Kansainvälinen somalitutkimuksen kongressi Helsingissä 19.–23. elokuuta 2015

[koli]

Kansainvälinen somalitutkimuksen kongressi Helsingissä

Somalitutkijat koolle jo kahdennentoista kerran

Elokuussa Helsingissä järjestettävän somalitutkimuksen kongressin teemana ovat somalialaisen identiteetin monet ilmenemismuodot Somaliassa, Afrikan sarven alueella ja uusissa somaliyhteisöissä Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa.

Kansainvälinen 12th Somali Studies International Association Congress. Revisiting Somali Identities – Addressing Gender, Generation and Belonging -kongressi haastaa osallistujat tarkastelemaan identiteettien moninaisuutta ja avautumista esimerkiksi taiteessa muun muassa sukupolvia, kansalaisuutta ja sukupuolta koskevien kysymysten kautta. Avainteemoiksi nousevat myös Somalian jälleenrakennusta muovaavat poliittiset, taloudelliset ja transnationaaliset tekijät.

Kongressin järjestää Somali Studies International Association (SSIA) yhdessä Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen, Nuorisotutkimusseura ry:n sekä Suomen Somalia-verkosto ry:n kanssa. Helsingissä 19.–23. elokuuta 2015 järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen alan keskeisiä tutkijoita, opiskelijoita, virkamiehiä, kolmannen sektorin edustajia ja somalidiasporaa arviolta noin 150 henkeä yli kymmenestä eri maasta.

Järjestyksessä jo kahdennentoista SSIA-kongressin päätapahtumapaikkana toimii Helsingin Kruununhaassa sijaitseva Tieteiden talo. Kongressi avataan virallisesti torstaina 20. elokuuta Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Tapahtuman järjestelyistä vastaa työryhmä, johon kuuluu edustajia neljästä Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeesta, Nuorisotutkimusseura ry:stä sekä Suomen Somalia-verkosto ry:stä. Akatemian tukemia hankkeita johtavat Outi Fingerroos Jyväskylän yliopistosta, Marja Tiilikainen Helsingin yliopistosta ja Päivi Harinen Itä-Suomen yliopistosta.

Kongressin ulkomaisiksi keynote-puhujiksi ovat lupautuneet Abdirashid Hashi (johtaja, Heritage Institute for Policy Studies, Mogadishu, Somalia), Yusuf Sheikh Omar (tutkija, La Trobe University, Melbourne, Australia) ja Mohamed Haji Mukhtar (professori, Savannah State University, Yhdysvallat). Heidän lisäkseen puheenvuoron tulevat pitämään tutkijat Mulki Al-Sharmani ja Marja Tiilikainen Helsingin yliopistosta.

Keynote-puhujien lisäksi kongressin ohjelmaan kuuluvat erilaiset työryhmät, joita järjestetään Tieteiden talolla kolmen päivän aikana yhteensä 15. Työryhmissä tullaan kuulemaan kaikkiaan noin 120 esitystä. Osallistujille järjestettävä iltaohjelma huipentuu illalliseen, joka nautitaan Suomenlinnassa lauantaina 22. elokuuta. Kongressi päättyy sunnuntaiseen ekskursiopäivään, jonka aikana vieraat voivat osallistua omatoimisesti erilaisille retkille Helsingissä ja sen lähiympäristössä.

SSIA on vuonna 1978 perustettu kansainvälinen tieteellinen yhteisö, jonka alkuperäinen tehtävä oli koota ja tukea tutkimusta, jota tehtiin Somaliassa ja sen naapurimaissa Afrikan sarven alueella. Sittemmin tutkimus on levinnyt myös somalialaisten diasporayhteisöjen tutkimiseen. SSIA:n koolle kutsumia kansainvälisiä kongresseja on järjestetty vuodesta 1980 lähtien Somalian lisäksi muun muassa Saksassa, Italiassa, Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Somalimaassa. Viimeksi tapahtuma järjestettiin vuonna 2012 Lillehammerissa, Norjassa.

Rekisteröityminen SSIA-kongressiin on käynnissä ja sulkeutuu maanantaina 10. elokuuta. Esitelmöitsijöiden osalta ilmoittautuminen on päättynyt viime vuoden lokakuussa. Lisätietoja rekisteröitymisestä sekä kongressin ohjelmasta ja aikataulusta on saatavilla tapahtuman virallisilta internetsivuilta.

http://afrikansarvi.fi/issue9/100-uutiset/250-kansainvaelinen-somalitutkimuksen-kongressi-helsingissae

150 viisasta somalitutkijaa lyö päänsä yhteen missäpä muuallakaan kuin Suomaliassa, tätä spektaakkelia et voi missata!

[Micke90]

Tuo kongressi se muuttaakin koko maailman. 

[ISO]

Ensin maksetaan niinkin älytöntä kuin somalitutkimusta ja sen jälkeen tarvitaan kallis kongressi jossa nämä älyttömyyksien suoltajat kokoontuu vielä yhteen ja suoltaa lisää älyttömyyksiä. Mitäköhän tämäkin pelleily maksaa meille.

[Ernst]

Osallistujalle maksaa 220/130 euroa.

[KJ]

Somalitutkijat koolle jo kahdennentoista kerran

Muistan aikoinaan, kun Helsingissä kokoontui 90-luvulla jonkin lääketieteen erikoisalan asiantuntijat (oisko ollut jotain nielu-kurkku-hammasporukkaa), ja niitä oli niin runsaasti, että kapakoissa oli kansainvälinen meininki ja hotellit ihan täynnä.

Tuli vaan mieleeni, että vittu joo, somalitutkijat!

[Kyklooppi]

Tuo kongressi se muuttaakin koko maailman. 

Ai mahoton, tena vaihtoon ja saman tein,

[Micke90]

Muistan aikoinaan, kun Helsingissä kokoontui 90-luvulla jonkin lääketieteen erikoisalan asiantuntijat (oisko ollut jotain nielu-kurkku-hammasporukkaa), ja niitä oli niin runsaasti, että kapakoissa oli kansainvälinen meininki ja hotellit ihan täynnä.

Nykyään on paljon kansainvälisempi™ meininki.

[Aukusti Jylhä]

En kyllä ymmärrä alkuunkaan miksi somaleita pitäisi tutkia. He ovat lyöneet kaikki korttinsa pöytään jo hyvin kauan aikaa sitten, ja suruhan siitä on seurannut kaikkialla minne somalit ovat jalkautuneet.

Tutkikaa jotain hyödyllistä, vaikka sitä miten saataisiin somalit palaamasn OMAAN MAAHANSA.

[ISO]

Tutkikaa jotain hyödyllistä, vaikka sitä miten saataisiin somalit palaamasn OMAAN MAAHANSA.

Jos somalit palais omaan maahansa täältä loisimasta tämäkin hulluus, somalitutkimus, loppuis samalla. Erittäin houkutteleva ratkaisu.

[koli]

Näköjään googgelilla löytyi lisätietoa...

Edustus: Kansainvälinen somalitutkimuksen kongressi Helsingissä 19. - 22.8.2015

Päätös

Vs. kaupunginjohtaja päätti, että kansainväliseen somalitutkimuksen kongressiin (Somali Studies International Association) osallistuville noin 150 henkilölle saadaan järjestää vastaanotto (2) Kaupungintalon juhlasalissa torstaina 20.8.2015 klo 18.00 - 19.30 ja suorittaa kustannukset talousarvion kohdalta 10403, khn vieraanvaraisuus, edustusmenot, projektirakenneosa 10403001020207.

http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2015-000351/

[Micke90]

Olipa "yllätys", että helsinkiläiset veronmaksajat kuittaavat laskun. 

[Viljami]

Tämmöisen heti aamutuimaan luettuaan sitä toivoisi vain näkevänsä pahaa unta, vaan ei. Onneksi on edes 12 tunnin työpäivä. Ei ehdi Hommalla mieltänsä enempää pahoittaa. Tai johan se pahoittui, prkl. Olen sitä minäkin yrittänyt tutkia, mitä salattua viisautta somalit Suomeen tuottavat, mitä ilman emme kykene elämään. Laihoja ovat tulokset olleet, ei siihen sen enempää tutkijoita tarvita.

[yks vaan]

Nyt varmasti selviää, mitkä ovat ne muut maat. Siitä vaan kyselemään vieruskaverilta, että mites teillä...

[hamppari]

Siinä mitään kongresseja tarvita. Somalia on maailman p-reikä. Somalialaiset ihmiset ja kulttuuri sen mukaisia.

[orientexpressen]

Kuinkahan moni somalitutkija hakee Suomesta turvapaikkaa kongressin päätteeksi?

[Eino P. Keravalta]

Ne ovat varmaan saaneet selville somaleiden keskimääräisen älykkyysosamäärän.

Odotamme tuloksia innolla, vaikka jokin suuntaa-antava aavistus meillä kyllä onkin.

[ämpee]

Somalit tutkivat somaleita, vai somalitutkijat tutkivat somalitutkijoita ??
Ilmiöstä on lisäksi tullut kansainvälinen, jonka kansainvälisyys ainoastaan on maksajien kansainvälisyys.

Lähinnä mieleen tulee naistutkimus, tai somalien innokas yhdistäytyminen, joita kumpiakin tuetaan julkisista varoista saamatta kummastakaan minkäänlaista mitattavaa hyötyä.

[Eino P. Keravalta]

Onko somaleista leikattu näytepaloja, joita tutkitaan mikroskoopilla?

[Uuno Nuivanen]

Turha on kai kysyäkään että kuka lystin mahtaa maksaa.

E: Jaa, johan se selvisikin.

[Eino P. Keravalta]

Turha on kai kysyäkään että kuka lystin mahtaa maksaa.

Minusta olisi kyllä hyväksyttävää, että valtio maksaa, jos tässä hankkeessa ollaan rehellisiä ja todetaan, että oli suuri virhe ottaa Suomeen somuleita ja että heidät sitä myöden tulee palauttaa kotiinsa ensi torstaina.

[Veikko]

Kansainvälinen somalitutkimuksen kongressi Helsingissä 19.–23. elokuuta 2015; aiheena kansainvälisen loisinnan kehitysnäkymät ja uusimmat menetelmät.

[Eino P. Keravalta]

En tiedä, miten somaleita tutkitaan, mutta ei varmasti samalla tavalla, millä somalit tutkivat muuattakin tyttöä Tapanilassa.

[Lalli IsoTalo]

Kansainvälinen somalitutkimuksen kongressi Helsingissä 19.–23. elokuuta 2015; aiheena kansainvälisen loisinnan kehitysnäkymät ja uusimmat menetelmät.

YLE voisi lähettää tämän suorana, tauoilla sitten kesäuusintoja koraaninlukemista.

[Eino P. Keravalta]

Joko somaleiden taksonomiasta ollaan päästy yhteisymmärrykseen?

[Lalli IsoTalo]

Tai sitten voitaisiin vain todeta, että Somilia on maailman pahin maa maailmassa, koska somalit.
Maan tärkein vientituote on terrorismi.

THE WORST PLACE IN THE WORLD: See What Life Is Like In Somalia
http://www.businessinsider.com/somalia-is-the-most-failed-state-on-earth-2013-7?op=1&IR=T

Somalia on myös maailman huonoin paikka olla äiti.
Somalia on myös maailman huonoin paikka olla raiskauksen uhri.

Report: Somalia is the worst country to be a rape victim
http://www.somalicurrent.com/2015/05/07/report-somalia-is-the-worst-country-to-be-a-rape-victim/

Somalien kulttuuri on tuottanut huonoimmuutta maailmanmestaruuden arvoisesti. Mitä tästä voidaan päätellä?

[Chew Bacca]

Somalitutkimusta, voimavarakeskus. Kun huutonauru ei riitä. Vain "kultamuna" hakkaa nämä helmet.

[Eino P. Keravalta]

Onko somuleita olemassa?

Somuleiden olemassaolosta on kiistelty jo sukupolvia, vaikka valtavirtatiede suhtautuukin aiheeseen vähätellen, jopa pilkallisesti. Modernin somuliaikakauden katsotaan alkaneen, kun lentäjä Kenneth Arnold kertoi nähneensä yhdeksän somulia Mount Rainier-vuorella vuonna 1947. Ne olivat notkuneet kuin veteen heitetyt teevadit.

Myöhempinä vuosina havaintoja alkoi tulla jo kaukaisesta Suomestakin. Monet somuleita kohdanneet eivät kuitenkaan halua kertoa tapauksestaan, koska pelkäävät naurunalaiseksi tulemista. Mutta jotkut eivät välitä, vaan haluavat puhua mieltään painaneesta asiasta.

Eräs heistä on lahtelainen Kari Runk, 52. Olemme hänen kodissaan lähellä Lahden keskustaa. Kaksio on siisti, seinällä on valokuvia Karin metsästysharrastuksesta. Vaimo Sirpa hääräilee keittiössä laittamassa kahvia. Kari antaa itsestään vakaan, mutta hiljaisen vaikutelman. Tuntuu, kuin hän ei heti rohkenisi alkaa puhua havainnostaan, jonka vuoksi jopa jotkut työtoverit ovat pitäneet häntä hulluna.

Mutta Kari Runk ei halua vaieta. Hänen on saatava puhua, sillä jos asian pitää sisällään, käy taakka liian suureksi, hän valottaa asiaa.

Mitä siis tapahtui eräänä heinäkuisena iltana vuonna 1989 Kangasniemellä, Puulajärven rannalla? Mikä tapahtuma askarruttaa vieläkin Karia ja hänen eloisaa vaimoaan näiden vuosikymmenten jälkeenkin?

Sirpa tuo kahvit olohuoneen pöydälle, maistamme hieman nisua ja annamme Karin itsensä kertoa. Hän rykii kurkkuaan ja vilkuilee sivuilleen aivan, kuin joku asiaton saattaisi kuunnella. Mutta pian hän aloittaa tarinansa, jota hiljennymme kuuntelemaan.

'Niin, se oli kesäiltaa joskus heinäkuun alussa', aloittaa Kari hiljaa. 'Olimme mökillä siellä Puulalla, Sirpa oli mukana myös. Ja oli myös Sirpan vanhemmat, Tauno ja Laimi. Kello oli aika paljon ja oli maatamenon aika. En ollut juonut alkoholia, vaikka Tauno sitä tarjosikin, koska olin ollut moottoriveneellä liikkeellä. Minulle tuli siinä ennen nukkumaanmenoa pas.. siis tarve mennä vessaan. Saatuani asian hoidetuksi kävelin pimeää metsäpolkua pois pikkulasta.'

'Silloin siinä polulla ihan yhtäkkiä näin jotakin outoa, joku hahmo liikkui siinä. Luulin, että se on joku meidän seurueesta tulossa huussiin sekin, mutta samassa näin siinä jonkun parinkymmenen metrin päässä aukiolla yhtäkkiä valoa hohtavan, pyöreän esineen ja siinä oli ovi.'

'Pelästyin ihan kauheasti mutta en ehtinyt tehdä mitään, sillä siinä edessä se hahmo tuli niinkuin selkeämmäksi ja näin, että se ei ole ihminen. Silloin mulla aika pysähtyi. Se seisoi siinä mun edessä ja tajusin heti, että se on se somuli! En ollut koskaan uskonut niihin ja olin joskus porukassa naureskellut, kun oli puhuttu näitä somuliasioita', Kari kertaa.

'Mutta nyt se oli siinä enkä mä pystynyt liikkumaan tai mitään. Yhtäkkiä se somuli, se oli ihan musta paitsi hampaat, se nosti käden ylös ja näytti mulle sen sormea. Ja se oli ihan luihu ja pitkä sen sormi ja se näytti sitä. Ja samassa kaikki muuttui, mä niinkuin koin sellaista pyörrytystä tai huimausta ja mä tunsin kuinka mä leijun sinne sen somulin majaan tai alukseen, missä se ovi oli, mä niinkuin leijailin sinne sisään eikä mulla ollut mitään omaa tahtoa vaan sellainen tunne, että nyt pitää vaan nöyristellä, ettei kuole. Se oli aika pelottavaa, mutta jotenkin olin kuitenkin aika tyyni ja sitten mä olin siellä majassa sisällä jonkun pöydän päällä.'

Kari on hetken hiljaa kuin kooten ajatuksiaan. Hiljaisuus riippuu raskaana yllämme. Sirpa katkaisee jännityksen ja tarjoaa pullaa. Pian Kari jatkaa hiljaa kaukaisuuteen tuijottaen.

'Siellä, siellä majassa oli niinkuin muitakin somuleita, mutta ne olivat sellaisia mustia tai niinkuin mustaan kankaaseen puettuja, edes kasvoja ei näkynyt, ne oli sellaisia mustia hahmoja vain. Makasin siinä pöydällä vähän kuin halvaantuneena ja sitten se sama somuli, joka oli ollut siinä metsäpolulla, näytti mulle taas sitä luirua sormeaan. Yritin nostaa oman sormeni ylös tervehdykseksi, mutta äkkiä se somuli työnsikin oman sormensa mun peräaukkoon.'

Olemme taas hiljaa. En sano mitään, vaan annan Karin jatkaa omaa tahtiaan. 'Siinä aika taas pysähtyi. Olin ihan kauhusta jäykkänä. Se otti sitten sormen pois sieltä ja sitten tuli neljä muuta somulia ja nekin työnsi oman sormen vuorotellen sinne peräaukkoon, en tiedä miksi. Ne jotenkin kiljahteli keskenään ja vaikutti niinkuin innostuneelta. Sitten se juttu loppui ja ne otti mut istumaan. Mä jotenkin ymmärsin niiden puhetta. Ne laittoi mun eteen sellaisen laitteen, missä oli kuvia ja ne sanoi mulle, tai se yksi niistä sanoi, että tässä on Suomen tulevaisuus.'

'Mitä niissä kuvissa mahtoi olla', kysyn Karilta hiljaa. 'Niissä oli niinkuin savimajoja, sellaisia missä mäkin olin ja sitten niissä oli sellaisia mustia, ihan mustia somuleita, joista ei näkynyt mitään, ne oli vain niinkuin käveleviä mustia huppuja ja sitten oli muita somuleita, joilla oli kädessä sellainen omituinen ruutu, josta ne katsoivat kuvia ja jonne ne huusi kovaa, tosi kovaa.'

Ryystän kahvia enkä osaa sanoa mitään. Kari kertoo että tämän jälkeen hän oli taas metsäpolulla ja hohtava alus oli hävinnyt. Häntä sattui peräaukkoon ja olo oli muutenkin tyrmistynyt. Hän kertoo kompuroineensa takaisin mökkiin ja tarttuneensa Tauno-apen pulloon, jonka joi kokonaan parin tunnin aikana muiden nukkuessa.

'Milloin kerroit toisille?', kysyn Karilta. 'En sillä reissulla. Mutta olin järkyttynyt ja join kaikki kaljat mökiltä. Mulle suututtiinkin siitä, mutta en voinut kertoa, mitä oli tapahtunut. Vasta kotona kerroin Sirpalle mutta siihenkin meni pari viikkoa kun se alkoi ihmetellä, kun olen omituinen.'

Kari tuntuu jopa tuskaiselta, joten yritän viedä keskustelua yleisempiin seikkoihin. 'Luuletko siis, että maailmankaikkeudessa on älyllistä elämää', kysyn. 'En tiedä onko, mutta ainakin siellä on niitä somuleita', vastaa Kari kuin huokaisten.

Pullat on syöty ja kahvit juotu. Kari on vieläkin vähän vaivautunut kaikesta, mutta kertoo kuitenkin olevansa helpottunut, että näistä asioista puhutaan. Hän antaa itsestään rehellisen vaikutelman enkä minä ole mikään tuomitsemaan häntä. Olen jo lähdössä ovella, kun Kari vielä huikkaa: 'Ai niin, ne vielä sanoi, että työvoimapula tulee.'

Suljen oven.

[Isäntä ja loinen]

Miten somalitutkimus suhtautuu niihin negatiivisiin ja haitallisiin piirteisiin ja ilmiöihin, joita somalikulttuuriin ja somaleihin etnisenä ryhmänä liittyy? Tunnistetaanko ja tunnustetaanko näiden piirteiden ja ilmiöiden olemassaolo? Vai tuottaako somalitutkimus ainoastaan poliittisesti korrekteja tutkimustuloksia, kuten esimerkiksi että somaleissa ei ole mitään vikaa, somalit ovat viattomia uhreja, somalien epäonnistunut integraatio johtuu ympäröivän yhteiskunnan rakenteellisesta rasismista jne?

[Rikastaja]

Miten somalitutkimus suhtautuu niihin negatiivisiin ja haitallisiin piirteisiin ja ilmiöihin, joita somalikulttuuriin ja somaleihin etnisenä ryhmänä liittyy? Tunnistetaanko ja tunnustetaanko näiden piirteiden ja ilmiöiden olemassaolo? Vai tuottaako somalitutkimus ainoastaan poliittisesti korrekteja tutkimustuloksia, kuten esimerkiksi että somaleissa ei ole mitään vikaa, somalit ovat viattomia uhreja, somalien epäonnistunut integraatio johtuu ympäröivän yhteiskunnan rakenteellisesta rasismista jne?

Olis oikeasti kiva kuulla juuri tästä. Epäiln kyllä, että "tutkimus" keskittyy vain ihailemaan somalikulttuuria ja painottamaan, että somalit ovat uhreja. Näillä somalitutkimukseen hukatuilla resursseilla olisi pitänyt jo moneen kertaan kartoittaa, johtuuko somalien yleinen paskuus geeneistä, kulttuurista vai uskonnosta ja samalla ratkaisut ongelmiin.

Onko millekään muulle maahanmuuttajaryhmälle omistettu erillistä TUTKIMUSALAA? Ilmeisesti muutkin ovat huomanneet,että somalit ovat epäonnistunen ihmisryhmä ja siksi heitä pitää tutkia, jotta pystytään välttämään somalien virheet.

[hamppari]

Miten somalitutkimus suhtautuu niihin negatiivisiin ja haitallisiin piirteisiin ja ilmiöihin, joita somalikulttuuriin ja somaleihin etnisenä ryhmänä liittyy? Tunnistetaanko ja tunnustetaanko näiden piirteiden ja ilmiöiden olemassaolo? Vai tuottaako somalitutkimus ainoastaan poliittisesti korrekteja tutkimustuloksia, kuten esimerkiksi että somaleissa ei ole mitään vikaa, somalit ovat viattomia uhreja, somalien epäonnistunut integraatio johtuu ympäröivän yhteiskunnan rakenteellisesta rasismista jne?

Tätähän ei voi etukäteen tietää. Buaah-hah-hah-haa.