Mitä tarkoittaa syrjäytynyt maahanmuuttaja

[Kaksiulotteinen Mies]

Mediassa kun käsitellään maahanmuuttajien tekemiä rikoksia, niin aina joku jossakin vaiheessa perustelee, että kyseessä oli ainoastaan yksittäistapaus ja se johtuu siitä että rikoksen tekijä on syrjäytynyt. Olen nyt pohtinut asiaa, että mitä ylipäänsä syrjäytyminen tarkoittaa ja mikä on syrjäytyneen suomalaisen ja syrjäytyneen maahanmuuttajan välinen ero.

Miellän syrjäytymisen tarkoittavat sitä, että on syrjäytynyt yhteiskunnasta. Suomalainen syrjäytynyt on usein joko masentunut tai päätynyt käyttämään päihteitä, tai sitten kumpaakin näistä. Mutta johtuuko maahanmuuttajien syrjäytyminen samoista asioista? Minusta on alkanut tuntumaan, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat, ja tulevat olemaan kollektiivisesti syrjäytyneitä suomalaisesta yhteiskunnasta, johtuen siitä, että se oikeastaan kuuluu heidän kulttuuriin. Kun seuraa vaikkapa afrikkalaisia maahanmuuttajataustaisia nuoria, niin ei he oikeastaan näytä perinteisiltä syrjäytyneitä. Eivät he ole yksinäisiä masentuneita nuoria, vaan heillä näyttäisi olevan paljonkin kavereita. He kulkevat isoissa samantaustaisissa ryhmissä, nauravat ja pitävät möykkää ja meteliä. Kun vaikkapa Facebookista kaivelee jonkun random Muhammedin ja katsoo kaverilistaa, niin valtaosa kavereista tuntuu olevan samantaustaisia. Tämän voi mielestäni nähdä niin, että jos lähes kaikki kaverit kenen kanssa liikku ja on tekemisissä, koostuvat maahanmuuttajataustaisista, on oikeastaan jo syrjäytynyt yhteiskunnasta. Sama tilannehan on mustalaisilla, heillä on omat mustalaiskaverit ja aivan oma kulttuuri. Eli käytännössä he ovat kaikki syrjäytyneitä yhteiskunnasta.

Sitten kun näitä rikoksia perustellaan sillä, että kyseinen yksittäistapaus on vain syrjäytynyt, niin mitäpä tällä voi tehdä? Nämä henkilöthän ovat heimokulttuurista johtuen periaatteessa itse valinneet syrjäytymisen polun ja oman kulttuurinsa ja tuntuvan viihtyvän siinä aivan hyvin.

[Ari-Lee]

Puolisentoista vuotta sitten nousin töissäni puhujapönttöön tästä aiheesta, koska käämini olivat palaa totaalisesti yhteisöllisesti käyttäytyvistä, laumoissaan mölisevistä somaleista. Toisaalta työpaikallani ei ollut eikä näkynyt ainoatakaan syrjäytynyttä, vaikka se mesta oli nimenomaan perustettu ehkäisemään syrjäytymistä - KYLÄTALO, minkä perustivat 2 eläkeläistä ammattisotilasta, evp majuri ja evp. rajavartja, yhdessä kyläyhdistyksen kanssa.

Syrjäytyminen on taas eräskin epämääräinen määritelmä mihin virheellisesti niputetaan kaikki erilaiset ryhmät saman nimittäjän alle. Siihen niputetaan niin yksinäiset eläkeläiset, sairaat ja vammautuneet, sinkkuna elävät, työttömät, päihdeongelmaiset ja rikolliset ja lopuksi vielä samaan nippuun "maahanmuuttajat", mikä sekin on jo itsessään niputettu ryhmä erilaisia lähtökohtia.

Oletteko koskaan tavanneet oikeaa syrjäytynyttä? En minäkään. He ovat yksin yksinäisiä kotonaan. He uskaltavat hiipiä kauppaan illan hämärtyessä. He eivät käy missään, eivät tapaa ketään koskaan. He eivät ole yhteisöllisiä jengiläisiä eivätkä useinkaan sukurakkaita. Taustalla voi olla, ja usein on myöskin henkisiä ongelmia. Ne ongelmat eivät ratkea kotona, eivätkä ne ratkea missään aikuisten päiväkerhoissa samanlaisten seurassa.

Oletteko nähneet tai tavanneet somaleita? Niin minäkin. He harvoin esiintyvät ihmisten ilmoilla itsenäisinä yksilöinä. He yleensä esiintyvät laumoissaan. Suomen kieltä he eivät opi, koska he älämöivät omilla kielillään keskenään. Siinä missä "syrjäytyneet" suorittavat kotonaan omia arkisia askareitaan yksinäisyydessään, afrikan insinöörit pitävät kokouksiaan. (Tämä on tietenkin yleistämistä koska 1% käyttäytyy eri tavalla.)

Sitten on erikseen ryhmä syrjäytetyt. Heitä tuli mm. 90 -luvun pankkikriisistä ja sen kriisin henkinen puoli lakaistiin maton alle. Samalla alettiin Lipposen johdolla esittämään valheellisia työttömyyslukuja. Niitä lukuja esitetään edelleen totuutena.

[Totti]

"Syrjäytyminen" on oikeastaan vasemmistolaiseen diskurssiin liittyvä sana, jolla halutaan antaa ymmärtää, että yksilön ongelmat eivät ole hänestä itsestään kiinni vaan ne ovat yhteiskunnan vika.

Vasemmistolaisen politiikan keskeisin teesihän on, että kaikki ongelmat ovat yhteiskunnan vika. Sen perusteella yhteiskunta pitää tietysti muuttaa vasemmistolaisten haluamaan suuntaan tukeutuen vahvaan valtion ohjaukseen ja pakkohoivaan.

Puhumalla syrjäytymisestä luodaan siis mielikuva sitä, että yksilö on ikään kun sysätty yhteiskunnan ulkopuolelle jotenkin. Hänet on siis siirretty sivuraiteelle (kapitalistisen) politiikan voimin.

Kun "syrjäytyminen" on määritelty ongelmien syyksi, sillä voidaan sitten selittää lähes mikä tahansa epäsosiaalinen käytös kuten murharetket Syyriaan, elintapatyöttömyys, juopottelu jne.

Suomessa tilanne on kuitenkin se, että syrjäytyminen, eli sulkeutuminen yhteiskunnallisen elämän ulkopuolelle, on pitkälti yksilöstä itsestään kiinni.
On oma valinta miten elämä muokkautuu ja kuinka aktiivinen toimija haluaa olla yhteiskunnassa. Työttömänkään ei tarvitse olla syrjäytynyt ellei hän halua. Voi osallistua järjestötoimintaan, ilmaisiin kerhoihin ja kursseihin, lukea kirjastoissa, perustaa yritys, harrastaa jne.

Siinä missä vasemmistolainen näkee syrjäytymisen tilana, johon ihmiset pakotetaan, se on todellisuudessa tilanne jota valitaan. Syrjäytymisen sijasta ehkä pitäisi siis puhua eristäytymisestä, joka paremmin kuvaa ihmisen omaa roolia elämäntilanteessaan.

[Faidros.]

Omasta yhteiskunnastaan, taloudellisesti mahdollisuuden saanut "pakolainen."

[Elcric12]

Jos Totti tarkoitat, että syrjäytyminen on vain omista valinnoista ja halusta kiinni, niin onko silloin kaikki yhteiskunnan ponnistelut syrjäytymisen ehkäisemiseksi täysin turhaa?

[Totti]

Jos Totti tarkoitat, että syrjäytyminen on vain omista valinnoista ja halusta kiinni, niin onko silloin kaikki yhteiskunnan ponnistelut syrjäytymisen ehkäisemiseksi täysin turhaa?

Löydät aina yksittäisiä tapauksia, jotka toki voidaan ihan objektiivisesti selittää yhteiskunnallisilla rakenteilla. Mutta yleisesti (99% tapauksista) asia on juuri niin, että jokainen valitsee itse miten elämä muokkautuu. Syrjäytyminen on siis lähes aina valinta.

Valinta voi tässä yhteydessä tarkoittaa myös ymmärtämättömyyttä. Voi olla, että syrjäytynyt ei edes tiedä mitä mahdollisuuksia hänellä olisi olla aktiivinen kansalainen. Veronmaksajathan kuitenkin tarjoavat valtavan määrän virikkeitä ja aktiviteettejä ilmaiseksi esim. työttömille.

Vastaus koskien yhteiskunnan roolia on siis se, että yhteiskunta voi lopulta tehdä hyvin vähän syrjäytymisen estämiseksi.
Suomessa kun on jo laaja palvelutarjonta kaikkien käytettävissä. Jos ei halua hyödyntää sitä mahdollisuutta täyttääkseen elämänsä järkevällä sisällöllä, niin siihen on hyvin vaikea vapaassa yhteiskunnassa puuttua.

[Ari-Lee]

Useinhan on varmasti oma valinta hankkiiko uuden älyttömyyspuhelimen vai lähteekö maksamaan kansalaisopiston järjestämän hyödyllisen kurssin. Ostanko kaljaa vai kalastuksenhoitomaksun? Kaiku vastaa: "....vai kalastuksenhoitomaksun..."

Toki on paljon heitäkin, keillä ei kertakaikkiaan ole varaa lähteä minnekään pihamaata kauemmaksi. Jos joku edes ehdottaa mitään yhteisöllistä kiristyy heidän otsavanteensa entisestään. Rohkenen silti ehdottaa samoilua ja pitkähköjä pyöräilyretkiä.

[Elcric12]

Vastaus koskien yhteiskunnan roolia on siis se, että yhteiskunta voi lopulta tehdä hyvin vähän syrjäytymisen estämiseksi.

Suomessa kun on jo laaja palvelutarjonta kaikkien käytettävissä.

Eikö tuossa oo ristiriita? Ko. palvelutarjonta olisi olematon, ellei olisi harjoitettu (kritisoimaasi vasemmistolaista) politiikkaa missä myös yhteiskunnan rooli syrjäytymisen torjumisessa ymmärretään.

[Totti]

Vastaus koskien yhteiskunnan roolia on siis se, että yhteiskunta voi lopulta tehdä hyvin vähän syrjäytymisen estämiseksi.

Suomessa kun on jo laaja palvelutarjonta kaikkien käytettävissä.

Eikö tuossa oo ristiriita? Ko. palvelutarjonta olisi olematon, ellei olisi harjoitettu (kritisoimaasi vasemmistolaista) politiikkaa missä myös yhteiskunnan rooli syrjäytymisen torjumisessa ymmärretään.

Kirjastoja ja kursseja ei tarjota sen takia, että estettäisiin syrjäytymistä vaan ne on katsottu olevan osa sitä palvelupalettia, jota kansalaisille halutaan tarjota sivistysmielessä. Syrjäytynyt voi ottaa niihin osaa ihan samalla lailla kun vaikka vammainenkin, jolle ei myöskään ole perustettu kirjastoja vammaisuuden takia.

Nämä palvelut eivät suinkaan ole mitään vasemmistolaisia asioita. Kirjastoja, kursseja ja harrastemahdollisuuksia on ollut olemassa tuhansia vuosia, lähes aina juuri yhteiskunnan tarjoamina.

[Miniluv]

Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittanut nuori ei määritelmällisesti kuulu syrjäytyneiden joukkoon.

http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&ei=ydAnVe_jJ8idsAGU2YCAAw&url=http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf&ved=0CB0QFjAA&usg=AFQjCNGSTk8r7TXZznsUHYnRzbmWD6zXrQ

Evan syrjäytymismääritelmä.

[Totti]

Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta. Esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittanut nuori ei määritelmällisesti kuulu syrjäytyneiden joukkoon.

http://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&ei=ydAnVe_jJ8idsAGU2YCAAw&url=http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdf&ved=0CB0QFjAA&usg=AFQjCNGSTk8r7TXZznsUHYnRzbmWD6zXrQ

Evan syrjäytymismääritelmä.

Hyvä, syrjätyminen voidaan siis poistaa pistämällä kaikki lukioon tai ammattikouluun. Case closed.

[Possumi]

mielikuvia muokkaavaa retoriikkaa:

syrjäytynyt maahanmuuttaja = rasististen järjestelmien, rasististen ihmisten, asenteiden, katseiden, syrjäyttämä ja syrjimä potentiaalinen rikkaus, koneinsinööri ellei jopa tohtori

[Tuffa]

Mitä enemmän jauhetaan syrjäytymisestä, sitä enemmän syntyy syrjäytyneitä, koska jotain mitä on helpointa "tehdä" se tehdään. Mistä muuten kielitaidoton voi tietää esim. mitä sana rasismi tarkoittaa, samoin sen missä hän kohtaa rasismia? En minä ainakaan tiedä, jos joku soumali pulisee mitä tahansa minulle hänen omalla kielellään. Pitäisikö minun loukkaantua?

[Elcric12]

Kirjastoja ja kursseja ei tarjota sen takia, että estettäisiin syrjäytymistä vaan ne on katsottu olevan osa sitä palvelupalettia, jota kansalaisille halutaan tarjota sivistysmielessä. Syrjäytynyt voi ottaa niihin osaa ihan samalla lailla kun vaikka vammainenkin, jolle ei myöskään ole perustettu kirjastoja vammaisuuden takia.

Nämä palvelut eivät suinkaan ole mitään vasemmistolaisia asioita. Kirjastoja, kursseja ja harrastemahdollisuuksia on ollut olemassa tuhansia vuosia, lähes aina juuri yhteiskunnan tarjoamina.

Kyllä niitä tarjotaan myös syrjäytymisen ehkäisemisen takia, ja sitä ne myös ehkäisee. Mikä tässä on ongelma?

[Golimar]

Paras keino estää maahanmuuttajien syrjäytymistä Suomessa on palauttaa ne lähtömaihinsa.

[Tommi Korhonen]

Kirjastoja ja kursseja ei tarjota sen takia, että estettäisiin syrjäytymistä vaan ne on katsottu olevan osa sitä palvelupalettia, jota kansalaisille halutaan tarjota sivistysmielessä. Syrjäytynyt voi ottaa niihin osaa ihan samalla lailla kun vaikka vammainenkin, jolle ei myöskään ole perustettu kirjastoja vammaisuuden takia.

Nämä palvelut eivät suinkaan ole mitään vasemmistolaisia asioita. Kirjastoja, kursseja ja harrastemahdollisuuksia on ollut olemassa tuhansia vuosia, lähes aina juuri yhteiskunnan tarjoamina.

Kyllä niitä tarjotaan myös syrjäytymisen ehkäisemisen takia, ja sitä ne myös ehkäisee. Mikä tässä on ongelma?

Ei tässä niin suurta ristiriitaa välttämättä ole.
Totti ilmaisee, että kenenkään ei nykyhetkellä tarvitse olla syrjäytynyt, jos ei sitä itse valitse. Tämä ei tarkoita etteikö yhteiskunnassa olisi, ja voisi hyödyllisesti olla palveluita joita syrjäytynyt käyttää hyväkseen. Eikä se tarkoita, etteikö yhteiskunta kokonaisuutena hyötyisi siitä, että palveluita on. Eikä sitä, etteikö ihmisten asemissa ja mahdollisuuksissa olisi eroja.

*Nykytilanteessa* siis palvelut ja syrjäytymishalut ovat muodostaneet tasapainon. Jos mitään palveluita ei olisi, olisi ehkä onnettomissa ja jonkin tulkinnan mukaan syrjäytyneissä olosuhteissa enemmän ihmisiä. Vastaavasti yhteiskunta ei voi yksinkertaisilla päätöksillä helposti pakottaa henkisesti syrjäytyvää kovinkaan paljoa enempää jos he eivät sitä halua. Taloudellisella ohjauksella voi olla vaikutuksia, mutta ne ovat hieman eria asia kuin "väkisin kotoa hakeminen" jonka käsityksen voimakkaista osallistavista syrjäytymisentorjuntapalveluista saa käsityksen.

Vaikka on olemassa oikeistolaista omaa vastuuta korostavaa ja vasemmistolaista yhteisövastuuta korostavaa politiikkaa, niin se ei tarkoita etteikö tässä asiassa molemmilla puolilla olisi ihan järkeviä perusteita kannalleen. Nyt emme ole kuitenkaan Espanjan kaltaisessa tilanteessa, jossa esim finanssipolitiikka olisi aiheuttanut valtavan nuorisotyöttömyyden ja palveluiden romahtamisen. Suomessa on kuitenkin ehkä oman historiansa kaikkien aikojen laajin palveluvalikoima kansalaisten ulottuvilla. Vaikka kuinka katsotaan että koskaan ei oo rahaa ja Valtio vaan joutuu kiristämään. Valtion palkat ovat korkealla ja julkinen sektori laaja. Erilaisia ja erinimisiä palveluita on niin paljon ettei tavallinen kansalainen edes tunne niitä kaikkia.

Minun mielestäni ei minkäänlainen eduskuntaedustaja pystyisi nyt muuttamaan syrjäytyneiden tilannetta suuresti. Toki palveluiden määrää, laatua ja hintaa voidaan käsitellä, ja se on (poliittista) arvokeskustelua. Mutta se ei muuta maailmaa mullistavasti yhtäkkiä.
Mahdollisia vaikutuksen paikkoja olisivat kai lähinnä yleiset arvot, niistä keskustelu tai selkeä propaganda ja kansallinen identiteetti. Niin hyvässä kuin huonossa. Nyt sosiaalidemokraattinen ei-kenenkään-vastuu on johtanut nykyiseen tilanteeseen.  Muutoksen pitäisi olla henkinen vaikuttaakseen suuresti nykyisiin syrjäytyneisiin. Kun joku keksii globaalin henkisen hyvinvoinnin salaisen kaavan, niin rauhannobel on varmasti tarjolla.

Yllä en kuitenkaan edusta mitään talousoikeistoa: kyllä sen yksilön elämää myös tehtaan muutto maasta kolhii, tai edellisten hallitusten suureksi ajama velkataakka. Mutta se ei ainakaan vielä pakota ihmisiä eristäytymään ja hakkaamaan toisia ihmisiä. Tai edes itseään. Hyväosaisuus voi jonkin verran riippuakin politiikasta ja finanssimaailmasta, mutta eristäytyminen ja syrjäytyminen ei välttämättä.


Mitä tulee syrjäytyneisiin tai eristäytyneisiin maahanmuuttajiin, niin sielläkään ilmiö ei ole yhteiskunnan aiheuttamaa agressiivista sorsimista, vaan joko palveluiden tuntemattomuutta tai tahallista eristäytymistä. Myös kaikille kansalaisille olevat palvelut ovat myös maahanmuuttajien käytettävissä. Sen lisäksi erityispalvelut, omat urheiluseurat ja muu esim starttirahat. Kielikoulutus lienee tärkein ulkopuolinen apu, ja siinä pitäisikin kansalaisten vaatia poliittista tuotevastuuta! Itse Ranskassa asuessani tosin hain sitä koulutusta itse, ja maksoin siitä. (Tiedä sitten mitä vuodessa opin.)

Kannatan pohjoismaalaista sosiaalidemokratiaa. En ihan niin sosialistisena kuin millaiseksi nykyiset hallituspuolueet ovat sen saaneet ajettua, mutta oman vastuun ja yhteiskunnan turvaverkon välillä on varmasti olemassa sopiva tasapaino. Henkinen muutos pitäisi saada siinä mitä yhteiskunnan jäseneltä, kansalaiselta odotetaan, toivotaan ja miten he sen osaisivat tehdä. On niitäkin joita pitää auttaa pystymään siihen, ja sitäkin tehdään. Henkinen muutos ei ole kuitenkaan vain kansanedustajien talouspoliitiikasta kiinni.

[Joutilas]

"Syrjäytynyt maahanmuttaja" voi olla:

• Humanitäärinen pakolainen, joka hajasijoitetaan Turkuun
• Maahanmuuttaja, joka kotoutetaan adoptoimalla hänet Eppu Normaaliin
• Osmo Soininvaara
• Maahanmuuttaja, joka äänestää Muutos 2011:stä ja on oppinut muita pahoja tapoja