Paavo Väyrynen tekee kansalaisaloitteen euroerokansanäänestyksestä

[xor_rox]

NY Times: Finland Shows Why Many Europeans Think Americans Are Wrong About the Euro

ESPOO, Finland — Finland is, in many ways, the anti-Greece.

Like Greece, it is geographically far from the core Western European powers of Britain, France and Germany. And like Greece, it uses the euro currency. But unlike Greece, it is a model of sound governance and responsible use of debt.

Yet Finland's economy is also not doing so great, with an 11.8 percent unemployment rate and with contracting G.D.P. in each of the last three years.

A number of American commentators have looked at Finland's current economic troubles as a clear sign that what ails the eurozone is far deeper than profligate spending by the Greeks. Paul Krugman has made that case at The New York Times, Tim Worstall at Forbes and Matt O'Brien at The Washington Post.

Alexander Stubb, the Finnish finance minister, thinks they're wrong. I brought this up with him Sunday at a waterside restaurant in Espoo, the Helsinki suburb where he lives. His comments — a vigorous defense of what the euro has done for Finland — help explain why elite opinion about the euro is so different on the two sides of the Atlantic.

(http://static01.nyt.com/images/2015/07/21/upshot/22UP-Finland/22UP-Finland-articleLarge.jpg)
Finland's finance minister, Alexander Stubb, says you have to look at a longer time horizon to evaluate the euro.

There are three main causes of Finland's economic weakness. Nokia has gone from the world's largest mobile phone maker to an afterthought, costing thousands of Finnish jobs and many more when its supply network is counted. Demand for paper, another major export, has fallen. And the economy of neighboring Russia, with which Finland has deep trade ties, has collapsed because of plummeting oil prices and Western sanctions.

Because Finland has used the euro since its inception, the value of its currency cannot adjust in ways that would cushion the overall Finnish economy from those shocks. If Finland still had its old currency, the markka, it would have fallen in value on international markets. Suddenly other Finnish industries would have had a huge cost advantage over, say, German competitors, and they would have grown and created the jobs to help make up for those lost because of Nokia and the paper industry and Russian trade.

"Rubbish," Mr. Stubb said. To evaluate the euro, you can't just look at what he calls a current "rough patch" for the Finnish economy. You have to look at a longer time horizon. In his telling, the integration with Western Europe — of which the euro currency is a crucial element — deepened trade and diplomatic relations, making Finland both more powerful on the world stage and its industries better connected to the rest of the global economy. That made its people richer.

"In the early 1990s in the middle of a Finnish banking crisis and economic depression, we were a top 30 country in the world in per capita G.D.P.," he said. "Then we opened up; we became members of the E.U. Now we're always up there in G.D.P. per capita or whatever other measure you look at with Sweden, Denmark, Australia and Canada."

As to whether the ability to devalue its currency would help deal with the current economic downturn, Mr. Stubb is similarly skeptical. "Devaluation is a little like doping in sports," he said. "It gives you perhaps a short-term boost, but in the long run, it's not beneficial. Just like anyone else, we need structural reform, structural adjustment; we need to increase our competitiveness, and a little bit of luck."

[CaptainNuiva]

Entä miten veikkaisit ammattiyhdistysliikkeiden reagoivan siihen että heti kättelyssä ostovoista katoaisi tuo 30 % ja perään lisää kun devalvaatioiden tielle lähdetään urakoimaan?
Palkka-alea tarjoat sinä, en minä...

Jos tarkoitus on vastustaa euroeroa maalailemalla erilaisia kauhuskenaarioita, niin miksi keskittyä pikku nappuloihin? En olisi lainkaan yllättynyt, mikäli laskelmien jälkeen selviäisi, että Suomen päälle kaatuisi kansantuotteen verran euromääräistä velkaa EKP:lle, EVM:lle ynnä muille. Niitä sitten maksetaan markkataloudesta kuin konkurssiyrittäjät 90-luvulla konsanaan.

Se, puhuvatko nämä skenaariot eurojäsenyyden puolesta vai vastaan, jääkin sitten jokaisen harkittavaksi. Se nyt ainakin on selvää, millaisia seinähulluja poliitikkomme ovat.

Jos sinulla on tapana hypätä pää edellä tuntemattomalta laiturilta mahdollisesti veteen niin mikset saman tien hyppäisi korkealta jyrkäänteeltä mahdolisesti matalaan veteen?
Miksi antaa kauhuskenaarion häiritä mukavia sukellushyppyjä?

[Micke90]

Oletteko muuten huomanneet, että euromyönteinen valtamedia ei juurikaan käsittele käytännön ongelmia, joita eurosta eroamisesta seuraisi? Mediakriittiselle kansalaiselle se kertoo vastaanpanemattomasti, että suuria ongelmia asiassa ei siis ole. Muuten niitä käsiteltäisiin mediassa jatkuvasti ja paljon.

Euroero on käytännössä yhtä helppo toteuttaa kuin oli siihen siirtyminenkin. Tarvitaan vain 51 %:n kannatus.

[xor_rox]

Ennen kaikkea olisimme itse vastuussa kohtalostamme. Elämässä pitää ottaa riskejä. Eikö itsemääräämisoikeus ole sen arvoista?

Nimenomaan. Äänestyksessä on yhtä lailla kysymys liittovaltiokehityksen tukemisesta kuin eurojäsenyydestäkin. Mikäli äänestys koskaan saadaan aikaiseksi, media tulee kyllä hämärtämään tämän näkökulman hyvinkin tehokkaasti.

[Micke90]

Lapin Kansa 21.7.2015:

Tuolla tasollako toimittajat jo keskustelevat asioista? Voitto kotiin! 

[xor_rox]

Jos tarkoitus on vastustaa euroeroa maalailemalla erilaisia kauhuskenaarioita, niin miksi keskittyä pikku nappuloihin? En olisi lainkaan yllättynyt, mikäli laskelmien jälkeen selviäisi, että Suomen päälle kaatuisi kansantuotteen verran euromääräistä velkaa EKP:lle, EVM:lle ynnä muille. Niitä sitten maksetaan markkataloudesta kuin konkurssiyrittäjät 90-luvulla konsanaan.

Se, puhuvatko nämä skenaariot eurojäsenyyden puolesta vai vastaan, jääkin sitten jokaisen harkittavaksi. Se nyt ainakin on selvää, millaisia seinähulluja poliitikkomme ovat.

Jos sinulla on tapana hypätä pää edellä tuntemattomalta laiturilta mahdollisesti veteen niin mikset saman tien hyppäisi korkealta jyrkäänteeltä mahdolisesti matalaan veteen?
Miksi antaa kauhuskenaarion häiritä mukavia sukellushyppyjä?

Minä näen asian siten, että kun huomaa kaivaneensa itsensä kuoppaan, kannattaa lopettaa kaivaminen. Mitä aikaisemmin, sen helpompi on nousta sieltä. Sen myönnän, ettei tästä kuopasta ole helppoa nousta, mutta se ei todellakaan puhu eurojäsenyyden puolesta.

[Micke90]

Jos sinulla on tapana hypätä pää edellä tuntemattomalta laiturilta mahdollisesti veteen niin mikset saman tien hyppäisi korkealta jyrkäänteeltä mahdolisesti matalaan veteen?
Miksi antaa kauhuskenaarion häiritä mukavia sukellushyppyjä?

Eivätkös euron vastustajat aikoinaan sortuneet samanlaisiin kauhukertomuksiin ja pelotteluihin, joihin kaltaisesi euron kannattajat nyt turvautuvat? Sitä paitsi Suomi on jo kerran aikaisemminkin hypännyt tuntemattomaan, kun se otti euron käyttöön vuonna 2002. Emme tienneet, mitä saimme. Nyt tiedämme ja nyt on aika päättää, haluammeko jatkaa tässä.

[Jaska Pankkaaja]

Veikkaan että Lapin kansa menetti muutaman kestotilaajan  toivottavasti mahdollisimman moni kertoi syynkin.. Tämä on toki pieni hinta siitä että toimittelija pääsi kertomaan ihan oman mielipiteensä, ihan samanlaisen kuin etelän mediassakin. Tämä varmasti ilahduttaa toimittelijaa seuraavan YT - kierroksen jälkeen.

[CaptainNuiva]

Entä miten veikkaisit ammattiyhdistysliikkeiden reagoivan siihen että heti kättelyssä ostovoista katoaisi tuo 30 % ja perään lisää kun devalvaatioiden tielle lähdetään urakoimaan?

No vinkuvat tietenkin. Mitä sitten? Yhteiskunnan kannalta kriittiset ammattiryhmät eivät nauti täyttä lakko-oikeutta, eli heidät voidaan käskeä töihin suojelutyön perusteella.

Palaanpa taas tähän mihin euro-eroajilta ei tunnu saavan vastausta eli metsäteollisuuden viimeisimpiin investointeihin ja Turun telakkaan, miten pystyvät eurosta huolimatta investoimaan ja kasvattamaan bisnestään ja jopa ihan ilman palkka-aleja?
Osaako joku vastata, ihan ilman rönsyilyjä asian vierestä?

Niin, myy Roviokin eurosta huolimatta. Se ei kuitenkaan ole osoitus siitä, että asia olisi markkavaluutassa väistämättä jotenkin huonommin. Sinä tämän asian esimerkiksi otit, joten varmaan myös perustelet miksi nimenomaan eurovaluutassa investoinnit toteutuvat ja miksi markkavaluutassa menisi tältä osin huonommin?

Okei, sinun ratkaisusi joillekkin on siis töihin pakoittaminen rangaistuksen uhalla, muut saavat lakkoilla vaikka maailman tappiin?
Suomen vienti pelastettu?

Jos huomasit niin jo aiemmin kirjoitin että Eurosta huolimatta investoidaan ja kauppaa käydään. Taatusti markallakin kauppaa käytäisiin ja sitä enemmän mitä enemmän devalvoitaisiin ja sitähän devalvoitaisiin, ihan kuten historia on osoittanut.
Asia on vain niin että sen tavallisen tallaajan elintaso laskisi melkoisen jyrkästi mutta jostain kumman syystä tämä ei tunnu haittaavan millään lailla eroa halajavia.

Hiukka hämmentäviä on aikaisemmin esitetyt jutut miten markka takaisin ja sitten sidottaisiin vuodeksi 1:1 Euroon ja nautittaisiin devalvaation hyödyistä?
Mistä ihmeen hyödyistä?
Tässähän ei ole mitään mieltä, ensin jähmettyisi koko yhteiskunta odottamaan että mitä seuraavaksi tapahtuu, investoinit menisivät kaikki heti jäihin ja markkinavoimat maailmalta tulisivat sitten kylään ihan kutsumatta....Kuka luulee maailman markkinavoimien tottelevan 5,5 miljoonan ihmisen taloutta ja sitä koskevien poliitisten päätösten, yhden suurkaupungin kokoisen?

Merenkulun opinnoissa ihan ensimmäisiä käsiteltäviä perusasioita on reittisuunnitelman teko, otetaan huomioon matkan varrelta ihan kaikki, selvitetään mahdolliset hätäsatamat ja varaudutaan ääriolosuhteisiin.
Reittisuunnitelman teko sopii myös talouden pitoon ja kuten myös taloudessa, mitä isompi laiva ja pitempi matka, sitä enemmän huomioitavaa.

Kyllä mullekkin markka kelpaa mutta vain siinä tapauksessa suunta on parempaan, näillä tarjotuilla jutuilla ei olla vielä lähelläkään ja näyttää että ei päästäkkään.
Keisari Pave Suuri tietää mistä narusta pitää vetää jotta saa mukaan ne jotka eivät viitsi ajatella asioita monelta kantilta.
Herääkin kyssäri, miksi Pave Suurelle ei esitetä kriittisiä kyssäreitä ja vaadita täsmällisiä vastauksia eron kaikista vaikutuksista, myös pitkässä juoksussa?
70-luvulta lähtien olen seurannut Pave Suuren kähmyröintiä politiikassa ja mitään ei ole tehnyt jos ei oma etu ole ensin etusijalla, niin se on tälläkin kertaa.
Haluaa hyödyntää tyytymättömyyttä talouden mateluun ja keksi että syy on Euron vaikka tässä vuosien mittaan on laajasti ollut esillä kaikin puolin mistä nämä vaikeudet johtuvat.

Sen verran vielä että 80 ja 90-luvulla Suomen markkaa riepottelivat myös erillaiset keinottelijat ja aina häviäjänä oli kansa sekä valtio.
Mitäs luulette nyt näin nettiaikana tapahtuvan?
Tapahtuu sekin enemmän isosti ja helvetin paljon nopeammin.
Tiedä vaikka itse Soros tulisi piipahtamaan Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/George_Soros

[Micke90]

Stubb New York Timesin haastattelussa: Tästä syystä yhdysvaltalaiset asiantuntijat ovat väärässä Suomesta

– Sitten avauduimme; meistä tuli EU:n jäseniä. Nyt olemme aina kärkimaiden joukossa Ruotsin, Tanskan, Australian ja Kanadan kanssa asukaskohtaisen bruttokansantuotteen mukaan tai millä tahansa muulla mittarilla mitattuna, hän jatkaa.

Yksikään Stubelon mainitsemista maista ei käytä valuuttanaan euroa. 

[Jaska Pankkaaja]

Määh, tosiasia on se että täällä tarvitaan devalvaatioita, ehkä jonkun n. 30% suuruista. Joo, se on kuin housuihin kusemista pakkasella mutta koska asiat on ryssitty niin tämä on vain pakko tehdä. Jos vielä samaan aikaan vapautettaisiin huippuosaavaa työvoimaa virkamiehistöstä niin ehkä talous kääntyisi..

[mannym]

No vinkuvat tietenkin. Mitä sitten? Yhteiskunnan kannalta kriittiset ammattiryhmät eivät nauti täyttä lakko-oikeutta, eli heidät voidaan käskeä töihin suojelutyön perusteella.

Okei, sinun ratkaisusi joillekkin on siis töihin pakoittaminen rangaistuksen uhalla, muut saavat lakkoilla vaikka maailman tappiin?
Suomen vienti pelastettu?

Tämä ei ole ratkaisu vaan nykyinen tilanne. Sairaanhoitajat eivät voi lakkoilla, tai voivat mutta sairaaloissa täytyy kuitenkin olla tarvittava miehitys. Palomiehet voivat lakkoilla mutta tulipalon sattuessa heidät voidaan määrätä töihin, kuten poliisit ja muut kriittiset ammattiryhmät.

Hiukka hämmentäviä on aikaisemmin esitetyt jutut miten markka takaisin ja sitten sidottaisiin vuodeksi 1:1 Euroon ja nautittaisiin devalvaation hyödyistä?

Ei sen määräajan tarvitse olla vuotta. Se voi olla vaikka viikko, tai kuukausi. Sen aikaa kun tarvitaan. Liberan eräässä versiossa markkaan siirtyminen tapahtuisi nopeimmillaan viikonlopussa.

[Atte Saarela]

Määh, tosiasia on se että täällä tarvitaan devalvaatioita, ehkä jonkun n. 30% suuruista. Joo, se on kuin housuihin kusemista pakkasella mutta koska asiat on ryssitty niin tämä on vain pakko tehdä. Jos vielä samaan aikaan vapautettaisiin huippuosaavaa työvoimaa virkamiehistöstä niin ehkä talous kääntyisi..

Jos sanot, että 30% devalvaatio siirryttäessä markkaan nykytilanteesta on tosiasia, olisiko sinulla mahdollisesti viitettä johonkin laskelmaan tai muuten perusteltuun arvioon tästä (mielellään tämän vuoden puolelta)

Oman käsitykseni mukaan nykytilanteesta lähdettynä devalvaatio olisi pienempi kuin 30% johtuen esimerkiksi siitä että euro on viime aikoina heikentynyt dollariin nähden ja ehkä Suomen yritysmaailma on muutenkin kehittynyt myönteiseen suuntaan.

[Micke90]

Keskustelua eurosta 17 vuotta sitten

[Noottikriisi]

(Oman käsitykseni mukaan nykytilanteesta lähdettynä devalvaatio olisi pienempi kuin 30% johtuen esimerkiksi siitä että euro on viime aikoina heikentynyt dollariin nähden ja ehkä Suomen yritysmaailma on muutenkin kehittynyt myönteiseen suuntaan.)

Samaa mieltä. Euro on jo devalvoitunut Dollaria vastaan 30% vuoden takaisesta. Ilman Venäjä-pakotteita Suomi saattaisi Euron devalvoitumisen ansiosta olla jo nyt nousemassa suosta.
Luulen että Suomelle riittäisi nyt 10-15% devalvaatio/devalvoituminen antamaan kipailukyvyn tasausta Euromaihinkin nähden.

[Micke90]

Tahti näyttää hidastuneen: tänään klo 14 mennessä on tullut vain 1280 nimeä.

[CaptainNuiva]

Tavan tallaajan elintaso on jo laskenut ja tulee putoamaan tulevaisuudessa entistä jyrkemmin, niin eurossa kuin markassakin. Tämäkin on melko selvää kaikille, jotka ovat uutisia lukeneet viimeisten vuosien aikana. En muista yhdenkään taloustieteilijän tai -toimittajan ennustaneen talouskasvua lähivuosina.

Meillä on valittavana kurjuutta joko muiden meille käskemällä tavalla ja annoksina tai sitten meillä on mahdollisuus valita kurjuutta omilla ehdoillamme. Valtion, joka ottaa velkaa tätä tahtia, jolla on tällainen kokonaisveroaste, julkisen vs yksityisen sektorin suhde ja tällaiset työvoimakustannukset kuin Suomella, ei kannata maalailla kovin ruusuisia lähitulevaisuuden kuvia.

Devalvointia devalvoinnin perään ei muuten tapahdu kelluvassa valuutassa. Se asettuu ihan itse markkinavoimien määrittämään tasoon. SEK kelluu tuossa lahden länsipuolella myös.

Hiukka hämmentäviä on aikaisemmin esitetyt jutut miten markka takaisin ja sitten sidottaisiin vuodeksi 1:1 Euroon ja nautittaisiin devalvaation hyödyistä?
Mistä ihmeen hyödyistä?

Niitä on tässäkin ketjussa listattu useampaakin otteeseen. En viitsi toistaa itseäni.

Sen verran vielä että 80 ja 90-luvulla Suomen markkaa riepottelivat myös erillaiset keinottelijat ja aina häviäjänä oli kansa sekä valtio.
Mitäs luulette nyt näin nettiaikana tapahtuvan?
Tapahtuu sekin enemmän isosti ja helvetin paljon nopeammin.
Tiedä vaikka itse Soros tulisi piipahtamaan Suomessa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/George_Soros

Miten Ruotsi on voinut välttää riepottelut nettiaikana? En ole ainakaan huomannut sellaista uutisointia.

Totta, on laskenut ja tulee laskemaan mutta ei Euron takia ja muutosta ei toisi markkakaan.
Ongelmat ovat rakeentellisia, pikku hiljaa on rakennettu sellainen julkinen himmeli joka hyydyttää joka puolella.
Kumma miten Saksa tulee toimeen suhteessa puolta piennemmällä julkisella taloudella vaikka Eurossa ovatkin.

Kelluva valuutta devalvoituu taikka revalvoituu siinä missä kellumatonkin, kyse on vain ajasta ja jaksotuksesta.
Kun valuuttoja ja niiden käyttäytymistä verrataan keskenään niin olisi hyvä olla itselleen sen verran rehellinen että huomioisi kansantalouksien erot.
Tämän huomaavat myös spekulantit, kyse on aina projektista joka hakee tehokkainta aikaa ja paikkaa.
Itse kyllä muistan, joitakin vuosia sitten, miten Ruotsissa tuskailtiin valuutan vahvistumista ja uhrattiin runsaasti rahaa sen heikentämiseen....Ja sekään raha ei tule taikaseinästä.
Putin puolestaan poltti tolkuttomasti rahaa yrittäessään saada Ruplan arvoa ylös päin.

Tuossa itäpuolellakin on kelluva valuutta, miksi ei verrattaisi siihen ja sen syöksyyn sitten saman tien?
Ei sen puoleen, jos joidenkien sellainen märkä uni toteutuisi että Suomi lähtisi ensin Eurosta ja sitten EU:sta niin idästähän se meidän vertailuryhmämme löytyisikin ja sehän sopisi näille.
Turha olisi siinä selittää että ei me olla sitä venäläistä porukkaa vaan niin idässä kuin lännessä meidät laskettaisiin ensin Venäjän etupiiriin kuuluvaksi, sitten sen alamaiseksi ja lopuksi siihen kuuluvaksi...Halusimme taikka ei.

[xor_rox]

(...)

Hyvä keskustaväki,

Perustimme viime syksynä puolueen oman euroryhmän miettimään, mitä vaihtoehtoja meillä on tästä eteenpäin. Käyn läpi kolme erilaista polkua suhteessa euroon ja integraatiokehitykseen.

    1. Eurosta eroaminen tai sen hajoaminen
    2. Käytännönläheisen integraation tie
    3. Liittovaltiokehityksen tie

Aloitan kuitenkin vaihtoehtojen punnitsemisen keskustalaisillekin kovin herkällä aiheella, kriisimaiden auttamisella. Kannattaako euroa puolustaa, mitä se maksaa ja onko meillä vaihtoehtoja?

Euroon on totuttu, yritysten on helppo tehdä kauppaa euroalueella, kansalaisten ei tarvitse vaihtaa valuuttaa matkustaessaan ja se on osaltaan taannut matalat korot. Toisaalta kansalaiset, yritykset ja me päättäjät olemme lopen kyllästyneitä kriisimaiden auttamiseen ja yhteisen velan kasvattamiseen. On myös erittäin vaikea ymmärtää niiden maiden auttamista, joiden veroaste on merkittävästi meidän verotustamme alhaisempi.

Tarkastelen ensin Kreikkaa. Kreikka velkaantui matalien korkojen ja euroalueen vahvuuden suojissa muutamassa vuodessa kriisivaltioksi. Korot lähtivät jyrkkään nousuun ja lainahanat menivät kiinni. Euroalueen oli reagoitava nopeasti. Vaihtoehtoja oli kaksi: Kreikka menee nurin ja eroaa eurosta tai sitä tuetaan.

Eurojärjestelmästä eroamisprosessia ei ole sovittu, mutta se lienee mahdollista. Jälkikäteen on arvioitu, että Kreikan ero eurosta olisi silloisessa tilanteessa aiheuttanut ketjureaktion ja pelon koko eurojärjestelmän kaatumisesta.

Saksalainen tutkimuslaitos (Bertelsman Stiftung) on laskenut ketjureaktion vaikutuksia myös Suomelle. Jos Kreikan kriisi olisi nopeasti ajanut esimerkiksi Kreikan, Portugalin ja Espanjan hallitsemattomaan eroon eurosta, se olisi laskenut Suomen kansantuotetta yhteensä noin 25 prosenttiyksiköllä kahdeksan vuoden aikana. Jos suuruusluokka on oikea, se olisi aiheuttanut suurtyöttömyyden meillekin.

Tein epätieteellisen laskelman ja sain lopputulokseksi lähes 40.000 työtöntä. Pelkästään työttömyyden hoito olisi maksanut lähes 800 miljoonaa euroa vuodessa. Se olisi pudottanut myös julkisen talouden verotuloja noin 20 miljardilla eurolla kahdeksan vuoden aikana. Näin jälkikäteen arvioituna ja siinä tilanteessa ensiavun antaminen oli järkevää.

Sen sijaan oman arviomme mukaan Kreikan jatkopäätöksen aikana ei enää välttämättä ollut kysymys koko järjestelmän kaatumisesta, vaan pelkästään Kreikasta. Saksalaistutkijoiden arvion mukaan pelkästään Kreikan irtaantuminen eurosta olisi alentanut Suomen bruttokansantuotetta kaksi prosenttiyksikköä kahdeksan vuoden aikana. Tätä vasten tarkasteltuna Kreikan apu olisi kannattanut rajoittaa ensimmäiseen päätökseen ja päästää sen jälkeen maa irti eurosta. Kukaan ei voi kuitenkaan tietää tätä varmuudella.

Samaan saksalaisarvioon suhteutettuna Portugalin ero eurosta olisi aiheuttanut Suomessa reilun 2000 ihmisen työttömyyden ja yli miljardin euron verotulojen menetykset kahdeksan vuoden aikana. Jos Portugali selviää ilman lisätukea, sen tukeminen on ollut suomalaisten kannalta järkevää. Jos joudutaan auttamaan lisää, kokonaisuus kääntyy helposti miinukselle.

Samalla tavalla voidaan tarkastella myös Irlantia. Sen osalta tulos on hieman Portugalia positiivisempi. Senkin tukeminen on kannattanut, jos maata ei tarvitse auttaa merkittävästi lisää.

Tässä tarkastelussa Kyproksen auttamista ei voi pitää järkevänä, vaikka summat ovat pienempiä. Kyproksen apupakettia voidaan mielestäni perustella vain sillä, että euroalue halutaan säilyttää nykyisen kokoisena. Kyproksen tilanteen tekee erikoiseksi myös se, että maan pankkitoimintaan liittyy rahanpesua ja harmaata taloutta koskevia epäilyjä. Maa on myös yksi Euroopan sisäisistä veroparatiiseista. Esimerkiksi yritysten maksama vero on ollut vain 10 %.

Espanjan tukipäätös on aivan eri asia, koska siinä on kysymys pankkien suorasta auttamisesta. Suurten maiden kokonaisvaltaiseen auttamiseen ei mikään yhteisvastuullinen operaatio riitä. Vain Euroopan Keskuspankin setelipaino kykenee hoitamaan Espanjan, Italian tai Ranskan kokoisen ongelman.

Eli jälkikäteen arvioiden Kreikan ensimmäinen tukipaketti on järkevä, mutta seuraavat jo kyseenalaisempia. Portugal ja Irlanti ovat perusteltavissa, mikäli ne selviävät ilman lisäapua. Hieman eri mekanismeilla hoidetut Islanti ja Latvia ovat näillä näkymin johtaneet toivottuun lopputulokseen.

Kriisin ketjureaktiovaikutuksista ja yksittäisen maan eroamisesta on erittäin vaikea esittää tarkkoja arvioita jälkikäteen, saati sitten etukäteen. Aivan toinen kysymys on se, miten tähän on jouduttu. Euroalueella ei noudatettu talouskuria koskevia sopimuksia. Jälkikäteen arvioituna prosessissa on tehty paljon virheitä, pahin ehkä Kreikan hyväksyminen osaksi yhteisvaluuttaamme vuonna 2000. Insinöörinä sanoisin, että euro on keskeneräinen prototyyppi, joka otettiin liian nopeasti ja liian laajalti käyttöön.


Hyvät ystävät,

Palaan nyt Suomen vaihtoehtoihin. Ensimmäisenä tarkastelen eurosta eroamista tai sen hajoamista.

Kuten edellä totesin, eroamiselle ei ole määritelty prosessia. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen perussuomalaisille tekemän selvityksen mukaan pienen, taloudeltaan vahvan maan ero järjestelmästä olisi helpompi kuin kriisimaan eroaminen. Siihenkin liittyy paljon poliittista ja juridista epävarmuutta. Uskon, että eurojärjestelmä voisi kestää pienen maan eron, mutta suurten maiden eroaminen kaataisi koko järjestelmän.

Jotkut ovat spekuloineet pohjoisella eurolla, jossa eivät olisi mukana Etelä-Euroopan kriisimaat. Tällainen valuutta-alue olisi kuitenkin Saksan ja Ranskan näkökulmasta liian pieni. Suomen kannalta se voisi johtaa liian vahvaan euroon ja sitä kautta kilpailukyvyn heikkenemiseen.

Entä pärjäisimmekö Ruotsin kanssa euron ulkopuolella yhteisessä valuutassa? Taloutemme ovat aika yhteneväisiä ja sen vuoksi syklisyys vahvistuisi. Valuutta-alue jäisi vielä liian pieneksi ja alttiiksi kansainvälisen pääomaliikkeiden vaihteluille. Norjan liittyminen joukkoon parantaisi tilannetta maan erilaisen teollisen rakenteen ja vahvan talouden ansiosta, mutta se ei ole realistinen näkymä.

Tämän ensimmäisen polun tarkastelu johtaa ajattelussani siihen, että sanomme edelleen kyllä eurolle.

Toinen polku on käytännönläheisen integraation tie. Tämä vaihtoehto pitää sisällään sen, että euroalue pysyy koossa ja Suomi siinä mukana. Tällä hetkellä Eurooppa ajelehtii ilman tietoa siitä, mihin suuntaan ollaan menossa. Halutaanko mennä yhdessä vai erikseen? Yhteistä näkemystä on vaikea löytää.

Yhteisvaluuttamme ei kestä ilman yhteisten pelisääntöjen tarkistamista ja ennen kaikkea niiden noudattamista. Euroopassa tarvitaan lisää talouskuria ja pankkivalvontaa. Euroa perustettaessa sovittiin, että toiset jäsenvaltiot eivät saa maksaa toistensa velkoja. Jokaisen jäsenvaltion on vastattava omasta taloudestaan. Tähän alkuperäiseen sääntöön on palattava mahdollisimman pian.

Käytännönläheisen integraation tiellä täytyy ripeästi korjata tähän saakka tehdyn työn virheitä ja puutteita. Kriittistä keskustelua tulee käydä siitä, mitkä tehtävät kuuluvat unionin tasolle ja mitkä on parempi hoitaa kansallisella tasolla. Etenemisen vauhtia on säädettävä siten, että kaikilla toimilla on kansalaisten tuki. Tämä vaatii nöyryyttä ja turhaksi koettavan normiston purkamista.

Kolmas vaihtoehto on liittovaltiokehitys. Talousasiantuntijat, varsinkin amerikkalaiset, väittävät, ettei valuuttaunionia voi olla ilman liittovaltiota. Tämä käsitys on myös monella eurooppalaisella toimijalla.

Saksalaiset ovat vastustaneet yhteistä velkaa. He haluavat kuitenkin tiivistää poliittista unionia. Sen sijaan Etelä-Euroopan maiden tavoitteena on yhteinen velka, mutta he vastustavat poliittisen päätösvallan valumista Brysseliin. Tästä voi hyvinkin seurata sellainen kompromissi, että samaan aikaan syvennetään poliittista unionia ja hyväksytään yhteinen velka. Silloin ollaan tulonjakounionissa, pitkälle kehittyneessä liittovaltiossa, mikä ei vastaa keskustalaista käsitystä Euroopan kehityksestä. Saksan kyljessä ja ytimessä kulkeminen onkin yhtäkkiä ajanut Suomen sellaiseen tilanteeseen, mitä Suomi ei tavoitellut.


Hyvä keskustaväki,

Keskustan vaihtoehto näistä kolmesta on käytännönläheisen integraation tie. Haluamme säilyttää EU:n ja euron. Unioni on meille itsenäisten valtioiden liitto.

Haluamme lisää talouskuria. Jäsenvaltioiden on voitava luottaa siihen, että kaikki pitävät kiinni yhteisistä sopimuksista.

Pankkivalvonnassa tarvitaan yhdentymistä ja yhteisiä sääntöjä. Tarvitsemme sääntelyn, missä normaalin pankkitoiminnan ja suurta riskiä sisältävän finanssisijoitustoiminnan väliin rakennetaan palomuuri. Riskien toteutuessa ylisuurta riskiä ottaneet pankit joutavatkin mennä markkinataloudessa nurin. Veronmaksajan tehtävä ei ole pelastaa pankkeja, vaan velkojan vastuu on tehtävä selväksi. Sen sijaan normaalin talletus- ja lainaustoiminnan tulee jatkua kaikissa olosuhteissa ja talletukset tulee pystyä suojaamaan 100.000 euroon saakka.

Yhteisten rahastojen ja mekanismien rakentamisessa täytyy olla varovainen ja keskittyä sen sijaan yhteisten pelisääntöjen luomiseen. Pankkien valvonta on kuitenkin järjestettävä yhteisesti EU-tasolla, koska pankkitoiminta on rajat ylittävää.

Yhteistä velkaa ei saa kasvattaa myöskään yhteisen talletussuojan kautta. Sen sijaan tarvitsemme pelisäännöt sille, miten jokainen jäsenvaltio rakentaa oman, riittävän suojamekanisminsa talletuksille. Myös pankkien välinen kilpailu vakavaraisuudessa ja turvallisuudessa on säästäjän näkökulmasta tervetullutta.

Pidämme euron puolustamista tarpeellisena, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Kriisirahastoja ei pidä kasvattaa, mutta EKP:n ja IMF:n roolia kriisin ratkaisussa voidaan vahvistaa. Kriisin hoidossa korostamme ensiavun luonnetta. Sen jälkeen kriisimaan on itse tehtävä tarvittavat toimet velkaantumisen pysäyttämiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi. Kriisi pitää hoitaa valtioiden kautta, suoraa pankkitukea olemme vastustaneet. Kriisin hoitaminen ei myöskään saa johtaa euromaiden yhteiseen velkaan kuten eurobondeihin.

Lisäksi meidän on palattava mahdollisimman nopeasti periaatteeseen, että jokainen jäsenmaa vastaa itse veloistaan. Voi sanoa, että euroalueella ei ole noudatettu yhteisvaluutan käyttöohjeita. Lisävahinkojen välttämiseksi ensiapu on ollut tarpeen. Jatkossakin on tapauskohtaisesti tarkasteltava, mikä on välttämätöntä ensiapua ja mikä ei. Viallisten prototyyppien päästäminen markkinoille on kallista puuhaa.


Hyvät ystävät,

Keskusta haluaa, että EU ottaa suuremman roolin suurissa asioissa ja jättää pienet asiat jäsenvaltioiden huoleksi. Olemme hahmotelleet työnjakoa kansalaisten ja erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden näkökulmasta. Tässä tilanteessa voisi puhua työnjaon kakkarasta.

1.      Alkion ihmiskäsityksen mukaan korostamme kansalaisten omaa vastuuta omasta elämästä ja lähimmäisistä.

2.      Kotikunta hoitaa lähipalvelut ja elinvoiman kehittämisen.

3.      Maakunta järjestää meille kotikuntiin vaativimmat palvelut kuntien välisellä yhteistyöllä.

4.      Suomi Euroopan unionin jäsenvaltiona vastaa esimerkiksi turvallisuudestamme, julkisista palveluista ja perusturvasta, toimivasta infrasta, ulko- ja puolustuspolitiikasta, sivistyksestä, tieteestä ja tutkimuksesta sekä yrittäjyyden ja työpaikkojen syntymisen edellytyksistä.

5.      Euroopan unionille kuuluvat suuremmat asiat kuten rauha ja vakaus, yhteismarkkinoiden toimivuus, ilmastonmuutoksen torjunta sekä osaltaan ulkosuhteiden hoito. Euroopan unionin on osaltaan huolehdittava kilpailukykymme kehittymisestä. Tämä ei ole helppo tehtävä. Euromaiden yhteisvastuulla on yhteisen valuuttamme toimivuus.

6.      Koko maapallon näkökulmasta meidän kaikkien on tehtävä töitä Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla köyhyyden poistamiseksi, luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi sekä neljän maailmanlaajuisen ongelman, ilmastonmuutoksen, ruoka-, vesi- ja energiapulan ratkaisemiseksi.



Euroopan unioni on ennen kaikkea rauhan unioni ja poliittinen projekti. Emme saa unohtaa toisen maailmansodan jälkeistä aikaa ja niitä syitä, miksi EU perustettiin. Tulevana kesänä Kroatia liittyy unioniin. On kulunut vain vähän yli 20 vuotta, kun sen maaperällä sodittiin. Euroopan rajojen tuntumassa tapahtuu joka päivä vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Vain yhteistyörakenteilla ja yhteistyötä tiivistämällä voimme estää tällaiset kauheudet.

Unionin pitää olla vahvempi toimija harmaan talouden, korruption ja veroparatiisien torjunnassa sekä hyvän hallintotavan levittämisessä. Harmaan talouden arvioidaan olevan Euroopassa noin 1850 miljardia euroa. Jos se olisi normaalin verotuksen piirissä, Euroopassa ei olisi talouskriisiä. Kaikkien jäsenmaiden julkinen talous olisi kunnossa. Veroparatiisit Euroopan unionin sisällä syövät poliittista uskottavuutta, erityisesti nyt kun talouskriisit ovat levinneet myös näihin maihin.

Lisää yhteistyötä tarvitaan rikollisuuden torjunnassa Schengenin alueella ja sen ulkorajoilla. Lisätoimia tarvitaan myös ihmiskaupan ja huumeiden leviämisen estämiseksi.

Ainoastaan vahva EU pystyy toimimaan ilmastonmuutoksen, ruoka-, vesi- ja energiapulan ratkaisemiseksi maailmanlaajuisesti. Ilmastopolitiikka ja uusiutuvan energian edistäminen ovat hyvin keskustalaisia tavoitteita.

Ulkopolitiikassa tarvitaan enemmän tekoja ja toimintaa. Vain yhdessä voimme olla vahva globaalisti. Vapaakauppaa on kehitettävä muiden talousalueiden kanssa.

(...)

Kauniita olivat puheet vuonna 2013. Näistä ylevistä tavoitteista ei taida olla enää tietoakaan, vaan nyt mennään ajopuuna ja odotellaan uutta eurostohallitusta budjetteineen päivineen.

[Micke90]

Tahti on nyt alle 100 nimeä tunnissa.

[Man in a Suit]

Tahti on nyt alle 100 nimeä tunnissa.

Tahti kiihtynee taas kun Kreikka-rahojen jakoa on lehdissä enempi.

Miellyttävää huomata että Kreikka III näyttää herättäneen kansainvälisen keskustelun, ekonomistit suosittelevat Suomen, Saksan, Belgian yms eroa eurosta. "Euro on ikuinen" julistavat puupäät yhä mutta minun mielestä tappi on irti veneen pohjasta nyt Kreikka III kanssa ja vuoto alkaa hiljalleen kastelemaan varpaita. Mitä enemmän vettä pääsee sisään, sitä vaikeampi tilannetta on enää korjata. Muutama arkunnaula lisää (esim Portugali tai Espanja pyytävät lisää rahaa, yms) ja juttu alkaa kusemaan jo todella pahasti.

[Micke90]

Kreikka venkoilee jo tukipaketin ehtojen kanssa

Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras aikoo vetää parlamentin äänestyksestä pois ikävimmät kohdat.

Mitäs minä sanoin? 

[Uuno Nuivanen]

Kreikka venkoilee jo tukipaketin ehtojen kanssa

Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras aikoo vetää parlamentin äänestyksestä pois ikävimmät kohdat.

Mitäs minä sanoin? 

Vähän kuin olisit ennustanut että aurinko nousee idästä.

[Micke90]

28 000 tänään klo 18:19. 

[Myrkkymies]

Kannattaa muistaa, että Väyrynen järjestää vielä kiertueen, jossa hän kerää paperilapuilla ääniä. Silloin tulee todennäköisesti piikki myös kansalaisaloite.fi:ssä.

[Micke90]

"Euron loppu hyödyttäisi kaikkia"

Euroalueen hajoaminen ei suistaisi euromaiden taloutta kaaokseen. Päinvastoin, rahaliiton loppu olisi euromaiden kivuttomin ja nopein tie talouskriisistä uuteen kasvuun. Näin väittää Euroopan arvostetuimpiin kuuluva analyysiyhtiö, jonka mukaan tavoitteissaan epäonnistunut rahaliitto vain pitkittää euroalueen taantumaa.

Vanha uutinen, mutta ajattelin nostaa sen esiin.

[Econ101]

Kommenttien perusteella aika monelta jää huomaamatta se, mikä euro oikeastaan on. Euro on kelluva valuutta mutta euromaiden kesken valuuttakurssi on kiinteä (1:1). Siksi euroa asiantuntijapiireissä pidetään melko analogisena kultakantajärjestelmän kanssa.

Eurosta huolimatta Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde ja ulkonen kilpailukyky eri euromaihin nähden ei ole kadonnut minnekään. Nyt yhtälössä vain ei enää ole nimellistä valuuttakurssia mukana, vaan euromaiden kesken kilpailukyky muuttuu inflaatio- ja tuottavuuskehityserojen mukaan.

Kiinteän valuuttakurssin ongelma maille, jotka ovat mukana järjestelmässä, on niin sanotuissa epäsymmetrisissä shokeissa. Eli nyt kun Suomea on kohdannut negatiivinen tuottavuusshokki samaan aikaan kun Saksa sen kuin porskuttaa, ei Suomella eurossa ole mekanismia, joka automaattisesti vakauttaisi Suomen ulkoista tasapainoa Saksan suhteen. Tai on mutta se on talouskasvu ja työttömyys.

Jos Suomella olisi itsenäinen, kelluva valuutta, tuottavuushokin takia valuuttamme nimellinen arvo olisi laskenut Saksan suhteen eikä reaalinen kilpailukykymme olisi heikentynyt niin paljon kuin se on nyt tehnyt. Nyt sen sijaan suomalainen työttömyys kasvaa niin kauan kunnes suomalainen hintataso on tippunut riittävästi ja reaalinen valuuttakurssi on tasolla, jolla Suomi on kuronut kiinni menettämänsä kustannuskilpailukyvyn.

Kelluvan valuutan arvo muuttuu vaikka keskuspankki ei tekisi mitään, vaikka totta kai itsenäisen rahapolitiikan oloissa keskuspankki voi löysentämällä rahapolitiikkaansa vaikuttaa siihen miten valuutan ulkoinen arvo kehittyy. On kuitenkin ehdottomasti huomattava, että keskuspankkien rahapolitiikan tavoitteena on haluttu inflaation taso, ei valuuttakurssimuutos suuntaan tai toiseen.

[Micke90]

2000 nimeä tullut tänään.

[Raksa_Mies]

Väyryne hättäili ton aloitteen kanssa. Aika ei ole vielä likimainkaan kypsä erolle.

[Atte Saarela]

Sijoittajan näkemys euron hajoamisesta.. On sitä mieltä että Suomi saattaa lähteä eurosta ennen Saksaa..

http://seekingalpha.com/article/3343115-the-swiss-economy-proves-that-germany-should-ditch-the-euro

Kirjoittajan mielestä Saksakin roikkuu eurossa koska pelkää vientiteollisuutensa kilpailukyvyn romahtavan, mutta olen samaa mieltä että Sveitsin esimerkki osoittaa että pelko on turha.

[Micke90]

Tilanne vuorokauden vaihtuessa:

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=101785.0;attach=44001;image)