2011-10-10 Eduskunta (Immonen/ps.): Ulkomaalaisten osuus korkeakouluissa

[Olli Immonen]

En tiedä, viitsiikö näitä kaikkia tekemiäni kirjallisia kysymyksiä tänne uutisosioon jatkossa laittaa, mutta ohessa kuitenkin vielä tänään 17.11.2011 eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys koskien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattamista Suomen korkeakouluissa:

KIRJALLINEN KYSYMYS
Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattaminen Suomen korkeakouluissa

Eduskunnan puhemiehelle

Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan (Helsingin Sanomat 22.9.2011) Suomeen tulee saada lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa opiskelemaan hakevien ulkomaalaisten määrä on tunnetusti pääkaupunkiseutua huomattavasti pienempi. Hallitus aikoo ryhtyä vähentämään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja tuntuvasti muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämään niitä pääkaupunkiseudulle. Tällä toimenpiteellä suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikat vähenevät ja ulkomaalaisten opiskelijoiden aloituspaikat ja heidän osuutensa korkeakouluissa lisääntyy. Aloituspaikkojen karsiminen Pohjois-Suomesta johtaa siihen, että yhä suurempi osa suomalaisista nuorista jää ilman opiskelupaikkaa, ja heidän syrjäytymisriskinsä kasvaa. Jo tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on alueella maan korkeinta.

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän lisäämistä perustellaan erityisesti kansainvälisyydellä. Samalla tavalla perustellaan myös sitä, ettei ETA-alueen ulkopuolelta opiskelemaan tulevien tarvitse maksaa opinnoistaan Suomessa. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja on vastustettu virheellisesti siten, että mikäli ulkomaalaisten lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se olisi myös askel kohti suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Osa ulkomaalaisista opiskelijoista hakee Suomesta vain ilmaisen tutkinnon jäämättä kuitenkaan sen jälkeen maahamme töihin. Kansainvälisyyttä korkeakouluissa voidaan ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisen sijaan kehittää esimerkiksi vaihto-oppilasohjelmien ja yritysyhteistyön avulla.

Suomeen hakevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaitoa tai oikeaa syytä opiskelijaksi hakeutumiseen ei tutkita nykyisin kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kouluille että kanssaopiskelijoille. Vaadittavien taitojen puutteen vuoksi opettajat sekä opiskelijat joutuvat käyttämään aikaansa ulkomaalaisten oppilaiden auttamiseen, mikä haittaa suomalaisten nuorten opetusta ja heidän oppimistaan. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat hakeneet Suomeen opiskelemaan väärennetyillä asiakirjoilla eikä maahan tulemisen todellisena syynä ole ollut opiskelu. Tällöin ulkomaalaiset ovat vieneet tutkintoon valmistavia opiskelupaikkoja aidosti opiskelemaan haluavilta suomalaisilta nuorilta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallituksen tavoitteena lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja osuutta Suomen korkeakouluissa vähentämällä aloituspaikkoja muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämällä niitä pääkaupunkiseudulle?

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011
Olli Immonen /ps.

Ministerin vastauksen pitäisi tulla kolmen viikon kuluessa.

[jjaik]

Hyvä kysymys! Ihan hyvä, että vaikkapa tältä uutisosastolta näitä saa lukea. Harvemmin tulee eduskunnan sivuilta tutkittua mitä kukin kansanedustaja on kysynyt.

[foobar]

Suomeen hakevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaitoa tai oikeaa syytä opiskelijaksi hakeutumiseen ei tutkita nykyisin kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kouluille että kanssaopiskelijoille. Vaadittavien taitojen puutteen vuoksi opettajat sekä opiskelijat joutuvat käyttämään aikaansa ulkomaalaisten oppilaiden auttamiseen, mikä haittaa suomalaisten nuorten opetusta ja heidän oppimistaan. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat hakeneet Suomeen opiskelemaan väärennetyillä asiakirjoilla eikä maahan tulemisen todellisena syynä ole ollut opiskelu. Tällöin ulkomaalaiset ovat vieneet tutkintoon valmistavia opiskelupaikkoja aidosti opiskelemaan haluavilta suomalaisilta nuorilta.

Tästä tulevat mieleen omat kokemukseni aiemmista tehtävistäni TKK:lla. En tiedä mikä oli täsmälleen kuvion takana, mutta 2000-luvun lopulla TKK:lle pukkasi jostain melkoinen määrä kiinalaisia opiskelijoita, joista pahimmat tapaukset osasivat tuskin sanoa englanniksi "My name is Sukunimi Etunimi." Ja näitä oli ihan oikeasti enemmän kuin pari - pikemminkin puolet. Kun heille yritti selittää yksinkertaisimpiakin asioita esim. kaavakkeiden täytössä englanniksi, tuntui toisinaan siltä, että vasta komiteatyön seurauksena he arvasivat mitä olin sanonut. Monilla aloilla opiskelu TKK:lla ei ollut tuolloinkaan mikään suuri ongelma vaikkei osannut kuin englantia, mutta kun nämä eivät oikein osanneet sitäkään. Onni onnettomuudessa on se, että tilanne, oman kokemukseni perusteella, parani merkittävästi jossain vaiheessa vuosituhannen vaihteen jälkeen.

Mikäköhän tässä mahtoi olla takana? Itse epäilen, että laatukriteerit olivat pettäneet joko yleisen lepsuutensa vuoksi tai vaadittujen todistusten aitouden tarkistamisen suhteen.

Ja sanotaan tähän nyt vielä, että ihan oikeasti kunnioitan kiinalaisia, jopa valtaosaa Suomeen opiskelemaan tulevista. On kuitenkin kiistämätön fakta, että asioilla on taipumuksena tapahtua jouhevammin ja ennakoitavammin eurooppalaisten kanssa. En halua edes miettiä millaista meno on, jos laatukriteereitä ei pidetä yllä ja maahan alkaa pukkaamaan esim. afrikkalaista porukkaa jolle on aitoa lyhyen aikavälin hyötyä opiskelupaikan saamisesta, mutta intressit ja kyvyt opiskeluun puuttuvat. Se tuskin on kenellekään muulle kuin heille tässä koulutuspoliittisessa pelissä minkään luokan kansainvälisyyttä edesauttava tilanne.

Toisaalta itsekin olisin tältä osalta huolissani lähinnä AMK-tasoisista opinahjoista. Vaikka korkeasti koulutetusta intelligentsijasta suuri osa onkin huumassa mukana, harva haluaa oikeasti nähdä sen mitä tapahtuu kun korkeakoulun toiminnot alkavat pyörimään heikon ulkomaalaisaineksen ehdoilla. Tietyn asteista kaksinaamaisuutta tehdä tämä temppu kuitenkin AMK:ille, mielestäni.

[qwerty]

Hommaforum: 2009-08-26 YLE: Suomi kouluttaa ulkomaalaisia suomalaisnuorten kustannuksella
---

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden osuus oli alkuvuodesta ilmestyneen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaan tarkoitus tuplata vuoteen 2015 mennessä

---

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan strategiat ja ohjelmat

[nuiv-or]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

[Siili]

Tyhmä kysymys:  miksi tuottavan akateemisen ammatin omaava ulkomaalainen haluaisi muuttaa/jäädä Suomeen? 

Minä en näe muuta syytä kuin että sattuu rakastumaan johonkin sellaiseen paikalliseen, joka ei suostu/halua muuttaa toiseen maahan.  Ei valden varoilla opiskelu sido heitä sen kummemmin tähän maahan.

Olisiko tilastoja siitä, kuinka suuri osa vierasmaalaisista opiskelijoista jää Suomeen?

[MaSazz]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

Miksi meidän suomalaisten pitäisi ylipäätään kustantaa ulkomaalaisten opiskelu suomessa? Aivan sama millä kielellä opetetaan, kunhan minun,  (lue: veronmaksajien) ei tarvitse heidän koulutustaan maksaa.

[normi]

En tiedä, viitsiikö näitä kaikkia tekemiäni kirjallisia kysymyksiä tänne uutisosioon jatkossa laittaa, mutta ohessa kuitenkin vielä tänään 17.11.2011 eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys koskien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattamista Suomen korkeakouluissa:

KIRJALLINEN KYSYMYS
Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattaminen Suomen korkeakouluissa

Eduskunnan puhemiehelle

Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan (Helsingin Sanomat 22.9.2011) Suomeen tulee saada lisää ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa opiskelemaan hakevien ulkomaalaisten määrä on tunnetusti pääkaupunkiseutua huomattavasti pienempi. Hallitus aikoo ryhtyä vähentämään ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja tuntuvasti muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämään niitä pääkaupunkiseudulle. Tällä toimenpiteellä suomalaisten opiskelijoiden aloituspaikat vähenevät ja ulkomaalaisten opiskelijoiden aloituspaikat ja heidän osuutensa korkeakouluissa lisääntyy. Aloituspaikkojen karsiminen Pohjois-Suomesta johtaa siihen, että yhä suurempi osa suomalaisista nuorista jää ilman opiskelupaikkaa, ja heidän syrjäytymisriskinsä kasvaa. Jo tällä hetkellä nuorisotyöttömyys on alueella maan korkeinta.

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrän lisäämistä perustellaan erityisesti kansainvälisyydellä. Samalla tavalla perustellaan myös sitä, ettei ETA-alueen ulkopuolelta opiskelemaan tulevien tarvitse maksaa opinnoistaan Suomessa. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja on vastustettu virheellisesti siten, että mikäli ulkomaalaisten lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se olisi myös askel kohti suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja. Osa ulkomaalaisista opiskelijoista hakee Suomesta vain ilmaisen tutkinnon jäämättä kuitenkaan sen jälkeen maahamme töihin. Kansainvälisyyttä korkeakouluissa voidaan ulkomaalaisten opiskelijoiden haalimisen sijaan kehittää esimerkiksi vaihto-oppilasohjelmien ja yritysyhteistyön avulla.

Suomeen hakevien ulkomaalaisten opiskelijoiden kielitaitoa tai oikeaa syytä opiskelijaksi hakeutumiseen ei tutkita nykyisin kunnolla, mikä aiheuttaa ongelmia sekä kouluille että kanssaopiskelijoille. Vaadittavien taitojen puutteen vuoksi opettajat sekä opiskelijat joutuvat käyttämään aikaansa ulkomaalaisten oppilaiden auttamiseen, mikä haittaa suomalaisten nuorten opetusta ja heidän oppimistaan. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa ulkomaalaiset ovat hakeneet Suomeen opiskelemaan väärennetyillä asiakirjoilla eikä maahan tulemisen todellisena syynä ole ollut opiskelu. Tällöin ulkomaalaiset ovat vieneet tutkintoon valmistavia opiskelupaikkoja aidosti opiskelemaan haluavilta suomalaisilta nuorilta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallituksen tavoitteena lisätä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja osuutta Suomen korkeakouluissa vähentämällä aloituspaikkoja muun muassa Pohjois-Suomesta ja lisäämällä niitä pääkaupunkiseudulle?

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011
Olli Immonen /ps.

Ministerin vastauksen pitäisi tulla kolmen viikon kuluessa.

Laita vaan, täältä on kansalaisen hyvä lukea näitä. Nyt kun suomalaislta paikkoja karsitaan, niin näköjään ulkomaalaisille järjestetään paikkoja... muistakaa vaaleissa mainita tämä.

[foobar]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

Miksi meidän suomalaisten pitäisi ylipäätään kustantaa ulkomaalaisten opiskelu suomessa? Aivan sama millä kielellä opetetaan, kunhan minun,  (lue: veronmaksajien) ei tarvitse heidän koulutustaan maksaa.

Suuri osa ainakin korkeakoulujen ulkomaalaisopiskelijoista tulee opiskelijavaihtona, jossa kustannukset pyrittäneen tasaamaan vaihdosta sopivien valtioiden välillä.

[Topi Junkkari]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

Hyvä ajatus. Korkeakoulujen kansainvälisyyskiima on jo aiheuttanut sen, että opetuksen taso on laskenut, kun opetuskieli ei ole sen paremmin opettajan kuin opiskelijoiden ylivoimaisen enemmistönkään äidinkieli. Jos kaikki hallitsevat opetuskielen heikosti, niin kuka siellä oppii mitään?

Ilmiöllä on todella huolestuttavia pitkän aikavälin seurauksia: suomen kielen asema ja merkitys tieteen ja sivistyksen kielenä heikkenee entisestään, eikä uusia tieteellisiä käsitteitä kuvaavia suomenkielisiä sanoja välttämättä synny ollenkaan. Jo nyt meillä on esimerkiksi atk-alalla sukupolvi, jonka mielestä suomen kieli ammattikielenä on turha ja asiat on sanottava englanniksi.

Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kääntyilee haudassaan.

Niin, ja viime päivinä puheenaiheena olleiden valelääkäreiden lisäksi on olemassa ihan oikeita suomalaisia Venäjällä opiskelleita lääkäreitä. Siellä on opetuskielenä venäjä. Yksikin iltaläpyskässä äskettäin haastateltu kertoi opiskelleensa ensin kokonaisen vuoden pelkkää venäjän kieltä, jotta kykeni aloittamaan varsinaiset lääketieteen opintonsa Pietarissa.

[foobar]

Suomenkielisyydestä sananen: alalla jolla suuret markkinat ovat kansainvälisiä, joilla kehitys kehittyy niin merkittäviä harppauksia joka vuosi ettei ajantasaista ja kattavaa suomenkielistä kirjallisuutta kertakaikkiaan ole olemassa siinä määrin että siihen voisi nojautua, jolla yksikäsitteinen terminologia määrittyy käytännössä vain englanniksi, ja jolla loppujen lopuksi jokainen aidosti tätä tietoa työssään kommunikoiva päätyy tekemään sen englanniksi, tuntuu pikemminkin äärimmäiseltä ajanhaaskaukselta kuin edulta opiskella asioita pääasiassa suomeksi. Suomi on mielestäni tällaisilla aloilla täysin ymmärrettävästi suomalaisillekin kakkoskieli, ja jos alalla aikoo menestyä, erinomainen englannin kielen taito on elinehto. Jos valtakieli vaihtuu, opetellaan se uusi. Suomeksi se ei kuitenkaan ole vaihtumassa.

Tilanne toki voi olla toinen, jos ala on erilainen. Esimerkiksi rakennusinsinööriksi ei varmastikaan kannata kouluttaa tankeroenglannin kautta.

[Maisterinna]

Laita tänne vaan kaikki ylös! Nämä ovat olleet juuri sellaisia asioita, joista ihmiset oikeasti ovat kiinnostuneita/huolestuneita. Minä olen todellakin pistänyt merkille, että herra Immonen näkyy olevan niitä poliitikkoja, jotka tekevät hommia.

En ole koskaan tavannut yliopistolla ketään suomalaista tutkijaa tai toimistoväkeä, joka ymmärtäisi ulkomaisten opiskelijoiden haalimisen. Siinä ei ole mitään järkeä! Tämä maa ei yksinkertaisesti kaipaa lisää akateemisesti koulutettavaa väkeä, kun sitä on valtavasti omastakin takaa. Valmiiksi ulkomailla koulutetut, kokeneet kansainväliset tutkijat ovat kullanarvoisia - eivät opiskelijat.

[hattiwatti]

En tiedä, viitsiikö näitä kaikkia tekemiäni kirjallisia kysymyksiä tänne uutisosioon jatkossa laittaa, mutta ohessa kuitenkin vielä tänään 17.11.2011 eduskunnassa jättämäni kirjallinen kysymys koskien ulkomaalaisten opiskelijoiden osuuden kasvattamista Suomen korkeakouluissa:

Laita vain kaikki tulemaan tänne foorumille.

Ja pyydä PS-tovereitasi tekemään samoin liittyen homma-orientointuneisiin aiheisiin.

Tämä on tärkeää hallinnon läpinäkyvyyttä lisäävää työtä.

Monen foorumilaisen mieltä varmasti lämmittää, kuinka liikkeessä mukana oleminen on - kirjaimellisesti - muuttanut eduskuntatalon sisäistä keskustelu-ilmapiiriä. Kansanliikkeen työn hedelmiä voidaan nähdä näiden kirjallisten kysymysten muodossa.

Ja tänne foorumille postataan jatkuvasti nopeasti vanhenevaa päivittäinsuutisointia. En näe miksi tälläiset postaukset olisivat mitenkään vähäarvoisempia.

[Topi Junkkari]

Kommenttina foobarille ja jatkona edelliseen postaukseeni:

Janne Saarikivi 11 vuotta sitten Ylioppilaslehdessä:
http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/

Jokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.

Lukemattomissa tieteellisissä symposiumeissa, joissa kaikki puhuvat huonoa englantia omalla aksentillaan, puhutaan usein kaavamaisesti ja odotuksenmukaisesti. Silloin on hiostavaa, kuulijan kaulus kiristää ja hänen tekee mieli kaljalle.

Toisin on silloin, kun muutama jatko-opiskelija kokoontuu pieneen viikonloppuseminaariin, jossa puhutaan suomea. Ajatukset juoksevat, karvat korvissa tuulettuvat ja tuntuu siltä, että päässä on älyllistä elämää.

[Reich]

Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja on vastustettu virheellisesti siten, että mikäli ulkomaalaisten lukukausimaksut otettaisiin käyttöön, se olisi myös askel kohti suomalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja.

Olet väärässä. Ulkomaalaisten lukukausimaksut otetaan käyttöön siksi, koska se on todettu hyväksi tavaksi ujuttaa maksut kaikille. Suvaitsevaisto tulee 100% varmasti toteamaan ulkomaalaisten maksut rasistiseksi käytännöksi ja lukukausimaksut tullaan ottamaan käyttöön myös suomalaisille. Näin on toimittu muuallakin ja toimitaan Suomessa.

Osa ulkomaalaisista opiskelijoista hakee Suomesta vain ilmaisen tutkinnon jäämättä kuitenkaan sen jälkeen maahamme töihin.

Näin juuri on ja tämä on painava argumentti ulkomaalaisten maksullisuuden puolesta. Valitettavasti kuitenkin todellisuudessa ulkomaalaisia koskeva maksullisuus jäisi välivaiheeksi kaikkien maksullisuudelle.

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskeleva ei opi suomea lainkaan. Ilmaiseksi opiskeleville ulkomaalaisopiskelijoille pitäisi olla pakollista runsas Suomen opiskelu, jotta Suomeen jääminen olisi edes mahdollista. Yksi vaihtoehto on se, että "ilmaisen" opiskelun vastineena olisi työskentely 10 vuotta Suomessa tai vaihtoehtoisesti opiskelun maksaminen rahalla. Suomen (tai suomenruotsin) kielen taito voisi myös olla jo ylipäätään vaatimuksena ilmaisen opiskelupaikan saamiselle.

[Jäniksenkäpälä]

Jokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.

Empäs tuota tiedä... 

Mutta nuista kouluista...
Olen antanut itseni ymmärtää, ettei tuon TKK:lla ulkkarimateriaali ainakaan parantunut ole - päinvastoin. Ja koska tutkinto on ilmainen, niin eipä se juurikaan arvostusta ulkomailla nauti. Tämä tarkoittaa, että tänne päätyy jo lähtökohtaisesti huonompaa ainesta.

[foobar]

Kommenttina foobarille ja jatkona edelliseen postaukseeni:

Janne Saarikivi 11 vuotta sitten Ylioppilaslehdessä:
http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/

Jokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.

Lukemattomissa tieteellisissä symposiumeissa, joissa kaikki puhuvat huonoa englantia omalla aksentillaan, puhutaan usein kaavamaisesti ja odotuksenmukaisesti. Silloin on hiostavaa, kuulijan kaulus kiristää ja hänen tekee mieli kaljalle.

Toisin on silloin, kun muutama jatko-opiskelija kokoontuu pieneen viikonloppuseminaariin, jossa puhutaan suomea. Ajatukset juoksevat, karvat korvissa tuulettuvat ja tuntuu siltä, että päässä on älyllistä elämää.

No ei tämä valetta ole. Toisaalta luen, kirjoitan ja puhun useina päivinä viikossa enemmän englantia kuin suomea niin töissä kuin vapaa-ajallanikin, enkä liene hirveän harvinainen tapaus alallani tässä maassa. Tankeroenglantia saan kuulla ihan riittävästi, mutta se ei ole minun häpeäni. Oma häpeäni on se, etten tietenkään ole akateemisen natiivibritin tasolla kirjallisessa ulosannossani, mutta toisaalta jos olisin opiskellut pohjani työlle nimenomaan suomenkielistä terminologiaa käyttäen, olisin joutunut opettelemaan asiat vielä toiseen kertaan. Siitä ensimmäisestä kierroksesta olisi ollut ihan aidosti vähemmän hyötyä kuin siitä, että vaikka suomenkielistä terminologiaa pidetäänkin opetuksessa esillä, koko ajan tajutaan millä kielellä tämä ala pyörii.

Olen haistavinani joissakin kommenteissa sellaista fennomaanista fanaattisuutta jota en vain voi omasta perspektiivistäni purematta niellä. Kaikelle on paikkansa, eikä yksi koko sovi kaikille.

[Jouko]

Voimallista kannatusta aktiivisen kansanedustajan toiminnalle!

[foobar]

Jokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.

Empäs tuota tiedä... 

Mutta nuista kouluista...
Olen antanut itseni ymmärtää, ettei tuon TKK:lla ulkkarimateriaali ainakaan parantunut ole - päinvastoin. Ja koska tutkinto on ilmainen, niin eipä se juurikaan arvostusta ulkomailla nauti. Tämä tarkoittaa, että tänne päätyy jo lähtökohtaisesti huonompaa ainesta.

Mielestäni se materiaali on aina ollut keskimäärin suomalaisia jonkin verran heikompaa (koska ne tosi hyvät ovat menneet kansainvälisesti tosi hyviin korkeakouluihin, joita ei taas Suomesta löydy), mutta yleensä kuitenkin tulijat ovat hallinneet yhteisen kielen mielekkäällä tasolla. En ole tosin tilannetta useampaan vuoteen seurannut niin tarkkaan kuin aiemmin.

[Jäniksenkäpälä]

Jokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.

Empäs tuota tiedä... 

Mutta nuista kouluista...
Olen antanut itseni ymmärtää, ettei tuon TKK:lla ulkkarimateriaali ainakaan parantunut ole - päinvastoin. Ja koska tutkinto on ilmainen, niin eipä se juurikaan arvostusta ulkomailla nauti. Tämä tarkoittaa, että tänne päätyy jo lähtökohtaisesti huonompaa ainesta.

Mielestäni se materiaali on aina ollut keskimäärin suomalaisia jonkin verran heikompaa (koska ne tosi hyvät ovat menneet kansainvälisesti tosi hyviin korkeakouluihin, joita ei taas Suomesta löydy), mutta yleensä kuitenkin tulijat ovat hallinneet yhteisen kielen mielekkäällä tasolla. En ole tosin tilannetta useampaan vuoteen seurannut niin tarkkaan kuin aiemmin.

Määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka ennenkään ei ole riittänyt tarpeeksi hyvälaatuista tulijaa. Näin helposta yhtälöstä pitäisi jopa Kataisen ymmärtää miten käy. Joillakin kursseilla on jo pakko ottaa ulkkareita ryhmätöihin, kun nämä eivät muuten pääsisi kurssista läpi - ja opiskelijat kiittävät vapaamatkustajista...

[foobar]

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskeleva ei opi suomea lainkaan. Ilmaiseksi opiskeleville ulkomaalaisopiskelijoille pitäisi olla pakollista runsas Suomen opiskelu, jotta Suomeen jääminen olisi edes mahdollista. Yksi vaihtoehto on se, että "ilmaisen" opiskelun vastineena olisi työskentely 10 vuotta Suomessa tai vaihtoehtoisesti opiskelun maksaminen rahalla. Suomen (tai suomenruotsin) kielen taito voisi myös olla jo ylipäätään vaatimuksena ilmaisen opiskelupaikan saamiselle.

Mikäli tavoitteenasi olisi ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän (Suomea kielenä opiskelevia, ruotsalaisia ja virolaisia lukuunottamatta) saaminen nollaan, tuolla strategialla varmasti saataisiin homma hoidettua. Liekö se sitten tavoittelemisen arvoista se, en tiedä.

Sen voin sanoa, että oma parempi puoliskoni tuli aiemman korkeakoulututkinnon kotimaassaan suoritettuaan Suomeen opiskelemaan lisää. Hän on hankkinut kansalaisuuden ja tehnyt töitä niin paljon että niillä rahoilla on varmasti muutama kotimainen humanistinen hampunpolttelija pidetty opintotuen ja asumislisän nurkassa kiinni käytännössä koko tämä aika. Ehkä hän on poikkeus, mutta kun jonkinlaiset laatukriteerit (joiden ei tarvitse liittyä kotimaisiin kieliin) täyttyvät, ei tämä kuvio ole välttämättä mikään rahareikä. Vahvasti kuitenkin epäilen, että omaa etuansa vastaan maailmoja syleilevät opiskelijapoliitikot päätyvät nimenomaan vastustamaan tällaisten kriteereiden kiristämistä.

[foobar]

Määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka ennenkään ei ole riittänyt tarpeeksi hyvälaatuista tulijaa. Näin helposta yhtälöstä pitäisi jopa Kataisen ymmärtää miten käy. Joillakin kursseilla on jo pakko ottaa ulkkareita ryhmätöihin, kun nämä eivät muuten pääsisi kurssista läpi - ja opiskelijat kiittävät vapaamatkustajista...

Alkuperäisen kommenttini pointti oli lähinnä se, että laatukriteerien tarkistamisen suhteen pitää olla vakavissaan, täsmällinen ja ymmärtää että huonolaatuisista tulijoista ei ole kuin haittaa. (Heikkoa laatua on tietenkin hankala kontrolloida, jos jollain ylemmällä tasolla on ajettu ulkomainen sisäänotto tasolle, jolla käytännössä kuka tahansa mahtuu kiintiöön.) Epäilen, että nuo kauhutapaukset joista kerroin olivat saaneet paikkansa väärennettyjen tai korruptiolla ostettujen todistusten perusteella. (Tai no, ehkä Kiinan valtio oli antanut heille todistuksia kielitaidosta jota heillä ei ollut. Kyllähän tällaisiin kaunisteluihin ryhmäedun nimissä Suomessakin jotkut haluaisivat lähteä - eivät tosin suomalaisten kohdalla.)

[Jäniksenkäpälä]

Määrät ovat kasvaneet jatkuvasti, vaikka ennenkään ei ole riittänyt tarpeeksi hyvälaatuista tulijaa. Näin helposta yhtälöstä pitäisi jopa Kataisen ymmärtää miten käy. Joillakin kursseilla on jo pakko ottaa ulkkareita ryhmätöihin, kun nämä eivät muuten pääsisi kurssista läpi - ja opiskelijat kiittävät vapaamatkustajista...

Alkuperäisen kommenttini pointti oli lähinnä se, että laatukriteerien tarkistamisen suhteen pitää olla vakavissaan, täsmällinen ja ymmärtää että huonolaatuisista tulijoista ei ole kuin haittaa. (Heikkoa laatua on tietenkin hankala kontrolloida, jos jollain ylemmällä tasolla on ajettu ulkomainen sisäänotto tasolle, jolla käytännössä kuka tahansa mahtuu kiintiöön.) Epäilen, että nuo kauhutapaukset joista kerroin olivat saaneet paikkansa väärennettyjen tai korruptiolla ostettujen todistusten perusteella.

No sattuipa samassa solussa itseni kanssa asumaan aikanaan - tosin vain vuoden vaihtarina - eräs ranskalainen AMMATTIKOULULAINEN. Hänen ja toisen vastaavan kaverinsa kanssa oli kyllä kivaa, kun mukavia olivat, mutta hekään eivät ymmärtäneet, miksi heidät oli otettu TKK:lle; olivat itse luulleet hakeneensa maksimissaan amk-tason kouluun vaihtoon.

Valviran tapaus osoittaa, miten jotkin byrokratiaputiikit ovat joko kädettömiä, haluttomia toimimaan tai sitten resusseja ei joko ole - tai ne on osoitettu pomotason käsienheiluttelijoille.

[foobar]

No sattuipa samassa solussa itseni kanssa asumaan aikanaan - tosin vain vuoden vaihtarina - eräs ranskalainen AMMATTIKOULULAINEN. Hänen ja toisen vastaavan kaverinsa kanssa oli kyllä kivaa, kun mukavia olivat, mutta hekään eivät ymmärtäneet, miksi heidät oli otettu TKK:lle; olivat itse luulleet hakeneensa maksimissaan amk-tason kouluun vaihtoon.

Hoh! Tästä en ole kuullutkaan. Kiinalaisten kanssa soluissahan on ollut aina vähän "jännää", mutta ei onneksi pelottavaa.

[requiem]

Kommenttina foobarille ja jatkona edelliseen postaukseeni:

Janne Saarikivi 11 vuotta sitten Ylioppilaslehdessä:
http://ylioppilaslehti.fi/2000/10/saarikivi-sivistyksen-kieli/

Jokainen, joka on yrittänyt vokotella tyttöjä ulkomailla, sanoittaa poppia englanniksi tai pitää esitelmän kansainvälisessä konferenssissa, tietää että vieraan kielen käyttäminen tyhmentää.

Lukemattomissa tieteellisissä symposiumeissa, joissa kaikki puhuvat huonoa englantia omalla aksentillaan, puhutaan usein kaavamaisesti ja odotuksenmukaisesti. Silloin on hiostavaa, kuulijan kaulus kiristää ja hänen tekee mieli kaljalle.

Toisin on silloin, kun muutama jatko-opiskelija kokoontuu pieneen viikonloppuseminaariin, jossa puhutaan suomea. Ajatukset juoksevat, karvat korvissa tuulettuvat ja tuntuu siltä, että päässä on älyllistä elämää.

No ei tämä valetta ole. Toisaalta luen, kirjoitan ja puhun useina päivinä viikossa enemmän englantia kuin suomea niin töissä kuin vapaa-ajallanikin, enkä liene hirveän harvinainen tapaus alallani tässä maassa. Tankeroenglantia saan kuulla ihan riittävästi, mutta se ei ole minun häpeäni. Oma häpeäni on se, etten tietenkään ole akateemisen natiivibritin tasolla kirjallisessa ulosannossani, mutta toisaalta jos olisin opiskellut pohjani työlle nimenomaan suomenkielistä terminologiaa käyttäen, olisin joutunut opettelemaan asiat vielä toiseen kertaan. Siitä ensimmäisestä kierroksesta olisi ollut ihan aidosti vähemmän hyötyä kuin siitä, että vaikka suomenkielistä terminologiaa pidetäänkin opetuksessa esillä, koko ajan tajutaan millä kielellä tämä ala pyörii.

Olen haistavinani joissakin kommenteissa sellaista fennomaanista fanaattisuutta jota en vain voi omasta perspektiivistäni purematta niellä. Kaikelle on paikkansa, eikä yksi koko sovi kaikille.

No tässäpä se tuleekin, osalla koulutusaloista vieraan kielen käyttäminen on aivan luonnollinen ja välttämätön osa opiskelua täysin perunanenäisessäkin ympäristössä. Tekniikan alat ovat tästä mielestäni se paras esimerkki. Tämä johtuu puhtaasti siitä syystä, että paras tarjolla oleva tieteellinen materiaali ja oppikirjat ovat järjestäen englanninkielisiä, saksa on sitten se seuraava vaihtoehto.

Tästä huolimatta vieraskielisyyteen ei suhtauduta puusilmäisesti pelkkänä ihanuutena. Koska suomenkielisten kesken tehokkain kommunikointikieli on suomi, niin sillä luonnollisesti mennään. DI-tason kurssit sitten tosin luennoidaan englanniksi tarpeen vaatiessa, tämä tarkoittaa tietenkin vieraskielistä vaihto-opiskelijaa kurssilla.

Jos ei sitten suomenkielisenä nappaa istua englanninkielisellä luennolla, voi asiat itseopiskella sieltä englanninkielisestä oppikirjasta. Tosin aivan sama asetelma pätee silloinkin, jos luennot ovat suomeksi. Englanniksi se kunnollinen lähdemateriaali kuitenkin on. Ja pakkohan siihen materiaalin on kuitenkin tarttua ennemmin tai myöhemmin.

Mutta joo. Vaihtareille asialliset tasokriteerit, tänne otettavien vaihtareiden määrä vastaamaan täältä vastavaihtoon lähtevien lukumäärää ja esim. kiinalaisten ja intialaisten insinöörien veronmaksajien piikkiin tapahtuvassa alusta loppuun kouluttamisessa ei ole mitään järkeä, joten joko tämä toiminta lopetetaan kokonaan tai sopivasta rahallisesta (l. tutkinnon hinta) kompensaatiosta on sovittava Suomen ja kyseisten henkilöiden kotimaiden välillä.

[PaulR]

Mulla oli kaksi vaihtoehtoa alkuvuosisadasta.

-Muukalaislegioona, jossa ranska potkitaan päähän.

-Lontoo, jota jo osaat.

Juteltiin useampi vuorokausi ja tultiin lopputulokseen, että eiköhän tämä inttitouhu ole jo nähty.

[henkka]

Hyvä, että meikäläiset kansanedustajat tänne kirjoittavat. Ylläpito voisi harkita erillisen Eduskuntaosion perustamista, johon kansanedustajat voisivat kertoa, että mitä ovat tehneet ja mitkä asiat ovat tulossa Eduskunnan käsittelyyn ym ajankohtaista.

[Professori]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

Kyllä se kuule menee niin, että opetuskieli on suomalaisella korostuksella lausuttu englannin kieli, niin AMK:ssa kuin yliopistoillakin. Samoja luentoja kuuntelevat sitten myös suomalaiset. Nimimerkillä "kokemusta on"; siitä opettamisesta nimittäin.

Kansainvälistyminen varsinkin yliopistoissa on periaatteessa hieno juttu. Ongelman se muodostaa kustannusten muodossa; suurin osa Suomeen tulevista opiskelijoista hyödyntävät ilmaista opetusta ja suuntaavat alemman korkeakoulututkinnon suoritettuaan (usein varsin hyvällä menestyksellä, varsinkin itäaasialaiset) kohti seksikkäimpiä maita (lue USA). Osa kuitenkin muuttaa alkuperäisiä suunniteliaan ja jää tänne esimerkiksi suomalaisen naiskauneuden/miehenkomistuksen takia.

[nuiv-or]

Minun puolestani saavat tulla opiskelemaan ilmaiseksi, kunhan opetuskieli olisi suomi, eikä (huono) englanti. Opetelkoot kielen ennen kuin tulevat meille.

Kyllä se kuule menee niin, että opetuskieli on suomalaisella korostuksella lausuttu englannin kieli, niin AMK:ssa kuin yliopistoillakin. Samoja luentoja kuuntelevat sitten myös suomalaiset. Nimimerkillä "kokemusta on"; siitä opettamisesta nimittäin.

Tiedän. Olen itsekin yliopistossa, ja vituttaa tuo englanti. Ei siksi, ettenkö sitä ymmärtäisi, mutta tämä maa on Suomi. Lisäksi tämä yksinkertainen vaatimus karsisi turhat pois ja kannustaisi moniosaajia jäämään tänne.

Ranskassa ollessani puolalainen assari aloittaessaan kysyi luokalta, että voisiko käyttää englantia, kun hänen ranskansa oli heikkoa. Tulos: mellakoita ja palavia autoja. Tai no, voimakkaita vastalauseita, eikä siihen ehdotukseen lopulta suostuttu.

[jobsy]

Tiedän. Olen itsekin yliopistossa, ja vituttaa tuo englanti. Ei siksi, ettenkö sitä ymmärtäisi, mutta tämä maa on Suomi. Lisäksi tämä yksinkertainen vaatimus karsisi turhat pois ja kannustaisi moniosaajia jäämään tänne.

Minusta joka-paikan-kieli englanti opetuskielenä on hyvä, sillä opiskelijat valmistuvat entistä enemmän tehtäviin, joissa toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Englannin kielellä opiskeleminen mahdollistaa sen, että oman alan sanasto on alusta alkaen hallussa muuksi kuin savoksi. Niinpä ei tarvitse köhiä maailman kentillä neuvottelupöydän ääressä, että mikäs se sana nyt olikaan enkuksi.

Samoin kurssien, tehtävien, esitysten jne. suorittaminen englanniksi valmentaa kielen käyttöön. Mieluiten ryhmätöihin sekoitettaisiin suomalaisia ja ulkomaalaisia, jolloin ei pääsisi syntymään suomalaisten ryhmiä ja ulkomaalaisten ryhmiä. Sekaryhmissä oppii pakostakin puhumaan ja toimimaan toismaalaisten kanssa. Se on parasta oppia ja tulee hyvään tarpeeseen työelämässä.

Kieli on kommunikaation väline ja mitä enemmän sitä käyttää, sitä sujuvammin se kulkee. Kun liiketoimintaympäristö on entistä enemmän kansainvälinen, niin muun kuin Suomen osaaminen on tärkeää. On aika heikkoa vetää uskottavaa esitystä kansainväliselle yleisölle haparoivalla tankerolla, jos takana on vain yliopiston pari (mahdollisesti pakollista) englanninkielen luentoa ja satunnainen kanarianmatka (van biöör pliiss). Siihen voi joutua nykypäivän työelämässä lähes kuka vain vaikka alunperin ajattelikin pysytellä tiukasti savossa.

Minusta yliopistoihimme ja korkeakouluihimme kannattaa haalia ulkomaalaisia opiskelijoita sekä ulkomaalaisia opettajia.

Kannatan lukukausimaksuja ulkomaisille opiskelijoille. Jos koulutusjärjestelmämme on niin hyvä, että sitä kehutaan maailmallakin, niin kai siitä saisi rahaakin. Muut myyvät huonompaakin koulutusta kalliilla, miksi me annamme parempaa ilmaiseksi? Ulkomaalaiset opettajat tuovat uusia näkemyksiä, osaamista, ajatuksia ja toimintatapoja (niin hyviä kuin omassa pikku saarekkeessa tunnemmekin olevan). Vastaavasti pitäisi tukea kantasuomalaisten opettajien työllistymistä ulkomaille, jonne he voivat viedä suomalaista osaamista ja näkemyksiä, sekä oppia itse lisää muiden tavoista.

Yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä pitäisi kehittää niin, että yritykset hakisivat entistä enemmän suoraan kouluista valmistuvia töihin. Koulujen pitäisi tukea tätä yhteistyötä enemmän, eikä lähettää valmistunutta oman onnensa nojaan todistus kädessä. Ulkomaisissa kouluissa on yliopistojen career centereiden toiminta aivan toisella tasolla kuin Suomessa. Opettajien osalta taas maailman huippuyliopistoissa kansallisuus ei ratkaise. Niihin haetaan parhaita opettajia mitä saadaan; ei parhaita kantaväestöön kuuluvia opettajia.

Ulkomaisten opiskelijoiden maassa pysymistä koulutuksen päätyttyä voidaan tukea monin tavoin. Yksi tapa olisi antaa verovähennysoikeus maksetuista lukukausimaksuista. Sen voisi toteuttaa asteittain esimerkiksi 3-5 vuoden sisään. Jos opiskelija päättääkin heti todistuksen saatuaan lähteä takaisin sinne mistä tuli, niin kiitos käynnistä ja rahoista. Reilu peli - opiskelija sai koulutuksen, suomalainen oppilaitos sai rahat.