Ohjeita viestintään kunnallisvaaliehdokkaille

[Lalli IsoTalo]

Lähde: Osmo A. Wiio: Tietojenkäsittely ihmisessä: hidasta ja tehotonta
http://www.ppt2txt.com/r/63a8db9b/

Olen tiivistänyt Wiion esityksestä tänne sellaisia osia, joista voisi olla hyötyä kunnallisvaaliehdokkaille. Omia kommenttejani edeltää "--".

Sanallinen ja sanaton viestintä

• Sanaton viestintä on ihmisen alkuperäinen viestintämuoto. Sitä ei tarvitse "ymmärtää", se otetaan vastaan vaistomaisesti ja passiivisestikin.
-- Se miltä näytätte ja kuulostatte saattaa vaikuttaa enemmän kuin viestinne sisältö

• Sanallinen viestintä (kieli) on uusi taito – 50000-100000 vuotta.

Sanattoman viestinnän tehtäviä

1. Tunteiden ilmaisu (kuten itku ja nauru).
-- Muista iloinen ilme. Jos olet innostunut, nojaudut eteenpäin ja asentosi on avoin.

2. Sosiaaliset suhteet (kuten johtajan suuri huone ja komea auto).
-- Se miten pukeudutte kertoo ketä edustatte.

3. Vakuuttelu (kuten nyrkki pöytään).
-- Katsekontakti on hyvän puhujan tärkeimpiä työkaluja. Kehonviesteistä lisää täällä: http://www.amk.fi/opintojaksot/0409010/1079535826404/1081944645608/1082097961622/1082100732737.html

4. Kielto  (kuten pään puistatus ja myöntäminen kuten nyökkäys).
-- Voitte puistella päätänne ja vetää face palmit ilman että keskeytätte vastustajan puheenvuoroa. Mutta se ei välttämättä anna teistä hyvää mielikuvaa.

Jonossa vai rinnan
• Kieltä käsitellään hitaasti sarjassa (jonossa) sana kerrallaan ... Hahmoja (kuvia) käsitellään rinnakkaisesti supertietokoneita nopeammin.

-- Evoluutiomielessä kieli on suhteellisen tuore keksintö. Sanaton viestintä viestintää vastaanottaja ymmärtää paljon tehokkaammin kuin sanatonta. Kannattaa harjoitella pienen koeyleisön edessä ja katsoa itseään videonauhalta, joka armottomasti paljastaa sen mitä ette itse itsestänne tienneet. Omien videoiden katselu on tuskaista, mutta erittäin hyödyllistä, koska omia virheitä ei voi korjata, ellei ensin tajua mitä ne ovat.

Kielen käsittely aivoissa

• Kieli otetaan aisteilla ja siirretään ensin pikamuistiin (työmuistiin), johon mahtuu muutamaksi sekunniksi 5-9 sanaa kerrallaan.

-- Pitkät lauseet = huono juttu. Aloita pääpointilla, ja jatka perustelulla.
-- "Huoltosuhde heikkenee, jos nykyistä maahanmuuttolinjaa jatketaan."
-- "Monikultturistit siirtävät resurssit vanhuksilta maahanmuuttajille ... tätä vastustan!

Ahtaat kanavat
• Meillä on monia sisäisiä psykologisia puolustusmekanismeja hyödyttömiä, liiallisia tai epämieluisia tietoja vastaan.
• Viestinnän hyötysuhde on huono, 0-5%.
• Ihmisen muisti on "huono". Se on valikoiva ja muistikuva yleensä vaimenee nopeasti.

Ylikuormitus
• "Informaatioähky" eli informaation ylikuormitus heikentää viestinnän tehoa.
• Suojaudumme ylikuormitusta vastaan erilaisilla puolustuskeinoilla kuten pudotuksella, virheillä, jonotuksella, likiarvolla, yhdistelyllä, suodatuksella, valintasäännöillä tai pakenemalle.
• Tavallinen seuraus on palasien poiminta tai väärinymmärrys.

-- Jätä kuulija nälkäiseksi, niin hän tulee vaatimaan lisää (vuorovaikutus).
-- Pakkosyötä kuulijalle liikaa, niin hän oksentaa kaiken pois (torjunta).

Miksi sanoma ei mene perille?
• Ei ole viestinnän tarvetta.
-- "Ei kiinnosta".
-- "Älä tee ongelmastasi ongelmaani."

• Sanomaa ei ymmärretä tai se ymmärretään väärin.
-- Ole selkeä ja yksinkertainen. Käytä kieltä jonka kohdeyleisö ymmärtää.

• Sanomaa ei uskota.
-- Käytä lukuja: "työvoimatilaston 2011 mukaan vain X % somaleista on ansiotöissä, heistäkin suurin valtion tukityöllistämiä tai tulkkeja sosiaalistoimiston somaliasiakkaille. Mutta olen kyllä nähnyt muutaman yksittäistapauksen bussikuskeina, ja heistä minulla on pelkästään hyvää sanottavaa."

Miksi sanoma torjutaan?

1. Sanoma on epämiellyttävä tai hyödytön.
2. Sanoman lähettäjään ei luoteta.
3. Omat tiedot ovat ristiriidassa saadun tiedon kanssa ("minä tiedän miten asiat ovat")
4. (Ihmisen) tietojenkäsittelyn järjestelmä ylikuormittuu.
5. Sosiaalinen paine estää vastaanoton.

-- Ihmisen puolustusmekanismit torjuvat viestin säilyttääksen ihmisen henkisen tasapainon.

Suostuttelu: järki ja tunne
• Tehokkainta suostuttelevaa viestintää on usein tunteen ja järjen yhdistelmä.
• Tunteella rikotaan vastarintaa.
• Järkisyillä annetaan perusteluja päätöksille ja annetaan asiatietoa mahdollisuuksista.
• Luotettavan lähteen käyttö parantaa sanoman hyväksymistä.

Sanoman ymmärtäminen
• Ymmärrettävyyteen vaikuttavat sanoman:

1. Sisältö
• Havainnollisuuden aste – konkreettinen (esineellinen) tai abstraktinen (käsitteellinen)
• Samastuminen, voiko samastua asiaan, onko se tuttu vai outo.
• Ideatiheys aikayksikössä. Aivoille on annettava aikaa ymmärtämiseen, "sulattamiseen".

2. Rakenne
• Sanatekijä, sanojen valinta: vaikeat, oudot, harvinaiset ja pitkät sanat estävät tai hidastavat ajatuskokonaisuuksien syntymistä pikamuistissa.
• Lauseenrakenne: pitkät ja mutkikkaat lauseet kuormittajat liikaa pikamuistia, jonne mahtuu vain 5-9 sanaa. Lisävaikeus on mutkikas lauseenrakenne.
• Muisti on keskimäärin huono: kertaa!
• Ala mahdollisimman mielenkiintoisesti, sillä usein alku ratkaisee vastaanoton.
• Älä ahda liian paljon uusia ideoita aikayksikköön.
• Selitä! Liian tiivistä tekstiä on vaikea ymmärtää.
• Ajattele vastaanottajaa! Kuka hän on, mitä hän osaa, tietää ja mitä asenteita hänellä on?
• Suunnittele sanoma vastaanottajalle, älä itsellesi. Testaa, jos mahdollista.
• Lähde liikkeelle tutuista asioista.
• Käytä esimerkkejä ja vertauksia, kerro tarinoita.
• Ihmistä kiinnostaa eniten ihminen.
• Vanha toimittajan ohje on: "Kerro ensin, mitä tulet kertomaan, sitten kerro se, ja lopuksi kerro, mitä olet juuri kertonut".

3. Kieliasu
• Vältä vaikeita, vierasperäisiä sanoja.
• Jaa pitkät lauseet. Käytä päälauseita ja korkeintaan yksi sivulause.
• Poista turhat fraasit: "todettakoon tässä yhteydessä", "itse olen henkilökohtaisesti".
• Käytä aktiivimuotoja passiivin sijasta.
• Puhuttele vastaanottajaa.

4. Sanoman aiheuttama mielenkiinto
• Välitön palkkio tulee, kun viestintä aiheuttaa tunnetiloja kuten esimerkiksi mielihyvää tai jännitystä (viihde). Se voi lisätä työstämisen motivaatiota.
• Viivästynyt palkkio (kuten asiatieto, jota voi käyttää hyväkseen vasta myöhemmin) aikaansaada viestinnän epäonnistumisen.

Viestinnän tarkoitus: asia- ja tunneviestintä
• Viestintekniikka on valittava tavoitteen mukaan.
• Asia- tai tunnesisältöön erilaista viestintää.
• Käytä asiaviestintään tekstiä, numerotietoja, perusteluja, havainnollisuutta, yksinkertaista ulkoasua ja vähän värejä.
• Käytä tunneviestintään vähän tekstiä, valokuvia, animaatiota, videota, ihmisiä, värien psykologiaa, yleisvaikutelmia, tuloksia.

Wiion viestintälait
http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2-2008/6-14-41-13

1. Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta.
2. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
4. Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu.
5. Joukkoviestinnässä ei ole tärkeää se, miten asiat ovat, vaan se, miten ne näyttävän olevan.
6. Uutisen tärkeys on verrannollinen sen etäisyyden neliöön.
7. Mitä tärkeämmästä tilanteesta on kysymys, sitä todennäköisimmin unohdat olennaisen asian, jonka muistit hetki sitten.

[Marko Parkkola]

4. Kielto  (kuten pään puistatus ja myöntäminen kuten nyökkäys).
-- Voitte puistella päätänne ja vetää face palmit ilman että keskeytätte vastustajan puheenvuoroa. Mutta se ei välttämättä anna teistä hyvää mielikuvaa.

Tuli vedettyä eilen double-facepalmit. Aivot eivät vain kerinneet estämään sitä mitä kädet jo tekivät Onneksi olin yleisössä ja kukaan ei tainnut nähdä Jean-Luc Picard esitystäni.

[Brandöt]

Hyvä, kun nostat tätä teemaa esille, Lalli.