Jukka Jouhki: Monikulttuurisuus on musteläiskätesti

[Possumi]

https://www.jyu.fi/blogit/tiedeblogi/jouhki/document_view

Jyväskylän Yliopiston historian ja etnologian laitoksen lehtori Jukka Jouhki analysoi Monikulttuurisuuskeskustelua blogissaan näin:

Monikulttuurisuus on musteläiskätesti

Monikulttuurisuus-termillä ei juuri ole analyyttistä voimaa. Se tarkoittaa vain, että on olemassa eri lailla ajattelevia ja toimivia ihmisryhmiä. Monikulttuurisuus-kiistassa puhutaankin hyvin erilaisista asioista – ja mielellään kärjistetään vastapuolen näkemykset. Kun suvakki ituhippi sanoo, että monikulttuurisuus on rikkaus, hän ei tarkoita, että on mahtavaa, kun taleban ei päästä tyttöjä kouluun. Kun mamuvastainen uusnatsi kertoo vastustavansa monikulttuurisuutta, hän ei vastusta pitsaa ja iPadejä. Monikulttuurisuuskiistan ydin onkin maahanmuutossa.

Debatin osapuolet ovat sentään samaa mieltä jostain: Suomessa täytyy noudattaa Suomen lakeja ja maahanmuuttajien olisi hyvä integroitua suomalaiseen (työ)yhteiskuntaan. Varsinainen kuuma peruna on suhtautuminen köyhistä ja konfliktisista maista peräisin oleviin maahanmuuttajiin. Juuri he ovat eniten avun tarpeessa, mutta juuri heidän maahanmuutollaan on tilastolliset lieveilmiönsä – lähinnä työttömyys ja rikollisuus.

Järkevässä maahanmuuttokeskustelussa oleellisia kysymyksiä voisivatkin olla: Ovatko maahanmuuton haitat hyötyihin nähden vakavia vai verrattain vähäisiä? Pitääkö hädässä olevia auttaa riippumatta populaation työttömyysasteesta tai rikostilastoista? Systeemi toki auttaa kantasuomalaisia ilman tällaisia pohdintoja – pitäisikö vierasmaalaisten osoittaa korkeampaa moraalia ja työllistyä paremmin kuin kantasuomalaiset?

Tiede tuottaa yleistä keskustelua ja poliitikkoja varten runsaasti laadukasta ja kriittistä tietoa niin eri kulttuureista ja kansoista kuin maahanmuuton prosesseistakin, unohtamatta kotimaisten asenteiden kartoittamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme paljon maahanmuuton ongelmista ja hyödyistä, mutta tiedämme paljon myös kantasuomalaisten asenteista.

Tiedämme esimerkiksi, että vihervasemmistolaiset kaupunkilaisnaiset tosiaankin suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein positiivisimmin. Lisäksi on hämmästyttävää, kuinka vahvasti koulutustaso ja sosioekonominen asema korreloivat maahanmuuttoa koskevien asenteiden kanssa: Korkeasti koulutetut johtajat ja ylemmät toimihenkilöt ovat mamujen suhteen myönteisimpiä. Ulkomaalaisia vastustava suomalainen puolestaan on tutkimustiedon mukaan useimmiten vähävarainen, vain vähän tai ei ollenkaan kouluttautunut mies maaseudulta. Hän on keskustaa tai persuja äänestävä maataloustyöntekijä, duunari tai eläkeläinen. Tässä mielessä kysymys on merkittävästä kulttuurierosta.

Aina on toki ollut ihmisiä, jotka ovat halunneet elää vain oman väen kesken ja säilyttää kulttuurisen ainutlaatuisuutensa. Tällöin naapurikylän, -heimon tai valtion ihmiset ovat tuntuneet lähinnä pelottavilta tai moraalisesti toisarvoisilta. Samoin aina on ollut ihmisiä, jotka ovat nähneet vieraassa kulttuurissa kiehtovia uusia tapoja, näkemyksiä ja keksintöjä. On siis ollut kulttuuriekstroverttejä ja -introvertteja ihmisiä – ja paljon ihmisiä siltä väliltä. Demokratiassa heterogeeninen kansa saa valita avoimuutensa tai sulkeutuneisuutensa tason.

Tärkeää on, että maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta voi puhua tutkitun tiedon pohjalta ja ilman romantisointia, demonisointia tai huhupuheita – väkivallasta puhumattakaan. Samalla on kuitenkin tiedostettava, että vaikka meillä olisikin täydellinen volyymi tieteellistä tietoa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton eri aspekteista, niin niihin suhtautuminen on lopulta arvokysymys.

Monikulttuurisuus onkin kuin musteläiskätesti: se kertoo enemmän puhujasta kuin puheen kohteesta.

Hyvä aloitus mutta sitten mentiin jo "maahanmuuttokriitikot=köyhiä ja tyhmiä kulttuuri introverttejä jotka eivät halua muiden kulttuurien kiehtovia tapoja, näkemyksiä ja keksintöjä"

Näin vaan on - tieteellisen volyymin määrästä riippumatta - koska arvokysymys

Musteläiskätesti on muuten pahimpaan natsiaikaan kehitetty speudotieteellinen 'persoonallisuustesti' jolla ei ole juuri tieteellistä arvoa muuta kuin jonkin tyyppisten schizophrenioiden diagnosointiin ja mm. Amerikan psykologien liitto on vaatinut sen kieltämistä eettisistä syistä.

[Mehud]

Amerikan psykologien liitto on vaatinut musteläiskätestin käytön kieltämistä eettisistä syistä, koska testissä arvioidaan näkyvää mustaa, eikä taustana olevaa valkoista. Samainen liitto on vaatinut uutta spermatahratestiä mustalla taustalla, koska se ei laita miespuolisia henkilöitä eriarvoiseen asemaan, vaan kuka tahansa voi luovuttaa arvioitavan tahran paperille ja kuka tahansa mies tai nainen voi sitä arvioida ilman rodullista negaatiota.

[Paawo]

Monikulttuurista puhuminen todellakin kertoo enemmän puhujasta kuin puheen kohteesta. Tästä olen professorin kanssa 100 % samaa mieltä.

Ei Paawokaan monikulttuuria luonnollisena ilmiönä (amerikkalainen tai saksalainen integroituva monikulttuuri) vastusta, vaan enemmänkin

- alati kasvavin julkisin resurssein pyörivää suunnitelmatalouden tunnusmerkit täyttävää pakolla toteutettavaa pakonomaista monikulttuuristamista m.Suomi ja Ruotsi

- puutteellisesti suunnitellun ja toteutetun monikulttuuristamisen aiheuttamista lieve-ilmiöistä (yhteiskunnallisen turvallisuuden järkkyminen, segregaatio, ghettoutuminen yms)

- vastakkainasettelua ja jännitteitä joita aiheutuu väkisinkin kaikissa yhden virallisen totuuden yhteiskunnissa ja positiivisen syrjinnän seurauksena

Ei mulla muuta.

[Pölhökustaa]

Itse asiassa mielestäni varsin neutraalisti kirjoitettu. Tosin mielestäni ehkä turhan laaja yleistys tuo maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvien koulutustaso. Ainakin minä itse ja jotkin hyvin nuivat tuttavani kuulumme varmaankin ryhmään jonka sosioekonominen asema ja muut viiteryhmäindikaattorit viittaisivat maahanmuuttomyönteisyyteen ja vähintäänkin neutraaliin suhtautumiseen monikulttuurisuuteen (mitä ikinä se tarkoittaakaan).

Joku tutkija voisi tehdä yhteiskunnalliselle keskustelulle palveluksen ja pyrkiä hahmottamaan mikä on ero on maahanmuuttokriittisellä/-kielteisellä ja toisaalta nuivalla ihmisellä.

Ne ovat eri asia.

Eivät kaikki hommalaiset suhtaudu alkuunkaan kielteisesti Suomeen töihin ja itsensä sekä perheensä elättäviin, Suomen lakeja noudattaviin ja paikallisia tapoja ja kulttuuria kunnioittaviin ihmisiin, ihonväristä ja uskonnosta riippumatta. Päinvastoin.

Mutta nuivuus on eri asia. Minun nuivuuteni kohdistuu mamujengin suorittaman ja median mokutuskampanjan myötä maton alla lakaisemaan 70 pahoinpitelyä sisältäneen apeat verhot -tyyppiseen käyttäytymiseen, ja sekä sitä että samankaltaisia tapauksia puolusteleviin  selittelyihin, oman kulttuurinsa tai uskontonsa vuoksi milloin mitäkin muiden kustantamia erikoisjärjestelyjä/etuja vaativiin muutenkin veronmaksajille kalliiksi tuleviin ei-itsensä-elättäviin maahanmuuttajiin (kuten merkittävä osa somaleista), julkisuuskuvaansa korostaviin ja rasisminkokemisesta elämäntapansa muodostaneisiin Suomen ja suomalaisten haukkujiin (Nasima, Koko, Yanar, Abuhanna), jne.

Nuivuus kumpuaa tunteesta, että meitä käytetään hyväksi. Nuivuus kumpuaa ärtymyksestä, joka syntyy median jatkuvasta sekä näkyvästä- että piilomokutuksesta. Nuivuus kumpuaa etenkin siitä, että joka päivä saa lukea jostain olevansa rasisti ja natsi, vaikka ainoa synti on ylläkuvatunlainen nuivuus.

[Possumi]

Nuivuus kumpuaa tunteesta, että meitä käytetään hyväksi. Nuivuus kumpuaa ärtymyksestä, joka syntyy median jatkuvasta sekä näkyvästä- että piilomokutuksesta. Nuivuus kumpuaa etenkin siitä, että joka päivä saa lukea jostain olevansa rasisti ja natsi, vaikka ainoa synti on ylläkuvatunlainen nuivuus.

Nuivuus kumpuaa tiedosta, siitä että joka päivää näkee uutisista, tutkimuksista, tilastoista, kuinka meitä käytetään hyväksi , kuinka tehdään hulluja päätöksiä täysin hulluilla perusteilla.

Nuivuus on... pitääpä kaivaa vanha Pentti Linkolan (tuo viherpiipertäjien esi-isä) lainaus:

Mietipä optimistin ja pessimistin olemusta! Huomaatko, että optimismi on kaikkien ihmisten varustukseen luontaisesti sisältyvä, nähtävästi biologisesti välttämätön ominaisuus, jonka avulla ihmiselämä yleensä on säilynyt näinkin kauan. Kukaan ei ilmeisestikään ole pessimisti lapsena, harvoin nuorenakaan. Pessimismi on aina hankittua, se on aina elämänkokemuksen, tiedon luomaa. Eikä kukaan ehdoin tahdoin ryhdy pessimistiksi, sillä optimistina eläminen on verrattomasti miellyttävämpää ja helpompaa. Pessimismi voi olla synkän elämänkohtalon sanelemaa analysoimatonta, osoitteetonta toivottomuutta, sitä kai nimitetään katkeroituneisuudeksi. Silloinkin se perustuu johonkin, optimismi ei yleensä perustu mihinkään, se vain on.

Nuivuus on vähän niikuin pessimismi. Kukaan ei ole ehdoin tahdoin nuiva. Jokainen on suvis syntyessään ja suviksena on paljon mukawampi olla. Nuorena sitä suvaitsee kaikenlaista, antaa kaikkien kukkien kukkia, kun ei tajua, ole kokenut tai ole joutunut vielä maksamaan asioiden seurauksista. Kokemukset vasta tekevät nuivaksi. Tiedon määrä - nuo karut anteeksiantamattomat faktat - joita kognitiomme yrittää siloitella ja selitellä sopimaan maailmankatsomukseemme ja toiveajatteluumme..

Ja jotkut vaan osaavat dissonanssin paremmin kuin toiset. Se on mahdollista molemmissa ääripäissä: tyhmälle dissonanssi voi olla helppoakin kun äly ei riitä kovinkaan syvälliseen itsekritiikkiin - tällöin tunne on se joka johtaa mieltä. Kun taas älykäs ja korkeasti koulutettukkin saattaa hyvinkin kyetä rakentamaan komplekseja rationalisointeja dissonanssinsa tueksi ja perusteeksi.

Ideologiaton 'arvoja' kumartelematon ajattelukyky on harvinaista.

[orientexpressen]

Monikultturismi-ideologiaan (kulttuurirelativismiin) kyllä tuntuu kuuluvan se, että myös lain noudattamisesta voi käytännössä saada vapautuksen kulttuurin perusteella. Ruotsissa esimerkiksi juuri ketään ei ole viety tuomiolle tyttöjen sukupuolielinten silvonnasta vaikka tapa on yleinen, ja kerjäläisillä tuntuu olevan vapautus mm. roskaamista ja toisen maan valtausta koskevista pykälistä.

[mikkojuha]

Koulutusmäärärahoja suunnataan selvästi väärin kun tuloksena tulee jouhkeja. Itseäni ärsyttää erityisesti se, että arvon tieteenharjoittajat eivät näe mitää eroa mamun ja mamun välillä. Myötäilen Paawoa ja Pölhökustaata, ja niin tekevät myös tuttavani, enemmän ja vähemmän koulutetut. Laittomat maahantunkeutujat, elintasoshoppailijat ym. haittamaahanmuutto sotketaan selvästi tarkoituksellisesti hyötymaahanmuuttoon. Mikä siinä on niin vaikeaa?

Vietän vuodesta keskimäärin 1-2 kk ulkomailla ja arvostan kohtaamiani ihmisiä ja asioita. Usein esitän myös vierailukutsun Suomeen. Siltikään en ymmärrä jouhkien tekemiä yleistyksiä. Luultavasti heidän tiensä opintoihin on avautunut läiskätehtien läpäisyllä. Siksi niistä pitää kiiresti luopua.

[kriittinen_ajattelija]

Tiedämme esimerkiksi, että vihervasemmistolaiset kaupunkilaisnaiset tosiaankin suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein positiivisimmin. Lisäksi on hämmästyttävää, kuinka vahvasti koulutustaso ja sosioekonominen asema korreloivat maahanmuuttoa koskevien asenteiden kanssa: Korkeasti koulutetut johtajat ja ylemmät toimihenkilöt ovat mamujen suhteen myönteisimpiä. Ulkomaalaisia vastustava suomalainen puolestaan on tutkimustiedon mukaan useimmiten vähävarainen, vain vähän tai ei ollenkaan kouluttautunut mies maaseudulta. Hän on keskustaa tai persuja äänestävä maataloustyöntekijä, duunari tai eläkeläinen. Tässä mielessä kysymys on merkittävästä kulttuurierosta.

Moderni punavihreys käyrä ylöspäin kulkee käsi kädessä kaupungistumisen ja naisten aseman nousun kanssa, ja koska kaupungistuminen ja naisen aseman parantuminen on kummatkin noususuunnassa niin voinee ennustaa, että Suomen tulevaisuus tulee olemaan punavihreä. Ja nyt en puhu välttämättä talousajattelusta, esim. Stubb:han käytännössä jakaa punavihreät arvot vaikka onkin kokoomuslainen.

Japaniin ei esim. tule mamuja koska siellä naisten asema/feminismi/tasa-arvo ajattelu ei ole yhtä pitkällä kuin Suomessa, vaikka maa onkin vahvasti kaupungistunut.

Japan has one of the worst levels of gender equality in the developed world, below that of Tajikistan and Indonesia, coming in 104th out of 142 assessed countries in 2014, according to a study released Tuesday by the World Economic Forum.

http://www.japantimes.co.jp/news/2014/10/29/national/japan-remains-near-bottom-of-gender-gap-ranking/#.VcoOcPntlyw

[onni4me]

Pizza ja iPad ovat monikulttuuria? Minulle pizza on ruokaa ja iPad/iPhone ovat käyttöelektroniikkaa. Pizza syntyi Italiassa eilisen päivän tähteiden lämmittämiseksi lounaalle ja mobiilipuhelin länsimaisen teknologisen kehityksen tuotteena.

Minulle monikulttuurisuus edustaa samanlaista sekoitusta kuin että kaikki kauniit värit sotketaan keskenään ja saadaan aikaiseksi paskanruskeaa. Vähän kuin pizzan ja iPadin kohtaaminen leikkauspöydällä surrealistista mielikuvaa käyttääkseni eli täysin hyödytöntä, irrationaalista ja typerää.

[Risto A.]

Sekin on tieteellisesti suorastaan häkellyttävää, että korkeastikoulutetut toimitusjohtajat eivät asu mamujen kanssa samoissa lähiöissä ja jos kartalla katsoo asuinalueita mamuväestöjen ja edellämainittujen toimitusjohtajien välillä, etäisyydet on suorastaan typerryttävän pitkiä. Westendistä itäkeskukseen.

Vihreät naiset taasen ovat vihreitä naisia, koska se on trendikästä. Nämä kannattavat maahanmuuttoa, koska Vihreät trendin mukaisesti kannattavat maahanmuuttoa. Nämä naiset on sellaisia, jotka kannattaisi, ajattelematta asiaa sekuntiakaan oma-aloisesti, myös kansallisosialismia, jos se olisi yhtä trendikästä ja kaikki muutkin niin tekisi ja yhteiskunta laajasti edellyttäisi sitä.

Tieteellinen fakta.

[Nuiva kansalainen]

Jos ei näe paskaläikässä rikkautta, niin onko silloin rasisti?

[Ernst]

Musteläiskätesti on muuten pahimpaan natsiaikaan kehitetty speudotieteellinen 'persoonallisuustesti' jolla ei ole juuri tieteellistä arvoa muuta kuin jonkin tyyppisten schizophrenioiden diagnosointiin ja mm. Amerikan psykologien liitto on vaatinut sen kieltämistä eettisistä syistä.

Harvoin näkee lyhyessä tekstissä noin paljon virheitä. Selityksenä ei voi olla muu kuin kirjoittajan täydellisestä tietämättömyydestä johtuva itsevarmuus.

1. Se ei ole "persoonallisuustesti" vaan ns. performance based assessment procedure eli suomeksi suoritusperusteinen yksilöntutkimusmenetelmä.
2. Rorschchin perusteita alettiin kehittää ennen kuin natseista oli kuultukaan.
3. APA ei ole vaatinut sen kieltämistä. Yhdysvalloissa se on edelleen laajasti käytetty ja aktiivisesti tutkittu / kehitetty menetelmä.
4. Rorschachin asteikot toimivat tutkitusti yhtä hyvin tai paremmin kuin muut tunnetut tutkimus- ja arviointimenetelmät. Huonosti toimivia asteikkoja on poistettu, korjattu tai tehty uusia, jotta niiden validiteetti ja reliabiliteetti on hyväksyttävällä tasolla.

Suurin hyöty Rorschachista saadaan yksilötutkimuksessa, jossa tavoitteena on auttaa löytämään juuri tutkittavalle sopiva hoitomuoto; se tavoittaa parhaimmin yksilön psyykkisen struktuurin, organisoitumisen ja toiminnan piirteet. Haittapuolia ovat suhteellisen paljon tutkijan aikaa vievä purkuvaihe ja se, että menetelmän luotettava käyttö vaatii  hyvän perehtyneisyyden, koulutuksen ja edellisten ylläpitoa.

[Nuivake]

Luin ensin että "Mustalaiskäsitesti" ja ihmettelin että mitä hemmettiä nyt taas.

[Possumi]

Musteläiskätesti on muuten pahimpaan natsiaikaan kehitetty speudotieteellinen 'persoonallisuustesti' jolla ei ole juuri tieteellistä arvoa muuta kuin jonkin tyyppisten schizophrenioiden diagnosointiin ja mm. Amerikan psykologien liitto on vaatinut sen kieltämistä eettisistä syistä.

Harvoin näkee lyhyessä tekstissä noin paljon virheitä. Selityksenä ei voi olla muu kuin kirjoittajan täydellisestä tietämättömyydestä johtuva itsevarmuus.

1. Se ei ole "persoonallisuustesti" vaan ns. performance based assessment procedure eli suomeksi suoritusperusteinen yksilöntutkimusmenetelmä.
2. Rorschchin perusteita alettiin kehittää ennen kuin natseista oli kuultukaan.
3. APA ei ole vaatinut sen kieltämistä. Yhdysvalloissa se on edelleen laajasti käytetty ja aktiivisesti tutkittu / kehitetty menetelmä.
4. Rorschachin asteikot toimivat tutkitusti yhtä hyvin tai paremmin kuin muut tunnetut tutkimus- ja arviointimenetelmät. Huonosti toimivia asteikkoja on poistettu, korjattu tai tehty uusia, jotta niiden validiteetti ja reliabiliteetti on hyväksyttävällä tasolla.

Suurin hyöty Rorschachista saadaan yksilötutkimuksessa, jossa tavoitteena on auttaa löytämään juuri tutkittavalle sopiva hoitomuoto; se tavoittaa parhaimmin yksilön psyykkisen struktuurin, organisoitumisen ja toiminnan piirteet. Haittapuolia ovat suhteellisen paljon tutkijan aikaa vievä purkuvaihe ja se, että menetelmän luotettava käyttö vaatii  hyvän perehtyneisyyden, koulutuksen ja edellisten ylläpitoa.

Ei, Rorschchin testiä 'myydään' nimenomaan persoonallisuustestinä ja sen voimaa on koko sen olemassa olon ajan liioiteltu ja perusteltu täysin pseudotieteellisin selityksin. Empiirisissä tuplasokko tutkimuksissa niistä ei ole koskaan löydetty näyttöä.

Sen ainoa validi idea perustuu siihen että muutenkin täysin hullu, mielipuolinen tai masentunut ihminen kyllä näyttää hullulta, mielipuoliselta ja masentuneelta reagoidessaan mihin tahansa ärsykkeeseen tai tilanteeseen. Musteläiskien näyttäminen on vain tapa luoda tilanne, ärsyke, jossa ei pitäisi olla mitään vinoutumaa, kuten vaikkapa kissojen tai naisen kuvien näyttämisellä olisi (koska henkilöllä voi olla ennakkoasenteita kissoja tai naisia kohtaan). Satunnaisen muotoisilla musteläiskillä ei pitäisi olla tälläisiä vinoutumia. Mutta heti kun itse musteläiskien satunnaisia muotoja aletaan tulkitsemaan osana diagnoosia ollaan täysin todistamattomassa speudotieteellisessä suossa.

Testin 'onnistuminen' perustuu täysin juurikin 'koulutetun tutkijan perehtyneisyyteen'. Eli käytännössä hänen intuitiionsa - ei näytettyihin musteläiskiin. Se on selitettävissä Cold Readinginä eli samana ilmiönä kuin mihin mentalistit ja muut 'ajatustenlukijat' perustavat taitonsa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cold_reading

Jouhkin analogian mukaan 'monikulttuurisuus' on siis täysin randomi mitäänsanomaton oksennus paperilla johon reagoidessaan muutenkin selvästi mentaalisesti patologiset ihmiset näyttävät niitä samoja patologioita kuin reagoidessaan mihin tahansa muuhunkin ärsykkeeseen tai tilanteeseen.

[Pölhökustaa]

Luin ensin että "Mustalaiskäsitesti" ja ihmettelin että mitä hemmettiä nyt taas.

Mustalaiskäsitesti on kyllä jo olemassa.

Se on sosiologian ja käyttäytymistieteiden professori  Rakel Liekin ja Ylen Kioski-ohjelman kehittämä testi, jolla voitiin jälleen kiistatta osoittaa suomalaisten ennakkoluuloinen, rasistinen ja sydämetön suhtautuminen romanivähemmistöön:

http://hommaforum.org/index.php/topic,99837.0.html

[Ernst]

Ei, Rorschchin testiä 'myydään' nimenomaan persoonallisuustestinä ja sen voimaa on koko sen olemassa olon ajan liioiteltu ja perusteltu täysin pseudotieteellisin selityksin. Empiirisissä tuplasokko tutkimuksissa niistä ei ole koskaan löydetty näyttöä.

Sen ainoa validi idea perustuu siihen että muutenkin täysin hullu, mielipuolinen tai masentunut ihminen kyllä näyttää hullulta, mielipuoliselta ja masentuneelta reagoidessaan mihin tahansa ärsykkeeseen tai tilanteeseen. Musteläiskien näyttäminen on vain tapa luoda tilanne, ärsyke, jossa ei pitäisi olla mitään vinoutumaa, kuten vaikkapa kissojen tai naisen kuvien näyttämisellä olisi (koska henkilöllä voi olla ennakkoasenteita kissoja tai naisia kohtaan). Satunnaisen muotoisilla musteläiskillä ei pitäisi olla tälläisiä vinoutumia. Mutta heti kun itse musteläiskien satunnaisia muotoja aletaan tulkitsemaan osana diagnoosia ollaan täysin todistamattomassa speudotieteellisessä suossa.

Testin 'onnistuminen' perustuu täysin juurikin 'koulutetun tutkijan perehtyneisyyteen'. Eli käytännössä hänen intuitiionsa - ei näytettyihin musteläiskiin. Se on selitettävissä Cold Readinginä eli samana ilmiönä kuin mihin mentalistit ja muut 'ajatustenlukijat' perustavat taitonsa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cold_reading

Miten voikaan täydellinen perehtymättömyys tuottaa täyden varmuuden "kritiikille". Ei kannata jatkaa aiheesta.

Oikaisen sentään muutaman virheen monista:

1. Tulkinta ei perustu tutkijan intuitioon vaan pisteytettyjen vastausten perusteella laskettuihin indekseihin ja indekseistä koottavaan rakenteelliseen yhteenvetoon.
2. Muoto(taso) on värin, tummuuserojen, dimensionaalisuuden ja varjostusten lisäksi vain yksi pisteytettävistä muuttujista. Esimerkiksi lokaatio, kehityksellinen taso, vastauksessa käytetyt determinantit, vastauksen lausutttu sisältö, vastausten populaarisuus, käytetty energia (ponnistelu) ja erityisilmiöt pisteytetään tutkijasta riippumatta samalla tavalla (reliaabelius).
3. Rorschachia koskevat tutkimustulokset saavat julkaisun jälkeen  ihan saman vertaisarvioinnin kuin muutkin tutkimukset. Pseudotiede-hokeminen kertoo lähinnä hokijastaan ja hänen tieteellisestä sivistymättömyydestään.
4. Musteläiskät eivät ole suinkaan "satunnaisen muotoisia".
5. Rorschachia ei käytetä ensisijaisesti yhdistämään diagnoosia tai diagnoosiluokkaa ja henkilöä  vaan henkilön psyyken toimintojen ja rakenteen yksilölliseen arvioimiseen. Diagnoosit tehdään oireiden perusteella.

[nollatoleranssi]

Kun suvakki ituhippi sanoo, että monikulttuurisuus on rikkaus, hän ei tarkoita, että on mahtavaa, kun taleban ei päästä tyttöjä kouluun. Kun mamuvastainen uusnatsi kertoo vastustavansa monikulttuurisuutta, hän ei vastusta pitsaa ja iPadejä. Monikulttuurisuuskiistan ydin onkin maahanmuutossa.

Suvakki ituhippi vrt mamuvastainen uusnatsi. Tässä yhteydessä nuo sanavalinnat toimivat, koska kyseessä on tietoinen kärjistys. Julkisessa mediassa usein ainoa sanavalinta on "uusnatsi". Tämän takia kyseinen "natsi" ei oikeasti enää merkitse juuri yhtikäs mitään, mutta onhan se leimaavampaa käyttää tuollaista kieltä kuin puhua joistakin "rauhaa rakastavista suvaitsevaisista ituhipeistä".

Suomessa on myös naurettavuuksiin asti puhuttu jostakin 1930-luvusta (viitattu natseihin). Viimeisin tapaus oli kun MTV:n toimittaja käytti tuota vertausta Sebastian Tynkkysen ollessa vieraana, mutta samaan aikaan ei nähnyt monikulttuurisuuden tarkoittavan mitään negatiivisia asioita. Monikulttuurisuus oli tosiaan toimittajalle Pizzaa & Ipadeja.

Järkevässä maahanmuuttokeskustelussa oleellisia kysymyksiä voisivatkin olla: Ovatko maahanmuuton haitat hyötyihin nähden vakavia vai verrattain vähäisiä? Pitääkö hädässä olevia auttaa riippumatta populaation työttömyysasteesta tai rikostilastoista? Systeemi toki auttaa kantasuomalaisia ilman tällaisia pohdintoja – pitäisikö vierasmaalaisten osoittaa korkeampaa moraalia ja työllistyä paremmin kuin kantasuomalaiset?

Tälläistä keskustelua olen itsekin ajatellut, jos haluttaisiin järkevästi perustella nykyistä monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa.

Toisaalta sitä ei syystä tai toisesta ole haluttu tehdä, vaikka kaikki mediavalta on ollut asian puolesta puhujilla.

Tiede tuottaa yleistä keskustelua ja poliitikkoja varten runsaasti laadukasta ja kriittistä tietoa niin eri kulttuureista ja kansoista kuin maahanmuuton prosesseistakin, unohtamatta kotimaisten asenteiden kartoittamista. Tutkimusten pohjalta tiedämme paljon maahanmuuton ongelmista ja hyödyistä, mutta tiedämme paljon myös kantasuomalaisten asenteista.

Tiedämme esimerkiksi, että vihervasemmistolaiset kaupunkilaisnaiset tosiaankin suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein positiivisimmin. Lisäksi on hämmästyttävää, kuinka vahvasti koulutustaso ja sosioekonominen asema korreloivat maahanmuuttoa koskevien asenteiden kanssa: Korkeasti koulutetut johtajat ja ylemmät toimihenkilöt ovat mamujen suhteen myönteisimpiä. Ulkomaalaisia vastustava suomalainen puolestaan on tutkimustiedon mukaan useimmiten vähävarainen, vain vähän tai ei ollenkaan kouluttautunut mies maaseudulta. Hän on keskustaa tai persuja äänestävä maataloustyöntekijä, duunari tai eläkeläinen. Tässä mielessä kysymys on merkittävästä kulttuurierosta.

Kirjoittaja luo naurettavan aasinsillan kahden eri väitteen välille.

Ensinnäkin ensimmäisessä kappaleessa korostetaan kriittisen tiedon merkitystä ja kuinka sitä tuotetaan paljon tieteen kautta, mutta heti toisessa kappaleessa annetaan ymmärtää kuinka asenteet maahanmuuttoon riippuvat ainoastaan koulutustaustasta.

Miksi näin on? Sen takia, että noissa tutkimuksissa ei tarvitse antaa mitään merkitystä siitä, että mitä se maahanmuutto pitää sisällään. Jokainen vastaaja luo oman illuusionsa maahanmuutosta.

Kaupungissa elävälle koulutetulle vasemmistolaiselle viherleidille maahanmuutto tarkoittaa mahdollisesti uusia ravintoloita, kollegoita (samassa koulutuksessa olevia usein länsimaalaisia henkilöitä), työpaikkoja (jos ei itselle niin kavereille), erilaisia uusia vaatteita maailmalta jne. Ei silloin edes mietitä huonoja asioita, koska eihän se ole edes aatteen mukaista.

Siinä missä duunarimies voi nähdä maahanmuuttajat (pakolaiset & turvapaikanhakijat) pelkkänä lisäkulueränä, joka täytyy jonkun maksaa. Samalla nähdään myös ne ongelmat, että tulijat taistelevat korkeintaan monesti samoista työpaikoista - jos niistäkään ja tuovat yhteiskunnallisia ongelmia, joista jotkut kärsivät. Ei tule sellaista "omaa hyötyä", kuten mahdollisesti tuolle "viherleidille".

Tieteellinen tutkimus aiheen puolesta on myös siinä mielessä täysin naurettavaa, että esim. usein puhutaan asian vierestä. Nuo koulutustutkimukset ovat hyvä esimerkki siitä, että ei tarvitse itse maahanmuuttoon ottaa kantaa, vaan puhutaan abstrakteista asenteista, joita mitataan "musta tuntuu"-periaatteella ottamatta kantaa edes erikoisemmin itse aiheeseen perustellen sanomiaan.

Suurin ongelma onkin siinä, ettei rehellisiä tilastoihin perustuvia talous- ja rikos yms. laskelmia ole haluttu esittää. Tiedekin on keskittynyt puhumaan näistä asioista "musta tuntuu"-tasolla, koska sillä on helpointa perustella maahanmuuton positiivisia vaikutuksia. Syy tuohon voikin olla tutkijoiden taustoissa (niissä samoissa kouluttautuneissa kaupunkilais viherleideissä, josta oli puhetta).

Samoin aina on ollut ihmisiä, jotka ovat nähneet vieraassa kulttuurissa kiehtovia uusia tapoja, näkemyksiä ja keksintöjä. On siis ollut kulttuuriekstroverttejä ja -introvertteja ihmisiä – ja paljon ihmisiä siltä väliltä. Demokratiassa heterogeeninen kansa saa valita avoimuutensa tai sulkeutuneisuutensa tason.

Kuten erilaiset ympärileikkaukset, kaapupukeutumiset, kunniamurhat, naisten alistavaa asemaa korostavat ajatukset jne.

Tuossakin kappaleessa puhutaan vain "hyvistä puolista", koska eihän mitään huonoja asioita osata kuvitellakkaan. Samalla on jo aiemmin esitetty näkemys siitä, että koulutustaustalla on isoin merkitys ajatusmaailmaan (viitaten omaankin asemaan), niin olisi hieman absurdia alkaa jälkikäteen puhumaan niistä maahanmuuttoon & maahanmuuttajiin liitettävistä ongelmista.

Puhutaankin "sulkeutuneisuuden tasosta". Mikään maa ei ole sen sulkeutuneempi tai avoimempi, jos turvapaikanhakijoita ei otettaisi vaikkapa ollenkaan. Kaikki maat luovat rajoituksia. Kyse on vain rajoitusten kovuudesta.

Tärkeää on, että maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta voi puhua tutkitun tiedon pohjalta ja ilman romantisointia, demonisointia tai huhupuheita – väkivallasta puhumattakaan. Samalla on kuitenkin tiedostettava, että vaikka meillä olisikin täydellinen volyymi tieteellistä tietoa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton eri aspekteista, niin niihin suhtautuminen on lopulta arvokysymys.

Tärkeää olisi kaikkien kannalta, että puhuttaisiin itse asiasta, ei joistakin mielleyhteyksistä.

Tuo loppusanoma pitää parhaiten paikkaansa: niihin suhtautuminen on lopulta arvokysymys.


Toisaalta hyvä on tässä vaiheessa muistuttaa, että arvokysymys on siinäkin, kuinka suhtaudutaan omaan väestöön.

[[email protected]]

Tekstistä sen verran, että ymmärtääkseni "maassa maan tavalla" ei ole hyväksyttävä lähtökohta monikulturisteille, joten tässä on nyt jonkinlainen ristiriita.