Suomen pankki laski: 40-tuntinen työviikko loisi talouskasvua

[sivullinen.]

BKT saadaan kasvamaan vaikka paskaa syöden, kunhan siitä maksetaan ja maksetaan verot.

Tietosi on oikeaan osuvaa, mutta osittain vanhentunutta. Nykyään BKT:hen lasketaan myös EU:n kirjanpitokäytäntöjen uudistusten johdosta rikollinen toiminta, josta ei makseta veroja -- ja monia asioita, joista ei makseta mitään. Yksi merkittävä esimerkki on omistusasumisesta syntyvä vuokratulomainen ansio eli jokaisen ihmisen lasketaan tienaavan monta sataa euroa kuukaudessa asumalla itse omistamassaan talossa. Yksityiskohtaisesti tarkasteluna jokainen paskalla käyminen on laskennallisesti vessan omistajan saamaa tuloa helpotusliiketoiminnasta, ja näkyy osaltaan BKT:ssä. Sen suuremman tarpeen kerta-arvoksi arvioisin muutaman euron.

Suomen Pankin laskelmissa sairauden hoitokulut muuttuvat terveyden edistämiseksi tehdyksi investoinniksi; menosta tulee tuloa ja mustasta valkoista.

[Ari-Lee]

BKT saadaan kasvamaan vaikka paskaa syöden, kunhan siitä maksetaan ja maksetaan verot.

Tietosi on oikeaan osuvaa, mutta osittain vanhentunutta. Nykyään BKT:hen lasketaan myös EU:n kirjanpitokäytäntöjen uudistusten johdosta rikollinen toiminta, josta ei makseta veroja -- ja monia asioita, joista ei makseta mitään. [...]

Itseasiassa, olin ollut vuosia ja vuosia sitten tietoinen tuosta rikollisuuden eli lähinnä nyt huumeiden arviolta lasketusta katukaupan arvosta. Mutta, sain siitä tietoa ainoastaan CIA:n ylläpitämältä The World Factbook sivustolta. Ja sitten se vain eräs yö useita vuosia sitten muuttui niin, että niitäpä ei ole laskettu vuosiin. Jos €U aloitti laskennan niin sehän on sitten taas yksi vääryys muiden vääryyksien rokassa.

[ApinA]

Olen edelleen sitä mieltä, että paras tapa kasvattaa talouskavua ja työllisyyttä on palkan sivukulujen leikkaaminen. Tällä olisi sen verta suuret vaikutukset talouteen ja rahan kiertoon, että voitaisiin unohtaa työajan pidennykset ja suunnitellut työttömyysmaksujen korotukset.

Kerrotko vielä kuinka paljon ja mitä palkan sivukuluja laskisit?

Loppujen lopuksi ei ole väliä mitä lasketaan, kunhan sivukustannuksia saadaan laskettua. Onhan se perverssiä, että putkimiehen tarvitsee tehdä yli kolme tuntia töitä, että on varaa palkata sähkömies tunniksi...

[Nikolas]

Porschen tehtaalla harrastetaan klassista fordismia. Vuonna 1926 Fordin tehtailla siirryttiin 40-tuntiseen ja 5-päiväiseen työviikkoon - ja tuottavuus sen kun kohosi. Ja tehtaan työntekijät ostivat lisää Fordeja tehdäkseen viikonloppuajeluja. Niin se tuotanto ja kauppa pyörii.

"Viiden päivän viikko ei ole mikään lopullinen saavutus, eikä liioin kahdeksan tunnin päivä. On tarpeeksi hallita sitä, mitä olemme varustetut hallitsemaan, ja antaa tulevaisuuden pitää huolta itsestään. Se tekee sen kuitenkin. Se kuuluu sen tapoihin. Mutta todennäkoisesti tulee seuraava askel suuntautumaan mieluummin päivän lyhentämistä kuin viikon lyhentämistä kohden."*

Tätä on vain saanut odottaa, sillä talouden ja tuottavuuden kehitys on alkanut kitistä, kun Henry Fordin ote hellitti ja terveiden realiteettien ja kokonaisvaltaisen kehityksen arvostus taantui lyhytnäköiseen kapitalistiseen ahneuteen ja moukkamaiseen etujärjestöpolitiikkaan.

* Henry Ford, Eteenpäin - kaikesta huolimatta (1932)

Kun Ford siirtyi 40-tuntiseen työviikkoon vuonna 1926 ja Porsche 34-tuntiseen työviikkoon vuonna 2011, kummassakaan tapauksessa muutoksen eteenpäin ajava voima ei tullut mistään ulkopuolelta eikä varsinkaan pankkiireilta. Muutoksista vastasivat järkevät teollisuusmiehet, jotka tiesivät ja yhä tietävät, mikä toimii käytännössä tehdassaleissa. Toimistobyrokraattien yksinkertaiset laskelmat eivät aina päde tällaisissa asioissa.

[Raksa_Mies]

Olen edelleen sitä mieltä, että paras tapa kasvattaa talouskavua ja työllisyyttä on palkan sivukulujen leikkaaminen. Tällä olisi sen verta suuret vaikutukset talouteen ja rahan kiertoon, että voitaisiin unohtaa työajan pidennykset ja suunnitellut työttömyysmaksujen korotukset.

Kerrotko vielä kuinka paljon ja mitä palkan sivukuluja laskisit?

Loppujen lopuksi ei ole väliä mitä lasketaan, kunhan sivukustannuksia saadaan laskettua. Onhan se perverssiä, että putkimiehen tarvitsee tehdä yli kolme tuntia töitä, että on varaa palkata sähkömies tunniksi...

Sitä vaan notta palkan sivukulut on työnantajalla 22 pinnaa. Päälle tietty tapaturmavakuutus. Sit on tietty lomaraha.Työntekijä maksaa siinä 6 pinnaa. Mistä sitä sitten säästäs? Kuinka moni on valmis tinkimään eläkkeestään tahi lomarahoistaan. Ei kovinkaan moni, sanoisin. Ja joka tapauksessa merkittäviä euroja ei noista kerry.

[Foundation]

Kun Ford siirtyi 40-tuntiseen työviikkoon vuonna 1926 ja Porsche 34-tuntiseen työviikkoon vuonna 2011, kummassakaan tapauksessa muutoksen eteenpäin ajava voima ei tullut mistään ulkopuolelta eikä varsinkaan pankkiireilta. Muutoksista vastasivat järkevät teollisuusmiehet, jotka tiesivät ja yhä tietävät, mikä toimii käytännössä tehdassaleissa. Toimistobyrokraattien yksinkertaiset laskelmat eivät aina päde tällaisissa asioissa.

Siellä on muuten teollisuusmies Sipilä pääministerinä nyt.

[sivullinen.]

^ Onko Sipilä teollisuusmies vai sijoittaja? Olen käsittänyt hänen olleen lähinnä sijoittajana yrityksissä, joilla on tehnyt muhkean tilin. Henry Ford otti ensin sijoittajia mukaan omaan yritykseensä. Pian hän huomasi, miten suuri haitta ja riesa sijoittajista oli, ja osti heidät ulos. Henry Ford sai sijoittajista elinikäisen trauman ja kirjoitti heistä ikävän sävyisen kirjankin. Sitä kirjaa ei valitettavasti saa missään mainostaa sen juutalaisvastaisuuden vuoksi.

Sosialistien propagandistinen historian tulkinta ei ikinä anna paljastaa koko totuutta mistään asiasta. Puolitotuuksilla on helppo esittää vaikka minkälaisia väitteitä. Jos unohtaa menot, ja huomioi ainoastaan tulot, näyttää tappiollinen kaupankäynti loistavalta liiketoiminnalta. Siinä on sosialistien opin utopia ja katastrofi. Tappioksi myymällä on saatu talousjärjestelmä näyttämään pintapuolisesti toimivalta. Mutta totuuden piilotettu puoli eli velkavuori on samalla paisunut sietämättömiin mittoihin.

[Foundation]

^ Onko Sipilä teollisuusmies vai sijoittaja?

Molempia ja vielä jotain päälle.

[Deputy M]

Kun Ford siirtyi 40-tuntiseen työviikkoon vuonna 1926 ja Porsche 34-tuntiseen työviikkoon vuonna 2011, kummassakaan tapauksessa muutoksen eteenpäin ajava voima ei tullut mistään ulkopuolelta eikä varsinkaan pankkiireilta. Muutoksista vastasivat järkevät teollisuusmiehet, jotka tiesivät ja yhä tietävät, mikä toimii käytännössä tehdassaleissa. Toimistobyrokraattien yksinkertaiset laskelmat eivät aina päde tällaisissa asioissa.

Näin on. Opiskelin vuosikymmeniä sitten tuotannon- ja työsuunnittelua. Muutamia havaintoja opiskelijatovereiltani oli, yksi oli, että päätettiin tutkia valaistuksen lisäystä työsuorituksiin. Tehdassalin valaistusta lisättiin 50% ja tulos parani, valaistusta lisättiin 100:n prossaan ja tulos parani. Sitten tarkistuksen vuoksi laskettiin valaistus entiselle tasolle, tulos vain parani. Todettiin, että valaistus ei vaikuttanut työsuorituksiin, vaan valvonnan lisääntyminen.

[Foundation]

Kun Ford siirtyi 40-tuntiseen työviikkoon vuonna 1926 ja Porsche 34-tuntiseen työviikkoon vuonna 2011, kummassakaan tapauksessa muutoksen eteenpäin ajava voima ei tullut mistään ulkopuolelta eikä varsinkaan pankkiireilta. Muutoksista vastasivat järkevät teollisuusmiehet, jotka tiesivät ja yhä tietävät, mikä toimii käytännössä tehdassaleissa. Toimistobyrokraattien yksinkertaiset laskelmat eivät aina päde tällaisissa asioissa.

Näin on. Opiskelin vuosikymmeniä sitten tuotannon- ja työsuunnittelua. Muutamia havaintoja opiskelijatovereiltani oli, yksi oli, että päätettiin tutkia valaistuksen lisäystä työsuorituksiin. Tehdassalin valaistusta lisättiin 50% ja tulos parani, valaistusta lisättiin 100:n prossaan ja tulos parani. Sitten tarkistuksen vuoksi laskettiin valaistus entiselle tasolle, tulos vain parani. Todettiin, että valaistus ei vaikuttanut työsuorituksiin, vaan valvonnan lisääntyminen.

Näin on. Kun Erkki Liikanen halusi kolminkertaistaa lapsilisät, niin matematiikka mullistui ja kulttuuri rikastui.

Ei varastamista vaan tehdaskulttuuria

Negatiivisia kommenttejakin on tullut, vaikka työnantajakin antoi Parvisen mukaan hiljaisen hyväksyntänsä tavaroiden tehtailulle.

– On kysytty, että miksi tehdä näyttely varastetusta tavarasta. Mielestäni ei ole kyse siitä vaan vanhasta tehdaskulttuurista. Työnantaja on hyvää hyvyyttään tarjonnut materiaalia ja tukenut nuoria perheitä.

http://yle.fi/uutiset/paperimiesten_salaisuudet_julki__kaikki_touhut_tehtaassa_eivat_kesta_vielakaan_paivanvaloa/8041533

[Foundation]

Suomalaisille kelpaa Kreikan tie. Uutta velkaa tulee miljoona euroa tunnissa, mutta harva on valmis säästämään.

Kävin vanhempieni kanssa lounaskeskustelua Juha Sipilän hallituksen säästöpolitiikasta. Äitini kummasteli aikaa, jolloin palkansaajille alettiin maksaa lomaltapaluurahaa. Se tapahtui 1970-luvun alussa metalliliiton seitsemän viikkoa kestäneen lakon jälkeen. Työntekijät saivat mukavan lisän lomabudjettiinsa ja työnantajat työntekijänsä takaisin työpaikalle Ruotsiin lähdön sijaan.

Äitini kertoi ihmetelleensä jo silloin, miten Suomessa oli varaa jakaa tällaisia etuja, vaikka oli itse pienipalkkainen. Lapsilisien moninkertaistuminen, julkisten palveluiden sekä koulujen muuttuminen maksuttomiksi ja eläke-etujen jatkuva paraneminen hämmästyttivät. Miten rahat riittäisivät kaikkeen?

http://taloudentulkki.com/2015/06/24/hyvinvoinnista-pahoinvointiin/

(http://img.yle.fi/uutiset/oulu/article8083407.ece/ALTERNATES/w960/11406255_10153389017569847_6474592065301831310_o.jpg)

[Nikolas]

Fordin ja Porschen käytännön esimerkit ovat sinällään tärkeitä, mutta myös teoriapuolelta löytyy tukea ajatukselle, että työajan pidentäminen tai muu sen kaltainen palkka-ale ei välttämättä parantaisi kilpailukykyä edes yksinkertaisten laskelmien valossa:

Emeritusprofessori arvioi: Palkkojen alentaminen viidellä prosentilla nostaisi teollisuuden tuottavuutta vain alle prosentin

Hallitus pohtii jälleen palkkojen alentamista teollisuuden kilpailuloikan aikaansaamiseksi. Emeritusprofessorin mukaan työajan pidentäminen ei lisää suoraviivaisesti tehdasteollisuuden kilpailukykyä. Eurostatin tilastojen mukaan Suomen teollisuuden työvoimakustannukset eivät ole Euroopan kärkeä.

Pääministeri Juha Sipilä esitti keväällä työaikojen pidentämistä sadalla tunnilla vuodessa, käytännössä se laskisi palkkoja viisi prosenttia. Se aiheuttaisi hallituksen mukaan tuottavuusloikan ja kilpailukyvyn paranemisen samoin viidellä prosentilla.

Ehdotus ei mennyt läpi, mutta palkkoja halutaan edelleen alentaa viisi prosenttia. Hallitus kertoo keinot tähän heinäkuun loppuun mennessä.

Emeritusprofessori Raimo Ylinen Oulun yliopistosta arvioi kuitenkin, ettei viiden prosentin palkka-ale lisää vientiteollisuuden kilpailukykyä viittä prosenttia.

– Teollisuuden kustannuksista vain viisitoista prosenttia on työvoimakustannuksia, joten viiden prosentin palkanalennus vaikuttaa kilpailukykyyn selvästi alle yhden prosentin ja työn tuottavuuteen eli tuotantoon työtuntia kohti tällä pidennyksellä ei ole mitään vaikutusta, sanoisin ettei se vaikuta sitä eikä tätä, laskee Ylinen.

– Tässä on tavallaan annettu hiukan harhaan johtavaa tietoa, on puhuttu viiden prosentin kilpailukykyloikasta, kysehän ei ole tästä, vaan viiden prosentin muutoksesta yksikkötyökustannuksiin. Se on kuitenkin huono mittari kilpailukyvylle, koska yksikkötyökustannukset eivät muutu suoraan kilpailukyvyksi vaan riippuvat siitä mitä tehdään, jatkaa emeritusprofessori Raimo Ylinen.

– Palkoilla ei pystytä tässä kovin paljon tekemään, kyllä jotain muuta on tässä tehtävä.

Meillä teollisuuden palkat eivät EU:n korkeimpia

Eurostatin uusimpien tilastojen mukaan Suomen tehdas- tai vientiteollisuuden työvoimakustannukset eivät ole Euroopan kalleimpia.

– Eurostatin tilastojen mukaan teollisuuden työvoimakustannukset Suomessa olivat viime vuonna noin 36 euroa työtuntia kohti. Se oli enemmän kuin 18 euromaassa keskimäärin, missä se oli 32 euroa, mutta se oli kyllä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai Saksassa, Ranskassa tai Belgiassa, sanoo yliaktuaari Olli Savela Tilastokeskuksesta.

EU:n pienimmät työvoimakulut löytyvät Bulgariasta, ja Romaniasta 4–5 euroa tunnilta. Alle kymmenen euron työvoimakuluja on seitsemässä, lähinnä itäisen Euroopan maassa, 10–15 euron työvoimakuluja kahdeksassa maassa, muun muassa Virossa, Kreikassa ja Portugalissa.

Bruttokansantuotteesta teollisuuden osuus Suomessa oli viime vuonna 16 prosenttia, 2007 se oli vielä neljännes. Palveluiden osuus on kasvanut meillä kuten kaikissa kehittyneissä maissa.

Palkanalennukset voisivat syventää taantumaa, leikkausten sijaan esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahastokin – kuten Ylinenkin – suosittaa Suomelle elvytystä.

– Ainoa merkittävä keino on se että kehitetään uusia, kilpailukykyisiä tuotteita ja siihen tarvitaan yrityksiä ja valtiovaltaa mukaan. Esimerkiksi voitaisiin ottaa ihan konkreettisia tavoitteita jonkin tuoteryhmän kehittämiseksi. Tästä cleantechistä esimerkiksi on puhuttu, sieltä voisi löytyä spivia tuotteita.

– Meillä ei ole vuosiin syntynyt uusia suurempia innovaatioita. Ongelma on se, että me teemme suurinpiirtein samoja tavaroita kuin ennenkin ja yritämme sitten viilata hinnoista pois, että ne saataisiin kaupaksi. Pelit on kyllä kasvuala, mutta toistaiseksi sen merkitys kansantaloudelle ei ole kovin suuri, sanoo Ylinen.

Helena Ala-Mettälä
Yle Uutiset

Ala-Mettälä, Helena: Emeritusprofessori arvioi: Palkkojen alentaminen viidellä prosentilla nostaisi teollisuuden tuottavuutta vain alle prosentin Yle Uutiset. 2015-07-07.

Näyttää epäilemättä toistolta, mutta minun mielestäni kannattaisi keskittyä julkisen sektorin yleiseen keventämiseen ja tähän liittyen myös työllisyyden hoitoon olemassaolevaa työtaakkaa jakamalla.

[Foundation]

Näyttää epäilemättä toistolta, mutta minun mielestäni kannattaisi keskittyä julkisen sektorin yleiseen keventämiseen ja tähän liittyen myös työllisyyden hoitoon olemassaolevaa työtaakkaa jakamalla.

Se siis kuulostaa siltä, että ne nykyiset työssäkäyvät ovat riippuvaisia siitä julkisesta sektorista. Eli että heillä ei olisi töitä ilman sitä julkista sektoria.

[Atte Saarela]

Tässä mielenkiintoinen kartta montako tuntia keskimäärin Euroopan maissa työskennellään päivässä. Silmämääräisesti työtuntien määrän ja bkt n välillä vaikuttaisi olevan ainakin tässä aineistossa negatiivinen korrelaatio. Ehkäpä kaikki Suomen pankin laskelman taustaoletukset eivät pidä paikkaansa.

http://jakubmarian.com/average-hours-worked-per-day-by-country-in-europe-map/

Huomatkaa erityisesti Saksa ja Venäjä.

[Nikolas]

Sanotaan, että korrelaatio ei riitä osoittamaan syytä, mutta kyllä tuossa ainakin se negatiivinen korrelaatio näyttää kumminkin olevan. Vaikea sillä olisi perustella pidempää työviikkoa.

[Foundation]

Jos ei jatketa työviikkoa, niin leikataan veroprosenttia johonkin kympin alle ja katsotaan, millaiseksi vientityöntekijän asuin- ja työmatkaympäristö muuttuu. Rohkeasti vaan, tästä tulee vielä hyvä!!1!

Julkinen velka on raskas riippa, koska vain yksityisen sektorin työntekijä maksaa velkaa. Julkinen sektori kun kustannetaan verovaroista.

Eikö olekin hämmästyttävän yksinkertaista?

Vielä tylymmäksi velkaluvut käyvät, jos ne suhteuttaa vientiteollisuuden työntekijämäärään. Tässä tapauksessa velkaa on yli 300 000 euroa per työntekijä. Stadighin sanoin ne ovat raskaita rekiä vedettäviksi, ja velkahan on vain lykättyä verotusta.

http://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/finanssiaija-puhuu-asiaa

[Sivustakatsoja]

Näyttää epäilemättä toistolta, mutta minun mielestäni kannattaisi keskittyä julkisen sektorin yleiseen keventämiseen ja tähän liittyen myös työllisyyden hoitoon olemassaolevaa työtaakkaa jakamalla.

Paul Krugman tosin kirjoitti tuossa loppukeväällä The Guardian -lehden pitkässä artikkelissaan The case for cuts was a lie. Why does Britain still believe it? - The austerity delusion mm. että julkista sektoria pitää pönkittää matalasuhdanteessa (ja leikata korkeasuhdanteessa). Hän väittää, että asiasta olisi tällä hetkellä talousihmisten keskuudessa kohtalaisen laaja konsensus.

Since the global turn to austerity in 2010, every country that introduced significant austerity has seen its economy suffer, with the depth of the suffering closely related to the harshness of the austerity. In late 2012, the IMF's chief economist, Olivier Blanchard, went so far as to issue what amounted to a mea culpa: although his organisation never bought into the notion that austerity would actually boost economic growth, the IMF now believes that it massively understated the damage that spending cuts inflict on a weak economy.

Meanwhile, all of the economic research that allegedly supported the austerity push has been discredited. Widely touted statistical results were, it turned out, based on highly dubious assumptions and procedures – plus a few outright mistakes – and evaporated under closer scrutiny.

It is rare, in the history of economic thought, for debates to get resolved this decisively. The austerian ideology that dominated elite discourse five years ago has collapsed, to the point where hardly anyone still believes it.

Artikkelin ohessa oli seuraavanlainen kuvaaja:
(http://interactive.guim.co.uk/2015/apr/krugman-3/assets-1430318426541/imgs/chart-2.svg)

[Nikolas]

julkista sektoria pitää pönkittää matalasuhdanteessa (ja leikata korkeasuhdanteessa). Hän väittää, että asiasta olisi tällä hetkellä talousihmisten keskuudessa kohtalaisen laaja konsensus.

Suomessa julkista sektoria on pönkitetty velkarahalla vuosia, mutta ei näytä auttavan. Velkarahalla on nostettu virkamiesten palkkoja, joten voidaan katsoa rahojen menneen kulutukseen ja siksi sitä varten otettua velkaa voi hyvällä syyllä sanoa kulutusluotoksi. Tilanne olisi hyvin erilainen, jos velkarahaa olisi käytetty kotimaisiin tuottaviin investointeihin.

[Jaska Pankkaaja]

julkista sektoria pitää pönkittää matalasuhdanteessa (ja leikata korkeasuhdanteessa). Hän väittää, että asiasta olisi tällä hetkellä talousihmisten keskuudessa kohtalaisen laaja konsensus.

Suomessa julkista sektoria on pönkitetty velkarahalla vuosia, mutta ei näytä auttavan. Velkarahalla on nostettu virkamiesten palkkoja, joten voidaan katsoa rahojen menneen kulutukseen ja siksi sitä varten otettua velkaa voi hyvällä syyllä sanoa kulutusluotoksi. Tilanne olisi hyvin erilainen, jos velkarahaa olisi käytetty kotimaisiin tuottaviin investointeihin.

Juuri näin! Jos virkamiehen tehtävä on haitata yrittäjiä ja kansalaisia niin tämmöisen tehtävän lakkauttaminen ei todellakaan ole haitallista missään olosuhteissa. Pois vaan ja leikkuria yli 3k€/kk tienaaville järjestään. Investoinnit infraan olisivat nyt viisaita.

[Foundation]

Suomessa julkista sektoria on pönkitetty velkarahalla vuosia, mutta ei näytä auttavan. Velkarahalla on nostettu virkamiesten palkkoja, joten voidaan katsoa rahojen menneen kulutukseen ja siksi sitä varten otettua velkaa voi hyvällä syyllä sanoa kulutusluotoksi. Tilanne olisi hyvin erilainen, jos velkarahaa olisi käytetty kotimaisiin tuottaviin investointeihin.

Jos verotusta sanottaisiin ryöstöksi, tilanne olisi hyvin erilainen.

[Nikolas]

Jos verotusta sanottaisiin ryöstöksi, tilanne olisi hyvin erilainen.

Verotusta voi aivan hyvin sanoa laillistetuksi ryöstöksi.

[kultturelli marssilainen]

Verotusta voi aivan hyvin sanoa laillistetuksi ryöstöksi.

Ja aivan yhtä hyvin voi maahanmuuttokritiikkiä sanoa natsismiksi.

Muoks: Pientä viilausta.

[Raksa_Mies]

Puoli tuntia pidempi työaika päivässä lisää työttömyyttä, mutta työperäinen naahanmutto ei?!? 

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7603384.html

[Sivustakatsoja]

Puoli tuntia pidempi työaika päivässä lisää työttömyyttä, mutta työperäinen naahanmutto ei?!? 

No voihan nimenomaan työperäinen maahanmuutto olla joko neutraalia tai työttömyyttä vähentävää, jos kyseessä on sellainen erikoistyövoima, jota kotimaasta ei löydy riittävästi. Valitettavasti vain Suomen maahanmuuttoprofiili ei taida ihan sopia näihin raameihin...

[duc]

J. Sipilä julisti, että hän tahtoo luoda Suomeen uuden poliittisen kulttuurin. Yhteiskuntasopimusneuvottelut olivat keskeinen osa tätä agendaa. Sipilä oli luonut miljoonaomaisuuden yrittäjänä ja arveltiin hänen nostavan Suomen taloudelliseen nousuun taloustaidoillaan. Vaan miten kävi heti alussa? Alla tyly tuomio Sipilän neuvottelukyvyistä.

YHTEISKUNTASOPIMUS
Kommentti: Saloniuksen tuomio oli Sipilälle noloa kuultavaa
Matti Virtanen 20.8.2015 21:58päivitetty 20.8.2015 22:28
En tiedä olenko ainoa joka ajattelee näin, mutta pakko sanoa ääneen: yhteiskuntasopimuksen kariutuminen romahdutti pääministeri Juha Sipilän (kesk) arvovaltaa pahan kerran. Asiaa ei lainkaan parantanut pääministerin kiemurtelu torstai-illan tiedotustilaisuudessa Kesärannassa. Hän kehui pelanneensa koko ajan avoimilla korteilla. Sopimus olisi toteuttanut hallitusohjelman tavoitteet 5-8 toimenpiteellä, joista työmarkkinajärjestöt olivat neuvotelleet. Sipilältä kysyttiin, mitä nämä viisi tai kahdeksan toimenpidettä olivat, ja hän kiersi kysymyksen: "En lähde niitä toistelemaan". Niitä on kuulemma jo ollut julkisuudessa. Samassa yhteydessä Sipilä kertoi, että yhteiskuntasopimus korvataan nyt hallituksen omilla toimenpiteillä, joita on kymmeniä, jopa sata. Sipilältä kysyttiin toistuvasti, mitä nämä toimenpiteet voisivat olla. Hän ei maininnut yhtäkään. Tai olihan siellä yksi: "Tuottavuuden parantamista voi jokainen tehdä omassa työpisteessään." Mitä avoimilla korteilla pelaamista tämä muka on? Sipilän kannalta erittäin noloa oli myös entisen valtakunnansovittelijan, yhteiskuntasopimuksen kätilöksi palkatun Juhani Saloniuksen puheenvuoro tiedotustilaisuudessa. Salonius – siis entinen valtakunnansovittelija – aloitti sanomalla, että jo sana "yhteiskuntasopimus" herätti vääriä odotuksia. Kysehän oli vain hallitusohjelmassa mainitusta toiveesta, että yksikkötyökustannuksia pitäisi alentaa viisi prosenttia. Käytännössä hallitus toivoi siis aikaistettua tulopoliittista kokonaisratkaisua, jossa valtiovallan oma osuus olisi rajoittunut muutosturvan parantamiseen: jos tai kun saatte potkut, niin pääsette nopeammin kursseille. Saloniuksen mukaan muutosturva oli hallituksen tärkein tarjous. Kukaan ei maininnut torstai-iltana sanaakaan paikallisen sopimisen edistämisestä saati yhteistoimintalain muuttamisesta siten, että henkilöstö saisi yrityksissä myötämääräysvaltaa Ruotsin tai Saksan malliin. Ruotsista ja Saksasta oli ilmeisesti tarkoitus kopioida vain äärimaltillinen palkkalinja, ainakin jos työnantajien EK olisi saanut päättää. Suomalainen työnantajahan pelkää työntekijöitä kuin ruttoa, joten kaikenlainen myötämäärääminen on torjuttava alkuunsa. Salonius käytti myös hetken opetaakseen Sipilälle, Soinille ja Stubbille suomalaisten työmarkkinoiden alkeita: Tavallisesti sopimuksia tehdään silloin kun vanhat sopimukset ovat umpeutumassa ja neuvottelijoiden niskassa on painetta, mutta nyt valtaosa työmarkkinoista on ensi vuoden loppuun asti työrauhan piirissä.
Kenelläkään ei ollut Saloniuksen mukaan kuvaa ensi vuoden syksystä, jolloin uusista liittokohtaisista työehtosopimuksista aletaan neuvotella. Sipilän olisi pitänyt tietää, ettei ennaltanäkeminen eli prekognitio ole mahdollista. Hänen olisi hyvä tuntea myös työmarkkinoiden perusrakenteita: palkansaajakeskusjärjestöt eivät tee työehtosopimuksia, vaan ne ovat liittojensa yhteistyöelimiä. Nyt SAK:n Lauri Lyly saa tarinassa konnan roolin. Mutta mitäpä hän olisi voinut tehdä? Ilmoittaa vaikutusvaltaisille teollisuusliitoilleen, että minäpä pidennän nyt porvareiden kanssa ensin teidän työaikaanne sadalla tunnilla ja te lupaatte vastavuoroisesti syksyllä 2016 sitoutua palkankorotuksissa nollalinjaan vuosikausiksi? Surkeassa näytelmässä on jäljellä vielä epilogi, jälkinäytös: hallituksen omat toimenpiteet yhteiskuntasopimuksen korvaamiseksi. Niistä ei vielä mainittu yhtäkään, mutta todennäköisesti ne liittyvät muun muassa karensseihin, lomarahoihin, arkipyhien arkipäiväistämiseen ja irtisanomisten helpottamiseen. Kokoomus tulee vaatimaan lisää veronkevennyksiä, perussuomalaiset hyvätuloisten verojen kiristyksiä. Joku saattaa keksiä, että mitä jos revitään auki vuosi sitten solmittu eläkepaketti: Siellä olisi yhtä ja toista mistä voisi leikata, kuten perhe-eläkkeitä. Ja eläkeikää voisi nostaa edelleen. Siinä muutamia ehdotuksia, jotka on nyt avoimesti mainittu julkisuudessa ja joita pääministerin ei tarvitse ryhtyä toistamaan. Sellainen vihje vielä kaikille poliitikoille, että jos lähdette pelaamaan työmarkkinamiesten kanssa "avoimin kortein", niin panoksia ei kannata hirveästi korottaa jos omat kortit ovat huonot.

[J.M]

Kolumni: Köysi on rasvattu


Yhteiskuntasopimusta ei syntynyt. En tiedä, olemmeko me enää yhteiskunta.
Olen tällä palstalla useasti kirjoittanut, että meidän tulisi laskea valheellista elintasoamme 30 prosentilla päästäksemme omalle, aidolle tasollemme. Joko vapaaehtoisesti tai pakolla.

Pääministeri Juha Sipilä ehdotti "vähintään viiden prosentin tuottavuushyppyä", tuon suuruista elintason notkahdusta. Se ei kelvannut Lauri Lylylle & kumppaneille, vaikka kysymys olisi ollut vain pienestä sisäisestä devalvaatiosta.
Sipilää moitittiin siitä, että hän asetti täsmällisen tavoitteen. Minulle jäi hämäräksi se, mitä väärää on tavoitteen täsmällisyydessä ja siinä, että se kerrotaan avoimesti.
Sitäkään en käsitä, miksi Lyly & kumpp. jo ennen alustavia keskusteluja täsmällisesti ilmoittivat, että mikään ei ehdottomasti käy.
Enkä sitä, että pääministeriä haukuttiin sisilialaiseksi kiristäjäksi, kun hän kertoi, mikä on sopimuksen vaihtoehto. Tosiasioiden kertominen on siis kiristämistä?

Jos Suomella olisi yhä oma rahapolitiikka, juuri nyt olisi 10 – 15 prosentin ulkoisen devalvaation hetki. Se pelastaisi. Sen voisi tehdä Suomen Pankki kysymättä keneltäkään. Nyt ei voi. Olemme hirttäytymässä euroon. Köysi on juuri rasvattu.
Paavo Väyrynen kansalaisaloitteineen on oikeassa. Valitettavasti.
Ehkäpä insinööri Sipilä tiesi, mitä tapahtuisi. Mutta saattaa olla, että hän tuli valtaan liian aikaisin. Kenties olisi ollut parempi, jos hän olisi noussut päättäjäksi vasta, kun hätä on niin hyytävä, että me kaikki tajuaisimme sen.

Eipä sillä, lähellä ollaan. Kun hallitus nyt joutuu ja saa tehdä kovia päätöksiä, ne merkitsevät ilmeiden ja asenteiden kiristymistä. Se tapa, jolla "neuvottelut" yhteiskuntasopimuksesta loppuivat ennen kuin ne alkoivat, ei lupaa mitään hyvää kenellekään.
Tämän painajaisen alku ovat ns. saavutetut edut. Ne on saavutettu velaksi, jota ei haluta maksaa. Elämme kuin viimeistä päivää eikä se ole kaukana. Valvojat taitavat jo pakkailla matkalaukkujaan. Tervetuloa IMF.

Mauno Saari

Itä-Savo 22.08.2015

[Foundation]

Lylyn mukaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksetkin edellyttävät asioiden kolmikantaista käsittelyä.

http://www.iltalehti.fi/talous/2015082120213562_ta.shtml

Niinhän se näyttää, että paperimiehen palkalla ei Suomessa elä perheellinen eikä perheetön. Sittenkin joutuu koko ajan vasemmistopuolueita äänestämään.

Grönroosin Simohan voisi teetättää laskelmat tästä hommelista.

[ArtturiE]

Verotusta voi aivan hyvin sanoa laillistetuksi ryöstöksi.

Ja aivan yhtä hyvin voi maahanmuuttokritiikkiä sanoa natsismiksi.

Muoks: Pientä viilausta.

Hallitsematonta maahanmuuttoa minä kutsun kansanmurhaksi.

[Gunnar Hymén]

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elakeika-nousee-tyourat-pidentyvat?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=1271139&utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter

Eläkeikä nousee - työurat pidentyvät
Sosiaali- ja terveysministeriö  28.1.2016 13.36
TIEDOTE 5/2016
Vanhuuseläkeiän alaraja nousee asteittain nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Myöhemmin vanhuuseläkeikä sidotaan eliniänodotteeseen. Tarkoituksena on, että eläkeajan ja työssäoloajan välinen suhde pysyy samalla tasolla kuin se on vuonna 2025. Eläkeiän muutokset koskevat kaikilla aloilla työskenteleviä. Jo eläkkeellä olevia muutokset eivät koske.

Hallitus esitti asiaa koskevien lakien vahvistamista torstaina 28. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 29. tammikuuta. Lait tulevat voimaan 1.1.2017.

Eläkeuudistus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.

Uudistuksella on tarkoitus pidentää suomalaisten työuria ja vähentää näin julkisen talouden kestävyysvajetta. Ihmisten elinajan pidentyessä osa lisävuosista tulisi käyttää työntekoon. Uudistuksella halutaan myös turvata kaikille ikäluokille riittävät eläketasot ja varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.

noh eläkeiän nousu 63-> 65 napsahti läpi.

[Dirre]

rakennusalalla 20% työntekijöistä saavuttaa nykyisen eläkeiän työelämässä ja sekin on mestarit ja työnjohtajat

ja raksalla normistikkin 40 tuntiten työviikko, milläs aloilla on vähemmän?