Suomen pankki laski: 40-tuntinen työviikko loisi talouskasvua

[Peltipaita]

Suomen pankki laski: 40-tuntinen työviikko loisi talouskasvua ja parantaisi Suomen kilpailukykyä. Työn teettäminen olisi nykyistä edullisempaa, joten yritysten kannattaisi palkata nykyistä enemmän työntekijöitä, perustellaan Suomen pankin tänään julkaisemassa muistiossa.

Talouskasvu kiihtyisi, Suomen kilpailukyky paranisi ja vienti voimistuisi, jos työaikaa pidennettäisiin, kertoo Suomen pankin muistio, joka tehtiin tammikuussa pankin sisäiseen käyttöön. Suomen pankki julkaisi sen tänään perjantaina Helsingin Sanomien uutisoitua asiasta. Muistiossa kuvaillaan tilannetta, jossa kaikkien työntekijöiden vuosityöaika pitenisi, mutta palkka ei muuttuisi. Näin keskimääräinen tuntipalkka alenisi. Siitä seuraisi työnkustannusten lasku. Suomen pankki perustelee, että näin yritysten kannattaisi palkata aiempaa enemmän työntekijöitä.

Aivan valtavan mahtava talousteoria. Jokainen voi kuvitella tämän muutoksen omalle työpaikalleen. Toimii niin bussikuskille kuin sairaanhoitajalle.

http://yle.fi/uutiset/suomen_pankki_laski_40-tuntinen_tyoviikko_loisi_talouskasvua_ja_parantaisi_suomen_kilpailukykya/8049383?ref=leiki-uup

[Nikolas]

Minä taas olen tuuminut, että 30-tuntinen työviikko voisi parantaa työllisyyttä, tietenkin sillä edellytyksellä, että palkka joustaa alaspäin samassa suhteessa kuin viikoittainen työaikakin.

[Peltipaita]

Tuossa Suomen Pankin teoriassa asia esitetään niin että kaikki jotka nyt ovat töissä tekisivät töitä enemmän /viikko. Ketään ei siis irtisanota. Jopa lisää palkataan, koska "työnantajilla olisi varaa". Ymmärtäisin jos tämä idea kusetus olisi lähtöisin jostain etujärjestöstä, mutta Suomen Pankin ei pitäisi tällaista soopaa esittää.

[Pikkuvaimo]

Kun minä yksityisenä elinkeinonharjoittajana teen enemmän työtunteja viikossa, niin totta kai yritykseni kannattaa paremmin. Jos jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa toivottavasti palkkaamani muut työntekijät tekevät myös töitä ahkerasti koko sen ajan kun töissä ollaan, niin totta kai yritys kannattaa paremmin. Mutta jotain mätää tässä viikkontuntien lisäämisideassa nyt kuitenkin on. Jos Kelan byrokraatit käyttävät viikossa ahkerasti entistäkin enemmän aikaa paperinpyörittämiseen, niin totta kai yritys kannattaa paremmin - eikun hetkinen...

[Totti]

Muutaman viikkotyötunnin kanssa viilaaminen on lähinnä näpertelyä.

Yritysten taloudellinen asema ei olennaisesti muutu sillä, että päivässä tehtäisiin puolisen tuntia lisää hommia kuten Suomen pankki nyt ehdottaa.

Työnantaja saa kyllä laskennallisesti 30 min lisää työaikaa päivässä, mutta immateriaalisena etuna se ei välttämättä muutu vastaavaksi rahalliseksi eduksi.

Tulopuolella sehän edellyttäisi, että yrityksen operointiaika päivässä pitenisi, jotta useampaa asiakasta voitaisiin palvella. Yleensä työajat ovat kuitenkin rajoitettu työehtosopimuksissa eikä ne voi olla mitä tahansa myöskään käytännön syystä. Usein yrityksen pidennetyt aukioloajat eivät edes tuo lisää asiakkaita koska heillä on muuta tekemistä iltaisin kun juosta kaupoissa.
Menopuolella puolen tunnin etu edellyttäisi vähintään 11 henkilön yritystä, jolloin puolen tunnin pidennyksellä voitaisiin säästää yhden työpaikan ja palkan.

Suomen pankin ehdotus on siis etenkin pienissä työpaikoissa hyvin vaikea realisoida rahaksi eli kilpailukyvyn paranemiseksi. Käytännössä siitä tulisi useimmille yrityksille vain työajan pidennys ilman mitään havaittavaa taloudellista etua.

Jotta tällä ehdotuksella olisi todellinen merkitys, työaika pitää pidentää kokonaisina päivinä esim. poistamalla pyhiä ja lyhentämällä lomia. Tällöin vaikutus näkyy heti kaikkien yritysten palkanmaksussa.

Työajan pidentäminen johtaa toisaalta myös talouden hiljenemiseen muualla. Kun ollaan paljon töissä, aikaa kuluttaa vapaa-ajalla vähenee. Esim. lomien lyhentäminen vähentää (kotimaan) turismia, työpäivän pidentäminen taas vähentää viihdekulutusta kodin ulkopuolella jne. Työajan pidentäminen ei siis ole mikään kovin suoraviivainen toimenpide.

Mielummin ns. lomaraha pitäisi lakkauttaa. Se toisi saman tien lähes kaikille yrityksille puolen kuun palkan säästön jokaista työntekijää kohden. Eli merkittävä summa, joka ei muuta sen koommin työntekoa kun vakituisia tulojakaan.

[Veikko]

Henry Ford sanoi aikanaan, että "pitkät työajat ja matala palkkataso on paras tie kansakunnan talouden taannuttamiseen". Mutta tämähän on vain fordismia, jolla Yhdysvallat nostettiin aikanaan maailman johtavaksi talous- ja hyvinvointimahdiksi. Onneksi sielläkin ymmärrettiin WWII:n jälkeen siirtyä pankkien, keskushallinnon byrokraattien ja gangsterijohtoisten ammattiliittojen säännöstelemään komentotalouteen, jotta tuo taantuma sitten saatiin turvallisesti ja varmasti aikaiseksi.

[-PPT-]

On se vaan yksinkertaista. Pistetään saman tien 60 tuntia. Siinä sitä kasvua vasta tulisikin.

[latrom]

Kyllä Suomen Pankilla on kaikki avaimet talouskasvuun. Ilman rahaa ei ole taloutta.

[sivullinen.]

Suomen pankissa ei ole järki juossut vuosikymmeniin. Siellä on Erkki Liikanen (sdp.) taas jauhamassa samaa sosialistien utopiaa. On tietenkin laskennallisesti totta, että kampaaja, joka pidentää työaikaansa tunnilla eli kampaa yhden tukan enemmän, saa 30 euroa enemmän tuloa päivässä eli talous kasvaa laskennallisesti 30 eurolla. Mutta laskelman muuttuminen todeksi tarkoittaisi, että ihmisten kampaajalla käyntiä rajoittaisi nyt kampaajapula eli ihmiset joutuisivat olemaan ilman kampaajalla käyntiä, koska eivät onnistu löytämään vapaata kampaajaa. Tämä on sitä sosialistien utopiaa eli "työvoimapulavirttä". Sen voi todeta helposti täydeksi valeeksi koettamalla varata ajan kampaajalle. Laajempikin tutkimus on helppo tehdä yksinkertaisesti kävelemällä kadulla ja katsomalla kampaamoita: Jos joka paikassa on jonoksi asti ihmisiä, niin Liikanen on oikeassa; jos ei ole, niin kyse on sosialistien utopiasta.

Sosialistien utopia ei tietenkään pääty tähän. Se tarjoaa huvitusta joka aivonystyrälle. Julkinen sektori, joka työllistää Suomessa lähes kaikki, ja jonka työtehtäviä voidaan helposti lisätä ja siten luoda "talouskasvua", on samaan aikaan todennut hyväksi talousreseptiksi niin kutsutut lomautukset. Se tarkoittaa työtuntien muuttamista vapaaksi eli keskimääräisen työviikon ja tehdyn työn vähentämistä. Mitäpä jos toteutettaisiin todellinen sosialistinen malliratkaisu ja samaan aikaan lisättäisiin työviikkoon pari tuntia ja lomautettaisiin ihmiset viikossa parin tunnin ajaksi? Silloin tulisi paperilla kaksinkertainen voitto -- eikä kenenkään elämää tarvitsisi käytännössä muuttaa lainkaan. Suomen pankin vuosikatsauksessa asia voitaisiin esittää viranomaiskielellä seuraavasti: Työajanpidentämisestä saatu talouskasvun nousu käytettiin täysimääräisesti julkisen sektorin tehostamisesta syntyneen siirtymävaiheen tasapainottamiseen, joka pitkällä aikavälillä tulee helpottamaan rahoituspaineita ja laskemaan valtion velkaantumista.

[FadeAway]

Taisi HS:n mukaan Pankki laskea myös eron jos jatketaan nykymallilla 1% talouskasvu, jos työaika pitenee 2,7%.
Taasko pitää toistaa 2. edellisen hallituksen toimet?

Jos työaika pitenee, niin normitoiminta on kuin Jaska ja Pirkko jäävät eläkkeelle heidän työt siirretään muille.
Työssä jaksaminen huononee--> lisää sairas poissaoloja.
Motivaatio? tää vika tunti on tätä palkatonta, kahvitaukoa...
Työllistävä vaikutus olematon, ehkä jollain aloilla negatiivinen . (työttömyyskulut 6 + 4miljardia.)

[Tuomas3]

Suomen pankin osaamisesta on syytä olla huolissaan.

1. Työvoimaa palkataan sen vuoksi, että tarvitaan lisää käsiä tekemään töitä. Ei sen vuoksi, että se on halpaa, varsinkin, kun Suomessa se on kuitenkin kallista. Toteutuessaan pienempi porukka tekisi samat työt eli työttömyys kasvaisi.

2. Markkinoilla on ylitarjontaa työvoimasta, joten työajan lyhentäminen olisi perustellumpaa. Aloilla, joissa työvoimasta on pulaa, ei kannata heikentää saatavuutta huonontamalla työehtoja.

3. Ehdotus parantaisi yksinkertaistetun kaavan mukaan yritysten tulosta säästyneiden työvoimakustannusten verran. Ihminen ei ole robotti ja hän voi alkaa lakkoilla, sairastelemaan, heikentämään työpanosta, laiskottelemaan ym., eli työnlaatu heikkenisi. Lakkoriskiä ei kannata ottaa herkässä taloustilanteessa.

4. Työnteosta tulisi vähemmän houkutteleva vaihtoehto, jolloin matalissa tuloluokissa houkutus sossun varassa elämiseen kasvaisi. Perheellisillä jäisi entistä vähemmän aikaa lastensa kanssa, jolloin kotiinjäämisen suosio kssvaisi.

[RP]

Mielummin ns. lomaraha pitäisi lakkauttaa. Se toisi saman tien lähes kaikille yrityksille puolen kuun palkan säästön jokaista työntekijää kohden. Eli merkittävä summa, joka ei muuta sen koommin työntekoa kun vakituisia tulojakaan.

Talousteoreettinen ihme. Palkanleikkaus, joka vähentää työnantajan menoja, mutta ei työntekijöiden tuloja.
(Tai vaihtoehtoisesti "vaikituisuus" on oleellista vain toiselle, ei toiselle)

[Ernst]

Mielummin ns. lomaraha pitäisi lakkauttaa. Se toisi saman tien lähes kaikille yrityksille puolen kuun palkan säästön jokaista työntekijää kohden. Eli merkittävä summa, joka ei muuta sen koommin työntekoa kun vakituisia tulojakaan.

Kirjoituksessasi on virhe. Etsi ja korjaa se.

[Selkäranka]

Ketjussa kukaan ei ole tuonut esille, paljonko ylimääräisen työntekijän palkkaus tuo yritykselle lisää kustannuksia verrattuna töiden jakamisen pienemmälle porukalle.
Säästyy ainakin vakuutus, koulutus, perehdytys, varusteet, tilat ym. kulut.
Yrityksillä olisi enemmän volyymiä käytettävissä samaan rahaan => hintataso laskee.
Byrokraatteja vapautuisi julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle.

[Tuomas3]

Ketjussa kukaan ei ole tuonut esille, paljonko ylimääräisen työntekijän palkkaus tuo yritykselle lisää kustannuksia verrattuna töiden jakamisen pienemmälle porukalle.
Säästyy ainakin vakuutus, koulutus, perehdytys, varusteet, tilat ym. kulut.
Yrityksillä olisi enemmän volyymiä käytettävissä samaan rahaan => hintataso laskee.
Byrokraatteja vapautuisi julkiselta sektorilta yksityiselle puolelle.

Ylitöitä teetetään korkeinkin korvauksin juuri tuon vuoksi, ei sitä säästöä tule kiistää monen suorittavan työn suhteen. Pitää suhteuttaa säästöt aiemmin mainitsemiini kuluihin ja riskeihin.

Taitoa ja päättelyä vaativissa töissä lyhyellä työajalla on laadulliset etunsa ja työntekijöiden tyytyväisyys näkyy tuloksessa.

[Sour-One]

Minä taas olen tuuminut, että 30-tuntinen työviikko voisi parantaa työllisyyttä, tietenkin sillä edellytyksellä, että palkka joustaa alaspäin samassa suhteessa kuin viikoittainen työaikakin.

Varmasti. Toki pölhömpikin tajuaa, että talouskasvua tuolla ei saada aikaiseksi.

[Pollard]

Teknologia ja automaatio kehittyy, mutta samalla suomalaisten pitäisi uhrautua yhä enemmän?

Jossain on vikaa ja pahasti. Järjestelmä ei palvele ainakaan suomalaisten etuja. Kansalaiset halutaan pitää orjina ja rahat käytetään muiden elättämiseen ja huvitteluun.

[Ari-Lee]

Miksi liikkeiden, kioskien ja ravintoloiden aukioloaikoja vieläkin säännellään? Sehän tässä on ongelma eikä työtuntien lukumäärä. Miksi 5 vuoden määräaikaisilla muovikorttikoulutuksilla säännellään ja siten vaikeutetaan sopivien työntekijöiden löytymistä? Ja jos on löytynytkin sopiva, se täytyy lähettää 5 vuoden välein samoihin muovikorttikoulutuksiin. Entäs ammattiautoilijan pätevyyden vaatimus töissä, missä siitä ei ole mitään hyötyä? Se vaaditaan jos viet vaikka hiekkasäkin jollekin toiselle vaikka maksutta. Miksi työnantajamaksut ovat vieläkin ajalla UKK ja YYA?

Onko tämä Suomen pankki enää edes validi pankki? Eikö noita virkaläskejä, puhuvia päitä saada koskaan pois rasittamasta? Meillähän on jumalallinen €, mihin pitää uskoa, muita jumalia eikä valuuttoja ei ole olemassa.

[jumahul]

Jos yksityisen sektorin toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt ryhtyisivät tekemään sopimuksien mukaista työpäivää, niin Suomi olisi konkurssissa välittömästi. Oli se sitten asetettu 7,5 tai 8 tuntiin. Nyt merkittävä osa tekee 10 tuntisia päiviä, ilman lisäkorvausta, koska sitä edellytetään ja muuten ei työt tule tehtyä. Ihmiset ovat velvollisuudentuntoisia.

[Lahti-Saloranta]

Minä taas olen tuuminut, että 30-tuntinen työviikko voisi parantaa työllisyyttä, tietenkin sillä edellytyksellä, että palkka joustaa alaspäin samassa suhteessa kuin viikoittainen työaikakin.

Työajalla ei ole niin suurta merkitystä sillä oleellisintahan on se mitä työaikana saa aikaiseksi.

[Arvoton]

Samalla palkalla ekaks 100 tuntia enemmän vuodessa. Sitten 200 tuntia enemmän vuodessa entisten päälle. Samaan aikaan tehdään kuten suomalaisessa siivousfirmassa, että kun ennen siivottiin 2 hehtaaria lattiapintaa tai 30 rappua päivässä, nyt 3 hehtaaria tai 45 rappua päivässä samalla työajalla ja palkalla. Tulevaisuudessa yksi siivooja hoitaa päivässä koko keskussairaalan. Ja asiakas vieläpä maksaa siitä. Win win.

[Nikolas]

Minä taas olen tuuminut, että 30-tuntinen työviikko voisi parantaa työllisyyttä, tietenkin sillä edellytyksellä, että palkka joustaa alaspäin samassa suhteessa kuin viikoittainen työaikakin.

Varmasti. Toki pölhömpikin tajuaa, että talouskasvua tuolla ei saada aikaiseksi.

Riippuu siitä, saadaanko julkisia menoja ja sitä kautta verorasitusta pienemmäksi. Ainakin työttömyyskorvauksien ja toimeentulotukien menojen väheneminen voisi keventää julkista sektoria, samoin näihin liittyvän byrokratian kevennys.

[Sour-One]

Minä taas olen tuuminut, että 30-tuntinen työviikko voisi parantaa työllisyyttä, tietenkin sillä edellytyksellä, että palkka joustaa alaspäin samassa suhteessa kuin viikoittainen työaikakin.

Varmasti. Toki pölhömpikin tajuaa, että talouskasvua tuolla ei saada aikaiseksi.

Riippuu siitä, saadaanko julkisia menoja ja sitä kautta verorasitusta pienemmäksi. Ainakin työttömyyskorvauksien ja toimeentulotukien menojen väheneminen voisi keventää julkista sektoria, samoin näihin liittyvän byrokratian kevennys.

30 tuntisella työviikolla tehdyn työn määrä tulee laskemaan rajusti. Tällä saadaan aikaan toki työttömyysprosentinlaskuakin, mutta vaikutus siihenkin jää pieneksi. Työn vieroksujia tässä maassa riittää. Kaiken kaikkiaan saisimme aikaiseksi hemmetinmoisen bkt:n laskun. Niin ja tätä kautta tehdyn työn määrä edelleenkin laskisi.

[Tuomas3]

Minä taas olen tuuminut, että 30-tuntinen työviikko voisi parantaa työllisyyttä, tietenkin sillä edellytyksellä, että palkka joustaa alaspäin samassa suhteessa kuin viikoittainen työaikakin.

Varmasti. Toki pölhömpikin tajuaa, että talouskasvua tuolla ei saada aikaiseksi.

Riippuu siitä, saadaanko julkisia menoja ja sitä kautta verorasitusta pienemmäksi. Ainakin työttömyyskorvauksien ja toimeentulotukien menojen väheneminen voisi keventää julkista sektoria, samoin näihin liittyvän byrokratian kevennys.

30 tuntisella työviikolla tehdyn työn määrä tulee laskemaan rajusti. Tällä saadaan aikaan toki työttömyysprosentinlaskuakin, mutta vaikutus siihenkin jää pieneksi. Työn vieroksujia tässä maassa riittää. Kaiken kaikkiaan saisimme aikaiseksi hemmetinmoisen bkt:n laskun. Niin ja tätä kautta tehdyn työn määrä edelleenkin laskisi.

Itseasiassa bkt nousisi, koska ihmisiä olisi enemmän, mutta pienemmän tuntimäärän, julkisenpuolen töissä ja vähemmän kortistossa. Jos taas 6t työpäivä ulotettaisiin vientiyrityksiin, bkt putoaisi.

[Sour-One]

Minä taas olen tuuminut, että 30-tuntinen työviikko voisi parantaa työllisyyttä, tietenkin sillä edellytyksellä, että palkka joustaa alaspäin samassa suhteessa kuin viikoittainen työaikakin.

Varmasti. Toki pölhömpikin tajuaa, että talouskasvua tuolla ei saada aikaiseksi.

Riippuu siitä, saadaanko julkisia menoja ja sitä kautta verorasitusta pienemmäksi. Ainakin työttömyyskorvauksien ja toimeentulotukien menojen väheneminen voisi keventää julkista sektoria, samoin näihin liittyvän byrokratian kevennys.

30 tuntisella työviikolla tehdyn työn määrä tulee laskemaan rajusti. Tällä saadaan aikaan toki työttömyysprosentinlaskuakin, mutta vaikutus siihenkin jää pieneksi. Työn vieroksujia tässä maassa riittää. Kaiken kaikkiaan saisimme aikaiseksi hemmetinmoisen bkt:n laskun. Niin ja tätä kautta tehdyn työn määrä edelleenkin laskisi.

Itseasiassa bkt nousisi, koska ihmisiä olisi enemmän, mutta pienemmän tuntimäärän, julkisenpuolen töissä ja vähemmän kortistossa. Jos taas 6t työpäivä ulotettaisiin vientiyrityksiin, bkt putoaisi.

bkt laskisi rajusti joka tapauyksessa. selvä homma.

[JJohannes]

Itseasiassa bkt nousisi, koska ihmisiä olisi enemmän, mutta pienemmän tuntimäärän, julkisenpuolen töissä ja vähemmän kortistossa. Jos taas 6t työpäivä ulotettaisiin vientiyrityksiin, bkt putoaisi.

bkt laskisi rajusti joka tapauyksessa. selvä homma.

Selitä miten? Syy, miksi ihmisiä on jo nyt niin paljon työttömänä on se, ettei heille ole ollut yrityksissä mielekästä tekemistä so. tuottavaa työtä joten yritys on pärjännyt ilman heitäkin. Vaikka ihmiset painaisivat kirjapainossa kirjoja tai korjaisivat autokorjaamolla autoja 50 tuntia viikossa niin autonkorjauksen ja kirjojen kysyntä ei siitä mihinkään kohoa ja ylimääräiset tuotetut kirjat ja ylimääräinen autonkorjausasiakkaiden odottelu valuisi hukkaan. 30 tunnin työviikko tarkoittaisi kutakuinkin sitä, että tuotanto pysyisi samana mutta se tehtäisiin hyödyntäen useampia työntekijöitä. BKT tuskin notkahtaisi juuri minnekään.

[Veikko]

Itseasiassa bkt nousisi, koska ihmisiä olisi enemmän, mutta pienemmän tuntimäärän, julkisenpuolen töissä ja vähemmän kortistossa. Jos taas 6t työpäivä ulotettaisiin vientiyrityksiin, bkt putoaisi.

bkt laskisi rajusti joka tapauyksessa. selvä homma.

Selitä miten? Syy, miksi ihmisiä on jo nyt niin paljon työttömänä on se, ettei heille ole ollut yrityksissä mielekästä tekemistä so. tuottavaa työtä joten yritys on pärjännyt ilman heitäkin. Vaikka ihmiset painaisivat kirjapainossa kirjoja tai korjaisivat autokorjaamolla autoja 50 tuntia viikossa niin autonkorjauksen ja kirjojen kysyntä ei siitä mihinkään kohoa ja ylimääräiset tuotetut kirjat ja ylimääräinen autonkorjausasiakkaiden odottelu valuisi hukkaan. 30 tunnin työviikko tarkoittaisi kutakuinkin sitä, että tuotanto pysyisi samana mutta se tehtäisiin hyödyntäen useampia työntekijöitä. BKT tuskin notkahtaisi juuri minnekään.

Itse asiassa autonkorjauksen ja kirjojen kysyntä laskisi ainakin jonkin verran kirjapainossa ja autokorjaamoissa työskentelevien osalta, koska heillä olisi vähemmän aikaa lukea kirjoja ja käyttää autoaan. Asian korjaaminen edelleen työaikaa pidentämällä - mikä on oletettavin korjaustoimenpide yleisen tyhmyyden mukaan - johtaa jatkuvasti kiihtyvään kysynnän vähenemiseen ja toiminnan lamaan.

[Sour-One]

Itseasiassa bkt nousisi, koska ihmisiä olisi enemmän, mutta pienemmän tuntimäärän, julkisenpuolen töissä ja vähemmän kortistossa. Jos taas 6t työpäivä ulotettaisiin vientiyrityksiin, bkt putoaisi.

bkt laskisi rajusti joka tapauyksessa. selvä homma.

Selitä miten? Syy, miksi ihmisiä on jo nyt niin paljon työttömänä on se, ettei heille ole ollut yrityksissä mielekästä tekemistä so. tuottavaa työtä joten yritys on pärjännyt ilman heitäkin. Vaikka ihmiset painaisivat kirjapainossa kirjoja tai korjaisivat autokorjaamolla autoja 50 tuntia viikossa niin autonkorjauksen ja kirjojen kysyntä ei siitä mihinkään kohoa ja ylimääräiset tuotetut kirjat ja ylimääräinen autonkorjausasiakkaiden odottelu valuisi hukkaan. 30 tunnin työviikko tarkoittaisi kutakuinkin sitä, että tuotanto pysyisi samana mutta se tehtäisiin hyödyntäen useampia työntekijöitä. BKT tuskin notkahtaisi juuri minnekään.

¨

Se, että työssäkäyvien normityöviikko olisi 30 h, ei kovinkaan paljon väjentäisi työttömyyttä. Näin se valitettavasti on.

[Tuomas3]

Itseasiassa bkt nousisi, koska ihmisiä olisi enemmän, mutta pienemmän tuntimäärän, julkisenpuolen töissä ja vähemmän kortistossa. Jos taas 6t työpäivä ulotettaisiin vientiyrityksiin, bkt putoaisi.

bkt laskisi rajusti joka tapauyksessa. selvä homma.

Selitä miten? Syy, miksi ihmisiä on jo nyt niin paljon työttömänä on se, ettei heille ole ollut yrityksissä mielekästä tekemistä so. tuottavaa työtä joten yritys on pärjännyt ilman heitäkin.
30 tunnin työviikko tarkoittaisi kutakuinkin sitä, että tuotanto pysyisi samana mutta se tehtäisiin hyödyntäen useampia työntekijöitä. BKT tuskin notkahtaisi juuri minnekään.

Julkinen sektori pitää yhteiskuntaa toimivana, mutta ei tuo Suomeen uutta pääomaa. Siellä työviikko voidaan huoletta lyhentää 30 tuntiseksi ilman, että tuottavuus laskee. Työntekijöitä kortistosta hommiin nostaa bkt:a, koska sosiaalitukia ei lasketa bkt:een. Lisäksi näiden kansalaisten ostovoima kasvaisi. Se myös parantaisi maamme gini-kerrointa eli vähentäisi eriarvoisuutta.

Vientiyrityksille työajan vähentäminen olisi tappiollista, koska lisätyövoiman kustannukset ovat korkeammat kuin nykyisen ylityökorvauksenkin maksaminen. Se haittaisi vientiä, joka on taloutemme elinehto, eli bkt laskisi.

[Nikolas]

Jos taas 6t työpäivä ulotettaisiin vientiyrityksiin, bkt putoaisi.

Pidän nelipäiväistä työviikkoa useimmissa tapauksissa fiksumpana ratkaisuna.
4 × 7½ h = 5 × 6 h = 30 h
 ⇒ nelipäiväisellä työviikolla vähemmän työmatkoja ja enemmän vapaapäiviä

Ja tämähän ei siis ollut menetelmä kansantuotteen lisäämiseksi vaan työttömien työllistämiseksi ja julkisten menojen kevennyksiin. Näiden välilliset seuraukset olisivat oletettavasti kansantaloudellekin hyväksi.

Asiaa voidaan ajatella näinkin: Firmassa on selvästi työvoiman vähentämisen tarve. Periaatteessa jokaista ukkoa ja akkaa tarvittaisiin, mutta laskennallisesti firmasta pitäisi vähentää 20 % työvoimakustannuksista. Mitä yrittäjä voi tehdä? Vaihtoehtoja on useita, ja tässä on kolme:

• pakkolomauttaa työntekijöitä vuorotellen
• potkia pois viidennes työntekijöistä
• siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon (uusilla työsopimuksilla)