2015-05-27 Helsinkiin suunnitellaan Suomen 1. suurmoskeijaa

[Alaric]

Vapaavuori kertoi Huomenta Suomi -ohjelmassa jälleen hieman näkemyksiään moskeijahankkeesta.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/222178-vapaavuori-lupaa-suurmoskeijalle-asiallisen-kasittelyn-mittakaava-pitaa-muistaa (1.6.2017)

Pormestari lupaa suurmoskeijalle asiallisen käsittelyn: "Mittakaava pitää muistaa"

Ensi viikolla Helsingin pormestarina aloittava Jan Vapaavuori (kok.) lupasi MTV:n Huomenta Suomessa, että suurmoskeijahanke käsitellään asianmukaisesti. Jo vaalikampanjassaan hän profiloitui suurmoskeijan vastustajana.

Helsingin Hanasaareen suunniteltu suurmoskeija on Vapaavuoren mukaan tonttivarausvaiheessa. Tonttivarausta käsitellään syksyllä. Vapaavuori toisti haastattelussa vanhat argumenttinsa ja pysyi suurmoskeijan vastustajana.

–Pitää muistaa mittakaava, hän sanoi ja huomautti, että Suomessa toimii jo useita pienempiä moskeijoita tai rukoushuoneita.

Suurmoskeijan rahoituskuvioita on pidetty epämääräisinä. Hankkeen rahoittajaksi on lupautunut Bahrainin kuningaskunta, jonka on esitetty voivan kierrättää suurmoskeijaan yksityistä rahaa muun muassa Saudi-Arabiasta. Mitä Vapaavuori sanoisi suurmoskeijasta, jos rahoitus olisi varmasti kunnossa?

–Tällaista tilannettahan ei toistaiseksi ole.

Aiemmin Vapaavuori on sanonut, että rahoitus on tärkeä, mutta "ei asian ydin".

Vapaavuori viittasi haastattelussa jälleen suvaitsevaisuuteen. Hän huomautti, että kaikki mitä ajetaan suvaitsevaisuuden nimissä, ei välttämättä edistä suvaitsevaisuutta. Hän on jo aiemmin tuonut esiin huolia siitä, että suurmoskeija voisi provosoida muukalaisvastaisia ryhmittymiä ja suomalaisten yleinenkin suvaitsevaisuus voisi kärsiä.

–Se voi kääntyä itseään vastaan, hän sanoi haastattelussa.

[Totti]

Ruohomäki kumoaa (15:00-) Suomessa dominoivan ns. grievances-koulukunnan (mm. Karin Creutz) propagoiman näkemyksen, jonka mukaan terrorismi johtuu ennen kaikkea syrjäytymisestä ja köyhyydestä. Ruohomäki tekee selväksi, että kyse on ideologiasta, ei muslimien kohtaamista vääryyksistä.

Tämä vääryysretoriikka ei ole vain virheellinen vaan se on myös epälooginen kuten se lännessä ymmärretään:

- "Vääryys" koskee monia muitakin etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Miksi esimerkiksi sikhit tai hindut Britanniassa eivät ole puukottamassa ihmisiä kadulla?

- Vääryys ei yleensä ole motivaattorina systemaattiselle väkivallalle vaan vain satunnaiselle väkivallalle koska se on henkilökohtainen tunne. Tällainen henkilökohtainen tunne ei käytännössä koskaan siirry ympäristölle niin vahvana, että se johtaisi väkivaltaan laajemmassa skaalassa. Laajalle kollektivisoitunut vääryystunne voidaan siten vain selittää jollain muilla vaikuttajilla.

Molemmat edellä mainitut vääryys-epäloogisuudet voidaankin selittää juuri islamilla:

- Muut etnisyydet /uskonnot eivät harrasta systemaattista terroria koska he eivät noudata islamin oppeja. Muslimeja kuitenkin yhdistää islamin teologia, jonka puitteissa islam tarjoaa teologisen perustelun (muttei ehkä halua) väkivaltaan.

- Islam pitää muslimien hallitsemia (ja menetettyjä) maita ikuisesti muslimeille kuuluvina ja saarnaa vääräuskoisten valheellisuudesta, juonikkuudesta ja viheliäisyydestä. Eli kokemus maiden menettämisestä ja / tai vääräuskoisten juonittelusta, voi muuttua vääryystunteeksi, joka voi aiheuttaa kostonhalua ja väkivaltaa.

Vääryystunne, eli tämä grievance-koulukunnan logiikka voidaan siis käytännössä ja parhaiten selittää vain islamin avulla. Silloinkin vain teologisena tulkintana, joka ei sisällä perinteisiä läntisiä vääryystulkintoja kuten kokemus köyhyydestä, työttömyydestä, simputuksesta tms.

Se mitä me lännessä ymmärrämme vääryydellä, ja johon grievance-koulukunta tosiasiassa vetoaa, ovatkin yleensä juuri näimä pienet ja henkilökohtaiset asiat, jotka eivät normaalissa ihmisessä johda väkivallan käyttöön eikä koskaan kollektiiviseen väkivaltaan.

Jos joku kiusataan työpaikalla hän joko vaihtaa työpaikkaa tai korkeintaan kostaa lyömällä leipäveitsen kiusaajansa rintaan työpaikan kanttiinissa. Mutta työpaikkakiusamainen ei johda laajaan satunnaiseen murha-aaltoon kaduilla. Tällainen murha-aalto voi syntyä vain jonkun väkivaltaisen ja vääryystunnetta lietsovan ideologian pohjalta kuten islam.

Analogia natsismiin on silmiinpistävä. Natsismissa juutalaiset selitettiin kaiken pahan aluksi ja juureksi. Sen puitteissa saksalaiset, joilla ei oikeastaan ollut mitään erityistä ongelmaa elämässään, alkoivat kokemaan suurta vääryyden tunnetta, missä juutalaiset nähtiin jopa keksittyjen ongelmien syypäiksi.
Tavallinen perheenisä tai -äiti saattoi tämän aivopesun tuloksena päätyä mukaan väkivaltaiseen toimintaan, johon he eivät koskaan olisi lähteneet toisessa ajassa.
Täsmälleen samaa lietsonta esiintyy islamissa ja se johtaa väistämättä siihen, että jotkut päätyvät käyttämään väkivaltaa.

Lännen ja Euroopan suuri ongelma on islam. Se on viimeaikaisten terrori-iskujen ainoa yhteinen tekijä. Yhteinen tekijä ei ole maahanmuuttajuus, etnisyys, ihonväri, koulutus, varallisuus tai mikään muu vasemmiston perinteinen luokkaselitys, vaan nimenomaan tämä ideologia. Näitä terroristejahan löytyy kaikissa väreissä, monesta maasta ja kaikista yhteiskuntaluokista. Perinteinen läntinen vääryysselitys ei siis mitenkään voi olla motiivi terrorismille.

[Golimar]

...........
"Lupaan tehdä Helsingistä kansainvälisemmän, modernimman ja palveluhenkisemmän kaupungin", Vapaavuori sanoo.

"Näihin asioihin ei tietenkään voi vaikuttaa yksin politiikalla, vaan suuri vastuu on asukkailla ja yrityksillä."

LUPAUKSIA yhdistää se, että Vapaavuori uskoo kansainvälisemmän, modernimman ja palveluhenkisemmän Helsingin pärjäävän paremmin kilpailussa muiden kaupunkien kanssa.

Esimerkiksi kansainvälisyys tarkoittaa Vapaavuoren ajattelussa sitä, että suomen kieli kuuluisi harvemmin kaupungin kaduilla ja kuppiloissa.

Helsinki on muuttumassa vauhdilla kielellisesti vivahteikkaammaksi. Suomen sijaan Helsingissä kuuluu entistä enemmän esimerkiksi arabia.

Helsingin tietokeskuksen mukaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan Helsingin suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin jo lähes joka neljäs helsinkiläinen saattaa puhua äidinkielenään muuta kuin suomea.

Vapaavuoren mielestä vieraskielisten määrän kasvaminen on Helsingin kannalta myönteinen ilmiö.

Erityisen mielellään hän kuulisi kaupungilla entistä enemmän englantia. Se olisi hänen mielestään merkki siitä, että Helsinki houkuttelee kansainvälistä yritystoimintaa ja kansainvälistä osaamista.

"Esimerkiksi Supercellin kaltaiset yritykset houkuttelevat kansainvälisiä osaajia. Yksin asuville Helsinki on varmasti jo nyt hyvä paikka, mutta jos haluamme, että perheelliset tulevat Helsinkiin, meidän pitää pystyä tarjoamaan enemmän englanninkielistä koulutusta, päiväkoteja sekä työpaikkoja. Tässä koulupuoli voisi ottaa etunojaa", Vapaavuori sanoo.

"Toivoisin, että ihmiskunnan tulevat toivot – sekä suomalaiset että muualta tulevat – voisivat löytää paikkansa täällä sijaitsevista yrityksistä."

MYÖS Vapaavuoren lupaus modernimmasta Helsingistä liittyy olennaisesti kansainväliseen kilpailukykyyn ja etenkin sen parantamiseen.

"Perusmantrani on, että globaali talous on menossa valtioiden välisestä kilpailusta kohti kaupunkien välistä kilpailua. Tässä kilpailussa olennainen kysymys muun muassa turvallisuuden kaltaisten asioiden ohella on, kuinka virikkeellinen ja moderni kaupunki on", hän sanoo.

"Pitää muistaa, että tämä on ihmisten maailma. Ihmiset tekevät paljon muutakin kuin vain käyvät töissä. On siis tärkeää, että meillä on mukava elinympäristö ja elävä kulttuuri."

Tässä kohtaa Vapaavuori kiittelee Helsinkiä siitä, että se on jo nykyisin hauska ja elävä kaupunki. Tämän kehityksen jatkumisen eteen pitää tehdä hänen mielestään kovasti töitä.

"Esimerkiksi meidän turismimme on kasvanut hyvää vauhtia, mutta ei ole mitenkään itsestään selvää, että kehitys jatkuu. Sen eteen pitää tehdä töitä ja luoda edellytykset sille, että täällä kehittyy koko ajan uutta."

Lupaus modernimmasta kaupungista liittyy myös eri toimijoiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääntymiseen.

"Meidän kannattaa hakea uusia tapoja saada asukkaita, yrityksiä ja kolmatta sektoria nykyistä enemmän mukaan päätöksentekoon. Mielestäni tässä pitäisi uskaltaa ottaa vähän riskiä­kin."

Tarkkaa mallia vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen hänellä ei ole mielessä.

PALVELUHENKISYYS puolestaan liittyy Vapaavuoren mielestä siihen, millainen mielikuva Helsingistä syntyy.

Hänen mielestään Helsingin pitää toimia niin, että kaupungista syntyy asukkaille, turisteille ja yrityksille hauska, turvallinen, viihtyisä ja sujuva kuva.

"Esimerkiksi tietöiden koordinoimisessa, vauhdittamisessa ja niistä viestimisessä meillä on parantamisen varaa", hän sanoo.

"Ne ärsyttävät monia. On tärkeää, että Helsingissä on Suomen pääkaupunkina mahdollisimman sujuva liikenne."

Vapaavuoren mielestä Helsingin entisten virastojen korvaaminen neljällä toimialalla on liike oikeaan suuntaan.

..........

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005244576.html?share=df75b92094f890ffa2e21ae182ba291c

[Roope]

Esimerkiksi kansainvälisyys tarkoittaa Vapaavuoren ajattelussa sitä, että suomen kieli kuuluisi harvemmin kaupungin kaduilla ja kuppiloissa.

Helsinki on muuttumassa vauhdilla kielellisesti vivahteikkaammaksi. Suomen sijaan Helsingissä kuuluu entistä enemmän esimerkiksi arabia.

Helsingin tietokeskuksen mukaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan Helsingin suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi vuoteen 2030 mennessä. Tuolloin jo lähes joka neljäs helsinkiläinen saattaa puhua äidinkielenään muuta kuin suomea.

Vapaavuoren mielestä vieraskielisten määrän kasvaminen on Helsingin kannalta myönteinen ilmiö.
...
MYÖS Vapaavuoren lupaus modernimmasta Helsingistä liittyy olennaisesti kansainväliseen kilpailukykyyn ja etenkin sen parantamiseen.
...
Hänen mielestään Helsingin pitää toimia niin, että kaupungista syntyy asukkaille, turisteille ja yrityksille hauska, turvallinen, viihtyisä ja sujuva kuva.

Taas vaikea sanoa, onko toimittaja piilonuiva vai jotain muuta.

[Kari Kinnunen]

"Suomen sijaan Helsingissä kuuluu entistä enemmän esimerkiksi arabia."

Niin arabia. tuo tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen maailmanlaajuinen kieli. Paljonkos arabiaksi julkaistaankaan tieteellistä taikka teknistä kirjallisuutta?

[Impi Waara]

Ne turistit, joita olen vuosia emännöinyt, ovat tulleet Suomeen ja Helsinkiin nimenomaan suomalaisuuden vuoksi. Kansainvälistä meininkiä kuulemma löytyy liiankin kanssa kaikkialta muualta. Ihmettelen edelleen, miksi suomalaisuudesta ei tehdä vetovoimatekijää. Onko se sitä huonoa itsetuntoa?

[ISO]

Mikä saa ihmisen iloitsemaan oman kulttuurinsa tuhoutumisesta, ja toimillaan edistämään sitä kaikin tavoin.

Maahantunkeutujilla ei ole minkäänlaista halua säilyttää, tai ottaa omakseen edes pieniä osia, meidän kulttuuristamme, ne haluaa tuhota sen ja korvata omallaan.

Todella yksipuolista rakkautta tämä monikulttuurisuusrakkaus.

[Sitruunamelissa]

Nyt kun Suomea uudistetaan entistä kansainvälisemmäksi, olisikin jo aika heittää vanha ja homehtuneelta haiseva ruotsin kieli pois viralliselta paikaltaan. Laitetaan tilalle arabian tai somalian kieli tai kumpaakaan rasistisesti syrjimättä molemmat. Siinä sitä on virkamiehille opeteltavaa. Vapaavuori, kuten kaikki muutkin tärkeät virkamiehet, voisi suorittaa virkamiessomalin ja virkamiesarabin. Kannatan lämpimästi.

[ejmantyla]

Vähän OT tämä saksan uutinen,avasivat liberaalin moskeijan kaikille. Saa nähdä koska rauhanuskon edustajat polttavat tuon,en povaa pitkää ikää...
https://yle.fi/uutiset/3-9676396

[Ink Visitor]

Helsingin moskeijahanketta ajava Ilari Rantakari: Keskustelu onnetonta – kyse on palvelukeskuksesta

Helsingin moskeijahanke on saanut rankkaa arvostelua jo alkumetreillään. Sen on muun muassa pelätty tuovan Suomeen poliittista islamia ja lisäävän sunni- ja shiiamuslimien vastakkainasettelua.

Yhdeksi hankkeen rahoittajaksi on tulossa Bahrainin kuningaskunta. Terrorismitutkija Olli Ruohomäen mukaan Arabian niemimaalta tulevan rahoituksen kautta radikaali ajattelu voisi lisääntyä Suomessa.

Hän uskoo, että Bahrain ostaa rahoituksen avulla vaikutusvaltaa Suomesta. Helsingin tuore kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori on sanonut, että tällaista moskeijaa ei Helsinkiin tarvita.

Moskeijaa ajavan Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari muistuttaa, että rakennukseen on tulossa tiloja myös kaupungille tärkeitä toimintoja varten. Hänen mielestään moskeijakeskustelu on ajautunut sivuraiteelle.

– Kyseessä ei ole suurmoskeija vaan ensisijaisesti kyse on palvelukeskuksesta, joka täydentää kaupungin omia toimintoja. Sinne on tulossa uimahalli ja muita liikuntatiloja sekä tiloja muun muassa varhaiskasvatusta ja nuorisotoimintaa varten. Sinne tulee muslimityöntekijöitä, mutta kyse on kaikille avoimesta palvelusta, Rantakari sanoo.

–  Pieni, mutta varmasti muslimeille tärkeä osa rakennusta tulee olemaan moskeija. Se tulisi palvelemaan muslimiväestöä keskusmoskeijana. Näitä muita tekijöitä ole keskustelussa nostettu esiin juuri lainkaan. Keskustelu on ollut onnetonta.

Rantakarin mukaan hankkeen vastustamiseen sisältyy paljon islamin ja terrorismin pelkoa.

– Meillä on jo nyt Suomessa useita moskeijoita, joita tuetaan jostain ulkomailta ja joiden olemassaoloa ei yleisesti tiedetä. Niiden toiminnassa ei ole sellaista läpinäkyvyyttä, jota on luvassa tähän keskusmoskeijaan.

Rantakariin mukaan Oasis-säätiö aikoo pitää päätösvallan itsellään eikä aio luovuttaa sitä hanketta rahoittavalle Bahrainin valtiolle. Rantakari sanoo keskustelleen Bahrainin viranomaisten ja kuninkaan edustajien kanssa.

–  Bahrain on hyvin poikkeuksellinen maa tuolla alueella. Se on vienyt naapureitaan pidemmälle uskonnonvapauden. Myös naisten asema, koulutus ja työllisyys ovat paremmalla tolalla. He pitävät suomalaista yhteiskuntaa mallina ja esikuvamaana, jossa on uskonnonvapaus, sivistystä, hyvinvointia, ja vakautta.

– He toivovat, että muslimiväestö oppisi elämään tällaisessa maassa ja käymään uskontojen välistä keskustelua. Auttaminen tapahtuu suomalaisten ehdolla eikä keskuksen toimintaa kukaan sanele ulkoapäin, Rantakari vakuuttaa.

Bahrainin tilanteesta voi olla toistakin mieltä. Maata on syytetty muun muassa pidätettyjen teloituksista ja kiduttamisesta.

Helsingin kaupungille on jätetty hakemus tontin varaamiseksi Hanasaaresta. Rakentamisen edellyttämistä kaavamuutoksesta päättää viime kädessä Helsingin kaupunginvaltuusto. Hankkeesta on pyydetty lausuntoja useista eri ministeriöistä

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/helsingin-moskeijahanketta-ajava-ilari-rantakari-keskustelu-onnetonta-kyse-on-palvelukeskuksesta/6500874#gs.BN923s4

[Alaric]

^

–  Bahrain on hyvin poikkeuksellinen maa tuolla alueella. Se on vienyt naapureitaan pidemmälle uskonnonvapauden. Myös naisten asema, koulutus ja työllisyys ovat paremmalla tolalla. He pitävät suomalaista yhteiskuntaa mallina ja esikuvamaana, jossa on uskonnonvapaus, sivistystä, hyvinvointia, ja vakautta.

– He toivovat, että muslimiväestö oppisi elämään tällaisessa maassa ja käymään uskontojen välistä keskustelua. Auttaminen tapahtuu suomalaisten ehdolla eikä keskuksen toimintaa kukaan sanele ulkoapäin, Rantakari vakuuttaa.

Bahrainin tilanteesta voi olla toistakin mieltä. Maata on syytetty muun muassa pidätettyjen teloituksista ja kiduttamisesta.

Ihan normaalia musulmaanipaskaahan tuokin maa on. Toki Rantakari valehtelee sen mitä isännät käskevät.

Säälittävää, että joku suomalainen on alkanut tuollaisen paskastanin valkopesijäksi.

http://www.reuters.com/article/us-bahrain-security-un-idUSKCN10R0Z4 (16.8.2016)

U.N. experts urge Bahrain to halt 'persecution of Shi'ites'

Bahrain is targeting its Shi'ite Muslim community through arrests and prosecutions of clerics, activists and entertainers, a group of United Nations-appointed independent experts said on Tuesday.

In a statement, the experts urged Bahraini authorities to halt what they said were "arbitrary arrests" based on religion and release those detained for free speech and assembly.

There have been regular clashes between members Bahrain's Shi'ites and security forces since the island's Sunni rulers quashed a Shi'ite-led pro-democracy uprising in 2011 with military help from Saudi Arabia amongst others.

A staunch U.S. ally and home to the U.S. Fifth Fleet, the kingdom blames Shi'ite neighbor Iran for fomenting violence on its turf, an accusation Tehran denies.

In recent months, the authorities have drawn international rebuke for waging their harshest crackdown in years on Shi'ite opposition groups and rights activists.

"The intensified wave of arrests, detentions, summons, interrogations and criminal charges brought against numerous Shi'ite religious clerics and singers, human rights defenders and peaceful dissidents is having a chilling effect on fundamental human rights," the U.N. experts said.

They cited measures including the dissolution of the main opposition al-Wefaq group, the shutting of faith-based organizations and a preaching ban for some Shi'ite holy men.

"A wide range of charges are brought against the Shi'ites including 'illegal gathering', 'inciting hatred against the regime', 'money laundering' and 'acts of terrorism' in relation to their peaceful gatherings and religious congregations and peaceful expression of their beliefs, views and dissenting opinions," the experts said.

They called these "groundless accusations used to hide a deliberate targeting of Shias in the country".

[foobar]

Rantakaria on tuskin rehellisyytensä vuoksi hommaan palkattu.

Kaverini oli juhannuksen aikoihin Bahrainissa pikaisella työkeikalla. Jos Rantakarilta olisi kysynyt, siellä varmaan juhlittiin monikulttuuria pohjoismaisilla kokoilla. Kansalaisten enemmistön muodostavat shiiat nimittäin polttelivat "kokkoja" - tai siis tavararöykkiöitä pitkin kaupunkia niin, että pelkästään lähikauppaan ajamisesta kiertoteiden ja eri sorttisten tiesulkujen läpi tuli "haasteellista."

Valtaa pitävät sunnit toki osallistuivat myös kuvioon valtion puolelta. Koko episodissa ei ollut länsimaisittain katsoen mitään järkeä - eihän Ramadan kauheasti muslimeja jaa - mutta tällaista oli Rantakarin ihaileman uskonnonvapausmaan reaaliuskonnonvapaus pyhän kuukauden alkajaisiksi. Epäselväksi jää, miten sen levittäminen tänne mahtaisi mitään asiaa parantaa tai korjata.

[Alaric]

Suomen Kuvalehti julkaisi pitkän jutun suurmoskeijahankkeesta. Lainasin alle osan, loput voi lukea linkistä (ei maksumuuria).

Muslimit ulisevat sunnimoskeijan puutteesta ja artikkelin kirjoittajalla tuntuu olevan melko myötämielinen asenne moskeijahanketta kohtaan alun ja lopun unelmointien sekä erinäisten sanavalintojen perusteella.

Hyi helvetti että tämä moskeijatouhu on oksettavaa. Tuollaista barbaarisen väkivaltakultin voitonmerkkiä ei pidä ikinä rakentaa pääkaupunkiimme. Piste.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sunnimoskeija-helsinkiin-sita-suunniteltu-1990-luvulta-lahtien-kukaan-ei-halua-vastata-meille/?shared=978454-44805005-500 (29.7.2017)

Sunnimoskeija Helsinkiin? Sitä on suunniteltu 1990-luvulta lähtien – "Kukaan ei halua vastata meille"

Silja Lanas Cavada

Usein on löytynyt tontti. Sitten hanke on viivästynyt, ja kun rahaa ei ole ollut, tonttikin on lopulta menetetty. Miten käy nyt?

Moskeijasta kantautuu hiljainen veden ääni.

Sisällä on kasveja, ikkunoista näkyy puita, kauempana meri. Tilassa kaikki heijastuu veteen ja on kuin läpikuultavaa.

Sisäseiniä kiertävät islamilaiset ornamentit.

Kupoli ja minareetit ovat nekin pelkistettyjä, lähes viitteellisiä. Niiden ääriviivat sulautuvat ympäröivään teollisuusalueeseen ja Helsingin kaupunkikuvaan kuin kirkontornit.

Perjantaisin moskeijan minareeteista kajahtaa islamin rukouskutsu.

Muina päivänä rukouskutsu sekoittuu moskeijan sisällä hiljaiseen veden solinaan.

Rakennus on muotokieleltään moderni, skandinaavisen hiljainen.

Eikä sitä ole vielä olemassakaan.

***

Naisten puolelle johtaa oma ovi. Kengät jätetään vasemmalle. Tämä on Helsingin Lönnrotinkadun sunnimoskeija, Rabita.

Pitkin kapeaa käytävää, pesutilan läpi, koraaniluokkaan ja pieneen perähuoneeseen.

"Masjid", sanoo Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.

Masjid on arabiaa ja tarkoittaa moskeijaa. Suomen muslimit kutsuvat rukoushuoneitaan masjideiksi.

Suomessa on kuitenkin vain yksi masjid, puumoskeija, jonka tataarit rakensivat Järvenpäähän 1940-luvulla talkoovoimin.

Hajjar on Syyriasta. Hän tuli Suomeen 1980-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen ei-tataari-muslimiyhdyskunta Rabita oli juuri perustettu. Suomessa oli kourallinen muslimeja: noin 1 200, heistä suuri osa tataareja.

Tänään muslimeja asuu Suomessa yli 70 000. "Lähemmäs 100 000", Hajjar uskoo.

(...)

Lisäksi yhteisöllä on omat huolensa, kuten taloudenpito ja vuokrien maksaminen. Muslimiyhdyskuntien toiminta pyörii pitkälti lahjoituksilla. Kulut kerätään seurakuntalaisten taskuista. He eivät ole varakkaita, joten lahjoituksetkin ovat yleensä pieniä.

Hajjaria huolettavat puutteelliset rukoustilat Helsingissä.

Hän sanoo, että Helsingin suurimmassa rukoushuoneessa Itä-Pasilassa rukoillaan perjantaisin vuoroissa. Itäkeskuksessa kaikki rukoukset ovat täysiä ja keskustassa on ongelma parkkipaikkojen kanssa.

Imaamia se harmittaa:

"Kun ihminen on moskeijan ovella, ei voi sanoa 'oota'."

Hänen mukaansa perjantairukous ei ole oikeaoppinen, jos vuoroja on useita.

"Osa rukoilee taivasalla talvellakin, lumessa. Se ei ole soveliasta."

(...)

Hajjar on esittänyt julkisuudessa, että Helsingistä puuttuu kolme keskusmoskeijaa. Suur-Helsingin alueelta jopa viisi.

Hän tekee nopean laskutoimituksen: pääkaupunkiseudulla asuu lähes puolet Suomen muslimiväestöstä. Heistä noin puolet Helsingissä. Määrä kasvaa koko ajan.

"Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, jossa ei vielä ole niin sanottua keskusmoskeijaa", hän ihmettelee.

"Ateena oli toinen, mutta sielläkin se on jo rakenteilla."

Euroopassa on jonkinlainen moskeijoiden rakennusbuumi, joka näkyy Suomessakin. Anas Hajjar on mukana Helsingin keskusmoskeijahankkeessa.

"Tukisin kaikkia moskeijahankkeita, mutta tämä on sellainen, joka voisi nyt onnistua."

Keskeneräisiä moskeijahankkeita on myös Turussa ja Oulussa. Ja esimerkiksi Tukholmassa juuri nyt neljä.

(...)

Pääkaupunkiseudun rukoushuoneita kuvailtiin nuhjuisiksi, kun joukko bahrainilaisia vieraili niissä Islam Expo -tapahtuman yhteydessä 2013. Tapahtuman järjesti muslimien kattojärjestö Suomen islamilainen neuvosto.

Matkan aikana syntyi idea. Pieni Bahrainin kuningaskunta Persianlahdella haluaisi rahoittaa Helsingin sunniyhteisölle ensimmäisen keskusmoskeijan ja monitoimikeskuksen.

Miksi ihmeessä, ihmeteltiin.

Nyt moskeijan rahoituksesta on syntynyt kova poru. Avoimia kysymyksiä on runsaasti, valmiita vastauksia tuskin lainkaan.

Mistä rahat lopulta tulisivat?

Jos Bahrainista, niin minkälaisia ideologisia vaikutuksia Persianlahden maista tuleva raha synnyttäisi?

Toisiko se mukaan radikaalimpaa islamin tulkintaa, wahhabismia?

Lisääntyisikö uskonnollinen radikalisaatio Suomessa?

Olisiko moskeija jopa turvallisuusriski?

Hankkeen taustalla olevalla Suomen islamilaisella neuvostolla ei ole rahaa. Pikemminkin päinvastoin. Se jäi velkaa Islam Exposta, ja nyt sillä on ulosottovelkaa yhteensä noin 50 000 euroa.

Velka on syntynyt osittain imaami Anas Hajjarin puheenjohtajakaudella. Silloin neuvoston hallituksessa istui myös useissa muslimijärjestöissä toiminut Pia Jardi.

***

Vain taivas on rajana, sanoo Muslimiliiton puheenjohtaja Jardi.

Hän seisoo hotelli Radisson Bluen pienessä kokoushuoneessa Helsingin Kampissa.

Ympärillä istuvat Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtaja Ilari Rantakari, imaami Anas Hajjar, Pia Jardin aviomies Abdessalam Jardi ja Suomen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja Mohammed Hussein Omar.

Muslimikäännynnäinen Pia Jardi on hankkeen kasvot.

(...)

Ryhmä haluaa nyt oikoa julkisuudessa olleita "väärinkäsityksiä". "Me ollaan jääty uutisoinnin jalkoihin."

Kyse ei ole "suurmoskeijasta". Moskeija olisi pinta-alaltaan viidesosa koko kulttuurikeskuksesta, joka olisi nykyisessä suunnitelmassa 15 000 neliötä. Suurin osa rakennuksesta olisi laajaa palvelu-, koulutus- ja dialogikeskusta.

"Erityisasemassa ovat naiset ja nuoret. Pehmeä lasku yhteiskuntaan, sitä tämä olisi heille."

Moskeijakin olisi pinta-alaltaan yli kaksi kertaa ja koko keskus yli kymmenen kertaa Helsingin suurkirkon kokoinen parvineen.

Ja mitä tulee rahoitukseen:

"Harri Holkeri sanoi ei, Paavo Lipponen sanoi ei, Esko Aho sanoi ei ja Jyrki Katainen sanoi ei", Abdessalam Jardi luettelee tuohtuneena.

"Meillä on iso kysymys, eikä kukaan halua vastata meille. Eli mitä tehdään?"

Edelleenkään ydinryhmä ei osaa sanoa, mistä moskeijarahat tarkalleen tulisivat.

"Emme ole neuvottelemassa jonkun random-tyypin kanssa, vaan Bahrainin kuninkaan", Pia Jardi vastaa rauhallisena.

***

Siirtolaisinstituutin tutkijat antoivat Oasis-hankkeesta oman lausuntonsa Helsingin kiinteistövirastolle toukokuussa.

Instituutin johtaja Tuomas Martikainen ja lausunnon toinen tekijä tutkija Teemu Pauha näkevät hankkeen taloudessa riskejä.

Heitä mietityttää se, että moskeijan rahoitus "lepää täysin ulkopuolisten varassa myös rakennusvaiheen jälkeen".

"Kotimainen rahoitus ja 'plan B' puuttuvat suunnitelmasta", Martikainen sanoo.

Alustavassa hankesuunnitelmassa keskusmoskeijan ja Oasis-monitoimikeskuksen on arvioitu maksavan yhteensä 100–140 miljoonaa euroa.

"Muissa Pohjoismaissa myös isojen moskeijoiden rakennushankkeet ovat olleet hintaluokaltaan huomattavasti pienempiä", Martikainen vertaa.

Kööpenhaminaan vuonna 2014 valmistunut keskusmoskeija maksoi 20 miljoonaa euroa. Se rakennettiin Qatarin tuella.

Euroopan pääkaupunkien keskusmoskeijat on rahoitettu pääosin ulkomaisella rahalla, joka on usein peräisin Persianlahden öljyvaltioista.

Eurooppalaisia moskeijahankkeita tutkineen Stefano Allievin mukaan usein rahoittajana on ollut Muslim World League -järjestö. Se on profiloitunut juuri saudiarabialaisen wahhabismin levittäjänä.

Onko siis syytä huoleen?

Tuomas Martikainen toppuuttelee. Hän ei pidä ideologista vaikuttamista niin huolestuttavana tekijänä kuin julkisuudessa on esitetty. Hän sanoo luottavansa siihen, että Suomen lainsäädännön perusteella viranomaiset voivat valvoa moskeijan toimintaa riittävän tehokkaasti.

Monet rukoushuoneet Suomessa saavat jo nyt rahaa ulkomailta. Tarkkaan ei tiedetä, kuinka paljon ja mistä maista.

"En pidä todennäköisenä skenaariona myöskään sitä, että keskusmoskeijan rahoitus toisi Suomeen radikaalimpaa islamin tulkintaa."

(...)

"Euroopassa moskeijat ovat alkaneet muistuttaa enemmän kristillisten seurakuntien toimintaa", Martikainen sanoo. ()

Martikainen uskoo, että moskeija palvelisi myös suomalaista yhteiskuntaa. Se auttaisi kotoutumisessa ja lisäisi muslimiväestön itsearvostusta.

***

Rukoussalin kirjahyllyssä on lasten tuttipulloja. Punaiselle rukousmatolle on pudonnut lasten kuvakirja. Seinälle on kiinnitetty Ramadanin ajan rukousajat.

Tämä on Darun Amanin moskeija Helsingin Vallillassa.

Nahla Hewidy, 25, seisoo naisten rukoussalissa.

Hän on Nuoret Muslimit Helsinki ry:n puheenjohtaja ja suomalainen muslimi.

Helsingissä rukoushuoneet sijaitsevat usein katutasojen toimistotiloissa, kellareissa, jopa autotalleissa, niin kuin tämäkin. Niin sanottuja kellarimoskeijoita on pääkaupunkiseudulla arviolta 30, koko maassa 80. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan.

Rukoushuoneita ylläpitävät pääasiassa etniset ryhmät, joista osa on monietnisiä.

Nahla Hewidy ei koe mitään Helsingin rukoushuoneista täysin omakseen. Hän on tullut Suomeen Egyptistä kaksivuotiaana.

Yksi syy on kieli, joka saattaa vaihdella somaliasta arabiaan ja jopa urduun, rukouspaikasta riippuen.

"En välttämättä koe niissä itseäni osaksi yhteisöä."

Hewidy sanoo kaipaavansa Helsinkiin toisen polven muslimeille suomalaista sunnimoskeijaa, jossa pääkieli olisi suomi.

Usein eurooppalaisia moskeijahankkeita viivästyttävät muslimiyhteisöiden keskinäiset riitaisuudet. Myös Oasis-hanke jakaa Helsingin muslimiyhteisöä. Suomen suurin šiialainen yhdyskunta Resalat on sanonut vastustavansa hanketta ja vedonnut rahoituksen alkuperään.

"En osaa sanoa, osataanko keskusmoskeija hyödyntää siten, että se olisi muslimiyhteisöä kokoava voima. Tämä tulee olemaan haaste yhteisölle", Hewidy miettii.

"Mutta en ymmärrä, miksi joku vastustaa sitä, että saisimme paremmat tilat kuin nämä meidän nykyiset rukoushuoneemme."

Suomen sunniyhteisö on Hewidyn mielestä jo kokonsa puolesta eri asemassa kuin paljon pienempi šiiavähemmistö.

Suurin osa sunneista ei hänen mukaansa voi myöskään ottaa pankkilainaa tai maksaa lainasta korkoa.

"Se asettaa meidät eri tilanteeseen."

***

Muttaqi Khan, 24, käy usein Helsingin kellarimoskeijoissa: Vallilassa, Malmilla, Itäkeskuksessa ja tataarien Islam-talossa Helsingin keskustassa.

"Kokemus on eri paikoissa erilainen."

Hänen isänsä on Vallilan moskeijan imaami, bangladeshiläissyntyinen Abdul Quddus Khan.

Nahla Hewidy ja Muttaqi Khan ovat suomalaisia muslimiaktivisteja.

"Keskusmoskeija erilaisine palveluineen auttaisi musliminuoria integroitumaan paremmin yhteiskuntaan", Khan uskoo.

"Se auttaisi koko yhteisöä."

Keskusmoskeija olisi monelle toisen polven musliminuorelle symboli siitä, että heidät on hyväksytty osaksi suomalaista yhteiskuntaa, Khan sanoo.

Myös Nahla Hewidy uskoo, että keskusmoskeija palveluineen voisi vähentää musliminuorten syrjäytymistä ja sitä kautta ehkä myös haluja lähteä jihadistitaisteilijoiksi Lähi-itään.

"Sieltä saisi hengellistä tukea. Mutta nuoret pitäisi ensin saada moskeijoihin."

"Moskeija tarjoaa myös muita palveluja, jotka auttavat yhteisöä. Kuten Ramadanin iftaar-illalliset", Khan antaa esimerkin.

Suomen muslimiväestöstä yli puolet on alle 20-vuotiaita. Toisen polven muslimeja on jo 10 000–15 000, ja määrä kasvaa koko ajan.

***

Rahan lisäksi moskeijahankkeita ohjaa politiikka. Euroopan turvallisuustilanne ja terrori-iskut ovat lisänneet varovaisuutta.

Varoittavia esimerkkejä moskeijoiden toiminnasta löytyy Euroopasta läheltä: Göteborg, Gävla, Kööpenhamina, Bryssel.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sanonut vastustavansa keskusmoskeijan rakentamista Helsinkiin, "tulipa raha mistä tahansa".

"Moskeijan rakentaminen olisi ennen kaikkea poliittinen kannanotto ja uskonnonvapauden ele", Nahla Hewidy vastaa poliitikoille.

"Niin kauan kuin poliitikot ja päättäjät eivät anna ihmisten harjoittaa uskoaan vapaasti, niin kauan uskonnonvapaus ei toteudu myöskään kadulla."

"Perustuslaista huolimatta meillä ei mielestäni ole tällä hetkellä uskonnonvapautta", Hewidy sanoo.

(...)

Hanasaaren voimalaitoksen parkkipaikka Sörnäisten kupeessa Helsingissä ammottaa tyhjyyttään. Vieressä pauhaa Sörnäisten rantatien liikenne.

Arkkitehti ja tutkija Hossam Hewidy on seissyt lukuisia kertoja voimalaitoksen edessä – ja kuvitellut. Vasemmalla Parrukatu, oikealla Hanasaarenkatu. Niiden välissä valtava parkkipaikka.

Voisiko tällä paikalla olla joskus sunnimoskeija?

Egyptiläissyntyinen Hewidy haluaisi nähdä parkkipaikan tilalla elävän ja monikulttuurisen moskeijan.

Moskeijassa kiteytyy hänen mukaansa ajatus kuulumisesta johonkin, belonging, varsinkin kun on kyse vähemmistöstä.

"Moskeija on yhteiskunnalta arvostuksen osoitus eri taustaisia ihmisiä kohtaan. Mutta ennen kaikkea tämä olisi testi Suomen muslimiyhteisölle."

Hanasaaren viimeinen voimalaitos puretaan alueelta vuoteen 2024 mennessä. Helsinki on toivonut alueelle näkyvää maamerkkiä.

Oasis-hankkeen valmisteluryhmä odottaa nyt tonttivarauksen etenemistä. Tontti on ollut Bahrainin ehto lupauksille etsiä moskeijalle rahoitus.

Helsingin kiinteistövirasto antaa Hanasaaren tonttivarauksesta päätösehdotuksensa syys–lokakuussa.

Sen jälkeen kaupunginhallitus päättää määräaikaisesta tontinvarauksesta.

Helsingin kaupunginvaltuusto tekee aikanaan päätöksen rakentamisen edellyttämästä kaavamuutoksesta, jos hanke etenee sinne asti.

Jos näin ei käy, voi sanoa, että Helsingin keskusmoskeijaa on rakennettu kuin Iisakinkirkkoa. Siitä on tullut ikuisuushanke.

Eurooppalaisen kokemuksen mukaan konfliktit eivät ole välttämättä moskeijahankkeiden lopullisia kuoliniskuja.

Iisakinkirkkoakin rakennettiin Pietariin 40 vuotta. Myös se valmistui aikanaan. Lopulta siitä tuli kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. 

Juttua varten on haastateltu entistä suurlähettilästä, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokuksen puheenjohtajaa Ilari Rantakaria. Lähteenä on käytetty Teemu Pauhan ja Tuomas Martikaisen Lausunto Oasis-hankkeesta -selvitystä.

[Golimar]

^ Jutun kirjoittaja islamofiili Silja Lanas Cavada on entinen Maailman Kuvalehden toimittelija ja hän on saanut Koneen säätiöltä 28 320 € median muutosta Tunisiassa käsittelevälle projektilleen "Häpeän media" – keitä me olemme?

https://www.google.fi/search?q=Silja+Lanas+Cavada&oq=Silja+Lanas+Cavada&aqs=chrome..69i57.1438j0j7&sourceid=chrome&ie=UTF-8

https://www.google.fi/search?hl=fi&site=webhp&source=hp&q=Silja+Lanas+Cavada+islam+moskeija&oq=Silja+Lanas+Cavada+islam+moskeija&gs_l=psy-ab.3...6052.12951.0.13494.16.16.0.0.0.0.77.1013.16.16.0....0...1.1j2.64.psy-ab..0.9.577...0j0i22i30k1j33i160k1j33i21k1.jvi_dwULDvQ

[Outo olio]

Pääkaupunkiseudun rukoushuoneita kuvailtiin nuhjuisiksi, kun joukko bahrainilaisia vieraili niissä Islam Expo -tapahtuman yhteydessä 2013.

--

Hankkeen taustalla olevalla Suomen islamilaisella neuvostolla ei ole rahaa. Pikemminkin päinvastoin. Se jäi velkaa Islam Exposta, ja nyt sillä on ulosottovelkaa yhteensä noin 50 000 euroa.

Kymmenien miljoonien hanketta väsätään mutta kymmenien tuhansien velkoja ei saada maksettua pois useiden vuosien aikana.

"Harri Holkeri sanoi ei, Paavo Lipponen sanoi ei, Esko Aho sanoi ei ja Jyrki Katainen sanoi ei", Abdessalam Jardi luettelee tuohtuneena.

"Meillä on iso kysymys, eikä kukaan halua vastata meille. Eli mitä tehdään?"

Miten niin kukaan ei halua vastata teille? Johan teille on sanottu "Ei" jo ainakin neljä kertaa.

Suomen muslimiväestöstä yli puolet on alle 20-vuotiaita. Toisen polven muslimeja on jo 10 000–15 000, ja määrä kasvaa koko ajan.

Sama väestöpyramidi kuin lähtömaissakin.

Nahla Hewidy, 25, seisoo naisten rukoussalissa.

Hän on Nuoret Muslimit Helsinki ry:n puheenjohtaja ja suomalainen muslimi.

--

Nahla Hewidy ei koe mitään Helsingin rukoushuoneista täysin omakseen. Hän on tullut Suomeen Egyptistä kaksivuotiaana.

Yksi syy on kieli, joka saattaa vaihdella somaliasta arabiaan ja jopa urduun, rukouspaikasta riippuen.

"En välttämättä koe niissä itseäni osaksi yhteisöä."

--

"Moskeijan rakentaminen olisi ennen kaikkea poliittinen kannanotto ja uskonnonvapauden ele", Nahla Hewidy vastaa poliitikoille.

"Niin kauan kuin poliitikot ja päättäjät eivät anna ihmisten harjoittaa uskoaan vapaasti, niin kauan uskonnonvapaus ei toteudu myöskään kadulla."

"Perustuslaista huolimatta meillä ei mielestäni ole tällä hetkellä uskonnonvapautta", Hewidy sanoo.

Hewidy kuulostaa tulevalta vihervassaripoliitikolta. Musta tuntuu ikävältä joten muiden pitää maksaa satakunta milliä jotta tuntuis vähän vähemmän mälsältä. Tai sitten vain muuttaisi takaisin Egyptiin.

Muslimeilla on jo täysi uskonnonvapaus, siitä todistaa jo sekin että niitä moskeijoita on vaikka millä eri kielillä, somalista arabiaan ja urduun. Anas Hajjarilla sentään on perusteluna moskeijalle se että nykyisiin ei mahdu, eli sinänsä ihan ymmärrettävä peruste. Nahla Hewidy taas edustaa hedonistista minäminämeininkiä, moskeija pitäisi saada koska nykyiset tuntuvat mälsältä. Joko ViNO ja Vasemmistonuoret ovat ottaneet yhteyttä?



Kirjoitusvirhe.

[Impi Waara]

"Moskeijan rakentaminen olisi ennen kaikkea poliittinen kannanotto".

Juu, nimittäin poliittisen islamin. Ja sitä tämä maamme ei todellakaan tarvitse. Sen sijaan meidän maastamme on vapaus lähteä toteuttamaan itseään sinne, missä on vapaus ja edellytykset harjoitaa itselleen sopivaa elämäntapaa.

[Skeptikko]

Muistelenko väärin vai oliko lähiviikkoina tarkoitus olla mielenosoitus suurmoskeijahanketta vastaan? Mistäköhän löytäisi tarkempaa tietoa ajasta ja paikasta?

[Outo olio]

Jos kaikki ideat on kokeiltu ja mikään ei toimi, tarvitaan uusia ideoita.

Mitä jos Suomesta muuttaisi pois riittävän paljon muslimeita, jotta olemassaoleviin moskeijoihin mahtuisi taas jonottamatta?

[Blanc73]

Suurmoskeijat ympäri Eurooppaa ovat uskonnollisen valloituksen maamerkkejä.  Islam haluaa maailmanlaajuiseksi valtauskonnoksi, joka tämän kieltää valehtelee itselleen. Kuinka kauan pallerotT^M saavat osakseen suvakkien kiimaista palvontaa? Milloin totuus kirkastuu? Vai sammuttaako hijab sen viimeisenkin valon kareen?

[Jukka Wallin]

Muistelenko väärin vai oliko lähiviikkoina tarkoitus olla mielenosoitus suurmoskeijahanketta vastaan? Mistäköhän löytäisi tarkempaa tietoa ajasta ja paikasta?

On on siis 19. elokuuta 2017 FDL järjestää tapahtuman, mahdollisesti Senaatintorilla.

[Alaric]

Tämä uutinen on pienehkö valonpilkahdus kaiken synkkyyden keskellä.

Suurmoskeijahanke ei oikein tunnu saavan tukea kaupunginhallituksesta. Hanke kaatuu, jos kaikki kokoomuslaiset (viisi), Perussuomalaisten Mika Raatikainen ja kaksi muuta hallituksen jäsentä asettuu sitä vastaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/suurmoskeijahanke-hyytyy-helsingissa-kannattajia-on-vaikea-loytaa-kaupunginhallituksesta-6670870 (22.8.2017)

Suurmoskeijahanke hyytyy Helsingissä – kannattajia on vaikea löytää kaupunginhallituksesta

Suurmoskeijahankkeelle ei juurikaan löydy kannatusta Helsingin kaupunginhallituksesta. Turun terroriteon jälkeen hankkeen eteenpäin vieminen on entistä hankalampaa.

Turun tapahtumilla ja moskeijahankkeella ei tosin ole mitään tekemistä keskenään. Monen suomalaisen mielissä ne kuitenkin sekoittuvat toisiinsa. Tämä saa poliitikot varuilleen.

Asiaa käsiteltäneen kaupungin elimissä syksyn aikana. Tonttivarausta pohditaan ensin kaupunkiympäristölautakunnassa. Sen jälkeen asia menee kaupunginhallitukseen. Mikäli se suosittaa tontin vuokraamista, tarvitaan vielä asemakaavan muutos. Siitä päättää kaupunginvaltuusto.

Kokoomuksella on viisi paikkaa kaupunginhallituksessa, vihreillä neljä, demareilla ja Vasemmistoliitolla kaksi, RKP:llä ja Perussuomalaisilla yksi.

Suurmoskeijahanke kaatuu, jos kaikki kokoomuslaiset, Perussuomalaisten Mika Raatikainen ja kaksi muuta hallituksen jäsentä asettuu sitä vastaan.

Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on jo ilmoittanut vastustavansa hanketta jyrkästi.

Raatikainen taas ilmoitti Helsingin Sanomien vaalikoneessa että "Poliisi tuskin ehtisi valvoa, millaista vihapuhetta uskonnon varjolla suollettaisiin."

Hyvin epäileväinen on myös kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava. Hän on myös kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja.

"En millään lailla tue tällaista grand moskeijaa. Näppituntumani on, että meidän valtuustoryhmässä suhtaudutaan hyvin varauksellisesti tähän suunnitelmaan."

Rautavan mukaan rahoitus on merkittävä ongelma. Moskeijan ja kulttuurikeskuksen rakentaminen maksaa reilusti yli 100 miljoonaa euroa. Sen lisäksi vuosittaiset käyttökustannukset ovat useita miljoonia. Bahrain on luvannut turvata moskeijan ja kulttuurikeskusen toiminnan kymmenen vuoden ajaksi.

"Mistä se raha tulee ja kuka maksaa ylläpidon?" Rautava kysyy.

Rahat kerätään lahjoituksina islamilaisista maista. Yksi lähde on Persianlahdella sijaitseva Bahrainin valtio. Bahrainilla on hyvin läheiset suhteen ankaraa islamintulkintaa kannattavaan Saudi Arabiaan. Muista rahoittajista ei vielä ole tietoa.

Rahoitusta Bahrainissa koordinoiva poliitikko Abdullatif Al-Mahmood on tosin ilmoittanut Talouselämän haastattelussa, ettei lahjoittajiksi hyväksytä epämääräisiä tahoja tai henkilöitä, jotka pyrkivät vaikuttamaan moskeijan toimintaan. Lisäksi hän on ilmoittanut, että yksittäiset lahjoitukset ja rahojen alkuperä julkistetaan.

Vihreiden Otso Kivekäs on ehdottanut, että Helsinkiin rakennetaan useita maltillisen kokoisia moskeijoita. Suurmoskeijaan hän suhtautuu epäillen.

"Jos tämä tulee käsiteltäväksi, niin aika huolella pitää katsoa. Uskonnon vapauden toteutumista tulee edistää, mutta jos wahabbiittien rahoituksella ryhdytään tuomaan tiukempia islamin tulkintoja niin se on ongelmallista", Kivekäs sanoo.

Wahabbismi on Saudi-Arabiassa yleinen, hyvin konservatiivinen tulkinta islamista.

Kivekäs suhtautuu epäilleen myös rahoituksen riittävyyteen.

Demareiden Nasima Razmyar suhtautuu hankkeeseen hyvin kriittisesti. Hän on muslimi.

"Helsingissä pitää voida harjoittaa erilaisia uskontoja, mutta tämä hanke ei ole toteuttamiskelpoinen. Se on lähtenyt ihan väärille raiteille. Suurin huolenaihe on rahoitus, jonka pitäisi olla hyvin läpinäkyvää."

Hallituksessa istuva toinen demari, Tomi Sevander on jo aiemmin ilmoittanut epäilevänsä hanketta. Helsingin Sanomien vaalikoneessa hän totesi, että edes muslimiyhteisö ei kannata hanketta varauksetta.

Myös vasemmiston Paavo Arhinmäki pohtii rahoitusta.

"En ole nähnyt hankkeen suunnitelmaa. Siihen voin ottaa kantaa vasta kun olen sen nähnyt. Suhtaudun kriittisesti rahoitukseen sen tiedon pohjalta, mitä siitä on julkisuudessa ollut", Arhinmäki toteaa.

Helsingin Sanomien vaalikoneessa Arhinmäki oli osin samaa mieltä sellaisen väitteen kanssa, jossa todettiin, että Helsinkiin voi rakentaa suurmoskeijan, jos siihen ei käytetä julkista rahaa.

"Kysymys koski moskeijan rahoitusta. Avoimessa vastauksessa totesin, että suhtaudun kriittisesti esitettyihin suunnitelmiin suurmoskeijasta, erityisesti sen rahoitukseen Bahrainin valtiolta."

Kaupungin hallituksen vihreistä jäsenistä Maria Ohisalo on suhtautunut hankkeeseen myönteisimmin.

"Meillä ei ole ollut hankkeesta vielä mitään konkreettista esitystä pöydällä. Hankkeella kuin hankkeella pitää olla kunnon rahoitussuunnitelma", hän toteaa.

[Uuno Nuivanen]

Kyllähän ne yleensä kehtaavat, mutta nyt eivät sentään kehtaa viime päivien tapahtumien valossa kannattaa. No kunhan pöly laskeutuu ja veri on pesty kadulta, niin sitten taas.

[Jouko]

Miten paljon jokin suurmoskeija parantaa suomalaista elämänmenoa? Tuottaako se energiaa sähköverkkoon tai lämpöä pakkasella?
En uso. Se tuottaa vain eripuraa ja hajaannusta ja terrorismin uhkaa; todellista vihapuhetta! Pommi-iskuja!

Ne puukko-hommat voidaan vielä kuitata vaikka satunnaisina tappeluina, kuten aikoinaan....

[Golimar]

Suurmoskeijan yksi ja ehkä tärkein tarkoitus on julistaa muslimien ylivaltaa kuffareista, olla kuin jättimäinen mainostaulu jossa kerrotaan Suomen olevan muslimien maa.

[Tavis]

Ehdotan tilalle 'käänteistä minareettia' -- syvää kuoppaa, jonka pohjalle voi mennä kiekumaan.

[Eisernes Kreuz]

Suurmoskeijan yksi ja ehkä tärkein tarkoitus on julistaa muslimien ylivaltaa kuffareista, olla kuin jättimäinen mainostaulu jossa kerrotaan Suomen olevan muslimien maa.

Se on sitä tulevaisuuden Eurooppaa. Länsimainen sivistys väistyy aggressiivisemman kulttuurin tieltä.

Näin Turun terrori-iskun jälkimainingeissa tämä moskeijahanke ei ehkä ole ns. kuuminta hottia edes Helsingin hörhöpäättäjien keskuudessa, mutta siellä se on koko ajan taustalla muhimassa.

Tästä kuullaan varmasti vielä.

[Skeptikko]

Tuore uutinen:

Suurmoskeijan tonttiasiasta päätetään syksyllä – "Vielä ei ole päätöstä, tulisiko virkamiesesitys olemaan myönteinen vai kielteinen"
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/552966-suurmoskeijan-tonttiasiasta-paatetaan-syksylla-viela-ei-ole-paatosta-tulisiko

Helsinki tilasi Siirtolaisinstituutilta asiantuntijalausunnon, joka valmistui toukokuussa. Lausunnon mukaan moskeija voisi vähentää radikalisaation riskiä, mutta sen rahoituksen lähde herättää kysymyksiä.

Vähän vanhempi uutinen, jonka mukaan shiiat ja kurdit ovat kovin eri mieltä vaikutuksen suunnasta moskeijaintoilijoiden kanssa:

"Moskeijoissa ääriajattelua ja Helsingissä väkivaltaa" – HS: Suurmoskeija pelottaa shiiamuslimeija
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/305497-moskeijoissa-aariajattelua-ja-helsingissa-vakivaltaa-hs-suurmoskeija-pelottaa

Pääkaupunkiseudun shiia- ja sunnimuslimien jo ennestään kiristyneet välit rakoilevat Helsinkiin kaavaillun suurmoskeijan takia, kertoo Helsingin Sanomat.

Osa shiiamuslimeista sekä kurdeista pelkää, että sunnilaiseksi leimautunut moskeijahanke ruokkisi ääri-islamilaista salafismia.
...
Hankkeen kriitikoiden mukaan rahoittajataho sanelisi pitkälti, millaista islamin tulkintaa moskeija levittää.

Shiiat kertovat tilanteen jo kiristyneen ja johtaneen väkivaltaisiin välikohtauksiin pääkaupunkiseudulla. Poliisi vahvistaa, että joitakin väkivaltaisia kohtaamisia on pk-seudulla ollut, kun sunnit ovat hyökänneet "vääräuskoisten" shiiojen kimppuun.
...
– Suomessa on jo moskeijoita, joissa on ääriajattelua. Valitettavasti ääriliikkeiden rahoitus tulee näistä maista, sanoo Suomen kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri HS:lle.
...
Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI vaati Suomelta jo vuonna 2013, että se edistäisi moskeijan rakentamista Helsinkiin.

Helsingin suurmoskeija ja sen arabirahoitus kiristävät muslimien välejä
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002841900.html

Persianlahden arabimaista tulossa oleva moskeijan rahoitus pelottaa osaa Helsingin muslimijohtajista. Sunnien ja shiiojen välillä on jo ollut yksittäisiä vihan purkauksia.
...
Helsinkiläisen shiiayhteisön kulttuurisihteeriä Madjid Bahmanpouria (vas.) ja sunnipuheenjohtajaa Mohammed Hussein Omeria ei saatu yhteiseen valokuvaan. Siksi heidät on kuvattu erikseen.

[ejmantyla]

Tämä kiteyttää koko hankkeen:
Helsinkiläisen shiiayhteisön kulttuurisihteeriä Madjid Bahmanpouria (vas.) ja sunnipuheenjohtajaa Mohammed Hussein Omeria ei saatu yhteiseen valokuvaan. Siksi heidät on kuvattu erikseen.

[Aksiooma]

Se on kyllä uskomatonta, että tämän asian kanssa vatuloidaan. Mitään suurmoskeijaa ei pidä - ikinä - rakentaa Suomeen. Suomi ei ole islamistinen valtio. Piste.

[Alaric]

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/vapaavuori_moskeija-69808 (7.9.2017)

Jan Vapaavuori: Suurmoskeija tulee päätöksentekoon syksyn aikana

Helsingin pormestarin mielestä suurmoskeija on suhteellisuuskysymys, kertoo Arvoasunto-lehti.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoo, että Helsingin Hanasaareen suunnitellusta suurmoskeijasta päätetään syksyn aikana.

– Itse olen vahvasti samaa mieltä kuin olen ollut koko ajan, eli en näe hankkeelle edellytyksiä. Tämä on suhteellisuuskysymys, kaiken pitää olla suhteessa väestön kokoon, Vapaavuori sanoo Arvoasunto-lehdessä.

Suhtautuminen suurmoskeijaan oli ainoita kysymyksiä, joissa Helsingin pormestarin paikasta tiukimmin kisanneiden Vapaavuoren ja Anni Sinnemäen (vihr.) mielipiteet erosivat selvästi toisistaan.

Vapaavuori ei ymmärtänyt yhtään syytä, miksi suurmoskeija pitäisi rakentaa, kun taas Sinnemäki ei ollut muodostanut vielä vaalien alla lopullista kantaa moskeijan tontinvaraushakemukseen.