Hanna Kouri: Anteeksi, että hukutimme sinut, pieni pakolaistyttö

[Reacher]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1430534273440.html

Vappuaattona ISTV:n kanavajohtajaa Hanna Kouria valvotti kuva pienestä Välimereen hukkuneesta pakolaistytöstä vaaleanpunaisessa mekossa ja kysymys siitä, miksi emme välitä emmekä tee mitään. Hän pyytää avoimessa kirjeessä Juha Sipilälle muistamaan hallitusohjelmassa ihmisoikeuskysymykset ja toivoo, että Suomi toimisi myös Euroopan Unionin omantunnon herättäjänä.
Tänä viikonloppuna Suomessa on neljän päivän vappu. On ymmärrettävää, että vapun aatonaattona suurinta osaa ihmisistä kiinnostaa enemmän tuleva pitkä viikonloppu kuin maailman ihmisoikeuskysymykset.

Nyt Suomessa on kuitenkin meneillään paljon tärkeämpiäkin tapahtumia kuin vapun juhliminen. Suomelle muodostetaan paraikaa hallitusta, joka toivottavasti kestää seuraavat neljä vuotta. Toivon, että hallituslinjassa ihmisoikeuskysymyksiin suhtaudutaan vakavasti.

Toissa yönä Facebookissa levisi (vaikkakin valitettavan vähän) kuva ja kirjoitus pienestä Välimereen hukkuneesta pakolaistytöstä.

Kuva pysäytti minut kesken vapun valmistelujeni ja sai minut viettämään unettoman yön, kun surffasin Amnestyn sivuilla etsimässä faktoja maailman pakolaisista. Katsoin kuvaa ja itkin. Ja yritin ymmärtää. Miksi me emme välitä? Miksi emme tee mitään?

Tällä hetkellä yksi ajankohtaisimmista asioista on Välimerellä viime vuonna hukkuneet 3 400 pakolaista. Heitä on kolmen Estonian verran.

103 vuotta ja 17 päivää sitten Titanic upposi ja noin 1500 ihmistä kuoli. Olemme kaikki tietoisia siitä, kiitos lehtikirjoitusten, kirjojen ja elokuvien. Mutta moniko tietää, että jotain paljon pahempaa on tälläkin hetkellä käynnissä Välimerellä, jossa lähes me kaikki olemme käyneet lomailemassa?

Tänäkin vuonna kuvassa olevan pienen tytön lisäksi yli 1700 pakolaista, enemmän kuin Titanicin uhreja, on jo hukkunut Välimereen. Suuri osa heistä yritti vain saada ihmisarvoisen elämän itselleen tai edes lapsilleen. Onko se liikaa vaadittu?

Samaan aikaan kun suuri osa suomalaisista juhlii vappua ja osa kännää neljä päivää putkeen, miljoonat ihmiset maailmassa taistelevat siitä, pysyvätkö he tai heidän lapsensa edes elossa. 805 miljoonaa ihmistä eli yksi yhdeksästä ihmisestä maailmassa elää nälänhädässä ja viime vuonna 3,4 miljoonaa lasta kuoli nälkään. Viime vuonna. Meidän maailmassamme.

Mutta eihän se koske meitä? Kuinka pieniä olemme? Koskettaako meitä vain se, mikä koskettaa itseämme tai jos oikein isoja olemme myös perhettämme tai lähipiiriämme? Voisimmeko yrittää olla vähän parempia ja välittää myös niistä, jotka eivät ole verisukulaisia, joita emme tunne ja jotka kaipaavat meidän, etuoikeutettujen, huomiota ja apua? Voisimmeko välittää edes vähän?

On luonnollista ja kai hyväksyttävääkin, että huoli läheisistä on suurempi kuin hätä maailmasta. Kuka pennuista huolehti paitsi äiti tai jossain lajeissa isä, joka taas toisissa voi jopa tappaa pentunsa. Tai äiti, kuten Suomessakin jo liian monta kertaa on käynyt. Edes eläimet eivät tee sitä huvikseen vaan äärimmäisessä hädässä.

Siksi on äärimmäisen tärkeää, että edes Suomessa ketään ei ajeta tilanteeseen, jossa kukaan ajattelee, että on parempi vaihtoehto kuolla ja jopa tappaa myös lapsensa kuin jatkaa elämää. Jos lauma ei kykene puolustamaan omiaan, apua siihen on saatava muilta ja yhteiskunnalta. Me olemme eläinkunnan kuninkaita, ihmisiä ja meidän pitäisi puolustaa paitsi omiamme myös muita.

Olen hyvin iloinen hallitustunnustelija Juha Sipilän kaikista eduskuntaryhmille esittämistä kysymyksistä ja ymmärrän toki, että suomalaisten asiat on saatava kuntoon ennen kuin ja jotta pystymme olemaan solidaarisia myös muille.

Nyt toivon, että kysymyksiin 1: Suomen vuoden 2015 tavoitteisiin ja visioihin kuuluu suomalaisten asioiden laittaminen siihen malliin, että meillä riittää sympatiaa myös muille maailman huonompiosaisille. 7: EU-politiikasta toivon, että Suomi ottaa vahvan humanitäärisen roolin ja jatkaa mm. Ahtisaaren aloittamaa työtä ratkaisemalla maailman kriittisiä konflikteja, tehostaa kehitysyhteistyötä ja yrittää ratkaista pakolaisongelman syyt ja seuraukset. Olemmehan maailman hyväosaisimpia ihmisiä, meillä on velvollisuus siihen. 12: Ihmisoikeuspolitiikka. Pyydän, kuunnelkaa Amnestyä ja tehkää sen kanssa yhteistyötä. 13: Katso kohta 7. Tehdään mekin mitä pystytään, kiitos.

Hyvä Sipilä, toivon todella, että huimilla yrittäjänäytöilläsi teet saman koko Suomelle (en usko loputtomaan talouden nousuun ja maapallon varojen ylikäyttöön vaan kestävään kehitykseen, kuten toivottavasti sinäkin) ja teet meille Suomen, jolla on varaa olla solidaarinen ja maailman ihmisoikeuksien lippulaiva. Toivon, että edes sinä välität pienestä tytöstä vaaleanpunaisessa mekossa. Koska sinulla on nyt myös valta tehdä asialle jotain.

Pienelle tytölle vaaleanpunaisessa mekossa: Anteeksi, ettemme välittäneet. Että emme tehneet mitään. Anteeksi, että me tapoimme sinut.

[Iloveallpeople]

Vihdoinkin joku vihervasemmistolainen tajusi, että vika on heissä ja heidän politiikassaan. Mitäs jos sitten kokeiltaisiin maahanmuuttokriitikkojen kannattamaa maahanmuuttopolitiikkaa?

[Reacher]

Tulipa mieleen tämä: http://www.halla-aho.com/scripta/taakanjakoa_ja_numeroita.html

''Merellä tapahtuvat onnettomuudet saavat, oikeutetusti, paljon huomiota, mutta ne on asetettava kontekstiinsa. Vuonna 2014 hukkuneita tai kateisiin joutuneita oli n. 3500, mutta vähintään 214 500 siirtolaista pääsi meren yli.''

[Uuno Nuivanen]

Vappu-Bingo!1!!   

Harvinaisen kliseinen, tönkkö ja syyllistävä suvaitsevaisuussuollos. Piristävää, oikeastaan. 

[viisitoista]

Uskon vakaasti että tällainen itseruoskinta johtuu pohjimmiltaan liiasta vauraudesta. Näkyykö edes missään Itä-Euroopan maassa tällaista poseerausta? Liika raha ja liian helppo elämä tekee aivoista pehmeän ja vatsasta löysän. Ja herättää omahyväisiä messiaanisia harhoja siitä että meillä on resursseja ratkaista maailman kaikki ongelmat.

[Malla]

Minusta on surullista, että lapset hukkuvat, olipa heillä vaaleanpunainen mekko tai ei.

Hukuttajaksi en tunnustaudu. Hukuttajia ovat ihmiskauppiaat ja heidän sponsorinsa.

[mikkojuha]

Hanna Kourialla on syytäkin pyytää anteeksi. Suvakit pyrkii kaikin tavoin parantamaan EU-alueen houkuttelevuutta massamaahanmuutolle ja estämään asiallisen maahanmuuttopolitiikan toteuttamista. Jos Afrikassa tiedostettaisiin, että Eurooppaan ei kannata lähteä Välimeren yli ihmissalakuljettajien mukana, niin medialla ei olisi levitettävänään nyyhkytarinoita hukkuneista pikkutytöistä. Värikkäästi pukeutunut pikkutyttö heitetään ensimmäisenä laidan yli kun halutaan tärähtäneistön huomio. Jos lapsi kuuluu kristittyyn perheeseen, niin sitä varmemmin hän hukkuu. Hanna Kourialla on osaltaan vastuu siitä, että Eurooppaan lähtö koetaan Afrikassa kaikkien uhrauksien arvoiseksi.

Hanna Kouriala voisi omassa julkaisussaan alkaa tukea Perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksia. Parhaiten hän voisi edistää asiaa, jos hän omalta osaltaan reivaisi asenteellisen uutisoinnin edes neutraaliksi. Kouriala voisi myös pyytää julkisesti anteeksi Libyalaisilta sitä, että hänen mediansa oli osaltaan lietsomassa sotaa Libyaa vastaan. Gaddafin kaatuminen on yksi syy nykyiseen murhenäytelmään. Suomalaiset haluavat auttaa, mutta eivät halua muuttaa maataan kalifaatiksi.

[Eino P. Keravalta]

Tuon harhaisen vuodatuksen kirjoittanut tytteli ei tajua, että se, joka on hukkumassa, olemme me.

[Rändöm]

Hanna itse on osa ongelmaa, ei ratkaisua.

[siviilitarkkailija]

Hanna Kouriaa ei valvota Suomessa ex mamupoika"ystävän" tappama porilainen nuori tyttö. Häntä huolestuttaa että mitä jos tyttöjä tappava monikulttuurikaaoksen hyötyjä ei pääsekkään eurooppaan ja Suomeen.

Miksi tytöllä ei ollut palastusliiviä vaan vaaleanpunainen mekko? Ehkä tyttö olisi halunnut varoittaa että joukossaan on oikeasti lapsille vaarallisia ihmisiä. Hanna ei halua näitä kiinni. Hän haluaa heidät eurooppaan ja Suomeen. Eri asiat valvottaa eri ihmisiä. Suomalaistytön kuolema ei Hannaa valvota.

[IDA]

Hanna voisi vaikka huomenna mennä kirkkoon ja lahjoittaa tuntuvasti kolehtiin. Tuollainen vastuun ulkoistaminen ja kärsimyksellä hekumointi on jotenkin ikävää. Jonkun muun täytyy tehdä jotain tai minä joudun itkemään julkisesti ja kallispalkkaisesti edelleen. Tuosta jutusta sai Sanomilta enemmän rahaa, kuin pienet, vaaleanpunaisiin mekkoihin pukeutuneet pakolaistytöt näkevät koko elämänsä aikana.

[Tragedian synty]

Kukaan ei hukkuisi, jos kukaan ei lähtisi uhkarohkealle matkalle Välimeren yli. Sen edellytys on, ettei kukaan koe sitä riskin arvoiseksi. Sen edellytys on, että poistamme kaikki Välimeren pohjoispuolella olevat houkuttimet tulla tänne.

Afrikassa sadat miljoonat ihmiset haaveilevat paremmasta elämästä Euroopasta. Se synnyttää asenteen, joka ei kannusta raatamaan oman kotimaan kehittämiseksi. Jos afrikkalaiset tietäisivät, että ainoa tapa nostaa elintasoa on hylätä unelmat pohjoisen paratiisista ja raataa kotona, he raataisivat kotona. Silloin Afrikan maille kävisi kuten Euroopan maille kävi aiemmin: ne vaurastuisivat. Eikä kenenkään vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutuneen tytön tarvitsisi lähteä pakolaiseksi.

Olen hyvin surullinen tytön kuolemasta ja kaikkien niiden, jotka eivät tule medioissamme noteeratuiksi. Ratkaisu ei ole avata rajoja entisestään, vaan sulkea ne. Tunteet on sysättävä syrjään ja lähestyä asiaa järjellä. Sydän seuraa perässä, kun tilanne paranee.

[Boon Choo]

Vielä kun Kouri osaisi kertoa sen konkreettisen menetelmän, millä kaikki punamekkoiset pikkutytöt saataisiin pelastettua tältä kohtalolta. Arvaisin, että uppoavien purkkien tuleminen meren yli loppuu vasta kun kaikki rajat on auki ja matkat tänne maksetaan. Aina löytyy joku, joka lähtee meren yli purkissa, jos siinä säästää. On pari muutakin vaihtoehtoa: 1) Vaikeutetaan perille pääsyä hinaamalla kaikki purkit lähtöpaikkoihinsa. Tai 2) muutetaan Eurooppa samanlaiseksi paskastaniksi joita lähtijöiden kotimaatkin ovat.

[Mika]

Hanna on täysin oikeassa siinä, että hän ja hänen kaltaisensa ovat syyllisiä hukkumisiin. Jos olisi heti otettu tiukka välittömän palautuksen linja, Välimeren yli pyrkijöiden määrä olisi murto-osa nykyisestä.

[kriittinen_ajattelija]

Näinä hetkinä ehdotan, että kuuntelemme Pentti Linkolaa: https://www.youtube.com/watch?v=ZqJFPAGSRyc

[Eino P. Keravalta]

Suuri osa heistä yritti vain saada ihmisarvoisen elämän itselleen tai edes lapsilleen. Onko se liikaa vaadittu?

Jos he yrittävät saada ihmisarvoisen elämän, ainoa keino saada se on rakentaa se itse omaan maahan. Ratkaisu ei ole se, että se on aina jonkun toisen 'velvollisuus'. Eikä ratkaisu ole myöskään se, että puoli Afrikkaa kaadetaan Eurooppaan, jolloin Euroopastakin tulee samanlainen paikka kuin Afrikasta.

Me suomalaiset emme ole Afrikalle mitään velkaa emmekä ole pakottaneet ketään merikelvottomaan purkkiin Välimerelle. Olemme syyttömiä koko tilanteeseen eikä asia meille kuulu. Ei muuta kuin rajat kiinni afrikkalaisilta ja muulta haittamaahanmuutolta!

[Ernst]

Minusta on surullista, että lapset hukkuvat, olipa heillä vaaleanpunainen mekko tai ei.

Hukuttajaksi en tunnustaudu. Hukuttajia ovat ihmiskauppiaat ja heidän sponsorinsa.

Hukuttajia ovat eritoten vanhemmat. Pienen lapsen kanssa ei lähdetä onnenongintaan Euroopan Eldoradoon pahaisella paatilla. Siinä on elämänarvot pahasti vinksallaan. Tosin pikkutyttöjä on tulijoista vain murto-osa; ihmettelen, miksi skribentti ei kiinnittänyt huomiota tyyppimatkustajaan, joka on Sub-Saharan pikimusta  ja lihaksikas neekerimies täynnä testosteronia ja palmuviinaa.

[-PPT-]

Kun tuo vuodatus oli Sipilälle kohdistettu niin minulle jäi epäselväksi mitä tuo itkupilli tarkalleen haluaisi Sipilän tekevän että hän olisi tyytyväinen, siis niinkuin konkreettisesti. Kustantaa kaikille halukkaille ilmainen ja turvallinen matka Suomeen?

Se on klisee mutta pitkälti tottakin että naisten ja miesten ero on siinä että miehet pystyvät paremmin hahmottamaan kokonaisuuden kun taas naiset menevät tunteiden mukaan eli heihin nämä nyyhkytarinat uppoavat helpommin.

[Eino P. Keravalta]

Näin kirjoitin Hommalla Syyskuussa vuonna 2009, kirjoitus lienee vieläkin ajankohtainen ja tähän ketjuun sopiva:

Titanic-dilemma

Myöhään huhtikuisena iltana vuonna 1912, vähän ennen puoltayötä, teollistuneen maailman ylpeys, RMS Titanic osui säkkipimeällä Atlantilla jäävuoreen. Matkustajat tuskin huomasivat, kun jättilaiva hieman vavahti sen teräslevyjen niittien pettäessä yli sadan metrin matkalla. Mutta jo kahden ja puolen tunnin kuluttua Titanic aloitti viimeisen matkansa. Tällä kertaa se tapahtui pystysuoraan, kohti pohjoisen Atlantin mustaa syliä ja sen pohjaa, joka odotti 3798 metrin syvyydessä ikuisessa pimeydessä.

Vaikka musta teräshirviö oli aikansa suurin alus ja vaikka se pystyi kantamaan tuhansia matkustajia, sillä oli vain naurettavat 16 pelastusvenettä. Useimmat näistä oli tarkoitettu 60-70 matkustajalle ja kaikkiaan pelastusveneisiin laskettiin mahtuvan vajaa 1200 ihmistä. Yleisessä sekaannuksessa ja paniikissa useimmat veneet kuitenkin laskettiin merelle puolityhjinä. Kun katastrofissa menehtyi 1500 ihmistä, siitä selvisi vain 700 henkeä.

Kun Titanic yökahden jälkeen upposi hyiseen veteen synnyttäen jättiläispyörteen, oli veden varassa joukko puolityhjiä pelastusveneitä sekä sadoittain ihmisiä. Osa näistä oli hypännyt vapaaehtoisesti veteen. Toiset taas menettivät otteensa ja putosivat, kun merten valtias kävi kuolinkamppailuaan täristen ja huojuen, jopa melkein pystyyn lopuksi nousten, teräsniittien katkeillessa ja palkkien hirvittävästi valittaen niiden vääntyessä muodottomiksi laivan hirvittävän painon musertamina.

Vaikka pelastusveneet olivat puolityhjiä, ne eivät uskaltaneet soutaa veden varaan joutuneiden ihmisten avuksi. Pelättiin näet, että kymmenet ja sadat vedessä räpiköivät tarttuisivat pelastusveneeseen, kaataisivat sen ja upottaisivat pelkällä paljoudellaan. Kamppailua käytiin niin vedessä kuin veneissäkin: oli hirvittävää jättää hengestään taistelevat ilman apua ja soutaa kauemmas näistä. Mutta vaarana oli todella, että pelastusoperaatio olisi tuhonnut myös pelastajat. Pohjoisen Atlantin musta, hyinen vesi kangisti jo minuuteissa. Puolen tunnin kuluttua vedessä ei ollut enää mitään pelastettavaa.

Tämän kauhistuttavan tragedian opetus - joidenkin mielestä hirvittäväkin - on se, että joskus on olemassa tilanteita, joissa ihmisiä ei voida pelastaa, koska on suuri tai todennäköinen mahdollisuus, että myös pelastaja joutuu tuhon omaksi. On siis parempi, että edes osa pelastuu kuin että kaikki hukkuvat. Näin tuntuvat monet ajattelevan. On paradoksaalista, että joskus pelastetaan eniten sillä, ettei pelasteta ketään.

Ehkä tästä Titanic-dilemmasta, joten sitä kutsun, voidaan löytää myös vertailukohta nykyiseen massaturvapaikanhakuun, jonka kohteiksi kehittyneet länsimaat ovat joutuneet. Tietenkin inhimillisesti katsoen on suuri tragedia jättää miljoonat ja miljoonat nääntymään nälkään ja tauteihin kotimaissaan. Miksi emme voisi ojentaa kättämme ja poimia näitä raukkoja "pelastusveneisiimme", moderneihin hyvinvointivaltioihimme? Tätähän monet rikkaissa maissa asuvat toivovat ja pitävät ihmisyyteemme kiinteästi liittyvänä moraalisena vaatimuksena, että otamme turvaan kolmannen maailman ihmiset, jotka kärsivät rakentamiensa yhteiskuntien hirvittävyydestä.

Halu auttaa on tietenkin inhimillinen piirre ja miksipä ei - vieläpä kaunis sellainen. Kuitenkin meillä saattaa käsissämme olla Titanic-dilemma: auttaako hädänalaisia vai hukkuako heitä auttaessaan? Kuten Titanicinkin tapauksessa, autettavien määrä on niin suuri, että koko pelastusoperaatio saattaa päättyä historialliseen katastrofiin, jossa edes pelastajat eivät selviä, vaan kaikki hukkuvat. Olisiko siis meidänkin syytä vain "soutaa tiehemme" pelastaaksemme itsemme sadoilta miljoonilta käsiltä, jotka yrittävät tarrautua meihin ja hukuttaa meidät?

On aiheesta kysyttävä, millaiseksi Euroopan taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen tulevaisuus muodostuu, kun tänne pyrkii ja pääsee vuosien mittaan miljoonia köyhiä, ammattitaidottomia, lukutaidottomia ja keskiaikaisia arvoja edustavia ihmisiä, jotka ovat tottuneet ratkaisemaan ongelmat joukkovoimalla ja väkivallalla.
Näitä ihmisiä on Euroopassa jo nyt miljoonia. He kasautuvat slummeihin, nielevät sosiaalibudjettien leijonanosan, alistavat omia naisiaan, luovat rinnakkaisen oikeusjärjestelmän, halveksivat länsimaisia arvoja, syyllistyvät kantaväestöä merkittävästi useammin rikoksiin ja pitävät raiskausta vähäpätöisenä asiana.

Kaikki Eurooppaan tulijat eivät edusta näitä arvoja, mutta kuitenkin "tarpeeksi" moni, jotta yhteiskunta alkaa repeytyä ja luoda maaperää etnisille konflikteille ja köyhyydelle. Lisäksi on muistettava, että juuri se turvapaikanhakija-aines, joka arvoiltaan on kaikkein kauimpana eurooppalaisista arvoista, on myös sitä ainesta, joka lisääntyy kaikista eniten.  On laskettu, että vuonna 2010 Lontoossa kantabritit ovat vähemmistö. Saman laskelman mukaan britit ovat vähemmistö omassa maassaan vuonna 2100. Jo kauan tätä ennen ovat Britannian sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset rakenteet romahtaneet. Tämä vain kiihdyttää etnisiä konflikteja luoden lopulta maaperää sisällissodalle, arvojen, kansojen ja uskontojen sodalle vähistä resursseista sekä vallasta.

Pelastammeko siis eniten ihmisiä olemalla pelastamatta ketään? Annammeko köyhien maiden hoitaa ongelmansa itse, miten parhaaksi näkevät, vai otammeko omiin maihimme satoja tuhansia, miljoonia ja kymmeniä miljoonia turvapaikanhakijoita menettäen lopulta sen, minkä vuoksi maamme olivat elämisen arvoisia ja minkä vuoksi nuo maailman köyhät alun perin pyrkivätkin meidän maihimme? Muuttavatko miljoonat kehitysmaalaiset Lännen Kolmanneksi Maailmaksi? Miten suhtaudumme Titanic-dilemmaan?

Kun Titanicin pelastusveneessä oli helppo osoittaa henkensä hädässä kamppailevaa äitiä veden varassa ja pyytää, että hänen luokseen soudettaisiin, samoin on helppo tänä päivänä osoittaa suurisilmäistä, nälkiintynyttä lasta ja vaatia, että meidän on autettava häntä. Tämä on luonnollista. Meissä kaikissa toki herää sääli. Mutta Titanic-dilemma paljastaa, että on olemassa kahdenlaisia ihmisiä: ensinnä ihmisiä, jotka näkevät YKSILÖN hädän. Toisekseen on ihmisiä, jotka näkevät yksilön, tai paremminkin yksilöiden auttamisen KOLLEKTIIVISET seuraukset. Niin kutsutut "suvaitsevaiset" usein vetoavat säälittäviin yksittäistapauksiin: "katsokaa, tuolla lapsella ei ole ruokaa, katsokaa, tuolla egyptiläismummolla ei ole kotimaassaan mitään". Kovin humaania, kyllä. Mutta Titanic-dilemmaan toisin, vähintään yhtä moraalisesti suhtautuvat huomaavat, että yksittäistapaukset ovat lopulta monilukuiset ja niillä on suuri yhteisvaikutus. Monesti jopa tuhoava vaikutus. Mielestäni meidän ei tule - niin kovalta kuin se kuulostaakin - kiinnittää huomiota yksittäisiin ihmisiin ja heidän vetoaviin kohtaloihinsa, vaan SUURTEN JOUKKOJEN aiheuttamaan sosiologiseen dynamiikkaan ja arvioitava valintojamme sen pohjalta. Muutoin upotamme koko veneen.

Ja nyt me teemme kuin Titanic: purjehdimme kuten sekin liki täyttä vauhtia kohti tuhoa. Me matkaamme suurella, ongelmista piittaamattomalla nopeudella kohti monikulttuuria. Ja emmekä mekään näe mitään, ympärillä on pimeys. Mutta me emme hidasta. Titanicilla ei myöskään ollut kiikareita. Ne olivat lukitussa kaapissa, eikä jäävuoria voitu tähystää. Ei ole meilläkään kiikareita. Tai ainakaan emme HALUA niitä käyttää. Voisimme käyttää kiikareita ja tähystää vaikkapa Ruotsiin. Siellä näkisimme Suomenkin tulevaisuuden, jos vain viitsisimme katsoa. Mutta me emme katso, sillä kuten Titanicin piti päästä nopeasti New Yorkiin, pitää meidän päästä nopeasti monikulttuurisuuteen. Ja kuten Titanicin salongeissa ihmiset nauttivat ylenpalttisista huvituksista ja nautinnoista, samoin mekin nautimme 'Titanicimme' salongeissa moraalisäteilystämme.

[Mehud]

"Vappuaattona ISTV:n kanavajohtajaa Hanna Kouria valvotti kuva pienestä Välimereen hukkuneesta pakolaistytöstä vaaleanpunaisessa mekossa ja kysymys siitä, miksi emme välitä emmekä tee mitään."

Hannalla ei valitettavasti ole kuvia Suomalaisista raiskatuista tytöistä, jotka ovat maahanmuuton uhreja ja siksi hän ei heistä välitä, eikä tee mitään estääkseen niiden tapahtumista.

Hukkunut pakolaistyttö ja raiskatut Suomalaistytöt ovat saman syyn aiheuttamia, eli pohjaton maailman halaaminen ja vastikkeettoman turvapaikan antaminen on molempien surullisten tapahtumien perimmäinen syy. Eli, Hanna Kourian kaltaiset ihmisvihaajat, joista pilkahtaa ihmisyyttä ainoastaan silloin kuin maahanmuuttaja kuolee.

[Melbac]

Eikös "me" hukutettaisi silloinkin noita pikkutyttöjä jos annettaisiin niiden tulla vapaasti tänne ns "laillisesti" ja laiva joutuisi esim myrskyyn ja uppoaisi?.Jos taas me estettäisiin niitä lähtemästä merille niillä laivoilla niin silloinhan ei olisi edes mahdollisuutta että nämä pikkutytöt hukkuisi sinne?.

[Ari-Lee]

Sipilän tehtävä on hyökätä Tripoliin commandona kuin Steven Seagal ja salamurhata Tripolissa majaileva ihmissalakuljettajaoligarkki Mered Medhanie. Sipilän tulee myös kolkata ihmisvarastojen vartijat, päästää ihmiset varastoista ulos, ja kutsua matkustajalaivat satamaan viemään kaikki varastoidut afrikkalaiset turvallisesti Eurooppaan. Seuraavaksi Sipilän tehtävä on eliminoida Libyassa toimivat terroristit. Sipilän jäljiltä pahiksien rakennukset räjähtelevät. Lopuksi Sipilä käskee jatkuvan edestakaisin kulkevan laivaliikenteen välille Tripoli - Italia. Loppu hyvin.

He salakuljettavat pakolaisia

Tripolissa asuva Mered Medhanie veloittaa jokaiselta pakolaiselta matkasta Eurooppaan 1 600 euroa. Takeita määränpäähän pääsemisestä ei kuitenkaan ole.
[...]

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015042119555236_ul.shtml

Uutisointia uhrien lukumäärästä jatketaan aina vain loputtomiin. Silti Afrikan väestö jatkaa kasvuaan ja niin myös jono kuoleman purkkeihin ja bisnes kukoistaa. Itse ongelmaan ei mediakaan puutu. Eikö nyt kannattaisi keskittyä tuohon Mered Medhanie nimiseen kummisetään, eikä ruumiiden laskentaan. Kyllähän tuollaiset saadaan napsittua Tripolista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tripoli

Yhden salakuljettajan poistaminen ei tietenkään ole kuin pieni hengähdystauko. Niitä samanlaisia tittelintuureja on koko Afrikan rannikko täynnä. Pienet ja keskisuuret purtilot tulee upottaa kategorisesti satamiinsa. Sotilasosastojen tulee suorittaa koko pohjoisrannikon kattava raid kohteena terroristit ja ihmiskauppiaat. Sitten tulee hetkeksi hiljaisempaa.

Mutta kun ei tapahdu niin ei tapahdu.

[Sitruunamelissa]

Rumasti sanon, mutta toivottavasti tukehtuu ahdistukseensa... Ehdotin kommenteissa tekemään jotain konkreettista, vaikka antamaan työpaikkansa heikossa asemassa olevalle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle. Epäilen, ettei ehdotukseni kelpaa sen takia, että muiden pitää korjata ongelmat. Kaukaisten ongelmien esilletuominen, niistä jankuttaminen ja itkeminen julkisesti on Pyhä Tehtävä, jota ei voi luovuttaa kenelle tahansa.

[Juffe]

Toivottavaa tosiaan on, että kun ehdotetaan toimia, joilla merenylitysliikenne saadaan ehkäistyä, kirjoittaja antaa niille tukensa. Myös silloin jos ne sisältävät vetovoimatekijöiden karsimista.

Kirjoituksesta löytyi kohtia, joiden kanssa voi olla samaa mieltä:

Nyt toivon, että kysymyksiin 1: Suomen vuoden 2015 tavoitteisiin ja visioihin kuuluu suomalaisten asioiden laittaminen siihen malliin, että meillä riittää sympatiaa myös muille maailman huonompiosaisille. 7: EU-politiikasta toivon, että Suomi ottaa vahvan humanitäärisen roolin ja jatkaa mm. Ahtisaaren aloittamaa työtä ratkaisemalla maailman kriittisiä konflikteja, tehostaa kehitysyhteistyötä ja yrittää ratkaista pakolaisongelman syyt ja seuraukset. Olemmehan maailman hyväosaisimpia ihmisiä, meillä on velvollisuus siihen. 12: Ihmisoikeuspolitiikka. Pyydän, kuunnelkaa Amnestyä ja tehkää sen kanssa yhteistyötä. 13: Katso kohta 7. Tehdään mekin mitä pystytään, kiitos.

1: Sympatiaa riittää varmasti paljon enemmän, jos ei tarvitse olla huolissaan tämän sympatian rappeuttavista vaikutuksista omaan yhteiskuntaan. Ei siis ajeta haitallista maahanmuuttopolitiikkaa huono-osaisten auttamisen nimissä.
7: Ihan hyvä, varsinkin olettaen, että kehitysyhteistyön tehostaminen tarkoittaa, että varmistetaan sen toimivuus.
12: Kuunnellaan Amnestyä ja tehdään sen kanssa yhteistyötä. Paitsi silloin, kun heidän ehdotuksensa ovat typeriä. Amnestyn yms. roolin ei tulisi olla vaatia rajoja auki, vaan neuvoa miten rajakontrolli hoidetaan mahdollisimman inhimillisesti.

Anteeksi, että me tapoimme sinut.

Emme tappaneet.

[Eino P. Keravalta]

Ja kylläpä harmitti lukea, että olemme taas "etuoikeutettuja" ihmisiä!

Nuo kuplassa elävät ja ajattelemaan kykenemättömät punavihermoukat kuvittelevat, että Euroopassa esiintyvä hyvinvointi oli täällä valmiiksi odottamassa, että apinasta kehittyneet ihmiset vaivautuisivat aikojen alussa kävelemään tänne Afrikasta nauttimaan tuosta hyvinvoinnista, joka kaiketi oli syntynyt luonnonvoimien, kuten maasäteilyn ansiosta, maasäteilyn, joka luonnon prosesseissa oli itsekseen muuttunut tuplahampurilaisiksi, älypuhelimiksi ja elokuvateattereiksi.

Nuo punavihermoukat eivät onnistu ymmärtämään, että kaikki eurooppalainen hyvinvointi on eurooppalaisten itsensä vuosituhansien myötä kovalla työllä ja valtavilla uhrauksilla rakentamaa eikä millään etuoikeuksilla ole tässä mitään sijaa! Etuoikeuksista puhuminen on epäinhimillistä halveksuntaa niitä miljoonia vuosisatojen ajan raataneita eurooppalaisia kohtaan, jotka kovissa olosuhteissa veivät sivilisaatiotamme eteenpäin usein henkensäkin antaen, vilua ja nälkää kärsien.

Se, että punavihermoukka on itse etuoikeutettu moraalisäteillessään jossain suojatyöpaikassa ilman mitään lahjoja, ei tarkoita, että koko muu eurooppalainen osa ihmiskuntaa olisi etuoikeutettuja.

[Golimar]

Afrikkalaiset hukuttavat itsensä koska he ovat afrikkalaisia ja käyttäytyvät kuten afrikkalaiset, mitä se meille kuuluu ja miksi meidän pitäisi elättää niitä?
Afrikassa voi kasvattaa kolme satoa vuodessa ja silti siellä on nälänhätä. Does not compute.

[Uuno Nuivanen]

Näin kirjoitin Hommalla Syyskuussa vuonna 2009, kirjoitus lienee vieläkin ajankohtainen ja tähän ketjuun sopiva:
...

Upea kirjoitus, minulle uusi. Päivitä hiukan ja lähetä kaikkien lehtien mielipide- ja yleisönosastopalstoille. Tiedämme kyllä mitkä eivät ainakaan julkaise, mutta täällä kirjoituksesi ei saa ansaitsemaansa julkisuutta. Sähköpostimaksun hintahan siinä vain menee...

[kriittinen_ajattelija]

Kyllähän Eurooppa toki voisi enemmänkin tehdä, sinne vaan näitä turhia armeijan aluksia partioimaan, mitä kaikilla mailla on pölyä keräämässä. Sitten ne otetaan sieltä mereltä kiinni ja lastataan kunnollisiin rahtialuksiin ja palautetaan takaisin sinne mistä tulivatkin, jos jotkut vapaaehtoiset järjestöt haluaa heille tässä kohtaa jakaa ruokaa tai lääkkeitä niin siitä vaan. Oleellista on lähinnä, se ettei heitä päästetä rantautumaan Eurooppaan.

Näin saadaan hukkumiskuolemat nollaan.

Faktahan on se, että johtuen Afrikan väestönräjähdyksestä ja heidän kyvyttömyydestä rakentaa yhteiskuntia - niin Afrikkalaisia tulee jatkossa yrittämään Eurooppaan vuosi vuodelta yhä enemmän, riippumatta siitä mitä me teemme. Joten on hyvä alkaa varustautua jo hyvin aktiiviseen merivalvontaan. Sinne vaan näitä Suomen aluksia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_merivoimien_aluksista
Vai tarvitaanko niitä muka Suomessa?

[Eino P. Keravalta]

Näin kirjoitin Hommalla Syyskuussa vuonna 2009, kirjoitus lienee vieläkin ajankohtainen ja tähän ketjuun sopiva:
...

Upea kirjoitus, minulle uusi. Päivitä hiukan ja lähetä kaikkien lehtien mielipide- ja yleisönosastopalstoille. Tiedämme kyllä mitkä eivät ainakaan julkaise, mutta täällä kirjoituksesi ei saa ansaitsemaansa julkisuutta. Sähköpostimaksun hintahan siinä vain menee...

Kiitos, olin kai saanut inspiraation Pentti Linkolalta, jonka kirjoja minulla on. Hänhän esitti, että oli humaania katkoa laivakirveellä pelastusveneeseen hamuavien kädet, jos tällä saatettiin estää pelastusveneen uppoaminen.

[dothefake]

Tämä ei voi jatkua enää pitkään. Kohta ei voi enää uida koko välimeressä.