Arman Alizadin "Rotupuheita"

[Phantasticum]

Lisäksi uskon, ettei "vapaa tahto" ole mikään jumalallinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole olemassa. Sellaista, mikä näyttää vapaalta tahdolta, voi olla enemmän tai vähemmän. Kun kävelee vaikka sen mainitun pitbullin luo muina miehinä ja mennä monottaa sitä perseeseen, niin kyllä se pitbull potkaisijan raatelee aivan vapaasta tahdostaan. Joku toinen elukka taas pinkoo pakoon, ja luultavimmin koska tämän perimä on opettanut, että uhan sattuessa kannattaa livetä.

Kun menen monottamaan tätä pitbullia perseeseen, johtuuko se geeneistäni, kulttuurista, kotikasvatuksesta, persoonallisuudestani vai kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta.

Vai tuliko se käsky potkaista sittenkin taivaasta?

[elven archer]

Ahaa, kulttuuri onkin siis yksilön, ei joukon ominaisuus. Ja ihmisen aivotoiminta ei ole yksin biologinen elin, vaan ihmisessä vaikuttaa sielu.

Vaikuttavaa olkiukkoilua. Minä en usko mihinkään sieluun. Kyse on vain siitä, että me tiedostavia olentoina voimme tehdä valintoja riippumatta geeneistämme ja kasvatuksestamme, jotka toki vaikuttavat valintoihimme, mutta eivät määrää niitä. Toki kyse on aina vain aivotoiminnasta, mutta vapaa tahto tarkoittaa mielestäni sitä, että aivomme voivat raksuttaa meille tietyn johtopäätöksen, vaikka geenimme ja kasvatuksemme ohjaisivat meitä jopa vastakkaiseen suuntaan.

Kulttuurit vaikuttavat yksilöön ja joukkoon yksilöitä. Joukko yksilöitä synnyttää kulttuurin, mutta se on periaatteessa vain määrityksellinen käsite. Kyllähän täydellä erakollakin on oma tapansa hahmottaa maailmaa, ajatella ja tuntea ja se paradigma muuttuu myös yksinäisyyden aikana.

Lisäksi uskon, ettei "vapaa tahto" ole mikään jumalallinen ominaisuus, joka joko on tai ei ole olemassa.

Se on oikeastaan vain näkökulma tai abstraktio. En oikein ymmärrä, mitä siinä on niin vaikeaa ymmärtää. Toki aina kyse on vain ja ainoastaan aivokemiasta, mutta vapaassa tahdossa idea on siinä, että ihmisen toiminta ei voi olla täysin ennustettavaa, vaikka aivojen toiminta tunnettaisiin täysin. Ei ole mahdollista ikinä tuntea kaikkia ihmisen toimintaan vaikuttavia muuttujia ja siltä pohjalta ennustaa tietyn ihmisen käyttäytyminen tietyssä tilanteessa tietyllä ajanhetkellä. Muuttajia on liikaa. Sitä minä kutsun vapaaksi tahdoksi. Minä tunnen sen myös itsessäni. Pystyn tekemään jonkin saman asian eri hetkellä täysin eri tavoin. Ei mikään kokemus, ei mikään kasvatus tai geeni saa minua tekemään saman asian täysin erilailla eri hetkellä. Toki se on silti vain kemiallinen reaktio aivoissa.

Lähinnä tässä on kyse siitä, että kutsumme eri sanoilla samaa asiaa. En minä tietenkään ole kiistämässä, että ihmisen valinnat olisivat jotain muuta pohjimmiltaan kuin kemiallinen reaktio aivoissa.

Meneeköhän tämä vähän nyt jo turhan paljon "rotupuheiden" ohitse? Jos nyt yritetään kytkeä tätä enemmän siihen, niin ei tämän hetkisellä tietoudella ole tiedossa merkittäviä geeniperimän tekijöitä, jotka määräisivät jonkinlaista rodullista käyttäytymistä. Ei tietääkseni ole mitenkään saneltu, että tietynlainen kulttuuri liittyisi tiettyyn rotuun. Eli ei siinä mielessä ole mikään ongelma sekoittaa rotuja. Kulttuurien sekoittaminen on tietysti toinen juttu. Toki ihmisryhmissä on eroja esim. älykkyydessä jo ravinnollisista syistä, mutta tieteen keinoin ei ole löydetty mitään deterministisiä rodulle tyypillisiä ominaisuuksia. Evoluutio toki on tehnyt esim. Kenian ylänköjen juoksijoista kevytsäärisiä ja vuoristossa eläminen on vaikuttanut heidän solurakenteeseensa jne.., mutta se on jo toinen tarina.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Itse katson ainakin oikeudekseni sekoittua ihan minkä tahansa rodun kanssa ja jos jollain on jotain tätä vastaan niin toivoisin, että perustelisi asiansa.

Niin minäkin katson oikeudekseni sekoittua eri rotuisen kanssa ja olen sen valinnan myös tehnyt. Uskoakseni hyvin harvalla suomalaisella on mitään tällaista valintaa vastaan. Varmaan joillain on ja heillä on oikeus mielipiteeseensä.

Nähdäkseni kuitenkin Alizad ja useimmat muut nuivat pääasiassa vastustavat systemaattista ja laajamittaista rotujen sekoittumista "makrotasolla", eivätkä yksilöiden valintoja ja sitä että Suomessa on rodullisesti ei-suomalaisiakin ihmisiä niin kauan kuin määrä ei ole liian suuri. Sopivan ja liian suuren määrän rajan määrittää kansan tahto. Päättäjät kuunnelkoot sitä ja puuttukoot ja säädelkööt maahanmuuttopoliittisilla valinnoilla maan etnisen koostumuksen määrää ja laatua.

[Turkulaine]

Nyt olemme, haltiajousimies, löytäneet yhtymäkohdan. Aivot on sopeutumiselin, jolla yksilö voi reagoida ympäristöönsä ja tehdä hyviä ratkaisuja. Ihmisellä tuo elin on kasvanut niin ylimittoihin teholtaan, että prosessointi riittää monimutkaisempaankin pohdintaan ja siten minuuden ja vapaan tahdon illuusioon.

Illuusio särkyy yleensä vasta sitten, kun elimen toiminta piiputtaa vaikkapa mielenterveysongelman tai päihderiippuvuuden vuoksi. Yksilö tekee asioita siitäkin huolimatta, että katuu ja haluaa tehdä toisin ja muuttua. Parantumisyrityksestä huolimatta nyrkit vaan puhuvat ja viina uppoaa, tai pakkoliikkeet, pakkoajatukset ja neuroosit pitävät vapaata tahtoa pilkkanaan.

Mitä tulee kulttuureihin, niin kyllä niihin vaikuttaa kovasti tietyt mitattavatkin asiat, jotka osaltaan taas ennakoivat eri populaatioiden kulttuurillisia kehityskulkuja. Detaljit voivat olla tietysti sattumaakin, mutta mm. geneettinen taipumus impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen suosii erilaisia yhteiskuntaelämän muotoja kuin pitkäjänteisyys ja taipumus välttämään konflikteja. Afrikkalaisten kaikki yhteisöt ympäri maailman ovat tietyllä lailla keskenään samankaltaisia, ja eurooppalaisten keskenään samankaltaisia.

[mikkoellila]

Aivot on sopeutumiselin, jolla yksilö voi reagoida ympäristöönsä ja tehdä hyviä ratkaisuja. Ihmisellä tuo elin on kasvanut niin ylimittoihin teholtaan, että prosessointi riittää monimutkaisempaankin pohdintaan ja siten minuuden ja vapaan tahdon illuusioon.

Illuusio särkyy yleensä vasta sitten, kun elimen toiminta piiputtaa vaikkapa mielenterveysongelman tai päihderiippuvuuden vuoksi. Yksilö tekee asioita siitäkin huolimatta, että katuu ja haluaa tehdä toisin ja muuttua. Parantumisyrityksestä huolimatta nyrkit vaan puhuvat ja viina uppoaa, tai pakkoliikkeet, pakkoajatukset ja neuroosit pitävät vapaata tahtoa pilkkanaan.

Mitä tulee kulttuureihin, niin kyllä niihin vaikuttaa kovasti tietyt mitattavatkin asiat, jotka osaltaan taas ennakoivat eri populaatioiden kulttuurillisia kehityskulkuja. Detaljit voivat olla tietysti sattumaakin, mutta mm. geneettinen taipumus impulsiivisuuteen ja aggressiivisuuteen suosii erilaisia yhteiskuntaelämän muotoja kuin pitkäjänteisyys ja taipumus välttämään konflikteja. Afrikkalaisten kaikki yhteisöt ympäri maailman ovat tietyllä lailla keskenään samankaltaisia, ja eurooppalaisten keskenään samankaltaisia.

Biologi Edward Wilson kirjoittaa maailmankuulussa teoksessaan Consilience: The Unity of Knowledge:

* Genes prescribe epigenetic rules, which are the regularities of sensory perception and mental development that animate and channel the acquisition of culture.
    * Culture helps to determine which of the prescribing genes survive and multiply from one generation to the next.
    * Successful new genes alter the epigenetic rules of populations.
    * The altered epigenetic rules change the direction and effectiveness of the channels of cultural acquisition.

Tämä tarkoittaa:

# Geenit määräävät aivokapasiteetin.  Yksilön aivojen kehitys voi jäädä vajavaiseksi sikiövaiheen, lapsuuden tai nuoruuden aliravitsemuksen vuoksi tai esim. alkoholin tai kannabiksen käytön vuoksi, mutta geneettistä potentiaalia ei voida ylittää millään keinolla. Yksilö saavuttaa suurimman mahdollisen aivokapasiteettinsa ravitsemusolosuhteiden ja muiden yksilön kasvuolosuhteiden ollessa optimaalisia. Erilaisilla aivoihin vaikuttavilla geeneillä varustetuilla yksilöillä aivokapasiteetti muodostuu erilaiseksi jopa aivan samoissa optimaalisissa kasvuolosuhteissa. Erilaiset aivot omaavilla ihmisillä on erilainen kyky tuottaa ja omaksua kulttuuria, kuten yleissivistykseen kuuluvaa tietomäärää tai sosiaalisiin normeihin kuuluvia moraalisia periaatteita.

# Sosiokulturaaliset olosuhteet vaikuttavat siihen, mitkä geenit yleistyvät ja mitkä harvinaistuvat väestössä. Esimerkiksi Kambodzhassa punakhmerien bolshevistisen terrorin aikana murhattiin lähes kaikki akateemisesti koulutetut ihmiset. Jos ja kun akateemisesti koulutettujen ihmisten keskimääräinen ÄO oli korkeampi kuin väestön mediaani-ÄO, akateemisesti koulutettujen ihmisten hävittäminen alensi väestön keskimääräistä geneettistä älykkyyspotentiaalia tekemällä suuren aivokapasiteetin mahdollistavan geeniperimän entistä harvinaisemmaksi väestön keskuudessa. Nykyaikana länsimaissa kulttuurilliset ja yhteiskunnalliset olot ovat sellaisia, että länsimaihin on viime vuosikymmenien aikana tullut kymmeniä miljoonia maahanmuuttajia Afrikasta, Lähi-idästä, Etelä-Aasiasta, Väli-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta. Koska näiden maahanmuuttajien mediaani-ÄO on matalampi kuin länsimaiden kantaväestön eli Euroopan, Pohjois-Amerikan, Australian ja Uuden-Seelannin valkoisen väestön, näiden maahanmuuttajien saapuminen länsimaihin alentaa länsimaiden väestön keskimääräistä geneettistä älykkyyspotentiaalia.

# Väestön geeniperimän muuttuminen matalamman aivokapasiteetin aiheuttavien geenien yleistyessä vaikuttaa väestöön kuuluvien ihmisten keskimääräiseen kykyyn tuottaa ja omaksua kulttuuria, kuten yleissivistykseen kuuluvaa tietomäärää tai sosiaalisiin normeihin kuuluvia moraalisia periaatteita.

# Erilaiset geenit omaava väestö siis tuottaa ja ylläpitää erilaista kulttuuria.

[Turkulaine]

On äärimmäisen mielenkiintoista, että materialistisen maailmankuvan, evoluution ja muutenkin rationalismin nimeen vannovista ihmisistä suuri osa, ehkä jopa enemmistö, ymmärtämättään kieltää maailmankatsomuksensa kun puheenaiheeksi tulee ihminen. Jopa tieteen parissa työskentelevät tunnustavat selittämättömän tasavertaisen, biologisia lainalaisuuksia vastustavan ihmislajin. Sadat ja tuhannet sukupolvetkaan erilaisissa ympäristöissä, erilaisten valintapaineiden alla eivät voi saada aikaan ihonväriä kummempaa muutosta. Noh, tämä menee off-topiciksi. En vaan voi lakata hämmästelemästä.

[Kari Kinnunen]

Kukaan ei ole viemässä sinulta oikeutta sekoittua mihin tahansa rotuun, yritä kuitenkin pitäytyä ihmisroduissa.

Olenkohan ymmärtänyt jotakin väärin? Ihminen (Homo sapiens) on eläinlaji,joka joidenkin mielestä jakautuu rotuihin. Seikka on kuitenkin jonkin verran kiistanalainen.

[RP]

Olenkohan ymmärtänyt jotakin väärin? Ihminen (Homo sapiens) on eläinlaji,joka joidenkin mielestä jakautuu rotuihin. Seikka on kuitenkin jonkin verran kiistanalainen.

Se, että ihmislajissa on maantieteellisiä populaatioita, jotka maalikkokin pystyy erottamaan toisistaan usein puhtaan silmämääräisesti ei ole millään järkevällä kriteerillä kiistanalainen.

Kiistanalaisia ovat sitten kannat onko näitä populaatioita soveliasta kuvata termillä "rotu" vai pitäisikö käyttää jotain "poliittisesti korrektimpaa" ilmaisua, ja missä määrin populaatioilla on muitakin erovaisuuksia kuin nuo suoraan silmämääräisesti havaittavat.

[Kari Kinnunen]

... ja missä määrin populaatioilla on muitakin erovaisuuksia kuin nuo suoraan silmämääräisesti havaittavat.

Jonkin verran maailmalla matkattuani olen taipuvainen olemaan sitä mieltä, että joitakin muitakin eroavaisuuksia saattaa olla havaittavissa.

[mikkoellila]

... ja missä määrin populaatioilla on muitakin erovaisuuksia kuin nuo suoraan silmämääräisesti havaittavat.

Jonkin verran maailmalla matkattuani olen taipuvainen olemaan sitä mieltä, että joitakin muitakin eroavaisuuksia saattaa olla havaittavissa.

Elämänkokemukseni perusteella olen taipuvainen sanomaan, että ruoho saattaa olla vihreää, taivas saattaa olla sininen ja vesi saattaa olla märkää.