2015-05-25 YLE: OAJ:n mukaan positiivisen syrjinnän lopettaminen on syrjintää

[sivullinen.]

Ylen Uudenmaan uutislähetyksessä OAJ:n edustaja kertoo koulusäästöjen uhkaavan erityistukia saavien koulujen saamia erityistukia. Koska säästöt näin kohdistuvat vain tiettyyn ryhmään, kyseessä on OAJ:n mukaan syrjintä. Joten positiivisen syrjinnän nimissä tukia saaneiden koulujen tukien peruttaaminen on syrjintää -- vaikka tuet olisi tarkoitettu väliaikaisiksi.

Vaikka tässä nähtävästi käytettiin kotouttamisteemaa pelkästään ammattiliiton keppihevosen, ja tämä on enemmän OAJ:n kampanjointia kuin suoraa mokutusta, on se silti sairasta. OAJ käyttää myös toista yhtä huvittavaa ja absurdia perustetta opetukseen varattujen määrärahojen pitämiseksi ennallaan -- joka on yhtä sairasta.

Hukkuuko lasten uimataito kuntien säästöihin? Koululaisten uimaopetusmäärissä isot erot

http://yle.fi/uutiset/hukkuuko_lasten_uimataito_kuntien_saastoihin_koululaisten_uimaopetusmaarissa_isot_erot/8011721

[op]

Ne saavutetut edut. Lapsilisien poisto on lapsiperheiden (ja etenkin hum.mamujen) syrjintää, pienituloisten verotuksen keventäminen on isotuloisten syrjintää (ja päinvastoin), koulujen iltapäiväkerhojen lopettaminen on työssäkäyvien syrjintää (eihän 15v sitten käyty töissä kun moisia ei ollut), pakkoruotsin lopettaminen on ruotsinkielisten syrjintää (no comment)...

[Ari-Lee]

Kohta syrjitään ja nuivitaan oikein olan takaa kunhan SSS -troika pääsee vauhtiin. Uskon, toivon ja rukoilen. Yhteiskunnan vinoutumat tulee oikaista. Muuten koko Suomi jää nilkuttavan liikuntaelinvammaisen asteelle kerjäten tukikeppejä.

[sivullinen.]

Yhteiskunnan vinoutumia ei koskaan oikaista. Jokainen yhteiskunta on aina ollut vino ja tulee aina olemaan. Se ei mihinkään muutu.

Vuosikymmeniä jatkunut vastikkeeton rahanjako, joka on pilannut talouden toimimattomaksi järjestelmäksi, jossa raha ei enää ole teon ja työn mitta, vaan poliittinen päätös, on sitä vastoin muuttumassa eli loppumassa. Se loppuu rahan loppumiseen. Se on kaikkien syrjintää. Vaikka kaikkien syrjintä on järjellä ajateltuna ristiriitainen sanahirviö -- "oksymoron" --, on se sosialistisen lehdistön propagandasanaston vakiokuvastoa. Voi sitä itkun, potkimisen ja rumien sanojen määrää, joka läpimädän järjestelmän romahdusta edeltää. Jokaisella on joku etuoikeus -- "privilegio" --, joka leikataan. Jokaisella on jonkinlainen ruusuinen tulevaisuuden kuva -- "utopia" --, jonka lehdistö on valheillaan synnyttänyt, ja se häviää totuuden paljastuessa. Vain se, mikä on olemassa, säilyy. Totuus iskee vasten kasvoja -- ja se sattuu.

Syrjintää, vääryyttä, riistoa ja kurjuuden lisäämistä tuhansin sananmuodoin tullaan huutamaan sosialistien lehdistössä kurkku suorana seuraavat vuodet.

[Samuli Vesioja]

OAJ on paskalaitos, joka tekopyyhyydessään on omaa luokkaansa.

OAJ on edunvalvontajärjestö, joka ainoana käyttää lapsia keppihevosenaan.

Kun opettajien ainutlaatuisiin etuihin ( vaikkapa pitkät lomat ) yritetään puuttua niin OAJ aloittaa rummutuksen lastemme tulevaisuuden romuttumisesta. Aivan kuin opettajien ylipitkillä lomilla olisi tekemistä satunnaisen lapsen oppimistulosten kanssa. Opettajien pitkät lomat eivät ole tässä esimerkissä varsinainen ongelma, vaan se on nostettu esimerkiksi taistelussa etujen säilyttämiseksi.

OAJ:n toiminta on aivan normaalia ( ja jäsenistönsä kannalta ymmärrettävää ), häikäilemätöntä edunvalvontapolitiikkaa. Karmaisevaksi sen tekee lastemme edulla pelaaminen ja siten moraalisena hahmona esiintyminen, vaikka kyse on aina vain rahasta. OAJ varmaan myisi kaikki Suomen koululaiset orjiksi arabiaan, jos saisi jäsenistölleen paremmat edut.

OAJ on tekopyhempi kuin lääkäriliitto ja TEHY yhteensä. Ne eivät sentään pelaa lapsilla vaan sairailla ja vanhuksilla.     

[Tuomas3]

Positiivista diskriminaatiota tulee vastustaa henkeen ja vereen rekrytoinneissa. Koulujen pd-raha on kuitenkin erittäin tärkeä, että (myös kanttisten) opetus säilyy hyvänä niissä kouluissa, joissa on 25-40% mamuja. Maahanmuuttajaoppilaat nielevät paljon resursseja ja opetusaikaa. Ilman pd-rahaa tasoluokattoman peruskoulun lahjakkain aines kärsii eniten. Eikä sekään ole hyvä, jos mamut jäisivät koulun jälkeen entistä varmemmin kortistoon.

[Elemosina]

Liika positiivinen syrjintä on varmaan aiheuttanut sen että tietyt maahanmuuttajaryhmät kokevat tulevansa syrjityiksi kun eivät pääsekään jatkamaan opintojaan siellä missä haluaisivat peruskoulun tai jopa lukion jälkeen.
Liian helpolla annettuja hyviä arvosanoja, ehkä. Jotka eivät kerrokaan ollenkaan oppilaan oikeasta tasosta, koska positiivinen syrjintä.
Lopputulos: Positiivinen syrjintä aiheuttaa syrjitylle lisää syrjintäkokemuksia.

[Siili]

Positiivista diskriminaatiota tulee vastustaa henkeen ja vereen rekrytoinneissa. Koulujen pd-raha on kuitenkin erittäin tärkeä, että (myös kanttisten) opetus säilyy hyvänä niissä kouluissa, joissa on 25-40% mamuja. Maahanmuuttajaoppilaat nielevät paljon resursseja ja opetusaikaa. Ilman pd-rahaa tasoluokattoman peruskoulun lahjakkain aines kärsii eniten. Eikä sekään ole hyvä, jos mamut jäisivät koulun jälkeen entistä varmemmin kortistoon.

Mitenköhän paljon rahalla voi loppujen lopuksi saada aikaiseksi?  Jos samassa luokassa on hirmuisia tasoeroja, millä tavalla esimerkiksi koulunkäyntiavustajan läsnälololla voidaan vaikuttaa siihen, etteivät lahjakkaat turhaudu ja että näistä muutaman luokkatason jäljessä olevat potentiaaliset pudokkaat pysyvät kärryillä?  Minun arvaukseni on, että pd-raha ei näissä tapauksessa säilytä opetusta hyvänä, vaan korkeintaan pitää sen välttävänä.

Skeptisyyteni vuoksi suosittelen itse kutakin valitsemaan asuinpaikkansa (tai koulushoppaileman) niin, ettei jälkikasvun koulussa ole 25-40% mamuja.  Oppimisen edellytykset ovat taatusti paremmat kuin ghettoluokassa, jossa heterogeenisen jengin lisäksi soppaa on sotkemassa pari kolme kouluavustajaa.

[Tavan]

Skeptisyyteni vuoksi suosittelen itse kutakin valitsemaan asuinpaikkansa (tai koulushoppaileman) niin, ettei jälkikasvun koulussa ole 25-40% mamuja.  Oppimisen edellytykset ovat taatusti paremmat kuin ghettoluokassa, jossa heterogeenisen jengin lisäksi soppaa on sotkemassa pari kolme kouluavustajaa.

Näinpä. Lisäksi jos lapsi on hyvin lahjakas niin sellaista paikkakuntaa ei olekaan, missä suomalainen koulujärjestelmä olisi hänelle sopiva. Tämän systeemin tarkoitus on tasapäistää, siis varmistaa, ettei kukaan pääse liioin hyötymään fiksuista, varakkaista vanhemmista, jotka ovat antaneet lapselleen hyvät geenit, laadukkaan kasvatuksen ja paljon virikkeitä.

Näitä epäreiluja etuja pyritään tasoittamaan koulutuksella, jossa lahjakas pistetään tismalleen saman tuubin läpi kuin heikkolahjainen. Tätä perusongelmaa mamut voivat toki äidyttää, mutta heidän vaikutuksensa satuttaa enemmän sitä perustason jamppaa, joka helpommin valahtaa pohjasakkaan kaoottisessa ympäristössä. Hyvin lahjakas ei hirveämmin kostu peruskoulusta oli se sitten kaoottinen tai rauhallinen.

[Siili]

Skeptisyyteni vuoksi suosittelen itse kutakin valitsemaan asuinpaikkansa (tai koulushoppaileman) niin, ettei jälkikasvun koulussa ole 25-40% mamuja.  Oppimisen edellytykset ovat taatusti paremmat kuin ghettoluokassa, jossa heterogeenisen jengin lisäksi soppaa on sotkemassa pari kolme kouluavustajaa.

Näinpä. Lisäksi jos lapsi on hyvin lahjakas niin sellaista paikkakuntaa ei olekaan, missä suomalainen koulujärjestelmä olisi hänelle sopiva.

Ihan mielenkiinnosta:  minkä maan koulujärjestelmä on hänelle sopiva?

Itse en ajatellut huippulahjakkaiden promilleporukkaa, vaan olin huolissani liiallisen heterogeenisyyden vaikutuksesta periaatteessa motivoituneisiin tavisoppilaisiin.  Suurin osa koulussa hyvin pärjäävistä eivät pärjää lahjakkuuden, vaan työnteon ansiosta.

[Tavan]

Itse en ajatellut huippulahjakkaiden promilleporukkaa, vaan olin huolissani liiallisen heterogeenisyyden vaikutuksesta periaatteessa motivoituneisiin tavisoppilaisiin.  Suurin osa koulussa hyvin pärjäävistä eivät pärjää lahjakkuuden, vaan työnteon ansiosta.

Totta. Mutta ahkeruus itsessään on myös jotain minkä lapsi tapaa periä vanhemmiltaan, joko geeneissä tai kasvatuksessa. Varakkaat ihmiset ovat usein saavuttaneet varakkuutensa ainakin osittain ahkeruuden avulla ja ahkeruuskin periytyy. Peruskoulusysteemissä ei haluta ahkeruudenkaan liikaa auttavan lasta, koska on havaittu, että ahkeruus on piirre joka on yleisempi hyväosaisilla lapsilla kuin huono-osaisilla lapsilla. Ahkeruuden suosiminen siis lisää sosiaalista epätasa-arvoa. On tasa-arvoista, että laiska päätyy kutakuinkin samaan lopputulokseen kuin ahkerakin.

Olen samaa mieltä tuosta, että superlahjakkuudet kyllä löytävät tien elämässä ja nousevat yleensä pintaan jossain kohtaa. Paljon lahjakkuutta menee todella haaskaukseen siinä, että tavallisia perusfiksuja lapsia alisuoriutuu surkeassa oppimisympäristössä, jossa auktoriteetti ei pelaa, tasoerot ovat järjettömät, jossa mamut häiriköivät ja jossa vaatimustaso on löperö.

[Siili]

Itse en ajatellut huippulahjakkaiden promilleporukkaa, vaan olin huolissani liiallisen heterogeenisyyden vaikutuksesta periaatteessa motivoituneisiin tavisoppilaisiin.  Suurin osa koulussa hyvin pärjäävistä eivät pärjää lahjakkuuden, vaan työnteon ansiosta.

Totta. Mutta ahkeruus itsessään on myös jotain minkä lapsi tapaa periä vanhemmiltaan, joko geeneissä tai kasvatuksessa. Varakkaat ihmiset ovat usein saavuttaneet varakkuutensa ainakin osittain ahkeruuden avulla ja ahkeruuskin periytyy. Peruskoulusysteemissä ei haluta ahkeruudenkaan liikaa auttavan lasta, koska on havaittu, että ahkeruus on piirre joka on yleisempi hyväosaisilla lapsilla kuin huono-osaisilla lapsilla. Ahkeruuden suosiminen siis lisää sosiaalista epätasa-arvoa. On tasa-arvoista, että laiska päätyy kutakuinkin samaan lopputulokseen kuin ahkerakin.

Itse en oman jälkikasvun kohdalla huomannut, että peruskoulussa olisi jokin systemaattinen tasapäistämisen ja laiskuutta suosiva ohjelma.  Jos ja kun porukka on heterogeenistä, opettajien aikaa menee paljon heikompien tukemiseen, jos tarkoituksena on viedä luokkaa kokonaisuutena eteenpäin.  Tasokursseista tinkiminen johtuu tietääkseni taloudellista, eikä ideologisista syistä.

[Tavan]

Itse en oman jälkikasvun kohdalla huomannut, että peruskoulussa olisi jokin systemaattinen tasapäistämisen ja laiskuutta suosiva ohjelma.  Jos ja kun porukka on heterogeenistä, opettajien aikaa menee paljon heikompien tukemiseen, jos tarkoituksena on viedä luokkaa kokonaisuutena eteenpäin.  Tasokursseista tinkiminen johtuu tietääkseni taloudellista, eikä ideologisista syistä.

Peruskoulu on tasapäistävä verrattuna kansakouluun/oppikouluun, jossa ideana oli, että pääsykokeella pääsi kohti korkeakouluopintoja. Oppikoulu tietysti siinä mielessä tuki sosiaalista epätasa-arvoa, että köyhälistön perheissä harvemmin jaksettiin panostaa lasten opintoihin, seurata että läksyt tulevat tehtyä ja tarjota virikkeitä lapsille, mikä toki edesauttaa koulumenestystä ja pääsykokeessa pärjäämistä. Toisaalta ei oppikouluun päässyt isin lompakolla, vaan köyhänkin perheen lapsi pääsi oppikouluun siinä missä rikkaankin, jos vaan oli riittävän fiksu ja kotona katsottiin perään että lukee läksynsä. Mielestäni tuo oli tervettä sosiaalista mobiliteettia ilman tasapäistämistä. Myös koulun arvostus oli toista luokkaa kuin nyt.

Peruskoulu toimi alkuun kohtuullisesti, kun käytössä olivat kompromissina vahvat tasoryhmät ja kaikkein heikoimmille/huonokäytöksisimmille tarkkiksia ja muita eristystoimenpiteitä. Tällä nykyisellä integraatio/inkluusio höpöhöpöllä on tietysti takanaan taloudellinen säästöpaine, mutta kehitystä on myös äärimmäisen helppoa edesauttaa tasa-arvolla päähän hakaten. Monikaan ei suostuisi integraatiokehitykseen, jos sitä mainostettaisiin reilusti säästönä, mutta kun sitä mainostetaan tasa-arvon näkökulmasta niin moni pehmeä-arvoinen ja suurisydäminen suorastaan intoa hihkuen ajaa läpi näitä koululaitosta rapauttavia säästötoimenpiteitä.

[Chew Bacca]

Tuomas3 on oikeassa. Pd-raha on se "onhan maahan otettuja pakko kotouttaa"-veriraha jota ilman alkaa veri lainehtia. Ilman lisärahaa mamuaines tuhoaa kaiken ja kaikki. Ajatellaan niin että lisämasseilla pidetään perunanmukulat ja opettajat terveinä ja seinät pystyssä.

[junakohtaus]

Ottamatta muuhun kantaa Stadin koulujen pd-raha sekä myönnetään hyvän kriteeristön perusteella että keskimäärin käytetään fiksusti ja hyvin.

[sivullinen.]

Positiivisen syrjinnän rahat -- "pd-rahat" -- voisivat auttaa, jos rahan saajilla olisi halua kotoutua Suomeen ja elää perseilemättä. Mutta jos samalla sallitaan heidän jatkaa "oman uskontonsa harjoittamista", joka on periaatteellisesti ristiriidassa yleisesti koko suomalaisen elämänmuodon kanssa ja erityisesti ei pidä kouluopetusta minkään arvoisena, ei menestystä voi tulla, vaikka rahaa jaettaisiin miten paljon tahansa.

Verirahana rahan pitäminen tarkoittaa koulujen pitämistä vankiloina, joissa haittalapset pidetään poissa häiriköimästä muita ja yritetään heille opettaa elämän perussääntöjä, jotka olisi pitänyt oppia kotona jo vuoden vanhana. Sekin on aika julma tulkinta koulujärjestelmän tarkoituksesta. Mutta Tuomaksen ja Chew Baccan tavoin uskon sen olevan osittain tosi. Väittäisin kuitenkin saman asian toteuttamiseksi olevan olemassa monta halvempaa, inhimillisempää, tehokkaampaa eli parempaa, ja siksi nykyisen epäonnistuneen kotoutuksen jatkamista samalla epäonnistuneella tavalla ei pitäisi jatkaa, eikä sen saaman positiivisen syrjintärahan poistamisesta syntyvä "syrjintä" saa olla este tilanteen järkevöittämiselle.

[junakohtaus]

Kannattaa tosiaan perehtyä siihen millä perustein sitä rahaa myönnetään ja mitä sillä tehdään.

[oinas]

Minun kouluajoistani on jo pitkä aika, ja harvassa siihen aikaan olivat uimahallit, eikä maaseudulla ollut niitä ollenkaan. Minkäänlaista uimaopetusta ei koulussa ollut, mutta uimataito tuli hankituksi ilman koulun opetusta järvessä, joka sijaitsi 3 km päässä kotoa. Sinne vain pyöräilimme kesäisin kavereiden kanssa harjoittelemaan ja ykskaks huomasin, että minähän osaan uida.

Uimataito on tärkeä, mutta se taito on myös vanhempien tai lapsen itsensä viitseliäisyydestä kiinni. Suomi on tuhansien järvien maa, ja kesäisin on uimakoulujakin, joihin voi lapsensa laittaa.

Aivan kaikkea ei pitäisi yhteiskunnaltakaan odottaa.

[sivullinen.]

Kannattaa tosiaan perehtyä siihen millä perustein sitä rahaa myönnetään ja mitä sillä tehdään.

Osaatko kertoa lähdettä, josta pd-rahan jakoon voisi perehtyä, tai haluatko kertoa asian omin sanoin? Yritin googlella etsiä, ja löysinkin muutaman asiaa sivuavan kirjoitelman, mutta niissä ei oikeastaan kerrota muuta kuin pd-raha on hyvä asia, ja sitä kannattaa jakaa, koska se on hyvä asia, kuten todettiin.

Tämä on mielestäni järkevää rahankäyttöä.  Pd-rahan avulla on saatu hyviä tuloksia: pätevien opettajien hankkimisessa ei ole ollut ongelmia millään helsinkiläisellä koululla ja henkilöstön pysyvyys on hyvä haasteellisemmillakin alueilla. Pienempien opetusryhmien avulla saadaan parempia oppimistuloksia ja työrauha säilyy.

http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/74609-kolmen-nuoren-t%C3%A4hden

Jos lisärahalla palkataan lisää opettajia, on tietenkin selvää, että opetusryhmät pienenevät, ja jos on yleisesti tutkittu pienempien opetusryhmien parantavan oppimistuloksia ja lisäävän työrauhaa, voi sellaistakin lisärahasta seurata. Jos vielä halutaan tukea erityisesti vähävaraisten ja monikulttuuristen alueiden lapsia, sekin on selvä asia. "Lautakunta haluaa, että PD-rahaa käytetään mahdollisimman hyvin." Kerrankin olen täysin samaa mieltä opetuslautakunnan kanssa; yleisemminottaen haluaisin kaiken julkisen rahan käytettäväksi mahdollisimman hyvin.

Samoin tietenkin vanhuksille, nuorille, vammaisille, naisille, miehille, homoille ja taksikuskeille annettavalla lisärahalla voidaan parantaa heidän elämäänsä. Rahanjakaminen on kaikenlisäksi erittäin kivaa ja sillä saa ääniä vaaleissa. Eikä se ole keneltäkään pois, sillä jaettavat rahat ovat valtion verorahoja ja lisää rahaa saa seinästä tai veroja nostamalla. Mitään järkeä tai taloustiedettä ei tietenkään sosialistiseen rahanjakopolitiikkaan kannata sotkea. Se on riistoa ja syrjintää. Kreikkalainen elämäntapa kukoistaa.

[ekto]

Miksi kukaan ei opettaisi lastaan uimaan jo heti pienenä, maassa jossa on puhtaita uimapaikkoja ihan kaikkialla. Vettä ihan kaikkialla jotta luulisi jo ihan turvallisuus näkökulmasta uimaopetuksen olevan aiheellista.

[Tuomas3]

Pd-raha annetaan koulun kehykseen ja koulu saa itse päättää, mitä rahalla tekee. Sillä voi esim. palkata laaja-alaisen erityisopettajan olemaan heikompien oppilaiden kanssa tai vaikka häirikköjen.

Pd-rahan antamisperuste on esim. lähialueen vanhempien heikko sosioekominen asema, maahanmuuttajien määrä... Sillä tasataan koulujenvälisiä eroja. Se on hyvä asia niin opettajille kuin oppilaillekin.