Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[vihapuhegeneraattori]

Ruotsinkielisten halu eristää lapsensa valtaväestöstä on kyllä kummallinen ilmiö. Omien lasten entinen tarha muuttui ruotsinkieliseksi reilu vuosi sitten kun ruotsinkielisten oma tarha meni remonttiin. Siirtymäkauden aikana tarhaan jäi pari suomenkielistä ryhmää. Juttelin muutamaan kertaan lasteni entisten hoitajien kanssa ja heitä **tutti suunnattomasti se, että ruotsinkieliset kielsivät jyrkästi erikielisten lasten kanssakäymisen. Puhumattakaan nyt siitä, että bättrefolkin saavuttua tarhan rupuinen piha uusittiin välittömästi tosi hienoksi uusine leikkivälineineen. Ruotsinkielisiin ryhmiin tuotiin Iskun rekalla upouudet kalusteet samalla, kun suomenkielisille jäivät vanhat huonokuntoiset rimpulat.

Mistähän negatiivinen asenne ruotsinkielisiä kohtaan oikein kumpuaa...

Tapahtui million ja mikä tarha kyseessä? Väitteet on sen verran rajuja että ennenkuin jaksan otta tuosta pyhän vihan pöytään haluan hiukan faktaa palan painikkeeksi.

[Pahan ilman lintu]

Sofia Kaleva, 16, on supisuomalainen tyttö. Hänen suhteensa ruotsin kieleen on heittänyt iloisen voltin.

– Kun seiskaluokalla aloin opiskella ruotsia, inhosin sitä, Sofia sanoo.

– Sitten mua rupesi harmittamaan, että en oman asenteeni vuoksi oppinut kieltä. Päätin ottaa ruotsin kielen haltuuni. Nyt ruotsi on intohimoni. Rakastan sitä.

Sofia sanoo, että nuorten keskuudessa asenne ruotsalaisuuteen ja ruotsin kieleen on negatiivinen. Yläkoulun alkaessa heidänkin luokallaan johtajatyypeillä oli kovin vahvat asenteet ruotsin kieltä kohtaan. Ruotsin kielestä ja sen opiskelusta ei saanut tykätä. Perinteinen homottelu ja yläluokkainen hienostelu liitettiin kaveripiirissä ruotsalaisuuteen.

– Tuleekohan asenne kotoa? Ainakin se on jostakin opittua ja ihmeen syvään juurtunutta, Sofia miettii.

Sofian kodissa kieliin ja opiskeluun on aina suhtauduttu positiivisesti. Hän muistelee, kuinka lukemaan oppiessaan lähes ensimmäisinä sanoina silmiin osui maitotölkin kyljestä "fettfri mjölk".

– Ihme, etten osannut pitää tuota jo enteenä tulevasta, Sofia naurahtaa.

– Mutta jospa ympärillä olevat, voimakkaasti kantojaan esittävät luokkakaverit saivat minutkin hetkeksi uskomaan, että ruotsi oli kamalaa.
Helppo kieli oppia

Sofia on kuitenkin aina kulkenut omia polkujaan, eikä ole koskaan ollut muiden johdateltavissa. Hän ei lopulta lähtenyt muokkaamaan ajatusmaailmansa luokkakavereiden ajatusmallin mukaiseksi. Asennetta muutettuaan Sofia huomasi, kuinka helppo kieli ruotsi oli oppia.

– Se on looginen kieli ja jotenkin kovin kodikas. Kielioppikin on tosi kivaa. Pohjoismaalaisena on hyvä osata oman alueensa kieliä. Kun osaa ruotsia, ymmärtää myös muita lähikieliä, kuten tanskaa ja norjaa. Ja saksan opiskelussakin ruotsi auttaa.

– Opiskellaanhan Islannissakin tanskaa. Miksi ruotsi on Suomessa joku ongelma? Onhan ruotsi meidän toinen virallinen kieli. Niin kauan kun näin on, ruotsin asemaa ei voi horjuttaa.

Sofia ihmettelee, miksi peruskoulun kielitarjonnasta ylipäätään kukaan haluaa valittaa. Opiskelu on etuoikeus ja nostaa ihmisen sivistystasoa.

– Ei mikään uuden oppiminen ole turhaa. Opiskelu on aina hyväksi. Minulle ruotsi on myös intellektuellt nöje – eli intellektuelli huvi.

Sofia päätti peruskoulun jälkeen jatkaa lukio-opintojaan ruotsinkielisessä Tampereen Svenska Samskolanissa. Nyt hän opiskelee "svenskaa" äidinkielenään ja oikeaa äidinkieltään suomea "finskana". Hän viihtyy hyvin uudessa koulussaan, vaikka opiskelu on välillä raskastakin vieraan kielen takia.

– On välillä hankalaa vaihtaa saksasta ruotsiin, sitten taas suomeen. Mutta hyvä yhteisö auttaa jaksamaan. Minut otettiin lämpimästi vastaan. Sieltä suunnalta ei löytynyt asennevammaa supisuomalaista kohtaan, vaikka menin hyvin tiiviiseen ja pieneen yhteisöön. Suurin osa oppilaista on käynyt koulua samassa rakennuksessa, samojen ihmisten kanssa esikoulusta alkaen. Koulun henkilökuntakin tuntee oppilaat ihan eri tavalla kuin aiemmin käymissäni kouluissa.
Ruotsinopettajaksi

Sofialla on selkeä resepti suomalaisten asennevammaan ruotsin kieltä kohtaan: ruotsin opiskelua pitää lisätä, että oppilaat ehtivät sisäistämään kielen paremmin.

– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta", hän sanoo.

– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat. Ei yläkoulun kolmessa vuodessa ehdi oppia mitään, eikä murrosikä ole hyvä aika aloittaa uutta kieltä, varsinkaan ruotsia, jota parjataan muutenkin joka puolella.

Sofialla on jo selvät tulevaisuuden suunnitelmat: hänestä tulee ruotsinkielen opettaja.

– Mutta vaikka päätyisin matemaatikoksi tai rekkakuskiksi, ruotsista olisi minulle ihan varmasti hyötyä silloinkin. Ruotsia en unohda ikinä!
Tausta: Kielellinen vastakkainasettelu

Fennomania: Suomalaisuusliike syntyi 1800-luvulla. Liike halusi nostaa suomalaisuuden ja suomen kielen hallitsevaan asemaan Suomessa.

Svekomania: Ruotsalaisuusliike syntyi vastavoimana fennomanialle. Taustalla vaikuttivat myös yleiseurooppalaiset rotuopit. Niiden mukaan itäiset kansat, kuten suomalaiset, eivät osanneet kehittää kulttuuria tai poliittista kansakuntaa.

Historiantutkija Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle.

Molemmille ryhmittymille keskeinen ajatus oli, että kieli määrittelee kansallisuuden.

Ruotsalaisuuden päivää vietetään Suomessa sunnuntaina 6.11.

Tiina Keskinen

Kirjoittaja on tamperelainen opettaja ja Aamulehden kolumnisti

Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? 

[elven archer]

Standardi"argumentteja" mainostetaan oman tien kulkemisena, kuinka ironista.

"Svekomania: Ruotsalaisuusliike syntyi vastavoimana fennomanialle. Taustalla vaikuttivat myös yleiseurooppalaiset rotuopit. Niiden mukaan itäiset kansat, kuten suomalaiset, eivät osanneet kehittää kulttuuria tai poliittista kansakuntaa.

Historiantutkija Toivo Nygårdin mukaan fennomania oli yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike, kun taas svekomania perustui pitkälti liberaalille arvopohjalle."

Liberaalit rotuopit? En ole ikinä kuullut suurempaa hölynpölyä kuin tuollainen selvästi nykyajasta lähtöisin oleva konservatismi/liberalismi historiantulkinta, jota ei tuolla tavoin voi mitenkään soveltaa historiaan ja joka on kaiken lisäksi väärä.

[Tomi]

Minua niin ihmetyttää miksi Suomessa vietetään ruotsalaisuuden päivää. Olemme täysin suomalaisia ja Ruotsin vallassa olemisestakin on yli 200 vuotta.

Ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautumisen syy, on pakkoruotsi.
Se ei toimi ja vie aikaa joltain toiselta järkevältä kieleltä.
Olisi hyvä jos 2. kielen voisi valita: Se voisi olla: Espanja, Italia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Venäjä tms. koulun tarjonnan mukaan.
Englanti olisi kaikille pakollinen kieli, koska se on niin tärkeä kieli.

[IDA]

En ostaisi vakavaa sanomalehteä, jonka otsikossa ruotsalaisuuden päivänä lukee "..., heti ekalta luokalta", vaan yrittäisin aktivoida opetushallitusta julistamaan jonkun päivistä aikuisen kirjakielen päiväksi

nimimerkillä Lyhyt matikka.

[Emo]

Ei tuota ruotsalaisuuden päivää muut vietäkään kuin Suomen ruotsinkieliset. Muille se on ykshailee, itse en edes lippua silloin salkoon vedä. Olkoon niin liputuspäivä kuin onkin. Samoin YK:n päivänä ja Eurooppa-päivänä ei meillä liputeta. Kantaa voi ottaa siis tälläkin tavalla ja olla vastaan! 

[Emo]

Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? 

Äidinkieli ja kirjallisuus.

http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm

Joo joo, mutta kumpi äidinkieli?

[Sanglier]

Kyllähän ekalta luokalta alkava jättisatsaus toisi tuloksia. Kun vain esitettäisiin yksikin järkiperuste.

Minusta Sofian ehdotusta voisi soveltaa englantiin. Ruotsin voisi halutessaan valita kolmannelta alkavaksi, ellei venäjä, saksa tai ranska tunnu hyödyllisemmältä.

[Haima]

Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? 

Äidinkieli ja kirjallisuus.

http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm

Joo joo, mutta kumpi äidinkieli?

Kuten yltä voi päätellä suomen kieli! Tiedän asian muustakin lähteestä.

Mikä merkitys tällä asialla on minkään suhteen on parempi kysymys.

[Rekka-Pena]

– Ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa heti ala-asteen ekalta luokalta", hän sanoo.

– Silloin unohtuisivat kaunat ja asennevammat.

Juu, sitä se propaganda tuppaa tekemään. Koko kirjoituksen tarkoitus vissiin oli se, että minä osaan ruotsia ja pidän siitä, enkä pidä siitä, että muut suhtautuvat siihen negativiisesti, joten sen pitää olla pakollista ja se pitää aloittaa jo 1. luokalla? Eikö Suomessa asuvat ruotsalaiset todellakaan osaa sitä suomea, tai edes englantia, mitä lähes koko väestö puhuu suhteellisen mutkattomasti. Onko ruotsalaiset todellakin niin jälkeenjääneitä, etteivät muita kieliä opi kuin äidinkielensä? Pakkoruotsi loukkaa enemmän heitä kuin suomalaisia.

Mielenkiintoista luettavaa kaikille:
http://www.pakkoruotsi.net/perustelut.php

[Sanglier]

Ettei vain olisi ruotsin opettaja?? 

Äidinkieli ja kirjallisuus.

http://koulut.tampere.fi/pyynikki/opettaja/opettaja.htm

Joo joo, mutta kumpi äidinkieli?

Kuten yltä voi päätellä suomen kieli! Tiedän asian muustakin lähteestä.

Mikä merkitys tällä asialla on minkään suhteen on parempi kysymys.

Jaa, mikähän olisi.

"Superylläri: 100% optikoista haluaisi silmälasit pakollisiksi."

[mossad]

 
"Biljetterna till stången"

Mutta minkä maan lippu laitettaisiin, ehdotuksia?

http://www.youtube.com/watch?v=tJad_j6THY4

[Jaska Pankkaaja]

Laitetaan puolitankoon pakkoruåtsin ja ruotsalaisten tappamien suomalaisten muistoksi.

[Tomi]

Minua niin ihmetyttää miksi Suomessa vietetään vieläkin ruotsalaisuuden päivää.
Olemme täysin suomalaisia ja Ruotsin vallassa olemisestakin on yli 200 vuotta.

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä.
Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta päivän tarkoituksena on myös Folktingetin mukaan kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata.

Ruotsalaisuuden päivä sai alkunsa, kun vasta perustettu Ruotsalainen kansanpuolue ryhtyi vuonna 1908 viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Päiväksi valittiin Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä kolmikymmenvuotisessa sodassa, jossa luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle.
Alkuvuosina juhla keskittyikin voimakkaasti kuninkaan henkilön ympärille.
Ruotsissa päivää vietetään 1800-luvulta saakka nimenomaan kuninkaan muistoksi, nimellä Gustav Adolfsdagen.

Eli rasistisen kansanpuolueen syytä tämäkin.

Eikö PS voisi tehdä kyselyn, tämän päivän liputtamisen lopetuksesta?
Onko tämä muuten pakollinen liputuspäivä, vai voiko protestiksi jättää liputtamatta, jos ei näe mitään liputtamisen arvoista päivässä.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/11/tanaan_juhlitaan_ruotsalaisuuden_paivaa_3006116.html

Tänään sunnuntaina vietetään ruotsalaisuuden päivää. 1900-luvun alusta asti vietetyn päivän tarkoituksena on kunnioittaa ruotsinkielisen kansanosan oikeutta käyttää omaa kieltään.

Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan monin eri tavoin. Folktinget eli suomenruotsalaiset kansankäräjät järjestää pääjuhlan Turun konserttitalolla. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja kansanedustaja Christina Gestrin.

Ruotsalainen kansanpuolue teki vuonna 1907 päätöksen erityisen ruotsalaisuuden päivän viettämisestä. Juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, koska se on Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin (1594 - 1632) kuolinpäivä. Myöhemmin se on vakiintunut liputuspäiväksi.

[mossad]

Myöhemmin se on vakiintunut liputuspäiväksi.

Eiköhän tämä nykyään ole vakiintunut vitutuspäiväksi?

[foobar]

Onko tämä muuten pakollinen liputuspäivä, vai voiko protestiksi jättää liputtamatta, jos ei näe mitään liputtamisen arvoista päivässä.

Ei ole virallinen liputuspäivä, eli esim. valtion virastojen ei ole pakko liputtaa. On niin sanottu vakiintunut liputuspäivä, jollaisena liputtaminen "kuuluu hyvään liputuskulttuuriin".

Me "unohdimme" liputtaa tänään (olemme taloyhtiön epäviralliset liputusvastaavat). Unohtamisessa olikin oma vaivansa, sillä lapsukaisemme tuli klo 8.01 valistamaan, että tänään olisi liputuspäivä...(liputus tulisi aloittaa klo kahdeksan) 

Eiköhän tuo nykymääritelmien puitteissa täytä viharikoksen kriteerit. Kannattaa varoa ilmiantajia!

[schenker]

[Me "unohdimme" liputtaa tänään

meilläkin huoltoyhtiö unohti liputtaa. ja hyvä niin.


6.12. onneksi ei unohdeta....

[Teemu Lahtinen]

Älkää unohtako hakkapeliittain päivää.

[mossad]

Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan monin eri tavoin. Folktinget eli suomenruotsalaiset kansankäräjät järjestää pääjuhlan Turun konserttitalolla. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja kansanedustaja Christina Gestrin.

Paskat bileet, eivät päästäneet sisälle .. olisi pitänyt olla joku "nazikort" tai vastaava?

[foobar]

Ruotsalaisuuden päivää juhlitaan monin eri tavoin. Folktinget eli suomenruotsalaiset kansankäräjät järjestää pääjuhlan Turun konserttitalolla. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja kansanedustaja Christina Gestrin.

Paskat bileet, eivät päästäneet sisälle .. olisi pitänyt olla joku "nazikort" tai vastaava?

Ehkä puheiden sisältö halutaan pitää pienessä piirissä jotteivät natiivit villit villiintyisi - tai kuolisi nauruun. Sovitaan nyt kuitenkin että vaikkei sisään päästetäkään, ne juhlii meidän bättrefolkin olemassaoloa ihan yhtä paljon.

[mossad]

Laitetaan puolitankoon pakkoruåtsin ja ruotsalaisten tappamien suomalaisten muistoksi.

- Olisko tuon voinut paremmin sanoa?

[Alfresco]

Minua niin ihmetyttää miksi Suomessa vietetään vieläkin ruotsalaisuuden päivää.
Olemme täysin suomalaisia ja Ruotsin vallassa olemisestakin on yli 200 vuotta.

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä.

Ihmettelen tätä jankutusta kaikesta mikä liittyy ruotsin kieleen/Ruotsiin. Ymmärtäisin asian jo olisimme Viron tapaan vaautuneet jostain valloittajasta ja elossa oleva sukupuolvi purkaisi katkeruuttaan. Nyt wannabee patriootit jaksaa jauhaa jotain satoja vuosia vanhoja juttuja ikään kun he itse henkilökohtaisesti olisivat kokeneet jonkin vääryyden. Minusta katkeroituminen satoja vuosia vanhoista jutuista osoittaa jo jonkinlaista patologista tilaa.

Katsokaa sukupuutanne. Oletteko ylipäätään edes "suomalaisia"? Siis sukua niille suomalaisille, jotka elivät Ruotsin vallan alla? Entäs jos olettekin ruotsinsukuisia? Ja vaikka olisitte suomensukuisia, mistä tiedätte mitä ihmiset siihen aikaan oikeesti ajattelivat Ruotsista? Oliko elämä Suomessa todellakin  paskempi ja kurjempi suhteessa siihen mitä elämä kaikkialla oli siihen aikaan?

Kyllä Suomeen yksi ruotsalainen liputuspäivä mahtuu. Ei se ole keltään pois jos joku haluaa sitä juhlistaa. Nykyään saa liputtaa lähes miten haluaa. Vetäkää vaan oma lipunne salkoon ja juhlikaa vaikka Väinämöistä tai Näkkiä jos huvittaa.

[dothefake]

Vetäkää vaan oma lipunne salkoon ja juhlikaa vaikka Väinämöistä tai Näkkiä jos huvittaa.

Näkki salkoon ja juhlimaan Väinämöisenä Ainon perään.



http://www.kondomikuningas.fi/wpt/view/rfsu/nakki-27139/

[Alfresco]

Alfresco: mutta emmehän me ole vapautuneet valloittajasta. Yksi sana: pakkoruotsi.

Käsittääkseeni pakkoruotsista päätetään Suomessa, ei ulkomailta käsin.

Sana "Ruotsi" missä kontekstissa tahansa, vaikkapa nyt liputuspäivänä, saa jotkut hysterian partaalle. Tämäkin ketju aloitettiin koska piti päästä kauhistelemaan jotain "valloitusvaltaa" ja muuta ruotsihöpinää. Ikänkun joku ruotsiliputus olisi maailman kauhein juttu ja osoitus suomalaisten kauheista kärsimyksistä Ruotsin vallan alla. Vielä absurdimmaksi jutut muuttuvat kun muistetaan ettei kukaan hengissä oleva ihminen ole edes kokenut kyseisiä aikoja.

[skrabb]

Merete Mazzarella: Lipponen on paras suomenruotsalaisille

Merete Mazzarella ja Paavo Lipponen kohtasivat jälleen kerran Svenska Klubbenilla Helsingissä. Mukana oli myös ruotsinkielisten sosialidemokraattien (FSD) puheenjohtaja Steven Frostdahl.

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen sai tuekseen vaikuttavan listan ruotsinkielisiä eri alojen päättäjiä ja aktiiveja.
Valtuuskunnan johtoon on valittu kirjailija, professori Merete Mazzarella, joka yllättyi puheenjohtajan tittelistään.
– Itselleni oli toki heti selvää, että Paavo Lipponen on valintani seuraavaksi presidentiksi, hän totesi perjantaina kansalaisvaltuuskuntaa julkistettaessa.

Mazzarella arvostaa ehdokasta, joka ymmärtää ruotsinsuomalaisuutta ja pohjoismaista yhteistyötä sekä puolustaa vahvasti ruotsin kielen asemaa. Hänen mielestään kriteerit osuvat parhaiten Paavo Lipposeen.

Arvostettu kirjailija totesi, ettei ole SDP:n jäsen, vaikka on joskus sosialidemokraatteja äänestänytkin. Hänen mielestään presidenttiehdokasjoukossa oli Lipposen lisäksi muitakin mieluisia kasvoja, kuten Eva Biaudet ja Pekka Haavisto.
– He ovat aivan liian nuoria. Tässä ajassa tarvitaan vanhempaa valtiomiestä, jolla on ajatuksia ja rohkeutta avata keskustelua.

Mazzarellan mielestä arvojohtajuus merkitsee henkilökohtaista vaikutusvaltaa – ei sitä, että presidentti määrittelee, miten kansalaisten pitää elää.
Merete Mazzarella arvostaa myös sitä, että Lipponen ymmärtää kulttuurin merkityksen yhteiskunnassa.
Hänellä on kokemusta kirjailijana, mutta mikä hienointa, hän myös lukee paljon.

Lipposen ja Mazzarellan tiet kohtasivat jo 1960-luvun puolivälissä, kun he toimittivat yhdessä Suomen ensimmäistä englanninkielistä kulttuurijulkaisua nimeltään First.
– Ajattelin jo tuolloin, että siinä on mahtava, iso poika, Mazzarella naurahti.

Ruotsinkielinen kansalaisvaltuuskunta koostuu noin 150 henkilöstä, jotka edustavat niin kulttuuria, tiedettä, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelämää ja eri puolueiden päättäjiä. Se on avoinna kaikille kiinnostuneille.

Mazzarellan lisäksi valtuuskuntaan kuuluvat muun muassa kirjailija Christer Kihlman, säveltäjä Henrik Otto Donner, oopperalaulajat Monica Groop ja Camilla Nylund-Saris, professorit Nils Erik Villstrand ja Mats Gyllenberg, entinen RKP:n kansanedustaja Per-Henrik Nyman ja Kuntaliiton entinen johtaja Christel von Martens.

Marja Luumi
Uutispäivä Demari

http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/uutiset/uusimmat/4651-merete-mazzarella-lipponen-on-paras-suomenruotsalaisille

Lippos-parka itse puhuu todellista kökkösuomenruotsia. FST5:n erästä kahden aidon blodin (sanan kaikissa merkityksissä) Lippos-haastattelua seuratessa ja kuunnellessa tuli mieleen kysymys, miksi Mooses hurrikieltä niin kovasti puolustaa, kun ei sitä itsekään ole kunnolla viitsinyt opetella puhumaan? Money talks?

[l'uomo normale]

Ruotsalaisilla on hätä estää Soinin pääsy toiselle kierrokselle. Eva Biaudet ei siihen pysty, joten omat on saatava taktikoitua jonkun sopivan taakse jo ensimmäisellä kierroksella. Olisiko Lipponen sittenkin "pienin yhteinen nimittäjä"?

[foobar]

Ruotsinkielinen kansalaisvaltuuskunta koostuu noin 150 henkilöstä, jotka edustavat niin kulttuuria, tiedettä, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelämää ja eri puolueiden päättäjiä. Se on avoinna kaikille kiinnostuneille.

Mazzarellan lisäksi valtuuskuntaan kuuluvat muun muassa kirjailija Christer Kihlman, säveltäjä Henrik Otto Donner, oopperalaulajat Monica Groop ja Camilla Nylund-Saris, professorit Nils Erik Villstrand ja Mats Gyllenberg, entinen RKP:n kansanedustaja Per-Henrik Nyman ja Kuntaliiton entinen johtaja Christel von Martens.

Epäilen että "kaikki" on määritelty nyt uudelleen. Mikä lie suomenkielisten ali-ihmisten osuus valtuuskunnassa? Epäilen sen poikkeavan aika merkittävästi heidän osuudestaan kansalaisista.

[Aldaron]

Ruotsinkielinen kansalaisvaltuuskunta koostuu noin 150 henkilöstä, jotka edustavat niin kulttuuria, tiedettä, ammattiyhdistysliikettä, elinkeinoelämää ja eri puolueiden päättäjiä. Se on avoinna kaikille kiinnostuneille.

Mazzarellan lisäksi valtuuskuntaan kuuluvat muun muassa kirjailija Christer Kihlman, säveltäjä Henrik Otto Donner, oopperalaulajat Monica Groop ja Camilla Nylund-Saris, professorit Nils Erik Villstrand ja Mats Gyllenberg, entinen RKP:n kansanedustaja Per-Henrik Nyman ja Kuntaliiton entinen johtaja Christel von Martens.

Epäilen että "kaikki" on määritelty nyt uudelleen. Mikä lie suomenkielisten ali-ihmisten osuus valtuuskunnassa? Epäilen sen poikkeavan aika merkittävästi heidän osuudestaan kansalaisista.

Kysymyksenasettelu on nyt kyllä siitä oudommasta päästä. Oletetaan vaikka, että jonkin ehdokkaan taakse kootaan erillinen yrittäjävaltuuskunta. Montako ei-yrittäjää siihen mahtaakaan kuulua? Tai oletetaan ay-valtuuskunta. Moniko sen jäsenistä ei kuulu ay-liikkeeseen, mitäs luulet?

Tekstistähän käy selvästi ilmi, että kyseessä on nimenomaan suomenruotsalainen valtuuskunta Lipposen kampanjan tueksi. Tämä tarkoittaa sitä, että valtuuskunnan työkielenä toimii ruotsi. Tästä taas seuraa, että kun sanotaan valtuuskunnan olevan avoinna "kaikille", se tarkoittaa käytännössä sitä että se on avoin jokaiselle, joka on valmis toimimaan ympäristössä, jossa keskustelu käydään ruotsiksi. Tämä kaiken luulisi olevan itsestäänselvää, mutta ilmeisesti ei kaikille.

Valtuuskunnan jäsenet muuten löytyvät suomenruotsalaisten demarien sivuilta:  www.sdp.fi/sv/node/4658

Vielä yksi asia: tuollainen koko oman kieliryhmänsä (ja sitä kautta itsensä) julistaminen jonkinlaisiksi untermenscheiksi (kuten viestissäsi teet) on mielestäni vähemmän tyylikästä, ei toimi edes retorisena kikkana ja tekee kiusallisen vaikutuksen normaalin kasvatuksen saaneisiin ihmisiin. Vähän niin kuin joku heittäytyisi mutaan ryömimään osoittaakseen miten syvä hänen alennustilansa on ja miten se muka on jonkun toisen syytä. En todellakaan suosittele. Kyllä ihmisellä sentään jotain ylpeyttä ja omanarvontuntoa pitäisi olla.

[MW]

***
Valtuuskunnan jäsenet muuten löytyvät suomenruotsalaisten demarien sivuilta:  www.sdp.fi/sv/node/4658
***

Oikeassahan tuo lienee, RKP:n ehdokkaista Lipposella on varmasti parhaat mahdollisuudet, olkoon sitten kuinka heikot tahansa. Puoluekirjaa se ei vielä liene vaihtanut? Päivikin taitaa olla ihan persjalkainen suomalainen, mutta jos se ex-hertzbergsyys velvoittaa?

Suo anteeksi tahditon kysymys, mutta onkos jäsen Aldaron Affenanmaalta, kuten avatterensa, tämän hulvattoman tanskattaren luoma hahmo?

[Aldaron]

***
Valtuuskunnan jäsenet muuten löytyvät suomenruotsalaisten demarien sivuilta:  www.sdp.fi/sv/node/4658
***

Oikeassahan tuo lienee, RKP:n ehdokkaista Lipposella on varmasti parhaat mahdollisuudet, olkoon sitten kuinka heikot tahansa. Puoluekirjaa se ei vielä liene vaihtanut? Päivikin taitaa olla ihan persjalkainen suomalainen, mutta jos se ex-hertzbergsyys velvoittaa?

Suo anteeksi tahditon kysymys, mutta onkos jäsen Aldaron Affenanmaalta, kuten avatterensa, tämän hulvattoman tanskattaren luoma hahmo?

Kysymys ei ole ollenkaan tahditon, joten et jää ilman vastausta. Olen jo useaampaan otteeseen maininnut olevani syntyperäinen helsinkiläinen mutta en voi tietenkään olettaa kaikkien muistavan sitä.  Mitä avatariin tulee: se ei ole kyseisen sarjakuvan Åland (joka on tummatukkainen ja silmälasipäinen), vaan FennoSwede, jonka isä on Sweden ja äiti on Sister Finland. Ihan oikein kuvattu, sillä historiallisesti katsoenhan me emme ole mitään pelkkiä tylsiä perussveduja (niin kuin yksinkertaisemmat luulevat) vaan nimenomaan suomalais-ruotsalaista sekakansaa, ja vieläpä helvetin ylpeitä siitä...

FennoSweden paidassa on keltainen risti punaisella pohjalla. Tuolta näyttäisi Suomen lippu, jos suomenruotsalaiset olisivat vuonna 1918 saaneet päättää asian. Värivaihtoehtoina olivat toisaalta Suomen heraldiset värit kulta ja punainen ja toisaalta Topeliuksen jo 1860-luvulla lanseeraamat kilpailevat kansallisvärit sininen ja valkoinen. Suomellahan ei autonomian aikana ollut virallista lippua, mutta 1860-luvulla olojen liberalisoituessa alettiin toivoa, että Suomi saisi oman lipun. Tähän tarvittiin kuitenkin Venäjän suostumus. Erään teorian mukaan reaalipoliittisesti suuntautunut Topelius olisi valinnut tahallaan samat värit kuin Venäjän sotalipussa, koska ajatteli näiden värien menevän helpommin läpi Pietarissa. Mitään päätöstä asiassa ei kuitenkaan tullut, ja vähitellen kilpailevat värivaihtoehdot puoluepolitisoituivat kielipuolueiden mukaan. Itsenäisen Suomen ensimmäisenä lippuna toimi ns. leijonalippu, jonka värit olivat heraldiset. Kesäkuussa 1918 lippukysymys ratkaistiin lopullisesti tilanteessa, jossa suomenkielisillä porvarillisilla puolueilla oli ehdoton enemmistö niin hallituksessa kuin eduskunnassakin (koska melkein kaikki sosialistiedustajat olivat joko vankileirillä, Venäjällä tai montun pohjalla), ja heidän kantansa ratkaisi: väreiksi tulivat sininen ja valkoinen. Voi spekuloida sillä, miten sosialistit olisivat äänestäneet jos olisivat saaneet, sillä heidän olisi voinut olettaa suosivan punaista väriä...

Koska kansallislipun väreiksi vakiintuivat sininen ja valkoinen, "hävinneet" kansallisvärit jäivät tavallaan suomenruotsalaisuuden epävirallisiksi symboliväreiksi. Ne nähdään nykyisin lähinnä Turunmaalla ja Pohjanmaalla isännänviireissä. Se ristilippu joka nähdään FennoSweden paidassa on tosielämässä hyvin harvinainen näky.