Feminismi

[Kulttuurirealisti]

– Ja perinteisiin sukupuolirooleihin sosiaalistuminen on usein todella väkivaltainen prosessi.

Prosessissa lapsia ohjataan monin tavoin sukupuolelle sopivaksi ajateltuun käytökseen ja toimintaan.

Voihan se joskus olla väkivaltaistakin. Mutta väitän, että lopulta naiset eivät itsekään pidä siitä, että miehet neutralisoidaan sellaisiksi "kyllä kulta" -tyypeiksi, joilla ei oikeastaan ole aloitekykyä eikä juuri selkärankaakaan. Nämä Naisasialiitto Unionin tyypit eivät yksinkertaisesti ymmärrä mistä tässä kohtaa puhuvat.

– Olen saanut elää aika vapaasti. Lempivärini oli sininen ja isoveljeni taas punainen, hän kertoo.

Ohhoh sentään. Kenelläkään miehelle ei ole ollut haaveena vaikkapa punainen Ferrari, eihän?

Oli kuitenkin myös paljon sellaista, mitä tytön ei olisi sopinut tehdä.

– Otin leikeissä helposti johtavan roolin ja sitä hyssyteltiin, Pyykkönen sanoo.

Pyykköselle tiedoksi, että pojatkin vääntävät yleensä keskenään johtavasta roolista. Ne jotka siinä ko. asiassa jaksavat siitä kiinnostua.

[ikuturso]

Kai tämäkin tähän ketjuun kuuluisi:

Satu Hassi pillastui äänestystappiosta – syytti enemmistöä naisvihaajiksi

Tuosta oma ketjunsa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,90266

-i-

[Iloveallpeople]

Miten Otaniemi teki ihmisestä feministin

Oli sellainen aika, jolloin en ymmärtänyt feminismiä. En identifioitunut feministiksi, enkä ymmärtänyt, miksi sukupuoliin liittyvät näkökulmat nostettiin aina ensimmäiseksi tarkasteluun. Ajattelin sukupuolen olevan vain osa minua, yksi ominaisuus kengänkoon, silmien värin ja musiikkimaun joukossa. Koko kouhoaminen sukupuolisuudesta vaivaannutti ja väsytti: puhutaan jostain, mikä on uutta ja mielenkiintoista.

Sitten tulin Otaniemeen. Aloitin työt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantuntijana elokuussa 2011.

Muistan hyvin, kun ensimmäistä kertaa tuntematon ihminen kohtasi minut työhön liittyvässä asiapitoisessa yhteydessä "naisena" minun itseni sijaan.
...

Siksi ajauduin mykistyneen hämmennyksen valtaan, kun erityisesti minulta yhtäkkiä kesken tapaamisen pyydettiin lipsahtanutta kirosanaa anteeksi. Teki mieli kysyä: Kenelle te oikein puhutte? Ilmeisesti jollekin mystiselle "naiselle", jolla ei ole mitään tekemistä minun osaamiseni ja persoonani kanssa.

Antamani esimerkki on detaljihuomio ongelman kiltistä ja hienovaraisesta päästä, mutta se avasi silmäni. Maailma todella on eri paikka miehille ja naisille. Voin ihan kaikessa rauhassa kouhota olevani ihminen ja yksilö, mutta edelleen olen joillekin ihmisille "nainen".
...

Lotta Aarikka

En tiedä mitä sanoa.

[Emo]

Englannissa kiistellään Jumalan sukupuolesta

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/englannissa-kiistellaan-jumalan-sukupuolesta/

Englannissa Jumalan sukupuoli herättää keskustelua. Kun Jumalaan viitataan miehenä, seurauksena saattaa olla seksismiä, kirkon naisvaikuttajat pelkäävät.

Englannin persoonapronominit he ja she viittaavat selkeästi sukupuoleen. Englannissa Jumalasta puhutaan he-pronominilla, jolloin Jumalasta syntyy selkeästi miespuolinen kuva. Tätä vastaan Watch-ryhmän naiset taistelevat.

Feminismi
Tasa-arvo 
Naista sortava kielioppi 

[Tokugawa Ieyasu]

Watch perustaa argumenttinsa ortodoksiseen teologiaan, jonka mukaan Jumala on samaan aikaan mies, nainen ja vailla sukupuolta. "Niin kauan kun viittaamme Jumalaan vain miehenä, tuotamme Jumalalle pettymyksen emmekä huomaa kaikkea", Hilary Cotton, Watchin puheenjohtaja kertoo Telegraphin haastattelussa.

Ottaen huomioon, että teologisesta katsantokannasta riippumatta (läntinen kristitty, ortodoksi, juutalainen) Jumalan katsotaan olevan ihmisen käsityskyvyn yläpuolella, on alun alkaen vaikea laittaa yhtään mitään sukupuolta tai sukupuolettomuutta Jumalalle. Jumala nyt kuitenkaan ei varmaan "pety" kun maskuliini/feminiinimuotoja käyttävissä maissa kaikkivaltiaaseen on viitattu miehen pronominilla ja melkein kaikkialla isänä (kuten Jeesuskin Jumalaa kutsui).

Minä en henkilokohtaisesti kuvittele minkäänlaista sukupuolta Jumalalle. Tuollainen he-she väittely on perinteistä pilkunnussintaa.

[foobar]

Miten Otaniemi teki ihmisestä feministin

Oli sellainen aika, jolloin en ymmärtänyt feminismiä. En identifioitunut feministiksi, enkä ymmärtänyt, miksi sukupuoliin liittyvät näkökulmat nostettiin aina ensimmäiseksi tarkasteluun. Ajattelin sukupuolen olevan vain osa minua, yksi ominaisuus kengänkoon, silmien värin ja musiikkimaun joukossa. Koko kouhoaminen sukupuolisuudesta vaivaannutti ja väsytti: puhutaan jostain, mikä on uutta ja mielenkiintoista.

Sitten tulin Otaniemeen. Aloitin työt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantuntijana elokuussa 2011.

Muistan hyvin, kun ensimmäistä kertaa tuntematon ihminen kohtasi minut työhön liittyvässä asiapitoisessa yhteydessä "naisena" minun itseni sijaan.
...

Siksi ajauduin mykistyneen hämmennyksen valtaan, kun erityisesti minulta yhtäkkiä kesken tapaamisen pyydettiin lipsahtanutta kirosanaa anteeksi. Teki mieli kysyä: Kenelle te oikein puhutte? Ilmeisesti jollekin mystiselle "naiselle", jolla ei ole mitään tekemistä minun osaamiseni ja persoonani kanssa.

Antamani esimerkki on detaljihuomio ongelman kiltistä ja hienovaraisesta päästä, mutta se avasi silmäni. Maailma todella on eri paikka miehille ja naisille. Voin ihan kaikessa rauhassa kouhota olevani ihminen ja yksilö, mutta edelleen olen joillekin ihmisille "nainen".
...

Lotta Aarikka

En tiedä mitä sanoa.

Tämä ei ole se aivan tuorein juttu, mutta strategisesti kaikki Aarikan kädestä syövät toimittajat unohtivat mainita, että näiden "herrakerhojen" jäsenmäärä on niin pieni, että miesteekkareistakin niiden aktiivijäsenistöön taitaa kuulua parin promillen osuus. Kukaan täysjärkinen ei kuitenkaan Otaniemessä ole keksinyt tässä piilevän mitään ongelmaa. Aarikka sen sijaan on keksinyt, että "herrakerhot" pyörittävät Otaniemen teekkareiden elämää. Todellisuudessa sen tekevät lähinnä killat ja ammattiainekerhot joiden hallitusvirkoihin valitaan ainakin joissakin yhdistyksissä melkoinen yliedustus naisia.

Olen tietyllä tapaa sitä mieltä, että Aarikalla on pieni jyvänen oikeaa asiaa jutussaan, mutta se ei minua paljoa lämmitä jos se on pitänyt kätkeä Everestin kokoisen putkinäköagendan sontakasan alle. Itsekritiikin synnistä hän ei ainakaan tunnu asiaansa ajaessaan kärsivän.