2015-07-04 Kaleva: Koulutustaso heijastelee maa­han­muut­toa­sen­tei­ta

[Eino P. Keravalta]

Minä olen käynyt vain autokoulun ja silloinkin join väliajalla viinaa.

Haluaisin kuitenkin sanoa, että periaatteessa saattaa olla siten, että abstraktiin todellisuuden hahmottamiseen tottunut ihmisyksilö on taipuvaisempi ikäänkuin puskuriksi itsensä ja todellisuuden välille keksimään erilaisia selitysmalleja siitä, miksi asiat eivät olekaan niin kuin niiden pitäisi jonkun ideologian mukaan olla, kun taas oppimaton ihminen ei ole tottunut selittämään, tulkitsemaan ja käyttämään abstraktioita poisselittämään ikäviä ilmiöitä, vaan kadunmies näkee asiat alastomina ja itseasiassa paljon lähempänä todellista laatuaan kuin akatemian maailmoissa varttunut, monitahoisiin selittelyihin tottunut 'älykkö'.

[Veikko]

Onhan se jo itsestään selvää, että täytyy olla sekä kouluttamaton että tyhmä, jos ei halua tällaista omille nurkilleen:

[img height=180 Width=430]https://assets.jungefreiheit.de/2015/07/59723895-860x360.jpg[/img] *

* Kuva Haagissa jo neljättä päivää jatkuneista "maahanmuuttajien" mellakoita.


(Toisaalta, ihan vakavissani, en oikein luota tuon "tutkimuksen" - Taloustutkimus taisi olla taas toteuttajana - tieteelliseen laatuun.)

[valla_valla]

Voisko tässäkin, kuten niin monessa muussakin, olla kyseessä se, että kehitysmaamuslimit ja normaalit täyspäiset eurooppalaiset- aasialaiset- amerikkalaiset sekoitetaan samaan soppaan. Jos minulta kysytään, olenko maahanmuuttoa vastaan vai puolesta, haluan aina tehdä tarkentavan kysymyksen. Keitä laitetaan otsikon "maahanmuuttajat" alle.

Moni "kansainvälista uraa" tekevä korkeakoulutuja lienee varsin myönteinen maahanmuuttoon, koska luultavimmin listaa maahanmuuttajiin- hiukan stereotypisesti sanoen- lontoolaisia pisnis- miehiä ja vinosilmäisiä it- nörttejä. 

[Yhteisöjäävi]

Minä olen käynyt vain autokoulun ja silloinkin join väliajalla viinaa.

Eino P., kaiken tähän asti lukemani perusteella tätä on hyvin vaikea uskoa, mutta uskon nyt kuitenkin, koska niin sanot. Olen itse läheltä nähnyt, kuinka tietty tutkinto tekee itsekkääksi, omahyväiseksi ja suorastaan kusipäiseksi itsekorostajaksi, joten tämä polku on itseltäni suljettu. Pian kahden korkeakoulututkinnon kanssa tallustaessani en tunne minkäänlaista ylpeyttä itse tutkinnoista. Jos sitä jostakin tunnen niin niistä asioista ja oivalluksista, joita olen tekemäni työn myötä tavoittanut. Sivistys ei ole kuorta, ei pintaa, ei muotoa. Se on jotakin paljon enemmän ja vaikeampaa. Sitä voi olla paljon enemmän kapakasta yömyöhään kotiin ryömivällä naapurilla kuin emeritusproffalla, joka on elänyt elämänsä samanmielisten muodostamassa ajattelemattomuuden kuplassa.

[Eino P. Keravalta]

Hyvä Yhteisöjäävi,

Vaikkeivät koulun penkit suuresti olekaan kuluneet minun persusteni vuoksi, haluan kuitenkin sanoa, että arvostan heitä, jotka ovat sinnitelleet lukujen kanssa ja suorittaneet tutkintoja.

Olen kuitenkin siinä käsityksessä, että titteleitä olennaisempaa on valpas mieli, avoimuus, tiedon halu, kyky kyseenalaistaa itseään ja jopa tietynlainen humoristinen flirttailu tiedon valtameren kanssa.

Pelkkä tieto saa ahtaan mielen vieläkin ahtaammaksi, mutta valpas mieli ottaa vaarin kaikesta ja lisää sen varastoonsa joko myöntäväksi tai puoltavaksi seikaksi.

[Yhteisöjäävi]

Eino, osut taas ytimiin. Olen tuosta kaikesta täsmälleen samaa mieltä.

Olen yhä useammin ajatellut sitä, miten me kykenisimme opettamaan muillekin sitä, että nuivuus ei ole sivistymättömyyttä eikä oppimattomuutta vaan sivistyneisyyttä ja valistusta kaiken yläpuolelta ohjaillun mielipiteenmuokkauksen vastapainona. Luulen, että tässä on tavallaan välttämättä myös kyse henkilöhistoriallisesta kypsymisestä. Myönnän aivan suoraan ja häpeilemättä, että ennen kuin itse tulin isäksi, minulle oli lähes yhdentekevää, mitä multikultti merkitsee kasvavien lasten kannalta. Nyt kun en enää voi olla välinpitämätön tämän kysymyksen suhteen, katson ratkaisevaksi sen, miten nuivuutta voisi saattaa ymmärrettäviksi niillekin, jotka sitä ymmärrettävistä syistä vieroksuvat. Meistä itse kukin toimikoon opettajina ja opastajina. Meillä on siinä mielessä loistava lähtöasetelma, että meidän ei tarvitse propagoida eikä myötäillä minkäänlaisen indoktrinaation vaatimuksia. Meillä on puolellamme sellainen juttu kuin totuus ja kokemukseen perustuva tieto. Se riittänee.

[Muuttohaukka]

---
en tunne minkäänlaista ylpeyttä itse tutkinnoista. Jos sitä jostakin tunnen niin niistä asioista ja oivalluksista, joita olen tekemäni työn myötä tavoittanut. Sivistys ei ole kuorta, ei pintaa, ei muotoa. Se on jotakin paljon enemmän ja vaikeampaa. Sitä voi olla paljon enemmän kapakasta yömyöhään kotiin ryömivällä naapurilla kuin emeritusproffalla, joka on elänyt elämänsä samanmielisten muodostamassa ajattelemattomuuden kuplassa.

Minä kyllä tunnen ylpeyttä itsestäni ja siitä, että sain mahdollisuuden suorittaa tutkinnon. Yritin toistakin ensin mutta kykyni eivät vain riittäneet.
Ei se tutkinto itsessään ketään sivistä. Se antaa vain tiedon pohjaa ja myös sinnikkyyttä ja kyllä joitan kursseja suoritettuani olin tdella ylpeä tekmisistäni. Se ensimmäinen yritys oli liian vaativa kapasiteetilleni.

Opintojeni kautta sain mahdollisuuden mennä sinne, minne halusin, enkä ole hetkeäkään valintojani katunut. Päinvastoin.

Muutaman proffankin tunteneena voin sanoa, että sain siihenkin mahdollisuuden. Muutaman väitöstiöaisuuden et karonkan kokeneena en sanoisi ihan kaikkia kuplivaksi omajoukoksi.

Olen myös omakohtaisesti kokenut yömyöhäisen ryömimisen ja sen tuottaman ajattelemattomuuden. Siitä en ole ylpeä- en ole koskaan ollutkaan. Mutta sen kautta olen saanut oppia tuntemaan muitakin hyvin erilaisia pallontallaajia.

Mutta edelleenkin nuivuutta on joka paikassa. Harmillisesti se vain ei näytä konkretisoituvan.

[Noottikriisi]

Toistan vielä tosiasian johon tässä on jo useammassakin viestissä viitattu.

Tietysti vähemmän koulutetut ovat kriittisempiä maahanmuuttoa kohtaan. Valtaosa maahanmuuttajista on kouluttamattomia ja osaamattomia. Heidät koulutetaan ja tukityöllistetään juuri niille aloille joita suomalaisetkin huonosti koulutetut tekevät.

Seurauksena suomalaiset huonosti koulutetut saavat naapureikseen ja työkavereikseen sopeutumattomia, kielitaidottomia, toistaitoisia tai jäävät työttömiksi kun työnantaja saa tukityöllistettyjä ja oikeuksistaan tietämättömiä kehitysmaalaisia tilalle orjatyöehdoilla.

Maahanmuuttoa ajavat tahot eivät kerro tätä tosiasiaa vaan ne haluavat vihjaillen antaa ymmärtää että koulutus/viisaus/älykkyys tekisi ihmisistä parempia mielipidejohtajia jotta lukija saataisiin vakuutettua että kannattaa vaihtaa oma perusteltu mielipiteensä älykköjen kuplamielipiteeseen.

[Mehud]

Koulutettu ihminen voi verhota sairaalloisen ideologiansa tutkinnon suomaan kaapuun ja sen varjolla esittää väärää tietoa totuutena. Normaalit koulutetut käyttävät oppejaan hyödyksi ja rakentavat yhteiskuntaa. Siksi heistä ei koskaan kuullakaan mitään, sillä he ovat yhteiskuntaa hyödyttäviä veronmaksajia, eikä sillä päästä päivystäväksi dosentiksi tv-ohjelmaan puhumaan paskaa.

[Luotsi]

"Vasemmistoliiton, vihreiden ja rkp:n äänestäjistä lähes puolet kannatti pakolaiskiintiöiden suurentamista. "

Tässä asia, jota en ymmärrä: nämä puolueet ja useimmat heidän kannattajistaan pitävät tärkeänä mm. ilmastonmuutoksen ehkäisemistä, sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien lisäämistä ja samat puolueet ja heidän kannattajansa ovat kaikkein innokkaimmin ottamassa lisää pakolaisia maahamme. Nämä pakolaiset sitten oppivat varsin pian kuluttamaan länsimaiseen tapaan ja viis veisaavat ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta. Nämä pakolaiset tai ainakin se yksi tietty porukka on varsin eri linjoilla sukupuolten tasa-arvosta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien lisäämisestä.

Onko siis yllä mainituille puolueille ja heidän kannattajilleen oikeasti tärkeää nämä asiat? Vai eivätkö he näe mitään ristiriitaa tai ongelmaa tässä? Valikoivasti lukutaidottomuus ja ajoittainen sokeus varmaan helpottaa heitä perustelemaan kantansa eli että pakolaisia pitää ottaa lisää...

Humanisteille logiikka ja looginen päättely yleensäkin on kauhistus - se sotii hyviä ja oikeita humanistisia mieilipiteitä vastaan, aiheuttaa kognitiivista dissonanssia sekä päänkivistystä. Siispä se yksinkertaisesti torjutaan.

[Yhteisöjäävi]

Muuttohaukalle haluaisin vielä täsmentää sitä, että en suinkaan väheksy kenenkään suorittamia tutkintoja - paitsi ehkä näitä kulttuuristen kohtaamisten laskostumista namibialais-pohjoismaalaisissa konteksteissa tutkivia subjektiivisten mielleyhtymien kavalkadia esitteleviä runoelmia.

Näen vain niin, että jos todella haluaa tutustua toiseen ihmiseen, on miltei ensimmäisenä riisuttava kysymykset koulutustaustasta ja uskallettava toisen eteen kysyen: Kuka sinä olet? Tällainen kysymys vaatii todellista rohkeutta, koska samalla on oltava valmis paljastamaan, kuka minä olen. Kuka minä olen! Tässä se on elämänmittainen kysymys tai huutomerkki.

[valla_valla]

Niin ja mitä tarkoitetaan koulutetulla? Peruskoulutettu? Lukioitettu? Ammattikoulutettu? Yliopistoitettu? Onko sähköinsinööri sellainen "koulutettu", joka ei enää ajattele maanläheisesti vaan mokuttaa? Onko lyhyitä ammattikursseja käynyt nuiva, mutta lukiessaan sähköalaa vaikkapa hälytinlaiteasennusten suunnittelijaksi jo sitten niitä mokuttajia? Miten korkeastikoulutettu it- alan asiantuntija olisi jotenkin ei- nuivempi kuin kouluttamaton siivooja?

Moni käy kouluja siksi, että saa siistin hyväpalkkaisen sisätyön, mutta en usko kenenkään kouluttautuvan siksi, että alkaa monikulttuurituttaan.

[Muuttohaukka]

---

Kuka sinä olet? Tällainen kysymys vaatii todellista rohkeutta, koska samalla on oltava valmis paljastamaan, kuka minä olen. Kuka minä olen! Tässä se on elämänmittainen kysymys tai huutomerkki.

Kyllä olen todellakin joutunut avaamaan itseni ja jättämään kaiken "koulutuksen" oven ulkopuolelle. Vastaus on löytynyt monen vuoden jälkeen ja olen oppinut arvostamaan ihan muita asioita monessa ihmisessä kuin tutkinto. Se on ollut pitkä ja kivikkoinen tie. Mutta se on kannattanut ja kantaa edelleenkin.

[Maastamuuttaja]

Tekisiköhän vaikka jalosen jussi tutkimuksen, jossa vertailtaisiin eri alueita niiden mamupitoisuuden pohjalla. Lisääntyykö vai väheneekö negatiivisuus/positiivisuus asuinalueen pitoisuuksien mukaan.

[Ajattelija2008]

Kyllähän koulutus vaikuttaa maahanmuuttoasenteisiin. On selvä, että "turvapaikkabusinekseen" perehtyneet suhtautuvat siihen negatiivisemmin, elleivät itse tienaa leipäänsä tuosta epärehellisestä busineksesta.

[Endsong]

Minä olen käynyt vain autokoulun ja silloinkin join väliajalla viinaa.

Eino P., kaiken tähän asti lukemani perusteella tätä on hyvin vaikea uskoa, mutta uskon nyt kuitenkin, koska niin sanot. Olen itse läheltä nähnyt, kuinka tietty tutkinto tekee itsekkääksi, omahyväiseksi ja suorastaan kusipäiseksi itsekorostajaksi, joten tämä polku on itseltäni suljettu. Pian kahden korkeakoulututkinnon kanssa tallustaessani en tunne minkäänlaista ylpeyttä itse tutkinnoista. Jos sitä jostakin tunnen niin niistä asioista ja oivalluksista, joita olen tekemäni työn myötä tavoittanut. Sivistys ei ole kuorta, ei pintaa, ei muotoa. Se on jotakin paljon enemmän ja vaikeampaa. Sitä voi olla paljon enemmän kapakasta yömyöhään kotiin ryömivällä naapurilla kuin emeritusproffalla, joka on elänyt elämänsä samanmielisten muodostamassa ajattelemattomuuden kuplassa.

Jep, ei se tutkinnon suorittaminen sinällään ole yleensä sellainen asia, josta olisi varaa olla erityisen ylpeä. Sisäänpääsy oppilaitokseen ratkaistaan ottamalla siivilään tietty määrä hakijamateriaalia ja siivilöimällä siitä sopivalla sihdillä haluttu määrä läpi. Pääsykokeeseen valmistautuminen (ja sisälle pääseminen) yleensä vaatii siinä määrin saman pääsykoemateriaalin liki mielipuolista survomista kalloonsa yhä uudelleen ja uudelleen, että voi miettiä, kestääkö sitä ylipäätään muut kuin tavalla tai toisella luonnehäiriöiset puupäät.  Tässä mielessä sisäänpääsyä ja opiskelua esim. yliopistossa voikin pitää häpeätahrana, stigmana, joka vihjaa merkityn henkilön kärsivän vakavista luonnehäiriöistä, kuten auktoriteettiuskoisuudesta, heikkomielisyydestä, lammasmentaliteetista, inflatoituneesta egosta sekä ylikehittyneestä (itsetarkoituksellisesta) kunnianhimosta ja vallanhimosta. Samat ominaisuudet auttavat myös opintojen suorittamisessa. Tilannetta pahentaa vielä se, että - toisin kuin voisi kuvitella - yliopistokoulutus ei juuri kannusta oman ajattelukyvyn kehittämiseen. Päinvastoin, siitä usein rangaistaan. Perusteluna tälle on, ettei maisteritason opintojen ole edes tarkoitus opettaa ajattelemaan itsenäisesti, vaan rakentaa valmiuksia itsenäiselle ajattelulle. Vasta väitöskirjavaiheessa, joka ei suurimmalle osalle koskaan koita, on lupa ajatella itse, ainakin teoriassa. Siksi ei ole mitenkään yllättävää, jos korkeakoulutetut uskovat tavanomaista enemmän erilaisiin järjenvastaisiin muoti-ideologioihin.

[Yhteisöjäävi]

Niin ja mitä tarkoitetaan koulutetulla?

Erittäin hyvä kysymys. En tiedä vastausta. Itse ajattelen, että koulutettu on sellainen, jolla on kyky tietää, mitä tietää ja mitä ei tiedä. Erno Paasilinnan tunnetun aforismin mukaan on oppineita ja on opetettuja. Tavallaan symppaan tätä näkemystä, tavallaan en. Mikä tahansa puskasta huutelu ei mielestäni ole merkki itseoppineisuudesta eikä mikä tahansa akateemisen poteron suojista heitetty itsestäänselvyys merkki oppineisuudesta.

Olen ajatellut, että koulutususkovaisuus on eräänlainen henkisen alaikäisyyden alalaji, josta päästään irti, jos vain tullaan riittävän "oppineiksi". Samalla tajuan sen mahdollisuuden, että tällainen ajatus itsessään saattaa olla perverssi ja sotia sitä vastaan, mitä haluan puolustaa. Niin, mitä haluankaan puolustaa? No esimerkiksi sitä, että kenellä tahansa olisi mahdollisuus päästä kykyjensä edellyttämille asemille, että kuka tahansa voisi pelkäämättä näyttää sen, kuka todella on, ja että kuka tahansa saisi mahdollisuuden tulla siksi, kuka on.

Koulutus on jo sanana sidottu "kouluun", mutta itse asia, johon sana viittaa, ei mitenkään välttämättä liity instituutioon, joka olisi suljettavissa seinien sisään. Vaikka olen itse opiston kasvatti, olen myös monien sellaisten kasvattama, jotka eivät - onneksi - ole opistoa nähneetkään. Siksikin voin vähän omahyväisesti pitää itseäni "oppineena".

[nollatoleranssi]

Ottaen huomioon että millä tasolla keskustelua käydään, niin pakolaiskiintiöiden ja turvapaikanhakijoiden määrän nostamista ei pidetä minkään maan kannalta järkevänä ratkaisuna, vaan se nähdään pikemminkin ihmisoikeuskysymyksenä ja monikulttuurisuutena. Maahanmuuttajatkaan eivät ole oikeastaan niitä tulijoita, vaan saman koulutuksen omaavia "kollegoita". Eli vääristynyt käsitys tulee jo siitä, ettei osata ajatella silmiään pidemmälle.

Osa väestöstä hyötyy suoraan tulijoista rahallisesti, mutta suurimmalle osalle kannattajista sillä ei ole mitään merkitystä tuleeko 1000, 2000, 5000 vai 10.000. Tulijoiden vaikutukset eivät näy siinä omassa arjessa millään muulla tavalla kuin korkeintaan uutena ruokapaikkana. Mitään ongelmia ei nähdä ja niistä ongelmista ei suomalaisessa valtamediassakaan puhuta. Sitten jos ongelmia tuleekin, niin ne ongelmat kielletään kuin niitä ei olisikaan "Tekeväthän suomalaisetkin rikoksia...".

Suosio johtuukin paljolti tietämättömyydestä ja silmien sulkemisesta. Jos jollekin alueelle tulee ongelmia, niin silloin siltä alueelta muutetaan pois. Ongelmat eivät siis koskaan suoranaisesti kosketa sitä porukkaa, joka aihetta kannattaa, vaan joko siitä hyödytään tai sitten siitä ei ole itselle suurta haittaakaan.

[Totti]

Tällaisia tutkimuksiahan on välillä ollut muissakin maissa ja tulos on yleensä sama, eli koulutetut suhtautuvat maahanmuuttoon suopeammin. Tulos voi olla oikea eli asia todellakin on näin.

Näiden tutkimusten idea on esittää mahanmuutto hyvässä valossa tekemällä positiivinen "guilt by association" kytkentä maahanmuuton ja koulutuksen välillä. Ts. jos "viisaat" koulutetut kannattavat maahanmuuttoa, sen pitää olla hyvä asia. Käänteisesti; jos vähemmän koulutetut eivät kannata maahanmuuttoa, he joko eivät tiedä mistä puhuvat tai ovat muuten vaan tyhmiä.

Jos motiiveista siirrytään itse tulokseen, niin herää kysymys, miksi maahanmuuttoon suhtaudutaan positiivisemmin koulutetussa väessä?

Itse en usko selitykseen, että koulutetut jotenkin tietäisivät maahanmuuton olevan (objektiivisesti) hyvä asia. Kyse on pikemminkin siitä, että koulutetut yleensä pystyvä poimimaan rusinat pullasta mitä tulee maahanmuuttoon. He kokevat vain maahanmuuton (vähäiset) hyvät puolet eivätkä ota lainkaan osaa kaikkiin sen ongelmiin.

Koulutetuillahan on yleensä parempi yhteiskunnallinen asema ja asuvat alueilla, jossa maahanmuuttajia ei ole. Tämä immunisoi heidät mahanmuuton ongelmilta, jotka kasaantuvat juuri sinne missä vähemmän koulutetut asuvat. Koulutetut tavallaan eristäytyvät (ehkä tietämättäänkin) maahanmuuton arjesta ja voivat sen perusteella kuoria kermat päältä kuten:

- Saada hyvän olon tunne satunnaisen maahanmuuttajan auttamisesta (rahalla) missä avustuksen kohde on hyvin valikoitu (lapsi tai nainen) maksimoidakseen hyvät vibat. Suuriin ongelmiin kuten rikollisuuden ja työttömyyden korjaamiseen ei haluta osallistua koska ne ovat liian vaikeita asioita.

- Osallistua järjestettyyn stereotyppiseen kulttuurinvaihtoon katsomalla eksoottisia tanssiesityksiä tai ostamalla ulkolaista ruokaa kertakuiseen kokki-iltamaan suomalaisten kavereiden kanssa. Kadun todellinen maahanmuuttajakulttuuri raiskauksineen ja ryöstöineen jää kokematta.

- Leikkiä kosmopoliittia juhlimalla maahanmuuttoa etäältä omissa miljonäärikortteleissa kaukana suurista mamugetoista ja köyhälistön arjesta.


Väitän siis, että koulutettujen positiivinen maahanmuuttonäkemys johtuu sitä, että asia ei heitä koske eivätkä he edes tiedä mitä maahanmuuton arki on. Jos ongelmat tulevat liian lähelle, heillä on aina mahdollisuus karata muualle fanittamaan monikulttuurisuutta. Koulutetut eivät koskaan varsinaisesti koe uhkaa maahanmuutosta.
Lisäksi moni koulutettu on myös käynyt humanistisia laitoksia missä maahanmuuton positiivisuutta suorastaan syötetään oppilaille. Monikulttuurisesta tulee itsestään selvä oppi, jota ei edes ymmärretä kyseenalaistaa.

Viisaus maahanmuuttoasioissa ei siis välttämättä löydy "koulutetuista" vaan heiltä, joilla on omakohtaista kokemusta asioista ja/tai ovat aidosti perehtyneet sen problematiikkaan.

[Hamsteri]

Mitä korkeampi koulutus, sitä ihmeellisimmällä rationalisointi hamstereilla ihmiset perustelevat kaikkia älyttömyyksiä.

[valla_valla]

Niin ja mitä tarkoitetaan koulutetulla?

Erittäin hyvä kysymys. En tiedä vastausta. Itse ajattelen, että koulutettu on sellainen, jolla on kyky tietää, mitä tietää ja mitä ei tiedä. Erno Paasilinnan tunnetun aforismin mukaan on oppineita ja on opetettuja. Tavallaan symppaan tätä näkemystä, tavallaan en. Mikä tahansa puskasta huutelu ei mielestäni ole merkki itseoppineisuudesta eikä mikä tahansa akateemisen poteron suojista heitetty itsestäänselvyys merkki oppineisuudesta.

Olen ajatellut, että koulutususkovaisuus on eräänlainen henkisen alaikäisyyden alalaji, josta päästään irti, jos vain tullaan riittävän "oppineiksi". Samalla tajuan sen mahdollisuuden, että tällainen ajatus itsessään saattaa olla perverssi ja sotia sitä vastaan, mitä haluan puolustaa. Niin, mitä haluankaan puolustaa? No esimerkiksi sitä, että kenellä tahansa olisi mahdollisuus päästä kykyjensä edellyttämille asemille, että kuka tahansa voisi pelkäämättä näyttää sen, kuka todella on, ja että kuka tahansa saisi mahdollisuuden tulla siksi, kuka on.

Koulutus on jo sanana sidottu "kouluun", mutta itse asia, johon sana viittaa, ei mitenkään välttämättä liity instituutioon, joka olisi suljettavissa seinien sisään. Vaikka olen itse opiston kasvatti, olen myös monien sellaisten kasvattama, jotka eivät - onneksi - ole opistoa nähneetkään. Siksikin voin vähän omahyväisesti pitää itseäni "oppineena".

Koska alkuperäisessä uutisessa puhuttiin koulutuksesta, ei mielestäni pidä sekoittaman asiaan eräänlaista "henkistä  oppineisuutta", juuri tuota Paasilinnankin mainitsemaa asiaa. Filosofian opiskelu, tai eräänlainen "itsensä sivistäminen", eli "itseoppineisuus" tai miksi sitä nyt sitten kutsutaan. Yleissivistyskin voi olla sitä. Ja yleistieto. Kyseenalaistamisenntaito.

Mutta koulutuksellahan tarkoitetaan peruskoulua+ lukiota tai amista+ korkeakoulua+ yliopistoa jne. Nämä laitokset tähtäävät ammattiin, tosin yliopisto voi olla pelkästään sivistävääkin.

Olisi järjetöntä väittää, että rakennusmestari, insinööri tai vielä enemmän koulutettu, vaikka öljynporausinsinööri, olisivat jotenkin nuivempia tai ei- nuivempia kuin pelkän kuukauden puutarhakurssin käynyt.

[ikki]

eli maahanmuutto heijastaa tulotasoja ja on pohjimmiltaan luokkasotaa jossa rikkaat ja etuoikeutetut valkolaiset pyrkivät maahanmuuttajien avulla tappaa pois valkoiset köyhät

[nollatoleranssi]

Näiden tutkimusten idea on esittää mahanmuutto hyvässä valossa tekemällä positiivinen "guilt by association" kytkentä maahanmuuton ja koulutuksen välillä. Ts. jos "viisaat" koulutetut kannattavat maahanmuuttoa, sen pitää olla hyvä asia. Käänteisesti; jos vähemmän koulutetut eivät kannata maahanmuuttoa, he joko eivät tiedä mistä puhuvat tai ovat muuten vaan tyhmiä.

Vihreiden Ozan Yanar on vaatinut järkevämpää maahanmuuttokeskustelua. Luultavasti tämä keskustelun taso on sitä, joka miellyttää Ozania. Eli itse asiasta ei puhuta mitään, vaan ainoastaan sen vierestä.

[desperaato]

Haluaisin kuitenkin sanoa, että periaatteessa saattaa olla siten, että abstraktiin todellisuuden hahmottamiseen...

Juuri näin. Tässä korostuu kysymyksen asettelu. Jos kysytään maahanmuutosta erittelemättä tulijoita mitenkään, korkeakouluttautunut alkaa jaarittelemaan maahanmuutosta kokonaisilmiönä kun elämän kovan koulun käynyt kadunmies yhdistää maahanmuuton helpommin vain turvapaikkashoppaajiin.

[nollatoleranssi]

Koulutetuillahan on yleensä parempi yhteiskunnallinen asema ja asuvat alueilla, jossa maahanmuuttajia ei ole. Tämä immunisoi heidät mahanmuuton ongelmilta, jotka kasaantuvat juuri sinne missä vähemmän koulutetut asuvat. Koulutetut tavallaan eristäytyvät (ehkä tietämättäänkin) maahanmuuton arjesta ja voivat sen perusteella kuoria kermat päältä kuten:

Kokemukset ovat yleensä kahdenlaisia: joko erinomaisia (samalla alueella asuvista maahanmuuttajista) tai sitten vaihtoehtoisesti nähdään ainoastaan lahjoituskerääjien propaganda, kuinka millekin katastrofialueelle kaivataan uutta rahaa. Niissä kuvissa esiintyvät aina lapset (usein tytöt) ja naiset, kun todellisuudessa valtaosa turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista on yleensä nuoria miehiä.

Koko näkökulma on todella vääristynyt. Jos taas ongelmia tulee omaan maahan, niin ne ongelmat nähdään ns. surkeiden "rasististen" kanta-asukkaiden vikana.

[nollatoleranssi]

Yksi syy siihen miksi todellisuutta ei nähdä, johtuu valtamediasta ja toimittajista.

Suomessa ei ole puhuttu esim. Ruotsin ongelmista ollenkaan. Raiskausjutuissakin kerrotaan Intiasta, mutta Ruotsista ollaan kaikissa uutisissa täysin hiljaa. Muistakaan ongelmista ei ole kuin korkeintaan yksittäisiä juttuja, jos niitäkään.

Joistakin täysin mitättömistä rasismikohuista tehdään koko maanlaajuisia uutisointeja, mutta sitten samaan aikaan jätetään uutisoimatta isojen kaupunkien valtavista turvallisuusongelmista. Pahimmillaan ei uutisoida ongelmista ollenkaan, jos siihen liittyy maahanmuuttajia. Kuten YLE teki tälläisen valinnan, kun Helsingissä mamutaustaiset katujengit hyökkäilivät järjestelmällisesti lasten ja nuorten kimppuun.

[Lalli IsoTalo]

... kadunmies näkee asiat alastomina ja itseasiassa paljon lähempänä todellista laatuaan kuin akatemian maailmoissa varttunut, monitahoisiin selittelyihin tottunut 'älykkö'.

Niinpä.

Toteaisin taas, että ihmisen sivistyksen taso on paremmin nähtävissä hänen kirjoituksistaan kuin diplomeistaan hänen seinällään.

Suomalainen (älymystöksi naamioitunut) tyhmällistö antaa melko avoimesti antaa ymmärtää (hallitsevan valtarakenteen omistaman median kautta), että jos et maksa toisten laskuja, ts. kannata taakanjakoa, olet sivistymätön moukka, koska et vapaaehtoisesti luovuta työsi hedelmiä ventovieraille. Tämä "jaetaan vapaaehtoisesti suomalaisten omaisuus ulkomaalaisille" -ryhmä voidaan jakaa ainakin seuraaviin ryhmiin:

Pyrkyrit
Eräällä tavalla tervein tapaus (kaltaiseni maallikon mielestä) näyttäisi olevan se, kun puhujan elekieli paljastaa, että tässähän meillä on häsrski-hartikainen, joka ei itsekään usko omiin juttuihinsa, ja jonka työtehtävä on faktojen pimittäminen ja/tai valehtelu, koska urakehitys. Stubb ja Katainen putoavat tähän lokeroon.  He eivät edes aidosti yritä esittää, että heillä olisi "sympaattiset maahanmuuttoasenteet".

Moraalisäteilijät
Hieman ikävämpi tapaus on se hyvin yleinen tapaus, jossa ihmisen tunnereaktioiden tarkastelu paljastaa, ja ihminen itsekin näyttäisi uskovan omiin ajatuksiinsa, vaikka tosiasiat olisivat niitä vastaan. Suurin osa punavihreistä, joita olen itse tarkkaillut välittömältä lähietäisyydeltä, videonauhan välityksellä, tosin, osin, näyttäisi olevan tätä sorttia. Mutta tuossa on kyseessä ihan normaali inhimillinen käyttäytyminen, jota jokainen meistä harrastaa. Ei mitään hälyttävää tässä: hei, sinä ajattelet eri tavalla kuin minä, olet siis väärässä.

Sielunsa myyneet
Pahin sortti on sitten tämä ylin näkyvissä oleva junckeristo, joka sanoo ihan suoraan, että minua (=handlereitäni) ei paskaakaan kiinnosta mitä mieltä te tarpeeton inisijäistö siellä sönkötätte. Te joko suosiolla luovutatte maanosanne afrikkalaisille ja arabeille, tai te itkette ja luovutatte, koska pomoni verhon takana sanoo niin, ja hän heittää historian roskakoriin kaikki jotka ovat eri mieltä, minut ensimmäisenä. Stubb on hang around clubilaisena tässä ryhmässä, joka saa toimintaohjeensa maailman eliitiltä.

Miksi maailman eliitti haluaa täyttää Euroopan arabeilla ja afrikkalaisilla? Ei ainakaan siksi, että eliitin koulutustaso aidosti heijastelisi eliitin maa­han­muut­toa­sen­tei­ta.

Tätä olen viime aikoina mietiskellyt:

Kun mahdoton karsitaan pois, jäljelle jäävän, oli se miten epätodennäköistä tahansa, täytyy olla totuus.
-- Sherlock Holmes 

[Ant.]

Onhan tämä aivan todellinen ilmiö. Omaa tuttavapiiriään on hyvä seurata esimerkiksi Facebookin kautta. Vähemmän koulutetut, varsinkin miehet, ovat aivan ylivoimaisen voittopuolisesti nuivia. Yliopistossa opiskelleet tai opiskelevat taas ovat varsin usein avaamassa rajat afrikkalaisille.

Itse olen selittänyt ilmiön niin, että seura tekee kaltaisekseen, ja että ainakaan oman tuttavapiirini vähemmän koulutetut eivät kertakaikkiaan lehtiä lue tai uutisia katso. Siten he eivät myöskään altistu sille jatkuvalle propagandalle, että esimerkiksi alaikäisen tytön raiskaava ja murhapolttava maahanmuuttaja olisi rikkaus. He pohtivat asiaa puhtaalta pöydältä ja päätyvät siihen tulokseen, että hän on taakka.

Kun aloitin itse yliopisto-opiskelut, olin todella pro-EU ja todella pro-maahanmuutto. Koin olevani vähän (tai tosi paljon) perusamiksia fiksumpi, tilasinhan Helsingin Sanomiakin. Aika nopeasti mielipiteeni kuitenkin muuttuivat aivan päinvastaisiksi.

[Tsuudi]

Mietityttää vain, että mikä tarkoitetaan koulutustasolla.
Nykyään ylioppilaaksi ilmeisesti pääsee, vaikka ei matematiikkaa kirjoittaisi.
Samoin yliopistolla voi opiskella maailmanhalausta ja naistutkimusta.
Jos pohjaa maailman katsomuksensa konkreettisiin havaintoihin sekä logiikkaan, niin onko se muka koulutuksesta kiinni.
Luulenpa, että jos omaa matemaattisluonnontieteellisen koulutuksen mukanaan tuomaa syvällistä loogista ymmärrystä ja johdonmukaisen logiikan, niin ei voi olla kovin maahanmuuttouskovainen.
Ellei sitten ole kyseessä puhtaan looginen oma etu, ja todellisten motiivien peittäminen "humaanilla" puheella.
Paremminkin sanoen yleinen logiikan puute ajattelussa heijastelee maahanmuuttomyönteisiä asenteita.

[Lalli IsoTalo]

Kaleva tekee vain viiden lauseen lehtijutun tutkimuksesta, joka on huomattavan kallis. Ennen kuin saamme enemmän tietoa tutkimuksesta, ei ehkä kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kalevan otsikosta.

Tuolla on jotain piilossa, mitä ei haluta näyttää?