Yliopistojen rehtorit kannattavat ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja

[B52]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1431667857297

Rehtorit ovat tyytyväisiä ehdotukseen ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista

Yliopistoissa on jo kauan kaivattu lainmuutosta, joka mahdollistaisi lukukausimaksujen perinnän ulkomaisilta opiskelijoilta.

Hallitusneuvottelijat kertoivat lukukausimaksuista keskiviikkona. Ehdotuksessa ei täsmällisesti määritelty maksujen piiriin tulevia oppilaitoksia, mutta käytännössä se koskee yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Rehtorit ovatkin tyytyväisiä, että se vihdoin näyttää toteutuvan. Autonomiaansa vedoten yliopistot haluaisivat kuitenkin päättää itse, mistä ohjelmista maksuja peritään ja paljonko.

"Kannatamme maksuja sillä idealla, että kyseessä on mahdollisuus tai oikeus periä niitä. Esimerkiksi Ruotsissa tehtiin se virhe, että hinnat määriteltiin etukäteen, mikä ei ole hyvä yliopiston autonomian kannalta", sanoo Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

"Tarkoitus on, että se koskee kaikkia", viestittää hallitusneuvotteluista kansanedustaja Juho Eerola, joka veti maahanmuuttopolitiikan työryhmää. Se päätyi keskiviikkona esittämään, että EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille otetaan käyttöön lukukausimaksut. Maksun suuruutta tai muitakaan yksityiskohtia ei Eerolan mukaan ole vielä pohdittu.

Vastaavaa hanketta on ehditty valmistella koulutusviennin edistämisen nimissä jo monen hallituksen aikana, mutta aina se on kaatunut etenkin vasemmistoliiton ja vihreitten vastustukseen.

Viimeksi myös Rkp asettui vastahankaan, eikä valtiovarainministeri Antti Rinnekään (sd) lopulta oikein lämmennyt opetusministeri Krista Kiurun (sd) valmistelemaan esitykseen. Se olisi tuonut vähintään 4 000 euron vuosimaksut EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille jo ensi vuonna.

Kun uuden hallituksen pohjaksi paljastuivat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus, oli maksuesitys odotettavissa. Yllättävää oli, että se tuli jo osana maahanmuuttopolitiikkaa.

"Kyseessä ei ole maahanmuuttopolitiikka vaan korkeakoulupolitiikka. Mehän haluamme lisää kansainvälisiä opiskelijoita", huomauttaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijajärjestöt SYL ja Samok ehättivät tyrmäämään lukukausimaksut oitis.

Järjestöjen mielestä Cimon (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) ja Vattin (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) esiselvityksen mukaan "kansainväliset opiskelijat tuovat maahan selkeää kansantaloudellista hyötyä".

Opiskelijajärjestöjen mukaan "kokemukset muista Pohjoismaista osoittavat, että lukukausimaksut romahduttavat kansainvälisten opiskelijoiden määrän".

Vattin tutkimusjohtaja Antti Moisio pitää johtopäätöstä "aika vahvana väitteenä", koska esiselvityksessä yritettiin laskea vain opiskeluajan tuloja ja menoja.

Moision mukaan valtaosa taloustieteilijöistä pitää maksuja mahdollisina, kun tarjolla on arvokasta opetusta, jota voidaan pitää yksityisenä hyödykkeenä.

"Silloin täytyisi huolehtia erilaisin avustusjärjestelmin, ettei varallisuustausta estä opintoja."

Opiskelijajärjestöt ovat oikeassa siinä, että Tanskan ja Ruotsin otettua käyttöön vuosina 2006 ja 2011 noin 6 000–16 000 euron lukukausimaksut Eta-alueen ulkopuolisille, ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostus romahti. Sittemmin se on taas kasvanut mutta ei ole palannut entiselleen.

"Haluttuja tuloja ei maksuista ole saatu, koska kasvu on tapahtunut pääosin lisäämällä apurahojen määrää. Tilalle on tullut opiskelijoita EU:n sisältä, ja he palaavat herkemmin kotimaahansa", sanoo Samokin varapuheenjohtaja Katri Manninen.

"On ihan selvä, että maksujen myötä alkuun se tulijoiden määrä kyykkää", sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, jonka mukaan maksullisuus vaatii myös lisää markkinointiponnistuksia.

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola yhtyy opiskelijoitten huoleen kapenevasta kansainvälisyydestä: "Suomeen alkaisi tulla enemmän opiskelijoita Kreikasta, Italiasta ja Espanjasta, kun taas Kiinasta, Intiasta ja Venäjältä voisi jäädä lahjakkaita opiskelijoita tulematta."

Ylä-Kotola korostaa apurahajärjestelmän tärkeyttä. Helsingin yliopiston Kolan mukaan yliopisto voisi myös yksinkertaisesti päättää olla perimättä joiltakin lukukausimaksuja.

[Golimar]

Suomalaisissa korkeakouluissa notkuu nykyään yli 300 000 henkilöä joista ainakin 20 000 on ulkomaalaisia. Suurin osa nykyisestä korkeakouluopetuksesta on ymmärtääkseni hölyn pölyä joka keskittyy resurssien jakamiseen eikä tuotannon kehittämiseen eli varallisuuden hankkimiseen.

(http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu_003.gif)

http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

[Roope]

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola yhtyy opiskelijoitten huoleen kapenevasta kansainvälisyydestä: "Suomeen alkaisi tulla enemmän opiskelijoita Kreikasta, Italiasta ja Espanjasta, kun taas Kiinasta, Intiasta ja Venäjältä voisi jäädä lahjakkaita opiskelijoita tulematta."

Ylä-Kotola korostaa apurahajärjestelmän tärkeyttä. Helsingin yliopiston Kolan mukaan yliopisto voisi myös yksinkertaisesti päättää olla perimättä joiltakin lukukausimaksuja.

Mikäpä siinä, kunhan valtio lakkaa subventoimasta EU:n ulkopuolelta tulevien maksutonta opiskelua. Nykyään "lahjakkaiksi" ja apurahan arvoisiksi määritellään opiskelijat, jotka selviävät opinnoista suunnilleen normiajassa.

[Elemosina]

Miten olisi stipendit aidosti parhaille opiskelijoille? Vain muutamille.
Muuten opiskelijan lähtömaa huolehtikoon apurahoista, ei Suomi eikä suomalaiset veronmaksajat.
Jos yliopisto löytää jonkun rikkaan nallen maksamaan omista varoistaan apurahan niin siitä vaan.
Ei apurahoja suomalaisten veronmaksajien lompakoista.

[Topi Junkkari]

Koska tästä on hallitusneuvotteluissa tehty maahanmuuttopoliittinen asia, niin saisivat myös järjestää kunnon kontrollin sen suhteen, että opiskelun perusteella maahan tulleet todellakin opiskelevat. Ei enää enempää yhden opintoviikon nigerialaisia ammattisurkeakouluihin, pyydän.

Professoriystäväni eräässä ns. maakuntayliopistossa on hänkin helisemässä heikkolaatuisen ulkomaalaisaineksen kanssa, mutta kun yliopisto ja tiedekunta saavat siitä rahaa...

[Joopa]

Minusta tuossa linjauksessa on kyllä ideaa. Sellaisten opiskelijoiden tuloa jotka valmistuttuaan jäävät tänne maksamaan veroja työllään kannattaa kannustaa. Täysin ilmainen opiskelu kannustaa tulemaan opiskelemaan mutta ei valmistumaan tai jäämään. Lukukausimaksu, jonka saa vähentää valmistumisen jälkeen muutamien vuosien aikana verotuksessa kanustaa valmistumaan mahdollisimman pian ja jäämään tänne töihin. Jos opiskelija kuitenkin vie osaamisensa valmistumisen jälkeen muualle, on tänne sentään jäänyt korvaus koulutuksesta. Järkevämpää mallia ei mielestäni ole.

[Tavan]

On totta, että jos halutaan tätä kansainvälisyyttä, eli mahdollisimman paljon ulkomaalaisia Suomeen, niin tämä on tietysti aivan surkea ajatus ja kannattaa torpata heti. Moni oikeasti haluaa niitä ulkomaalaisia. Monen poliittisessa elämässä se on ihan sitä timanttisinta kärkeä. Mitä enemmän ulkomaalaisia sen parempi, ja kaikki keinot käyttöön sen tavoitteen eteen.

Mutta kukaan ei ole vielä selittänyt minulle, että mikä niissä ulkomaalaisissa on niin hienoa, että niitä on saatava tänne hinnalla millä hyvänsä? Sitä paitsi jos meidän yliopistomme ovat niin heikkolaatuisia, ettei niihin saada maksavia asiakkaita ulkomailta, niin ongelma on yliopistojen laadussa. Alkakaa tarjota maailman parasta opetusta niin maailman parhaat opiskelijat tulevat kyllä. Tarjotkaa nykytasoa, niin tänne saapuvat vain tynnyrin pohjalta kaavitut jämät ja hekin lähinnä lihapatojen vuoksi.