2015-08-06 HS: Mamujen määrä kasvaa päiväkodeissa - pelkällä suomella ei pärjää

[koli]

Vieraskielisten määrä kasvaa päiväkodeissa – pelkällä suomella ei enää aina pärjää

Vieraskielisten lasten määrän kasvu tarkoittaa, että suomen avuksi tarvitaan usein myös kuvia

Päiväkodinjohtaja Sinikka Miettinen muistaa, kuinka hän uransa alkuvaiheessa hoiti yhden chileläisperheen lapsia. Elettiin 1970-luvun loppua Turussa.

Vieraskieliset lapset olivat tuolloin päivähoidossa harvinaisuuksia, mutta eivät enää. Nyt Miettinen johtaa Turun Halisten päivähoitoyksikköä, jossa puolet lapsista puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.

Vieraskielisten lasten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Päiväkotien työntekijöille se tarkoittaa sitä, että lasten ja vanhempien kanssa kuluu enemmän aikaa, kun suomen ymmärtäminen on heikkoa.

Miettinen tapaa perheitä, kun hoitosopimuksia tehdään.

"Pöydälläni on kalenteri ja kellotaulu, josta katsotaan ajat konkreettisesti. Kuvien avulla käydään läpi päiväkotipäivät. Infotaulun ilmoitukset pidetään yksinkertaisina. Opetuskuvia pidetään esillä", hän luettelee.

"Lasten kanssa lähdetään liikkeelle yksittäisistä sanoista. Toimia sanoitetaan, asioita konkretisoidaan ja toistetaan. Maapalloa tietenkin tutkitaan paljon. Se avartaa meitä kaikkia."

Helsingin päiväkotilapsista 14 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin maan virallisia kieliä eli suomea, ruotsia tai saamea.

"Vuorovaikutuksen sillan rakentamiseen löytyy konsteja, kun on hyvää tahtoa", sanoo varhaiskasvatusalueen päällikkö Eeva Tiihonen Helsingistä.

Helsinkiläispäiväkotien avuksi vieraskielisten perheiden kanssa on koottu Ota koppi -ohjelma. Päiväkodeissa kiertää myös eri kulttuuritaustoihin erikoistuneita lastentarhanopettajia.

Vantaan varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara muistuttaa, että lapsen kannalta tärkeää on turvallinen olo.

"Vuorovaikutuksessa on niin paljon muutakin kuin se kieli."

Tulkkeja päiväkodit käyttävät kasvatuksellisesti tärkeissä asioissa, mutta arjessa on pärjättävä omin voimin.

Kun suomenkieliselle perheelle voi nopeasti huikata muistutuksen kurahousuista, ilman yhteistä kieltä asian selittäminen vie aikaa. Päiväkodeissa onkin otettu kuvia tavallisista tavaroista. Henkilökunta on opetellut avainsanoja eri kielillä.

Päiväkodeissa myös hyödynnetään kaikkien työntekijöiden, niin kasvattajien kuin laitoshuoltajienkin, kielitaitoa.

"Se helpottaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Ja aloitusvaiheessa on ihanaa, jos joku henkilökunnasta osaa sanoa jonkun sanan lapsen omalla kielellä", Tornivaara sanoo.

Kaikkien lasten kotikieltä puhuvia ei silti löydy, sillä esimerkiksi Helsingin päiväkodeissa lapset puhuvat 80 eri kieltä.

Suomen kielen lapset oppivat arjen toimissa ja leikeissä.

Lasten minuuden kehitystä päiväkodeissa tutkinut kasvatustieteen lehtori Paula Eerola-Pennanen sanoo, että kielitaitoa enemmän lasten yhteisleikkeihin vaikuttivat leikkitaidot. Vaikutusta oli myös sillä, kuinka hyvin lapset tuntevat suomalaista lastenkulttuuria.

"Jos ei tunne Nuuskamuikkusta, ei voi leikkiä häntä", Eerola-Pennanen sanoo.

Päiväkodinjohtaja Miettisen yksikössä oli 2000-luvun alussa kolmannes vieraskielisiä lapsia. Nyt heitä on puolet. Miettisen mukaan lapset oppivat suomea nyt hitaammin. Malleja on vähemmän. Suomenkielisistäkin lapsista monella on ongelmia puheen tuottamisessa.

Vantaan Tornivaaran mukaan on tärkeää, että lapsille puhutaan silti kotona aina äidinkieltä.

"Se luo pohjan ajattelulle ja uudenkin kielen kehittymiselle."
(http://hs10.snstatic.fi/webkuva/taysi/560/1438747316824?ts=724)

http://www.hs.fi/kotimaa/a1438747320480?jako=79f0c87d617bc9f5529222ed0acd6352

Näin se kansanvaihto etenee.

[onni4me]

Sehän ei tietystikään käy, että opeteltaisiin suomea...

...ai niin...milloinhan sitten tämä värisevä voimavara tulee näyttämään kaikenpuolisen paremmuutensa työelämässä, yrittämisessä ja urheilussa, kun ei edes kieltä opita? Rasistinen kysymys, tottakai. Pitää kysyä, mikä meissä suomalaisissa on vikana kun ei nuo kaikki maailman kielet aukene...Impivaara, peräkammarin poika, kireä pipo ja vähän leluja... 

[Rikastaja]

Päiväkodinjohtaja Miettisen yksikössä oli 2000-luvun alussa kolmannes vieraskielisiä lapsia. Nyt heitä on puolet. Miettisen mukaan lapset oppivat suomea nyt hitaammin. Malleja on vähemmän. Suomenkielisistäkin lapsista monella on ongelmia puheen tuottamisessa.

Vantaan Tornivaaran mukaan on tärkeää, että lapsille puhutaan silti kotona aina äidinkieltä.

Eihän nykyään pahimmissa ongelmalähijöissä edes pottunokat osaa suomea. Jotain suomen, somalian, englannin ja arabian sekoitusta siellä puhutaan.

[Aukusti Jylhä]

Tähän soppaan vielä kiintiömamut päiväkodintäteinä, erittäin huonolla suomella varustettuna, niin soppa on palanut jo pohjaan.

Näistä asioista päättävillä on täysin tiedossaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen koko elämänkaarta ajatellen. He vain sysäävät tämän tärkeän periaatteen sivuun, ja keskittyvät mokuttamiseen. Lapsen kuuluisi oppia puhumaan ymmärrettävästi siinä kahden - kolmen vuoden ikäisenä, siinä on se herkkyysikä menossa. Sen jälkeen homma on pirusti paljon vaikeampaa. Mutta tästä ei välitetä. Hoitajiksi haalitaan huonosti suomea puhuvia ihmisiä täysin vieraista kulttuureista. Mitä tekee lapsen perusturvallisuudelle ympäristö jota lapsi ei ymmärrä, eikä lapsi koe tulevansa ymmärretyksi? Se tekee huonoa. Mutta antaa mennä, kunhan mokutus jatkuu.

Tämä ei ole halpa kokeilu. Halvempaa olisi "fiilistellä" Afrikkaa Afrikassa, kuin että roudaa Afrikan tänne "fiilisteltäväksi".