku lähimmäinen vai vihollinen. Kaikkia niitä pitää Jeesuksen mukaan rakastaa.

Kiitos, tuota hain. Tuon perusteella näyttäisi siltä, että kristinuskon ja maahanmuuttokriittisyyden välillä on sovittamaton ristiriita.

Kristillinen oppi ei perustu yksittäisiin ja irrallisiin raamatunkohtiin. Maahanmuuttopolitiikka ylipäätään kuuluu maallisen järjestelmän puolelle. Oletan, että ainakaan Hommassa vaikuttavat kristityt eivät ole rakentamassa maanpäällistä Jumalan valtakuntaa. Se ei olisi mahdollistakaan. Kristityn tulee kunnioittaa esivaltaa, joka pitää yllä järjestystä. Kehitystä huonompaan suuntaan ei voi pysäyttää, mutta sitä voi ja pitää hidastaa.

Nimenomaan näin. Kristinuskosta ei voi ottaa yhtä käskyä tai ohjetta ellei hyväksy koko oppirakennelmaa. Erityisesti Suomen kirkolta on jäänyt toteuttamatta lähetyskäsky. Jos ja kun kristityt auttavat pakanoita ja vääräuskoisia, pakettiin kuuluu myös käännytys. Irja-askolat ja karimäkiset ja mitä näitä on, eivät ole edes taviskristityn tasolla uskontonsa noudattamisessa ollessaan valmiita "suvaitsemaan" vääräuskoisia ilman käännytystyötä.
Toki pakettiin kuuluu myös lähimmäisen rakastaminen. Itse olen ajatellut lähimmäisen tarkoittavan ketä tahansa ja rakastamisen käsittävän myös seuraavassa lainauksessa esitettyjä asioita.

En ymmärrä mistä kumpuaa tämä käsitys, että kristillisen rakkauden pitäisi olla pelkkää paijaamista ja myötäilyä. Minulle lähimmäisen rakastaminen tarkoittaa sitä, että toivoo ihmisen parasta, vaikkei se pintapuolisesti näytäkään siltä. Esim. isän selkäsauna on rakkautta, jolla juuritaan haitallinen käytös pois lapsesta ettei se koidu aikuisiällä hänen turmiokseen. Eräs sukulaiseni pantiin holhoukseen, koska hän ei kerta kaikkiaan enää hallinnut omaa elämäänsä. Tätä ei tehty ilkeydestä, vaan koska se oli oikea vastuullinen tapa toimia.

Lorvipaikkamamutuksen vastustaminen on juuri tällaista rakkautta. Kannatan kehitysmaalaisten palauttamista heidän kotimaihinsa missä heidän kehitysmaaperseilynsä ei aiheuta vahinkoa ja kantaväestön vihanpurkauksia heitä kohtaan. Heidän on parempi pysyä omiensa parissa kuin kulttuurissa jota he eivät ilmiselvästi ymmärrä eivätkä arvosta. Eihän lastenkaan, jotka riehuvat ja rikkovat tavaroita anneta mellastaa vapaasti, vaan ne pannaan jäähylle kunnes sikailu loppuu. Kaikista sossunkustantamista älypuhelimista ja diskorahoista huolimatta näkee, ettei turvapaikkamamuilla ole täällä hyvä olla. Ei pronssikautisilla paimentolaisilla ole pohjimmiltaan mitään annettavaa eurooppalaisille korkeakulttuureille, ja he sisimmässään tietävät sen. Siksi rispektiä ruvetaan hakemaan jengiväkivallalla ja raiskauksilla yms. Tällaisenko salliminen olisi muka rakkautta?

[Omicron]

Jumala Vanhassa Testamentissa ainakin vaikuttaa olevan monikulttuuria, globalismia ja "uutta maailmanjärjestystä" vastaan, koska Baabelin tornin kertomuksessa, jossa kaikki kansakunnat olivat yhdistyneitä, Jumala pelkäsi että jos kaikki ihmiset ovat yhdistyneitä ja työskentelevät yhdessä, me ollaan niin voimakkaita että mikään ei ole meille mahdotonta, ja että me voisimme jopa ulottua taivaaseen asti. Siksi hän erotti kaikki ihmiset toisista hämmentävällä heidät, niin että he eivät pystyneet enää puhua samaa kieltä.

Jos katsoo Yhdysvaltaa, ennen kun ne yhdistyivät, he olivat sodassa toistensa kanssa, mutta kun ne yhdistyivät, heistä tuli maailman voimakkain maa. Jos sitten koko maailma yhdistyisi, meistä voisi hyvinkin kyllä tulla niin voimakkaita että me voisimme rakentaa metaforisen Baabelin tornin joka ulottuu avaruuteen, uusiin ulottuvuuksiin, uusille planeetoille ja tähtikuntiin. Siitä se samankaltainen ikuinen ongelma kylläkin jatkuisi sitten, että vaikka kaikki ihmiset ja kansakunnat maapallolla olisivat yhdistyneitä, me emme ehkä kuitenkaan voisi yhdistyä avaruusolentojen kanssa, koska he olisivat niin erilaisia.

Mutta se että rakastamme meidän lähimmäistä ei tarkoita sitä että kaikkien kansojen pitää asua samassa maassa, ja että kaikkien maitten pitäisi olla monikulttuurisia. Taloudellisesti, me voimme auttaa enemmän ihmisiä, ja tehokkaammin, jos autamme heitä heidän omissa maissa.

Jumala Uudessa Testamentissa (Jeesus) vaikuttaa olevan ihan päinvastainen kun VT:n Jumala. Hän on rahaa ja rikkauksia vastaan (resurssipohjainen talous, kommunismi 2.0?), hän haluaa että kaikki ihmiset rakastavat Jumalaa ja toisiaan jne. (VT:n Jumala sanoo että pelätä häntä). Kuitenkin, nämä kaksi Jumalaa ovat kuulemma yksi ja sama, vaikka toinen perustuu pelkoon, ja toinen rakkauteen.

Ehkä rakkaus ja pelko ovat siis kuten mies ja nainen; kuten konservatismi ja liberalismi. Kumpikaan ei ole parempi kun toinen; kummatkin ovat yhtä tärkeitä. Rakkaus ilman mitään pelkoa johtaa tuhoon; monikulttuuriseen tuhoon, tässä tapauksessa. Pelko, joka politiikassa ilmenee konservatiivisuutena, on tapa hidastaa matkaa tulevaisuuteen; ei siksi että tulevaisuus on huonoa, vaan siksi että tuntematonta kannattaa lähestyä varovaisesti.

Vastakohtien tasapainoperiaatteen vuoksi uskon että pelko/varovaisuus monikulttuuria vastaan on ihan oikeutettua. Ehkä monikulttuuri, kommunismi ja androgynismi/feminismi on meidän tulevaisuus, mutta se ei tarkoita että meidän pitää juosta sinne täyttä vauhtia, kuten toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton aikana. Se olisi vastuutonta, ja myös kansanmurhaa, koska monet ovat kuitenkin monikulttuuria vastaan. Ihmisten vapaata tahtoa kuuluisi kunnioittaa, koska muuten se ei ole rakkautta, vaan väkivaltaa.

[Yhteisöjäävi]

Kristillisyys, lähimmäisyys, auttaminen, hyvät teot, rakkaus. No nyt ollaan syvissä, syvissä vesissä.

Luettuani ketjun mieleeni muistui yksi sosiologian klassikoista Marcel Maussin kirja Lahja - Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa. Loistava teos ja suositeltavaa luettavaa kaikille! Tai jos ette lue niin googlatkaa edes Mauss ja lahja - saatattepa kiinnostua!

Mauss esittää, että kristillinen ajatus lahjasta epäitsekkäänä, pyyteettömänä ja puhtaana antamisen eleenä on historiallisesti katsoen märkäkorvainen ja asiallisesti ottaen yksipuolinen. Lahja pitää sisällään vastavuoroisuuden velvoitteen, vaikka kristillinen etiikka ei tätä hyväksykään. Kristitty lahjanantaja antaa tai ainakin on antavinaan niin sanotusti hyvää hyvyyttään, mutta ongelma onkin siinä, sanoo Mauss, että lahja ei olemukseltaan ole tässä edellytetyn kuvitelman mukainen yksisuuntainen lahjoitusakti vaan se synnyttää tarpeen, suorastaan vaatimuksen vastata, antaa vastalahja. Tavallaan lahja on siis avoin haaste, kilpailuunkutsu ja - kärjistettynä - sodanjulistus.

Kristillinen idea lahjasta tietysti kieltää ja torjuu tällaisen agonistisen mallin. Mutta näin tehdessään se kenties myös tulee typistäneeksi mahdollisuuksiamme vastavuoroisuuteen. Tällä on esimerkiksi suoria sosiaalipoliittisia seurauksia. Jos ja kun oma elanto, asunto ja viihtyminen ovat hyvinvointivaltio -nimisen järjestelyn tarjoama jatkuvakestoinen lahja, kuinka ja kenelle sen saaja voisi hankkia vastalahjan, jolla saisi tilejä tasattua? Voisiko ajatella, että kristillinen etiikka yleensä ja sen sisältämä idea lahjasta erityisesti (vaikka tämä ei olisikaan ollut yhdenkään hyvää tarkoittavan kristityn tarkoitus) on ollut ja on jouduttamassa sosiaalisen juurettomuuden kokemuksen lisääntymistä ja tiettyjen ihmistenvälisten horisontaalisten siteiden ja velvoitteiden, joille juuri on ominaista se että ne voivat olla olemassa vain niiden ihmisten kesken jotka ovat lähellä toisiaan, korvautumista kasvottomilla pakkolahjananto- ja pakkolahjanottojärjestelmillä? Ja että nämä järjestelmät tuottavat juuri sitä miltä niiden avulla oli määrä välttyä: eristetyistä ja syrjäytetyistä yksilöistä koostuvaa yhteiskuntaa, jota vaivaa massiivinen joukkoyksinäisyyden ja kuristava tarkoituksettomuuden tunne?

Miten tämä kaikki liittyy maahanmuuttokysymyksiin? Niin se riippuu varmasti siitä miltä kulmalta asiaa tarkastelee. Oman viestini tarkoitus olikin tuoda pohdittavaksi näkökantoja kristillisen hahmotuksen ulkopuolelta, jotta kysymys hyvän tekemisestä ja sosiaalisten siteiden luonteesta saisi lisää valoa ja happea. Minusta on ilmeistä, että auttamisessa on väistämättä mukana auttajan ja autettavan valta- ja auktoriteettiasemat, joihin kristillinen ajattelu ei mielellään katsettaan tarkenna. Jos näitä haluaa zoomailla, täytynee vaihtaa koko objektiivi.   

           

[Emo]

Mitähän lähimmäisenrakkautta se mahtaa olla, että laiskat tungeksivat Eurooppaan loisimaan ja elämään eurooppalaisten veronmaksajien piikkiin? Tämä on kusetusta ja hyväksikäyttöä heidän puoleltaan, ja meidän puoleltamme typeryyttä, eikä suinkaan raamatullista lähimmäisenrakkautta.

[O. M. Hietamaa]

Miksei tämä ketju ole Peräkammarissa?

[Emo]

Miksei tämä ketju ole Peräkammarissa?

Euroopan todellisuus kokonaisuudessaan joutaisi Peräkammariin ja ovi tiukasti lukkoon sen jälkeen ja verhot kiinni. Siellä olkoon.

[O. M. Hietamaa]

Euroopan todellisuus kokonaisuudessaan joutaisi Peräkammariin ja ovi tiukasti lukkoon sen jälkeen ja verhot kiinni. Siellä olkoon.

Tuosta en ole samaa mieltä. Sen sijaan sinne kyllä joutaisivat kaikenlaiset parapsykologian piiriin kuuluvat asiat kuten kristinusko.

[kultturelli marssilainen]

Miksei tämä ketju ole Peräkammarissa?

Aluekuvaukset:
"Tupa Päivittäiset puheenaiheet liittyen maahanmuuttoon ja monikultturismiin"
"Kylänraitti Yleisluontoinen politiikkaa ja päivänpolttavia asioita koskeva keskustelu"
"Peräkammari Huumoria, harrastuksia, foliohattujen kudontaa ja muuta varsinaisen asian vierestä olevaa touhua."

Valitsin Tuvan, koska lähimmäisyyden käsite vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan. Kakkosvaihtoehtona olisi ollut Kylänraitti, koska lähimmäisyyden käsite on merkittävä taustatekijä sosiaalipolitiikassa. Peräkammarin kuvaus ehdottaa huumoria ja foliohattuja, ja jos ketjun olisi sinne laittanut, olisi niitä varmasti ketjuun ilmestynyt tämänhetkistä enemmän.

Jatkot tämän ketjun oikeasta sijaintipaikasta sopinevat paremmin johonkin Forumin kehitys alueen ketjuista.

Ihan oikein meni valinta.

[Emo]

Euroopan todellisuus kokonaisuudessaan joutaisi Peräkammariin ja ovi tiukasti lukkoon sen jälkeen ja verhot kiinni. Siellä olkoon.

Tuosta en ole samaa mieltä. Sen sijaan sinne kyllä joutaisivat kaikenlaiset parapsykologian piiriin kuuluvat asiat kuten kristinusko.

Okej, asia selvä. Ei jaksa tästä nyt enempiä kinata kun Suomi on jäämässä rikkausvyöryn ruhjomaksi ja muutenkin vähän v*tuttaa. Eiku harmittaa.

[dothefake]

Nyt onkin hyvä v*ttuvuosi, keräsin eilen litran.

[Veikko]

---

Tuo Matteuksen evankeliumin viides luku osoittaa, että Jeesus oli maailman ensimmäinen hippi. Muuten tuossa luvussa käsketään rakastamaan myös vihollista, joten ei tarvitse kultturellin marssilaisen pohtia, onko joku lähimmäinen vai vihollinen. Kaikkia niitä pitää Jeesuksen mukaan rakastaa.

Kiitos, tuota hain. Tuon perusteella näyttäisi siltä, että kristinuskon ja maahanmuuttokriittisyyden välillä on sovittamaton ristiriita.

Omalaatuinen tulkinta, jota tuskin mikään Raamatun kohta tukee. Kaikkia ihmisiä pitää Raamatunkin (UT) mukaan rakastaa heidän luovuttamattoman ihmisyytensä (Jumalan kuva) perusteella, mutta missään ei sanota, että vihollisia - tai pahantekijöitä - pitäisi auttaa pahanteossaan. Vertauksen samarialainenkin auttoi pahantekijöiden uhria, eikä mennyt kyselemään miten rosvot voivat ja onko heillä kaikki hyvin.

[Emo]

Nyt onkin hyvä v*ttuvuosi, keräsin eilen litran.

V*tussa sama kuin hillajänkhällä, laitetaan * ettei naapurit huomaa mistä oikeasti on kyse etteivät lähde seuraamaan ja löydä nekin hyville marjamättäille.

[Kyklooppi]

Tämä on kyllä hyvin tärkeää määritellä lähimmäinen koska häntä pitää rakastaman kuin ihtiään.
Mutta mutta, kun tässä ei ole itseäänkään aina rakastanut, päinvastoin suorastaan aika ajoin
jopa vihannut niin miten sitä sitten osaisi tuota määriteltyä lähimmäistäkään rakastaa?
Mitä se rakkauskin sitten on? Mää ri tte ly k ysy -mys sekin.

[dothefake]

Määrittelykysymys on yhdyssana.

[Lalli IsoTalo]

Tuon aiemmin mainitun Raamatun kertomuksen (Laupias samarialainen) perusteella -- ja oman tulkintani mukaan -- "lähimmäinen" on näköetäisyydellä oleva apua tarvitseva ihminen.

Toisin sanoen, jos esimerkiksi helsinkiläinen persuäänestäjä kohtaa nälkää näkevän lähimmäisen -- joka ei juo neljän euron kahvia siinä kerjätessään Kurvin kulmassa -- niin persuäänestäjä käy ostamassa hänelle Lidlistä neljä karjalanpiirakkaa. Niillä jaksaa kerjätä rahoja Donille koko aamupäivän, ja kustannus on 1 €!  Molemmille jää hyvä mieli, kun kerjäläinen toivottaa lopuksi Herran siunausta.  Persuäänestäjää riipii, että Don syö piirakoista kaksi, mutta kaksi jää kerjääjälle.

Mikäli apua tarvitseva Romanian romani on potkittu paskaksi natsien toimesta siinä kutosen pysäkillä, ilman että kerjäläisen Don ehti hätiin, niin laupias lähimmäisenrakastaja soittaa ambulanssin ja mahdollisesti vielä odottaa siinä ambulanssin tuloa, ja selittää ambulanssimiehille havaintonsa.

Minun mielestäni lähimmäisenrakkaus tarkoittaa, että laupias ihminen auttaa myös näitä satunnaisesti lähelle tulevia hädänalaisia tapauksia, siinä missä vakituisesti lähellä olevia. Sellaiset "nyt pelastetaan koko maailma" -utopiat kannattaa tavallisten kuolevaisten suosiolla unohtaa.

Spekuloin, että lähimmäisenrakkauskyky on ajan ja läheisyyden funktio. Suurin kyky laupiaalla on lähimmäisrakastaa niitä, jotka ovat suurimman osan aikaa hänen lähellään. Kääntäen, pienin kyky ihmisellä on rakastaa lähimmäisenä niitä, jotka ovat koko ajan jossain kaukana.

Tällainen lähimmäisenrakkaus ei ole tasa-arvoista ihmiskuntarakkautta, koska Luoja ei ole tarkoittanut lähimmäisen rakkautta sellaiseksi. Näin spekuloin. Koko ihmiskunnan tasapuolinen rakastaminen voidaan jättää Hänelle, joka siihen kykenee.

En tiennyt mitä halusin sanoa kun aloitin kirjoittaa tätä postausta, mutta tuon johtopäätöksen minä sydämestäni löysin: lähimmäinen on se, joka on lähimpänä, etenkin suurimman osan aikaa, mutta myös satunnaisesti. Minun mielestäni tuossa on taakkaa ihan tarpeeksi kannettavaksi tavallisille kuolevaisille.

Toivon, että vastaukseni edes jolloin tasolla vastaa ketjun kysymykseen "kuka on kristityn lähimmäinen?".

Kysymykseen pitääkö lähimmäisenrakastajan äänestää Välimeren ylittämisen puolesta, vastaan: sillä ei ole mitään väliä mitä hän äänestää, koska demokratia on vain näytelmä.

Kun taivaan portteja koputtelemme, tulliviranomaisten lomakkeissa ei ehkä ole kohtia:

[ ] Äänestin taakanjaon puolesta.
[ ] Äänestin taakanjakoa vastaan.

Siellä saattaa olla kenttä:

[ ] Olitko lähimmäinen silloin kun sitä tarvittiin ja sillä oli väliä?

[Miniluv]

Poistettu lätinää. Lisää ei kaivata.

[Lalli IsoTalo]

... missään ei sanota, että vihollisia - tai pahantekijöitä - pitäisi auttaa pahanteossaan. Vertauksen samarialainenkin auttoi pahantekijöiden uhria, eikä mennyt kyselemään miten rosvot voivat ja onko heillä kaikki hyvin.

Veikko naulasi teesit kirkon oveen!

[sivullinen.]

Raamatun ristiinviittauksia seuraavalla löytyvät myös seuraavat kappaleet:

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. [Matt. 19:19]

Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra. [3. Moos. 19:18]

Jo näistä selviää, ettei lähimmäisellä tarkoitettu Jeesuksen aikana kauimmaista tai edes vieraaseen kansaan kuuluvaa saman kylän asukasta -- vaikka jälkimmäinen lainaus onkin vanhasta testamentista --. Raamattu on täynnä tarinoita, joissa vihamielinen kansa tapetaan kenenkään edes kyseenalaistamatta tekoa. Se oli ajanhenki silloin. Lähimmäisen rakkaus on henkilön tai yksilön rakastamista. Jokainen ihminen, jonka kanssa vietät aikaa ja tunnet nimeltä ja naamalta, on lähimmäinen. Jokainen ihminen, joka sinulle esiintyy ensisijassa yleiskäsitteiden kautta, on jotain muuta. Kansankin tarkoitti Jeesuksen aikana oman kaupungin asukkaita, joten se oli vielä nykyistäkin rajoittuneempi. Silloin lähimmäinen saattoi olla kansalainen, koska vaikka ei henkilökohtaisesti olisikaan kaikkia kaupungin "lähimmäisiä" tuntenut, tunsi silti jokaisen lähimmäisen lähimmäisen eli veljen, äidin tai työkaverin.

-- -- --

Kristinuskon lisäksi kannattaa muistaa suomalaisen valtion kirkon olevan eräs kristinuskon haara -- luterilainen --, jolla on vielä rajoittuneemmat käsitykset asioista. Se on lähellä alkukristillisyyttä -- "gnostilaisuutta" --, mutta eroaa täysin esimerkiksi katolilaisuudesta ja ortodoksisuudesta. Lutherin läheisin työtoveri Melanchthon laati tunnuskirjan, joka on luterilaisuuden päätunnustus. Se tunnetaan Augsburgin tunnustuksen nimellä. Siinä lausutaan monia asioita, ja muun muassa seuraavasti:

Tärkeimmät uskonkohdat

I Jumala

[...]

Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten manikealaisen, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha, valentinolaisen, Areiolaisen, eunomiolaisen, muhamettilaisen ja muut näiden kaltaiset. [...]

http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/augstunn.html

Siten jokainen joka tunnustaa kristinuskon haaraa nimeltä luterilaisuus tunnustaa edellä mainitun, ja tunnustaa muhamettilaisuuden harhaopiksi. Vaikka voidaankin pitää hyväksyttävänä, ettei jokainen luterilaiseen kirkkoon kuuluva tiedä, mitä luterilaisuus on, eikä tunnustaisi kaikkea, vaikka tietäsikin, ei mihinkään tärkeään asemaan, kuten piispaksi voisi nousta tietämättä ja tunnustamatta. Suomessa kuitenkin näin on käynyt. Se johtuu siitä, ettei piispaa valita enää uskonnollisin perustein, vaan sosialistien valtiojohdon toimesta poliittisin perustein. Siten piispan puheet lähimmäisestä ovat myös pelkästään valtiojohdon poliittisia puheita, eivätkä uskonnollisia raamatunsanoja. Ei pidä antaa kirkon johtohenkilöiden puheiden lähimmäistä hämätä tai vaikuttaa omaan käsitykseen.

Poliittisesti valittujen harhaoppisten piispojen valinta ei kuitenkaan ole historiallisesti uutta. Suomessakin oli Kalmarin Unionin aikana, jolloin Suomi oli vielä katolinen, kaksi piispaa: toinen paavin nimittämä juoppo ja toinen tyhjäntoimittajabyrokraatti. Molemmat saarnasivat tanskalaisten rappiounionin sanomaa. Mutta sitten kansa nousi, Ruotsi erosi Kalmarin Unionista ja piispat karkoitettiin samalla kun karkoitettiin koko katolilaisuus eli suoritettiin Uskon Puhdistus. Uskonpuhdistuksen johdosta nimenomaan haluttiin ihmisten lukevan raamattua itse ilman väärien piispojen valheita. Siksi Särkilahti ja Agricola käänsivät raamatun suomeksi -- ja samalla keksivät koko suomen kielen --. Lutherilaisuuteen on siten rakennettu hyvin syvälle menevät suojaukset sosialismin kaltaisia elitistisiä oppeja vastaan. Se osaa siltä suojautua ja voittaa väärät saarnaajat. Historia näyttää toistavan tälläkin kertaa itseään. Suvakkipiispan harhaopit ja kosmopoliitit -- katolilaisuus tarkoittaa kirjaimellisesti yleismaailmallista eli kosmopoliittia -- käsitteet ja eurooppalaisen yleisvaltion ajatus kuolevat omaan mahdottomuuteensa ja ennenkaikkea hallinnon ylenmääräiseen korruptoitumiseen. Juoppopiispaa ei kansa kuuntele; suvakkipiispalle kansa jopa nauraa. Jokainen saa muodostaa käsitteet vapaasti ja itsenäisesti raamatun sanoja tutkien. Se on luterilaisuutta. Katolaisuudessa voi piispa sanoa, mitä sanat -- kuten lähimmäinen -- tarkoittavat.

[sivullinen.]

... missään ei sanota, että vihollisia - tai pahantekijöitä - pitäisi auttaa pahanteossaan. Vertauksen samarialainenkin auttoi pahantekijöiden uhria, eikä mennyt kyselemään miten rosvot voivat ja onko heillä kaikki hyvin.

Veikko naulasi teesit kirkon oveen!

Tässäkin viittaa Uskon Puhdistukseen ja Lutheriin, etkä Jeesukseen, ortodoksisuuteen tai katolilaisuuteen.

Suomessa kristitty tarkoittaa alitajuisesti aina luterilaista ja kristillisyys luterilaisuutta, mutta väärien piispojen johdosta pinnalliset käsitteet ovat hämärtyneet nimittämään kristityiksi kaikkia, jotka ovat jonkun kristillisen kirkkokunnan jäseniksi liittyneet. Kristityksi ei tulla liittymällä kirkon jäsenrekisteriin, eikä kristinuskosta luovuta eroamalla kirkon jäsenrekisteristä; jokainen, joka ottaa kristuksen sydämeensä, on kristitty, ja jokainen, joka ei ota, ei ole; jokainen kristitty, joka tunnustaa Augsburgin tunnustuksen, on luterilainen, ja jokainen, joka ei, ei ole. Siten sosialisti ei voi olla kristitty, vaikka olisi piispa ja vaikka miten haluaisi. Hänelle lähimmäinen saattaa tarkoittaa jotain ihan muuta; sosialistit jakavat ihmiset yhteiskuntaluokkien mukaan, joten sosialistille lähimmäinen on toveri eli saman yhteiskuntaluokan jäsen. Sosialistinen työläisten diktatuuri on teokratia, jossa sosialismiin uskovat toverit hallitsevat. Se on kristinuskon kannalta harhaoppi. Kristinuskon suorittama ihmiskunnan jako lähimmäisiin ja kauimmaisiin eli omiin ja vieraisiin eroaa sosialismin jaosta.

[Lalli IsoTalo]

Jokainen ihminen, jonka kanssa vietät aikaa ja tunnet nimeltä ja naamalta, on lähimmäinen.

Kyllä, mutta ihminen voi tuntea lähimmäisenrakkautta tuntemattomiakin kohtaan. Näissä random-tapauksissa resonointi on kuitenkin etäisyyden funktio, ja sellaiseksi jää.

[sr]

---

Tuo Matteuksen evankeliumin viides luku osoittaa, että Jeesus oli maailman ensimmäinen hippi. Muuten tuossa luvussa käsketään rakastamaan myös vihollista, joten ei tarvitse kultturellin marssilaisen pohtia, onko joku lähimmäinen vai vihollinen. Kaikkia niitä pitää Jeesuksen mukaan rakastaa.

Kiitos, tuota hain. Tuon perusteella näyttäisi siltä, että kristinuskon ja maahanmuuttokriittisyyden välillä on sovittamaton ristiriita.

Omalaatuinen tulkinta, jota tuskin mikään Raamatun kohta tukee. Kaikkia ihmisiä pitää Raamatunkin (UT) mukaan rakastaa heidän luovuttamattoman ihmisyytensä (Jumalan kuva) perusteella, mutta missään ei sanota, että vihollisia - tai pahantekijöitä - pitäisi auttaa pahanteossaan. Vertauksen samarialainenkin auttoi pahantekijöiden uhria, eikä mennyt kyselemään miten rosvot voivat ja onko heillä kaikki hyvin.

En puhunut samarialaisvertauksesta, vaan Matteuksen evankeliumin viidennestä luvusta. Siinä Jeesus osoittaa olevansa hippi. Hän kehoittaa rakastamaan vihollisiaan ja rukoilemaan heidän puolestaan. Eli kyllä, Jeesuksen mukaan pitäisi mennä kyselemään, onko pahantekijöillä kaikki hyvin. Samoin hän käskee siinä antamaan myös vaipan, jos joku vaatii ihokasta. Tämä tarkoittaa siis antamaan jopa enemmän kuin mitä jotkut pyytävät. Samoin hän käskee kääntämään toisen posken vastaantappelun sijaan.

Mutta tämä ketju osoitti jälleen oikein hyvin, että kristityt tekevät kaikkensa kiemurrellakseen näistä täysin yksiselitteisistä Jeesuksen sanoista eroon. Huvittavin on Afrikan kirjeenvaihtajan "ei saa lukea vain yhtä kohtaa", kun hän heti itse sitten perään vetoaa siihen yhteen kohtaan, jossa Jeesus käskee antamaan keisarille, mikä keisarin on (joka on minusta ennemminkin viittaus siihen, että verojen kerääminen on oikein, eikä mikään yleinen carte blanche maalliselle vallalle, kuten kirjeenvaihtaja implikoi). Tämä käsitys heittää täysvoltin tietenkin siinäkin, että sitten joissain toisissa asioissa (vaikkapa avioliitosta keskusteltaessa) kristityille ei ole mikään ongelma puuttua maallisten lakien säätämiskeskusteluun uskonnollisilla perusteilla. Kertoo vain siitä täydellisestä kaksinaismoraalista, mikä kristittyjen keskuudessa vallitsee (mikä kai alkuperäisen kysyjän olikin tarkoitus saada selville). Raamatusta poimitaan kuin rusinoita pullasta omien kantojen mukaisia pätkiä ja näillä sitten pönkitetään omia poliittisia kantoja, mutta sitten toisaalta jotkut toiset Raamatun vähintään yhtä eksplisiittiset kohdat ohitetaan kokonaan.

Raamatun kertomuksen Jeesus on sosialisti ja hippi (ja megalomaani vielä kaupan päälle), eikä tämä nyt vaan sovi monen konservatiivikristityn maailmankuvaan. Sen vuoksi "kristilliseksi opiksi" tässäkin ketjussa selitellään ihan muuta kuin se, mitä Jeesus oikeasti Raamatussa sanoi siitä, miten ihmisten pitäisi elää. Ei minulla ole mitään tätä vastaan. Jokainen uskonto vääntäköön oppinsa ihan miten huvittaa. Itsehän en usko, että mitään sellaista Jeesusta, joka olisi ne asiat sanonut, oli koskaan edes olemassa. Toivoisin sitten kuitenkin sen verran johdonmukaisuutta, että jos tuo "kristillinen oppi" määritellään toisin kuin mitä Jeesus oikeasti Raamatun mukaan sanoi, niin ei sitten jatkuvasti oltaisi vetoamassa siihen, että Jeesus sitä ja Jeesus tätä.

[Tokugawa Ieyasu]

----- clip clip clip ---------
Mutta tämä ketju osoitti jälleen oikein hyvin, että kristityt tekevät kaikkensa kiemurrellakseen näistä täysin yksiselitteisistä Jeesuksen sanoista eroon. Huvittavin on Afrikan kirjeenvaihtajan "ei saa lukea vain yhtä kohtaa", kun hän heti itse sitten perään vetoaa siihen yhteen kohtaan, jossa Jeesus käskee antamaan keisarille, mikä keisarin on (joka on minusta ennemminkin viittaus siihen, että verojen kerääminen on oikein, eikä mikään yleinen carte blanche maalliselle vallalle, kuten kirjeenvaihtaja implikoi). Tämä käsitys heittää täysvoltin tietenkin siinäkin, että sitten joissain toisissa asioissa (vaikkapa avioliitosta keskusteltaessa) kristityille ei ole mikään ongelma puuttua maallisten lakien säätämiskeskusteluun uskonnollisilla perusteilla. 
-----clip clip clip ----------

Jeesus puhui usein vertauksilla, ja keisarille keisarin oman antaminen ei liity vain verotukseen. Koko ristiinnaulitseminen tapahtui silloisen paikallisen maallisen tuomiovallan toimesta (Rooman keisarikunta, ja sen paikallinen edustaja). Missään vaiheessa Jeesus ei kiistänyt ettei Pilatuksella olisi auktoriteettia tuomita häntä. Ristiinnaulitseminen oli jo kauan ollut rangaistus Roomassa, ja Jeesuksen kohtalo joutua Rooman tuomiovallan alaisuudessa roomalaisen rangaistuksen kohteeksi vasta toi ristin kristittyjen symboliksi.

[Uimakoulutettava]

Raamattu (Matt 22:39) käskee rakastamaan lähimmäistä. Määritelläänkö lähimmäisyys jossain Raamatun kohdassa, onko siellä perusteet sille että on ok nuivia mamuja?

Kyselyjen lähtökohta ko. luvussa:

Matt.22:
15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.

Vastausten lähtökohta:

Matt.22:
29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

Nimimerkki kultturelli marssilaisen penäämät "perusteet sille että on ok nuivia mamuja" sisältyvät hänen itse viittaamaansa kohtaan: myös "ok nuivat mamut" ovat lähimmäisiä, heitäkin olisi kultturellin marssilaisen rakastettava kuin itseään - ja Herraa yli kaiken.

-armeijan edustajat ovat usein siinä käsityksessä, että elinikäisen vastikkeettoman toimeentulon tarjoaminen Euroopassa olisi afrikkalaisen lähimmäisen auttamista. 

Kysyn:

Minkä Raamatun kohdan mukaan?

Vinkki:

Raamatun sijasta voi turvautua Ruotsin, tuon "humanitaarisen suurvallan", arkkipiispattareen.

[Vaniljaihminen]

Raamatun ei tarvitse olla auktoriteetti kenellekään, mutta joka tapauksessa siinä puhutaan "oikeista asioista" tosin kaksi-kolmetuhatta vuotta vanhalla kielellä. Nämä "oikeat asiat" ovat mm. elämän tarkoitus ja eettiset kysymykset.

Lähimmäinen on tietysti kaikki muut ihmiset, kuten yllä oivasti jo selitettiin.


Mutta mutta, ketä sitten ovat "kaukimmaiset"? 

Mä sanoisin, että tämä lähimmäisen rakastaminen on tarkoitettu näpäyttämään heitä, jotka pitävät itseään hyvinä ihmisinä. Jeesus oli jatkuvassa sodassa vääränlaisten uskovaisten sekä myös tekopyhien kanssa. En usko että Jeesuksen uskontokritiikki oli tarkoitettu vain juutalaisia kohtaan, hänhän tapaa kaikenlaisia ihmisiä kuten monia roomalaisia, joilla ei tietenkään voinut olla juutalaista taustaa. Hieman samoin, nykyaikana moni rakentaa itselleen hyvyyden auraa tekemällä oman aikansa tunnustekoja: kuulumalla kaikentyyppisiin järjestöihin kuukausilahjoittajana sekä syyllistämällä muita ihmisiä aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Samalla tämmöinen ihminen on paskamainen kaikkia oikeita lähimmäisiään kohtaan, sillä hän rakastaa vain "kaukimmaistaan". Rakastamalla abstraktioita ja halveksumalla lähimmäisiään kovin hyvä ei ihminen mielestäni voi olla.

[sr]

Raamatun ristiinviittauksia seuraavalla löytyvät myös seuraavat kappaleet:

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. [Matt. 19:19]

Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra. [3. Moos. 19:18]

Jo näistä selviää, ettei lähimmäisellä tarkoitettu Jeesuksen aikana kauimmaista tai edes vieraaseen kansaan kuuluvaa saman kylän asukasta -- vaikka jälkimmäinen lainaus onkin vanhasta testamentista --. Raamattu on täynnä tarinoita, joissa vihamielinen kansa tapetaan kenenkään edes kyseenalaistamatta tekoa. Se oli ajanhenki silloin.

Aivan ja juuri tähän "ajanhenkeen" Jeesus viittaa Matteus 5:38:"Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta.'" ja sen jälkeen sanoo, että hänen seuraajiensa ei tulisi tehdä tuon ajan hengen mukaisesti, vaan kääntää toinen poski, rakastaa vihollisia, antaa kaikki pyytäjille jne. eli siis ryhtyä täyshipiksi. Juuri tässä kohdassa Jeesus siis tekee pesäeroa VT:n juttuihin (minkä vuoksi ihmetyttääkin, miksi kristityt edelleen raahaavat pyhässä kirjassaan VT:tä mukana).

Mitä muuten tuohon isään, äitiin jne. tulee, niin Paavali sitten puolestaan kehottaa unohtamaan nämä.

[sr]

Jeesus puhui usein vertauksilla, ja keisarille keisarin oman antaminen ei liity vain verotukseen. Koko ristiinnaulitseminen tapahtui silloisen paikallisen maallisen tuomiovallan toimesta (Rooman keisarikunta, ja sen paikallinen edustaja). Missään vaiheessa Jeesus ei kiistänyt ettei Pilatuksella olisi auktoriteettia tuomita häntä. Ristiinnaulitseminen oli jo kauan ollut rangaistus Roomassa, ja Jeesuksen kohtalo joutua Rooman tuomiovallan alaisuudessa roomalaisen rangaistuksen kohteeksi vasta toi ristin kristittyjen symboliksi.

Siis Jeesuksenhan oli tarkoituskin tulla ristiinnaulituksi. Koko syvempi suunnitelma pelastaa ihmiset Jumalan (jonka yksi osa tosin Jeesus itse oli) kostolta olisi hänen kannaltaan mennyt totaalisesti persiilleen, jos häntä ei olisi ristiinnaulittu.

[Mangustin]

Kansankin tarkoitti Jeesuksen aikana oman kaupungin asukkaita, joten se oli vielä nykyistäkin rajoittuneempi.

Käsite kansasta JHWH:n kulttiyhteisönä, jolla on jonkinlainen käsitys yhteisistä esi-isistä ja yhteen sidottu kohtalo maanpuolustuksen kautta, oli valmis jo kuningasajalla, viimeistään 800-luvulla e.Kr. Pakkosiirtolaisuus vain vahvisti kansallistunnetta, ja Jeesuksen aikaan mennessä ortodoksijudaismi 1.0 oli jo melko lailla valmis. Siihen kuuluu olennaisesti etnosentrisyys, minkä voi havaita esim. Jeesuksen keskusteluista samarialaisten kanssa.

Erottautuminen ei kuitenkaan tarkoita vihamielisyyttä. Judaismille on selvää, että J-la rakastaa koko maailmaa ja kaikkia kansoja. Jeesuksen aikana hurskaimmat ortodoksit (tunnetaan Uudessa Testamentissa farisealaisina eikä heistä anneta kovin edullista kuvausta) rikkoivat toistuvasti sapattia mennäkseen seuraamaan Herodes-suvun järjestämiä gladiaattorinäytöksiä. Ei veriurheilun ilosta vaan siksi, että taistelu saattoi päättyä yleisön äänestykseen. Mahdollisuus pelastaa tuntemattoman vierasmaalaisen vangin henki menee luomispäivän pyhittämisen edelle.

Koko Matteus 22 on jäsentenvälistä sparria.
https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthew+22&version=R1933

Kristinuskon lisäksi kannattaa muistaa suomalaisen valtion kirkon olevan eräs kristinuskon haara -- luterilainen --, jolla on vielä rajoittuneemmat käsitykset asioista. Se on lähellä alkukristillisyyttä -- "gnostilaisuutta" --, mutta eroaa täysin esimerkiksi katolilaisuudesta ja ortodoksisuudesta.

Luterilaisuus on opiltaan, traditioltaan ja spiritualiteetiltaan kaikkein lähimpänä katolisuutta. Luther protestoi täysin aiheellisesti kirkossa rehottavaa korruptiota vastaan, ja tuli aloittaneeksi molemmilla puolilla reformaation. Vatikaani II:n jälkeen ei ole mitään syytä, miksei luterilaiset kirkot voisi palata äidin helmoihin Pohjoisen Riitin Katolilaisina, vrt. Ukrainan unitaarikirkko, maroniitit, kaldealaiset jne.

En puhunut samarialaisvertauksesta, vaan Matteuksen evankeliumin viidennestä luvusta. Siinä Jeesus osoittaa olevansa hippi. Hän kehoittaa rakastamaan vihollisiaan ja rukoilemaan heidän puolestaan. Eli kyllä, Jeesuksen mukaan pitäisi mennä kyselemään, onko pahantekijöillä kaikki hyvin. Samoin hän käskee siinä antamaan myös vaipan, jos joku vaatii ihokasta. Tämä tarkoittaa siis antamaan jopa enemmän kuin mitä jotkut pyytävät. Samoin hän käskee kääntämään toisen posken vastaantappelun sijaan.

Matt 5:43 ei ole viittaus Vanhaan Testamenttiin, vaan essealaisiin kirjoituksiin. Heprealaisen Raamatun kaanon päätettiin vast n. vuonna 110 Jamnian synodissa. Kohta on sekä kristinuskon että juutalaisuuden kehityksen kannalta eri-jännä, koska se osoittaa essealaisten opetusten olleen melko valtavirtaa, eikä mitään autiomaan erakoiden mystiikkaa.

Matt 5:38-42 on arjen ja pienen ihmiselämän ohjeita. Toisen posken kääntäminen on osoitus valtapositiosta, samoin käräjöinnin välttäminen pikkuasioiden vuoksi. Ei köyhä voi antaa eikä lainata. Henry David Thoreau ilmaisee saman hienommin kuin itse osaisin: a man is rich in proportion to the number of things which he can afford to let alone.

Matt 5:43-47 ohjaa suhteessa ulkoryhmiin: ei-nasarealaisiin ja ei-juutalaisiin. Tällä strategialla kristinusko lopulta valloitti Rooman imperiumin sisältäpäin.

Raamatun kertomuksen Jeesus on sosialisti ja hippi

Kristillinen lähimmäisenrakkaus on sitä, että annat naapurin lapsille maitoa omasta lehmästäsi, kun heillä on lehmä ummessa. Sosialismi on sitä, kun punakaartilaiset tulee ja vie kaikilta maidot, ampuu lehmät, lähettää lapset pioneerikoulukotiin ja vanhemmat vankileirille. Hippeily on sitä kun ostat hyvän omantunnon aneita klikkaamalla "Erilainen Lahja" palvelusta lehmän jollekin afrikkalaisemännälle, vaikka oma äitisi makaa hoitokodissa aliravittuna.