2009-04-27 Kaleva: Lama vauhditti keskuksia

[JT]

Lama vauhditti keskuksia

Lama on vauhdittanut kuntien kiinnostusta uusien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamiseen. Sisäministeriöön on tullut paljon yhteydenottoja, joissa on kerrottu kunnasta löytyvät vastaanottokeskustoimintaan sopivista kiinteistöistä.

Kiinnostuksesta kertoo osaltaan myös se, että vastaanottopaikkojen määrä on kasvanut viime vuoden lopun ja alkuvuoden aikana noin 1 500 paikasta yli 4 700 paikkaan.

Huomattavasta kasvusta huolimatta maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksiköstä arvioi tilanteen kuitenkin käytännössä vaihtelevan kunnittain. Aloitteita on jäänyt kunnissa myös pöydälle.

"Julkisuudessa on ollut sellaisia kuntia, jotka ovat kokeneet vastaanottokeskuksen olevan piristysruiskeen alueelle, koska sillä saadaan työpaikkoja, valtion turvaamaa toimeliaisuutta ja käyttöä kuntien kiinteistöille", Päivärinne selventää.



Valtio seuraa kustannuksia tarkasti


Käytännössä valtio maksaa turvapaikanhakijan vastaanottokustannukset toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti täysimääräisesti ylläpitäjälle, joka voi olla kunta tai joku muu palveluntuottaja.

Kiinteät kustannukset, henkilöstökustannukset ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset maksetaan. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti lähialueilla, jolloin vaikutus jää paikkakunnalle.

Valtio sopimuksella ostaa näitä palveluja kunnalta tai muulta toimijalta. Kultakaivoksia tai rahasampoja eivät vastaanottokeskukset Päivärinteen mielestä kunnille ole.

"Jo sopimusvalmistelun aikana pyritään katsomaan, että kiinteät kustannukset ovat vertailukelpoiset, tilat soveltuvat käyttöön, vuokrataso vastaa sen seudun vuokratasoa. Henkilöstömitoitus on ohjeistettu siten, että tarpeetonta henkilöstöä ei ole."

Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi ja Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila katsovat, ettei vastaanottokeskukset ole suuria tulonlähteitä kunnalle.

"Kun kysymys on kuitenkin ihmisistä, ei asioita voi pelkästään euroissa pelata. Kun vastaanottokeskuksen toimintaa ylläpidetään, tavoitteena on se, että kunta saa omansa pois", Tuomi selventää.

"Kiinnostuksemme on humanitaarista, ihmisystävällistä. Yhteiskunnallisesti on vain hyvä, jos meillä on tiloja, joita toimintaan voi käyttää ja työntekijöitä, jotka tarvitsevat töitä. Kauppaliikkeet tarvitsevat lisää kysyntää", sanoo Daavittila.

Vaikka valtio maksaakin vastaanoton aikaiset kustannukset, kunnalle jää Tuomen mukaan vielä kustannuksia esimerkiksi opetustoimessa.

"Jos tilannetta katsotaan kauttaaltaan, jää paikkakunnallekin tuloja. Asukkaat tarvitsevat ruokaa, vaatteita ja muuta elämiseen tarvittavaa."



Vastaanottokeskus lisää kunnan elinvoimaa


Pudasjärvellä mietittiin säästösuunnitelmien yhteydessä Rimminkankaan betonisen, hyväkuntoisen asuntolarakennuksen purkamista, kun TE-keskukselta tuli kysely, jossa ministeriö haki yhteistyökumppania.

Etuihin Daavittila laskee keskuksen työntekijöiden palkkaamisen, mutta myös elinvoimaisuuden ja kysynnän kasvamiseen.

"Kaikki merkit viittaavat siihen, että vastaanottokeskukseen liittyy tekijöitä sellaisia, jotka saattavat pitkässä juoksussa kuntaa elvyttää."

http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=793689

Basekan perhe kaipaa lähemmäs palveluita

Kajaanin Otanmäkeen yhdeksän kuukautta sitten pakolaisina saapuneen kongolaisen Basekan perheen isä Schadrac sanoo, ettei Otanmäessä olisi mitään vikaa, jos vain palveluja olisi tarjolla yhtä kauppaa enemmän.

Kajaanin maahanmuuttajapalvelujen piirissä on noin 120 perhettä, joista Otanmäessä asuu runsaat 20. Kovin pitkäaikaisia asukkaita ei entinen kaivoskylä ole pakolaisista saanut.

"Linja-autoyhteydet Kajaaniin ovat huonot. Aamulla joudumme heräämään hyvin aikaisin, jotta ehdimme kielikurssille", kertoo jo kohtalaisesti suomea taitava Baseka.

Pari vuotta sitten Kongosta Libanonin kautta Suomeen saapunut Willy Shabulintente tietää, että pakolaiset haluavat yleensä kaupunkeihin. Esimerkiksi Otanmäkeen asutetuista sudanilaisista perheistä on paikkakunnalla enää yksi.

"Opiskelu on helpompaa, kun matkoihin ei kulu paljon aikaa. Itse haluaisin jatkaa kesken jääneitä insinööriopintojani", Willy suunnittelee.

Willy on saanut työpaikan pakolaisten neuvojana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Juuret ja siivet -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa.

Kajaani on irtisanonut pakolaissopimuksensa. Se on voimassa lokakuuhun saakka. Ennen sitä yritetään saada uusi sopimus aikaiseksi -- nykyistä paremmin korvauksin. Etenkin pakolaisten sivistystoimelle aiheuttamista lisäkustannuksista on keskusteltu paljon.

Muhokselle otettiin runsaat 20 vietnamilaista pakolaista jo 20 vuotta sitten. Monet ovat muuttaneet pois, mutta perheiden yhdistämiset ja syntymät ovat pitäneet vietnamilaistaustaisten määrän kunnassa edelleen noin 20:ssä.

http://www.kaleva.fi/plus/juttu793691_page0.htm

Korvausta kolmelta vuodelta

Valtio maksaa kolme vuotta kestävältä kotouttamisajalta kunnalle korvauksia pakolaisista aiheutuneista kustannuksista.

Korvaus enintään 7-vuotiaasta lapsesta on noin 6 200 euroa ja yli 7-vuotiaasta henkilöstä noin 1 900 euroa vuodessa.

Lisäksi korvataan täysimääräisenä mahdollinen kunnan pakolaisella maksama toimeentulo- ja kotoutumistuki sekä tulkkauskustannukset.

http://www.kaleva.fi/plus/juttu793692_page0.htm

Turvapaikkahakemusten käsittelyyn lisää tehoa

Maahanmuuttovirastolle ruuhkautuneiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn tulee lisää tehoa, kun turvapaikkayksikön toiminta laajenee Ouluun ja Imatralle. Määräaikaista henkilöstöä palkataan kaikkiaan 40, joista uusia on 30 työntekijää.

Johtaja Kaarina Koskinen Maahanmuuttoviraston hallintoyksiköstä kertoo turvapaikkahakemuksia olevan tällä hetkellä käsittelyssä noin 3 300 kappaletta, mutta joka kuukausi Suomeen tulee noin 500 uutta turvapaikanhakijaa.

Koskisen mukaan lisätyövoima ei riitä kaikkien turvapaikkahakemusten käsittelyyn, mutta pystyy pysäyttämään hakemusten jatkuvasti kasvavaa ruuhkaa.

Toimipaikkojen sijoittamisessa lähtökohtana on se, että Maahanmuuttovirasto pystyy puhuttelemaan turvapaikanhakijoita mahdollisimman lähellä vastaanottokeskuksia. Pohjois-Suomen painetta purkavat Kuhmon ja Oulun toimipisteet.

"Yritämme vähentää turvapaikanhakijoiden kuljettamista. Puhutteluissa otamme käyttöön myös videokeskusteluyhteyksiä niihin vastaanottokeskuksiin, joissa se on vain mahdollista."

Sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksikössä uskotaan lisäresurssien osaltansa vähentävän painetta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista.

"Turvapaikkahakemusten käsittelyaikaa saadaan kohtuullistettua. Kustannuksia aiheutuu sitä enemmän mitä pidempään vastaanottokeskuksissa joutuu odottamaan turvapaikkahakemusten päätöstä", maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne toteaa.

http://www.kaleva.fi/plus/juttu793693_page0.htm

[Nomad]

Väliotsikointi kertoo kaiken tarpeellisen:

-Lama vauhditti keskuksia
-Valtio seuraa kustannuksia tarkasti
-Vastaanottokeskus lisää kunnan elinvoimaa
-Korvausta kolmelta vuodelta

[matti]

Väliotsikointi kertoo kaiken tarpeellisen:

-Lama vauhditti keskuksia
-Valtio seuraa kustannuksia tarkasti
-Vastaanottokeskus lisää kunnan elinvoimaa
-Korvausta kolmelta vuodelta

Paperilehdessä tämä vastaanottokeskusten voimavaraistavia vaikutuksia esittelevä juttu on sijoitettu aukeaman vasemmalle sivulle. Oikealla sivulla esitellään Oulun kaupungin säästötoimia; 10 miljoonan euron säästötavoitteesta on saavutettu vasta puolet. Herättänee ainakin valistuneemmissa lukijoissa kysymyksiä.

[citizen]

V**** mitä paskaa taas heti aamusta. Ikäänkuin toimittajat eivät ymmärtäisi edes talouden perusjuttuja. Eikä kukaan vaivaudu ottamaan selvää miten muualla Euroopassa on muslimimaahanmuuttajien kanssa käynyt