2015-08-05 KSML: Somalimies puki Jyväskylän rasismin runoksi

[koli]

Somalimies puki Jyväskylän rasismin runoksi – Lue koko runo: "Oi peloton Immonen"

Joukkio Jyväskylässä kirkkopuiston laitamilla
keskellä väen vilinää
keskellä ihmisjoukkoa
pukeutuneena pelon univormuun
vihan ja sentimentaalisuuden asuun
rikkoo autuaan yhteisön harmonian

Jyväskylä, kotini, on mukavien ihmisten asujaimisto
ystävällisten herrasmiesten soppi
kauniiden rouvien maailma
viehättävien neitojen harjujen piirittämä laaksokko
jossa kuljen ensimmäistä kertaa elämässäni ilman vihaa
ilman pelkoa ilman yksinäisyyden eristävää harsoa

En suvaitse että kotiini tulee tyyppejä jotka vihapuheellaan lietsovat väkivaltaa
pelottelevat ihmisiä, käyvät kimppuun pienestäkin eriävästä mielipiteestä
onko tämä oi suuri Halla-aho se uljas tulevaisuus jota semanttisilla kielipeleilläsi värität
onko tämä oi mahtava Timo Soini se maa jossa lapsesi tulevat aikuistumaan
onko tämä oi peloton Immonen se Suomi jota väritit siniseen ja valkoiseen leikkikoulussa

En usko, sillä Suomi on ja suomalaisuus käsitteenä muuttuu jatkuvasti
se mikä on suomalaisuutta toiselle on täysin erilaista suomalaisuutta toiselle
siksi pyydän hyvät herrat älkää tulko häiritsemään kotini rauhaa.

Yllä olevan runon ajatus on pyörinyt Mohamed Ahmed Haji Omarin päässä jo kauan. Jyväskylässä asuvalle sosiologian opiskelijalle koitti nyt täydellinen hetki siihen, että runo siirtyi ajatuksista sanoiksi.

– Runo täytyy lausua silloin, kun on sen hetki. Jos sitä panttaa, sillä ei ole enää vaikutusvaltaa, merkitystä, muutosvoimaa.
Pelko läsnä koko ajan

Mohamed syntyi Somaliassa, nykyisen Somalimaan alueella sen pääkaupungissa Hargeisassa. Mohamed perheineen jätti kotinsa ja päätyi pakolaisina Suomeen vuonna 1989, isän Suomen-yhteyksien ansiosta.

Mohamed vietti suuren osan lapsuudestaan Järvenpään "ongelmalähiössä", kuten hän itse sitä kuvaa. Siellä maahanmuuttajataustaisen lapsen täytyi olla usein peloissaan. Joskus suomalaiset miehet saattoivat tulla metallipamppujen kanssa vastaan. Mitään ei koskaan – onneksi – tapahtunut.

– Paha olo tiivistyy lähiöihin, Mohamed toteaa.

Mohamed muutti opintojen vuoksi Jyväskylään vuonna 2004. Siellä on hänen mukaansa paljon helpompaa. Erityisesti yliopistopiireissä ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin suhtaudutaan ystävällisesti.

– Täällä on tosi hyvä yhteishenki. Perussuomalaisopiskelijat tulevat kättelemään ja juttelemaan. Täällä tuntuu kodilta, Omar kehuu.

Silti Mohamed kertoo kohtaavansa rasismia joka päivä: mulkaisuja ja nimittelyä.

Hänen rakastamassaan maassa lukemattomat ihmiset näkevät hänet hirviönä, eivät ihmisenä.

Jyväskylän lauantainen välikohtaus ei tullut Mohamedille yllätyksenä, mutta järkytti siitä huolimatta.

– Se, mitä pinnan alla kuohuu, pääsi pinnalle. Nyt nähtiin ääriliikkeen oikeat karvat. Mutta Jyväskylä on kuitenkin lintukoto, ja sitten sen kauneimmalla paikalla tehdään tuollaisia väkivallantekoja. Kontrasti on valtava, Mohamed pohtii.
Kaikki aluksi vieraita

Mieluiten Mohamed käsittelee tuntojaan runouden kautta. Mies on kirjoittanut runoja jo kymmenen vuoden ajan.

Mohamed on julkaissut runojaan muun muassa jo lopettaneessa blogissaan, Facebookissa sekä vuonna 2011 ilmestyneessä esikoiskokoelmassaan Sanasieppaaja. Suosituimmat runot keräsivät blogissa tuhansia lukijoita.

Vaikka yllä olevassa runossa mainitaan nimellä perussuomalaisia poliitikkoja, Mohamedilla ei ole mitään puoluetta vastaan. Päin vastoin, hänen lapsuudenystävistään monet äänestävät perussuomalaisia. Hän ymmärtää, miksi puolue kahmi viime vaaleissa valtavasti äänestäjiä.

Mohamed toivoisi silti puolueen kansanedustajien tajuavan, että heidän asenteensa maahanmuuttoa vastaan on pielessä.

– Ihmisryhmillä on tapana eristäytyä omaksi joukokseen ja eristää toinen ryhmä siitä ulos. Syrjitty ryhmä voi olla somalit, muslimit, homot tai vihervasemmistolaiset. Sen sijaan pitäisi katsoa sisään itseensä: mistä ihmisen sisällä oleva viha ja vieraiden pelko kumpuaa? Esimerkiksi Olli Immosen pitäisi mieluiten puhua terapeutille peloistaan, Mohamed miettii.

Mohamed näkee kuitenkin toivoa siinä, että rasismi on kohonnut tärkeäksi puheenaiheeksi politiikassa. Silloin ongelmaan voidaan myös tarttua.

– Kaikki ovat vieraita aluksi tänne tullessaan, mutta kaikki voidaan integroida. Jokainen täytyy hyväksyä, kun he oppivat maan tavat ja kulttuurin.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/jyvaskylalainen-somalimies-runoilee-rasismista-nyt-nahtiin-aariliikkeen-oikeat-karvat/2099865?pwbi=8205db16a7a7940f3fc587d4ed3d3668

[Kemolitor]

Somalimies puki Jyväskylän rasismin runoksi – Lue koko runo: "Oi peloton Immonen"

– Kaikki ovat vieraita aluksi tänne tullessaan, mutta kaikki voidaan integroida. Jokainen täytyy hyväksyä, kun he oppivat maan tavat ja kulttuurin.

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/jyvaskylalainen-somalimies-runoilee-rasismista-nyt-nahtiin-aariliikkeen-oikeat-karvat/2099865?pwbi=8205db16a7a7940f3fc587d4ed3d3668

Voisikohan tuon viimeisen virkkeen ajatuksen kääntää näin päin: Ketään ei tarvitse hyväksyä ennen kuin hän on oppinut maan tavat ja kulttuurin.

[Toni R Jyväskylästä]

Onkohan kyseessä sama runoilija somali, joka kertoi jossain lehdessä koittaneensa puhua turkkilaiselle Isis-fanille ettei tämä lähtisi Syyriaan? Lähti mokoma kuitenkin.

[Blanc73]

Rasismista tehdään jo runoja. Ja media syväkyykkää Afrikan sarven Eino Leinon edessä. Media tarvitsee kollektiivisesti tarjoiltavan vahvan mielialalääkityksen.

[Maija Poppanen]

Ei tuo runolta vaikuta.

En mä riimejä tarvitse mut joku rytmi olisi kiva olla. Muistiinpano pikemminkin.

Runous lie liian vaativa laji somalille.

[SimoMäkelä]

Mikä "Jyväskylän rasismi? Vai viitataanko uutisessa siihen mekkalaan, kun natsit hakkasivat äärivasurin. Onko sekin jo rasismia?

[tos]

Mikä "Jyväskylän rasismi? Vai viitataanko uutisessa siihen mekkalaan, kun natsit hakkasivat äärivasurin. Onko sekin jo rasismia?

Kaikki on rasismia, paitsi mokutus.

[Archaeopteryx]

    "Ruislinnun laulu korvissani
    tähkäpäiden päällä täysi kuu;
    kesä-yön on onni omanani,
    kaskisavuun laaksot verhouu.
    En ma iloitse, en sure, huokaa;
    mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
    puunto pilven, johon päivä hukkuu,
    siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
    tuoksut vanamon ja varjot veen;
    niistä sydämeni laulun teen.

    Miksi metsän tummuus sävelehen?
    Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
    Miksi juovat päivän laskenehen?
    Koska monta nuorta unta näin.
    Miksi etäisien vuorten siinto?
    Koska sinne on silmäin kiinto.
    Miksi vanamoiden valjut lemut?
    Koska päättyneet on päivän kemut.
    Miksi varjot virran veen?
    Kosk' on mieli mulla siimekseen.

    Sulle laulan neiti, kesäheinä,
    sydämeni suuri hiljaisuus,
    uskontoni, soipa säveleinä,
    tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
    En ma enää aja virvatulta,
    onpa kädessäni onnen kulta;
    pienentyy mun ympär' elon piiri;
    aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
    edessäni hämäräinen tie
    tuntemattomahan tupaan vie."

Eino Leino

Einon syntymäseutuja kolunneena (tosin vuosisata myöhemmin) tämä iskee himppasen enemmän sydämeen, kuin mustan miehen 15 minuuttia julkisuudessa.

[koli]

Kehittelin somaliversiota tuosta runosta. Joku voisi tuosta jatkaa ja muokata tuota paremmaksi:

Joukkio somaleita Tapanilan laitamilla
keskellä väen vilinää
keskellä ihmisjoukkoa
pukeutuneena mustaan nahkaan
vihan ja sentimentaalisuuden asuun
rikkoo länsimaisen yhteisön harmonian

Suomi, kotini, on sivistyneiden ihmisten asujaimisto
ystävällisten herrasmiesten soppi
kauniiden rouvien maailma
viehättävien neitojen harjujen piirittämä laaksokko
jossa haluan kulkea rauhassa
ilman somaleja ilman äbäläwäbälää

[Rändöm]

Hieno tekele tältä runoniekka-sompulta! Vetää vallan vertoja Dantelle ja Homerokselle! Hienoa, että myös ummehtuneessa yhteiskunnassamme yleensä niin näkymättömiksi ja aliedustetuksi jäävä vihervasemmistolainen vähemmistö saa erityismaininnan sorrettujen litanjassa.

[Maija Poppanen]

Kehittelin somaliversiota tuosta runosta. Joku voisi tuosta jatkaa ja muokata tuota paremmaksi:

Joukkio somaleita Tapanilan laitamilla
keskellä väen vilinää...

No tuo oli jo enemmän runo.

Ja kiljunatsilta hetkessä, versus sompun lehteenkin päässyt pitkällinen mietintä 

[Kemolitor]

Onkohan kyseessä sama runoilija somali, joka kertoi jossain lehdessä koittaneensa puhua turkkilaiselle Isis-fanille ettei tämä lähtisi Syyriaan? Lähti mokoma kuitenkin.

Ainakin nimi on sama:
Verkkouutiset: Hän oli ISIS-värvärinä Suomessa, supo kuulusteli - lähti itse sotimaan

Tässä pari muuta juttua runoijastamme:
Global.Findand: Somalimaan parempi huominen
Monitori: Sanasieppo tuo rosoa runokieleen

[Gommi]

On kovat arvot kun on persu
Vaikk pihassa olis mersu

Vastustaa uutta moskeijaa
Taikka sitten kaataa kuulalla keilaa

Viinaa vain, viinaa ja lihan kiimaa
Ei syvää rauhaa somalin, antimateriaa albaanin

Ja rikkautta maailman salojen
Eri laatua kuin HallaAhojen

Värinää monikulttuurin, kun ilta hämärtyy
Impivaaralaisuudessa Mieli musta entisestään myrtyy
Eikä huomaa tätä natsit
Vaikka ovia heille avaa somalivaksit

Paljon yle maksaisi?

[Marius]

Kaikki on runoutta,
mutta...

[Toni R Jyväskylästä]

Pitää lähteä marssimaan kuudelta razizmia vastaan, runo pehmitti kovan netsi-sydämeni.

[Maija Poppanen]

Jos hetkeksi pieneksi
saisin silmät sulkea

Ajatella, että vihreä on väri koivujen,
kuusien, honkien

Vasemmalla sydän sydämellinen

Uhraus isänmaalle annettu, ei uhriuduttu

Neekeri Perjantai ja
karkkipäivän kääre

Somali sylissä pikkuinen kissanpentu
pehmoinen

Pienen hetken vain
unessa 

[Muuttohaukka]

Jokseenkin paljon runoja lukeneena, Homerosta etenkin, Eino Leino on jotain todella suurta- tuo Afrikan runoilijan tekele ei olisi kuunaan päätynyt suosikkilukemistooni. Ei, vaikka se käännettäisiin kaikille maailman kielille.
Toisaalta Leinon, Danten , Homeroksen mainitseminenkin tässä yhteydessä on häväistys.

Tuo sanasekamelska olisi jäänyt pöytälaatikkoon, ellei runoilija olisi afrikkalainen. Oliko tuossa jonkinlainen yritys matkia Saarikoskea. Ei jatkoon kuitenkaan.

[far angst]

Venaas,,,  Runoilijamme on ollut Jyväkyylässä opiskelemassa sosiologiaa jo vuodesta 2004 alkaen?  Jos runoniekka olisi jo kandi, maisteli, lisenssi tai jotain muuta hienoa, olisi se varmaan jutussa nostettu tikun nokkaan.  Kun ei nostettu, niin ei ole? 

Mutta mikäpä on runoillessa, kun eivät opintokiireet näytä haittaavan.   Jännää muuten, miten kaikki nuo yltiökehuvat jutut kuitenkin sisältävät asian todellisen laidan.  Eli mutinaksi meni tämäkin mokutus.

[Toni R Jyväskylästä]

Pitää lähteä marssimaan kuudelta razizmia vastaan, runo pehmitti kovan netsi-sydämeni.

Ostit sit kuitenkin olutta senkin juoppo! Tais jäädä sulta marssit väliin.

[Toni R Jyväskylästä]

Runoilijamme on ollut Jyväkyylässä opiskelemassa sosiologiaa jo vuodesta 2004 alkaen?

Se on vaan kotiutunut! Yliopistothan on täynnä näitä ikuisuusopiskelijoita eräistä tiedekunnista.

[Rikastaja]

Onko yksikään sosiologi ollut päivääkään tuottavassa työssä?

[Maastamuuttaja]

Tulisikohan eksoottisilta alueilta pyrkiville tiedottaa, että Suomi on "sen Immosen kotimaa". Näin lähtöä puntaroivat saisivat realistisemman kuvan siitä, mikä heitä odottaa.

[zeiaar]

Tämä ''somalirunoilijan'' juttu on jo vanha, mutta kun en löytänyt muuta ketjua tai viitsinyt aloittaa uutta, niin laitan tähän ketjuun Homman hovirunoilijaksi sopivan Bisquitin runon ''Rajattomalla''. Se julkaistiin viime torstain Ilta-Sanomissa ja ansaitsee mielestäni laajempaakin huomiota.

Rajat aukeena railottaa
syrjään viskattu puomi.
Urhot manalta kailottaa
- minne on matkasi Suomi?

Onko nyt illaksi koittanut
Suomi, sun päiväsi aamu?
Onko nyt sittenkin voittanut
uhkayön synkeä haamu.

Miksi on mieluusti myönnytty
itsemme vangeiksi panttiin?
On tänne ennenkin työnnytty,
silloin vaan pantu on hanttiin!

Tuolloinpa saattoi mies roimia
vallassa uljaimman hengen.
Enää ei niin vaan voi toimia,
kun meillä nyt on se Schengen.

Tulevaisuudenko kuvakin
kurkkii jo takana nurkan?
Ne ovatko kasvot suvakin?
- vai kätkössä burkan?

Kuka siis liettä kodinkaan
tänä päivänä Suomessa turvais?
Tuskinpa edes tuo Odinkaan,
vaikka ahkeraan partiot kurvais.

Liite, hoi, pikasanomaan
urhoille majoilleen Manaan.
Tarvetta enää ei anomaan
ole teiltä peitsiä tanaan

Aikoihin nykyisiin ankariin
meille on annettu valtti.
Viittaamme kahteen sankariin,
heeroksiin Tolkku ja Maltti.

Tolkku hän saarnan kun saneli
ja loppuun kun puheensa veti.
Kohta kuulija malttia aneli:
- ja malttia kernaasti heti!

Maltti taas korostaa huolissaan
kansalle tolkun määrää.
Kun arvojohtaja tuolissaan
samoissa hommissa häärää.

Maltti ja Tolkku kerrassaan,
pari oiva on, jumankekka!
Siinä on Suomella kerrassaan
uudet Pätkä ja Pekka.

Raja railotta aukeaa,
syrjään viskattu puomi.
Huoli ankara raukeaa,
turvassa jälleen on Suomi.

Voiko vallitsevan hulluuden enää paremmin sanoiksi pukea.

[Purppura]

Viimeiset valansa pitävät reunassa kirkkopuiston Jyväskylän, 
keskellä joutavien vilinää
keskellä junasta jääneiden, jotka koittaa unohtaa
pukeutuneena valmiina viimeiseen voiteluun,
vapauden ja itsenäisyyden asuun
rikkoakseen rajat valheelliset, auttaakseen omiaan.

Jyväskylä, kotini, on mukavien ihmisten asujaimisto
ystävällisten herrasmiesten soppi
kauniiden rouvien kotikaupunki
viehättävien neitojen  harjujen piirittämä laakso
jossa kuljimme ennen rauhassa, elämässä ilman vihaa
ilman pelkoa ilman yksinäisyyden eristävää harsoa

En suvaitse että kotiini tulee tyyppejä jotka tavoillaan lietsovat väkivaltaa
pelottelevat ihmisiä, käyvät kimppuun pienestäkin eriävästä mielipiteestä
onko tämä oi suuri Halla-aho se uljas tulevaisuus jota semanttisilla kielipeleilläsi värität
onko tämä  Timo Soini se maa jossa lapsesi tulevat aikuistumaan
onko tämä Immonen se Suomi jota väritit siniseen ja valkoiseen leikkikoulussa

Usko, sillä Suomi on ja suomalaisuus pysyvät muuttumatta ikuisesti
se mikä on suomalaisuutta toiselle on täysin erilaista suomalaisuutta toiselle
silti syvällä sydämissä, se mitä suomalaisuudeksi kutsutaan pysyy- ja se todettiin jo.
Maksettiin verellä pois. Venäläisiä emme ole, emme liioin ruotsalaisia me olemme suomalaisia.
Eikä meistä muuta saa.
Siksi pyydän hyvät herrat älkää tulko häiritsemään vanhojen hautojen rauhaa, sillä nyt elävien esi-isät ovat
kalliisti - isät veljet verellään meidän rauhastamme maksaneet.

[Masi Stirari]

Siis runoilija vertaa turvapaikanhakijoiden tuloa sotilaalliseen hyökkäykseen?

On tänne ennenkin työnnytty,
silloin vaan pantu on hanttiin!
Tuolloinpa saattoi mies roimia
vallassa uljaimman hengen.

[Chew Bacca]

 
KUPRUILEVA ELEFANTTI
(Moog Konttinen 1977)

Ku-kupruileva elefantti
Oli kovin elegantti;
Pieni pää ja pieni aivo,
Laskoksilla takaraivo,
Kärsä mahtava, oh, yeah!
Ja vatsa lihava,
Se kärsi monet pilkat
Kun sill'on niin paksut nilkat.
Kerran lähti kaupungille,
Juovuksissa niinkuin dille;
Vastaan keikkui apina;
Nyt tuli tupenrapina;
Lyödä yritti. Oh, yeah!
Mutt' apinapa väisti.
"No, painu vittuun homo,
Mää oon koko kartsan pomo",
Kupruileva toitotti
Ja siihen pomppas hottentotti,
Koulutettu neekeri
Ja mukanaan iso tiikeri.
Nyt ollaan ihmisiksi. Oh, yeah!
Ettei luultais' rasistiks',
Ja tulis' kärsään lujasti.
On Kupruileva kova jätkä,
Sill'on kypärä ja rätkä;
Vaikk'on vähän finnejä,
Niin ei se haittaa Minnejä,
Kun se on ekstravagantti, oh, yeah!
Se on Elefantti!

[Ernst]

kämpillä
riisuuduin ja menin kylpyyn
nousin, kuivasin itseni
väänsin uutiset päälle
väänsin uutiset pois
ja kirjoitin tämän runon

[Masi Stirari]

Tuu tuu tupakkaturpa,
Mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin tuolta Torniosta,
SPR-täti kainalossa.

Mistäs tiesit taikaseinän?
Siitä tiesin seinän meidän.
Lainaa alla velkaa päällä,
Kyl on hyvä olla täällä.

[Ernst]

rakkauden syleilystä
uuden rakkauden syleilyyn

[Ernst]

I was hummering,
I was bummering,
but I could'nt get it up