Kehitysapu

[Karvajalka]

Minä ihan oikeasti pidän kehitysapua turmiollisena vastaanottajalleen. Ajatus avun turmiollisuudesta saattaa tuntua hieman absurdilta, mutta pohdittuani itse aihetta tarkemmin, tulin siihen tulokseen, että kehitysapu poistaa yhteisöstä ne paineet, joita yhteisö kehittyäkseen vaatii. Eivät vakaat olot, toimiva hallinto ja kaikki muu siviilisaation kasvulle välttämätön aivan ilman muutospaineita synny. Kehitystä ei tapahdu ilman inhimillistä kärsimystä. Mitä luulette, olisiko Ranskan vallankumousta koskaan tapahtunut, jos monarkia olisi pahimman kriisin aikana saanut hieman kehitys- tai kriisi apua?

Kehitysapu muokkaa yhteisön, jossa yksilön menestys riippuu kyvystä saada osansa avusta. Yksilön menestys ei siis ole riippuvainen yhteisön menestymisestä vaan oman aseman takaamisesta riippuvuuteen ajetussa yhteisössä. Sama ei toimi omillaan toimeen tulevassa yhteisössä, jossa yksilön menestys on sidottu myös yhteisön menestykseen.

Suomi on yksi niistä monista menestyneistä maista, jotka eivät ole saaneet mitään kehitysapuun rinnastettavaa ulkopuolista tukea, jotka eivät hallitse mitään mainittavia luonnonvaroja ja joidenka olosuhteita ilmaston ja satokauden suhteen voisi kuvailla karuiksi. Olisivatko syyt menestykseen kuitenkin juuri näissä kehnoissa lähtökohdissa, jotka ovat asettaneet yhteisölle kovat kehityspaineet.

Koulutustason nostaminen kehitysmaissa olisi varmaan ratkaiseva askel kohti parempaa, mutta silti en lähtisi tukemaan koulutustakaan täysin hanoin pyyteettömästi.

Lopuksi kuten länsimaat mielestäni kehitysmaalaisille viestittävät: tapelkaa saatte kehitysapua, sanon minä Surrealille: tappele, saat tupakkia kokonaiset 0,7% minun kessuistani, tai peräti 2-3% mikäli heität aivot aivan kokonaan narikkaan ja annat mennä pelkällä tunteella!

[surreal]

Jumalatonta tietämättömyyttä tässä triidissä. Kuinka teillä voi olla noin varmasti tunnettuja mielipiteitä kehitysavusta kun perusteluillanne osoitatte, että teillä ei ole aihepiiristä hajuakaan? Joku ihmettelee kuinka majassa savuttaen tehty ruoka voi vaikuttaa ihmisten älykkyyteen, toinen väittää ettei Suomi ole saanut mitään "apua", kolmas tapansa mukaan rakentaa olkiukkoja jotka ovat luonteeltaan joko/tai ja ehdottomia, jumalattoman pitkiä viestejä sisältöönsä nähden, neljäs väittää rokotteidenkin ruokkivan liikakansoitusta (niinhän ne tekivät Euroopassa ja Aasiassakin vai? Vai kävikö päinvastoin? Oletko ikinä perehtynyt väestödynamiikan, syntyvyyden taustatekijöiden perusteisiinkaan? ET.), viides ehdottaa vapaata kauppaa ja kaiken avun eväämistä, aihe josta löytyy satoja tuhansia sivuja akateemista väittelyä (tietämättä kuitenkaan kuinka välttämätöntä infra on kilpailukyvylle ja markkinoille pääsemiselle. esim. ne tieverkostot). Jokainen tietysti päätyy siihen "objektiiviseen" johtopäätökseen "vankan tietämyksensä" pohjalta, ettei apu toimi tai sitä ei tarvitse lisätä, tai sen lisääminen on sama asia kuin välinpitämättömyys vanhuksista.

Myöskin ad hom argumentti kuultiin siitä, että olenko myynyt oman asuntoni ja huijannut isoäitini säästöt ja lähettänyt Afrikkaan. Tällä tapaako ne hyvinvointipalvelut rahoitetaan Suomessakin? Se mitä olen tehnyt, tai olen ajatellut tehdä vielä tulevaisuudessa, on täysin irrallaan siitä, mitä ovat laajan mittakaavan kehitysavun moraaliset perusteet. Kuten ovat verotuksen perusteet yleensä.

Rasismi-väite on mielestäni täysin perusteltu. Siihen liittyy juuri suhteettomuus eriasteisten kärsimysten suorassa vertaamisessa, mittasuhteiden häviäminen (yhden ryhmä X:n henkilön henki voi symboloida tuhansien kuolemia jossain toisaalla), fatalistinen ylenkatse Afrikan kehitysmahdollisuuksien suhteen "eivät he kuitenkaan pysty kehittymään kuin valkoisen ohjauksessa" (useampi kirjoittaja tässäkin triidissä sanonut sen ääneen, voi vain arvata kuinka moni on hiljaa samaa mieltä), vähättelevä suhtautuminen inhimillisen kärsimyksen mittasuhteisiin ja näiden kuvaaminen kaukaisina ja abstrakteina, irrallaan yksilötasonsa kärsimyksistä, hädästä, tuskasta, pelosta, kivusta, toivottomuudesta..

Halutessaan rikkaat maat voisivat verottaa roinan kulutuksestaan ne tarvittavat määrärahat. Ei haluta. Kyse on lopulta siitä, mikä on tärkeää, ja tämä on pohjimmiltaan arvokysymys jos mikä.

Kyse on siitä, ettei välitetä. Kontrastin huomaa niin äärettömän selkeästi keskustellessaan esim. "vihreiden" kanssa. Mitään näitä asioita ei tarvitse selittää, ne ovat itsestäänselvyyksiä.

[Vetinari]

En näkisi älykkyysosamäärällä olevan paljoakaan tekemistä ihmisen kohtalon kannalta. Itselläni se on usean testauksen keskiarvona 149, enkä ole koskaan ollut minkäänlaista johtajatyyppiä, ainoastaan kirjoihin ja piirtelyyn hautautunut nörtti  :

Kunha ikää, kokemusta ja elämänviisautta tulee lisää, niin ehkä sitäkautta kykenet. Jos omaisit sen 80 ÄO:n, niin prognoosi olisi heikompi.

Taidat olettaa että olen vielä nuori ja kokematon (voi kun olisinkin)  : Ikää, kokemusta ja elämänviisauttakin löytyy, joten jotain olennaista on varmasti jäänyt puuttumaan. Pelkkä korkea äly ei riitä vielä mihinkään, tarvitaan myös taitoja joilla soveltaa se käytäntöön. Jos ÄO on keskitasoa, mutta lahjoja tuolle käytännön soveltamiselle löytyy roppakaupalla, siinä on johtaja-ainesta paljon enemmän kuin sellaisella, jolla on korkea ÄO mutta ei taitoa soveltaa sitä suurien massojen johtamiseen. Sen on tämä ikänörttikin jo huomannut.  

[Esa N.]

Myöskin ad hom argumentti kuultiin siitä, että olenko myynyt oman asuntoni ja huijannut isoäitini säästöt ja lähettänyt Afrikkaan. Tällä tapaako ne hyvinvointipalvelut rahoitetaan Suomessakin? Se mitä olen tehnyt, tai olen ajatellut tehdä vielä tulevaisuudessa, on täysin irrallaan siitä, mitä ovat laajan mittakaavan kehitysavun moraaliset perusteet. Kuten ovat verotuksen perusteet yleensä.

Ehei. Moralisäteilet ja manailet toisia, mutta et näemmä halua tai kykene kertomaan mitä konkreettista olet itse asian eteen tehnyt. Tuo haiskahtaa vähän.. tiedät kyllä miltä.

Rasismi-väite on mielestäni täysin perusteltu. Siihen liittyy juuri suhteettomuus eriasteisten kärsimysten suorassa vertaamisessa, mittasuhteiden häviäminen (yhden ryhmä X:n henkilön henki voi symboloida tuhansien kuolemia jossain toisaalla)

Jos minun pitäisi valita autanko 100e:lla yhtä mamua täällä vaiko tuhatta (1000) lasta muualla, antaisin mieluusti sen satasen niille tuhannelle lapselle.

vähättelevä suhtautuminen inhimillisen kärsimyksen mittasuhteisiin ja näiden kuvaaminen kaukaisina ja abstrakteina, irrallaan yksilötasonsa kärsimyksistä, hädästä, tuskasta, pelosta, kivusta, toivottomuudesta..

Inhimillistä kärsimystä varmasti on olemassa. Se ei kosketa minua, joten en voi suhtautua siihen millään tavalla kuin säälien. Mutta en ole myöskään millään tavalla vastuussa siitä, koska en ole sen kärsimyksen aiheuttaja.

Kyse on siitä, ettei välitetä. Kontrastin huomaa niin äärettömän selkeästi keskustellessaan esim. "vihreiden" kanssa. Mitään näitä asioita ei tarvitse selittää, ne ovat itsestäänselvyyksiä.

Välittämiseen tarvitaan tietoa. Mitä et tiedä, ei ole olemassa.

[M.E]

Surreal, ymmärsinkö siis oikein. Jos minulla on erillaiset arvovalinnat siitä, missä määrin olen vastuussa muista ihmisistä, niin se oikeuttaa sinua kutsumaan minua rasistiksi?

Kyllä täällä muutkin on opiskelleet, et ainoastaan sinä. Allekirjoittanut on opiskellut rahoituksen ja kansantaloustieteen lisäksi vielä väestötiedettä yliopisto tasolla. Olen edelleen sitä mieltä, että nämä oppiaineet tukevat vahvasti näkemystä nykyisen kehitysavun haitallisuudesta.

[Lemmy]

Kontrastin huomaa niin äärettömän selkeästi keskustellessaan esim. "vihreiden" kanssa. Mitään näitä asioita ei tarvitse selittää, ne ovat itsestäänselvyyksiä.

Siinä se ongelma onkin, kun eivät kyseenalaista vaan uskovat kaikenlaista.

[Vetinari]

...fatalistinen ylenkatse Afrikan kehitysmahdollisuuksien suhteen "eivät he kuitenkaan pysty kehittymään kuin valkoisen ohjauksessa" (useampi kirjoittaja tässäkin triidissä sanonut sen ääneen, voi vain arvata kuinka moni on hiljaa samaa mieltä)...

Itse olen kyllä sitä mieltä että Afrikan paska nykytilanne johtuu nimenomaan siitä että eurooppalaiset (ja myöhemmin muut) ovat menneet tunkemaan nokkansa joka asiaan ja yrittäneet ohjailla sen kehitystä haluamiinsa suuntiin.

Ei täällä ole kehitysavun lopettamisesta monikaan puhunut, vaan sen radikaalista muuttamisesta, että he voisivat itse kehittää itseään siihen suuntaan kuin haluavat. Koulutus, infrastruktuuri ja terveydenhuolto haluttaisiin antaa pohjalle, eli työkalut siihen kuinka he itse voisivat kehittää asioita - tällä hetkellä kun se kehitysapu virtaa ihan vääriin paikkoihin (juntat, hallitukset, ym.), ja siihen sisältyy pitkälti myös yritystä ohjailla Afrikkaa meille mieluisaan suuntaan - mikä on väärin. Nykyisen kaltainen kehitysapu ennemminkin orjuuttaa Afrikkaa meille suopeiksi sen sijaan että tukisi sen kehittymispyrkimyksiä. Sitä täällä kritisoidaan, ja sen muuttamisesta täällä on minun käsittääkseni keskusteltu, ainakin suurimmalta osin.

Uskaltaisin myös väittää että minulla on jonkinlaisia perusteita ymmärtää näitä asioita ainakin joltain kantilta, kun olen suorittanut kulttuuriantropologian ja sosiologian opintoja yliopistossa.

Ja väite, että on rasistista jos haluaa mieluummin pelastaa/tukea lähi-ihmisiä kuin jossakin kaukana toisessa maassa olevia tuntemattomia, on suorastaan naurettava. Jos minut pistetään valitsemaan vanhan äitini kunnollisen hoidon tai isomman kehitysapurahan välillä, niin tietysti valitsen äitini kunnollisen hoidon. Olisin aika omituinen, jos epäisin äitimuorin hoitorahat siksi että joku toinen valtio tarvitsee lisää rahaa aseistukseen ongelmiin, joita ei aikaisemminkaan olla suurilla rahasummilla pystytty hoitamaan.

[surreal]

Mitä tarkoitat "nykyisenlaisella" kehitysavulla? Itsekin vastustan sitä monessa mielessä, kunhan se on määritelty riittävässä kontekstissaan. On kuitenkin täysin eri asia vastustaa kehitysapua ja vastustaa jotakin kehitysavun toimimatonta muotoa. Monet, erityisesti multilateraalisen, kehitysavun muodoista ovat toimivia, todennetusti, ja niissä on valtava resurssivaje nykyisellään. Niin tutkimuksessa kuin toteutuksessa.

(http://www.cdc.gov/malaria/images/features/togo_vaccination.jpg)

[JR]

En tiedä, mutta välillä tuntuu, että meidän ei pitäisi puuttua Afrikan menoon mitenkään, korkeintaan keräämällä sieltä pyssyt pois. Epäilyttää kovasti myös kaikenlainen kaupankäynti Afrikan maiden kanssa, koska se tuntuu aina johtavan riistoon. Varsinkin kansainvälinen agribisnes Afrikassa aiheuttaa pelkkää tuhoa paikallisille.

[Jouko]

Mitä tarkoitat "nykyisenlaisella" kehitysavulla? Itsekin vastustan sitä monessa mielessä, kunhan se on määritelty riittävässä kontekstissaan. On kuitenkin täysin eri asia vastustaa kehitysapua ja vastustaa jotakin kehitysavun toimimatonta muotoa. Monet, erityisesti multilateraalisen, kehitysavun muodoista ovat toimivia, todennetusti, ja niissä on valtava resurssivaje nykyisellään. Niin tutkimuksessa kuin toteutuksessa.

Meille näytetään noita nyyhkykuvia aina kun ollaan tulossa posallemme. Mutta kuvilla on myös kääntöpuolensa: Rynnäkkökiväärin kanssa heiluvat mosurit. Kuten Kari Suomalainen aikoinaan osuvasti piirsi hesarissa.
Kehitysapu ja kriisiapu pitää erottaa toisistaan. Itse olisin valmis kasvattamaan jälkimmäistä edellisen kustannuksella, niin se kuvan kääntöpuoli haalistuisi.

Tuossa Homman Pajassa on esillä myös mikrolainat jotka ovat varsin järkevä tapa tukea suoraan maailman yritteliäitä ihmisiä vapaaehtoisesti. Liittykää Kivaan. Itse liityin ja nyt pitää kehittää keino osallistua siihen rahallisesti (verkkokytkentäinen pankkikortti).

[M.E]

En tiedä, mutta välillä tuntuu, että meidän ei pitäisi puuttua Afrikan menoon mitenkään, korkeintaan keräämällä sieltä pyssyt pois. Epäilyttää kovasti myös kaikenlainen kaupankäynti Afrikan maiden kanssa, koska se tuntuu aina johtavan riistoon. Varsinkin kansainvälinen agribisnes Afrikassa aiheuttaa pelkkää tuhoa paikallisille.

Kysymys kauasta on hankala. Periaatteessa kansainvälinen kauppa ei tuota ainakaan haittaa. Tämän edellytyksenä on kuitenkin, että kaikki kaupankäynnin osapuolet toimivat vapaaehtoisesti ja julkishyödykkeitä, kuten esim. puhdasta ilmaa tai kalavaroja, ei väärinkäytetä.

Ryöstöviljely, -kalastus ja orjatyövoima sekä sotalordien rahoitus ovat kiistämättä vahingollisia Afrikalle yleensä. Sen sijaan ns. "riistopalkat" eivät ole mielestäni mitenkään väärin jos vaihtoehtona on vieläkin matalampi palkka tai ei palkkaa ollenkaan.

[surreal]

Perustele kuinka rokotettavan lapsen nyyhkykuvan (paljon kertova sananvalinta, ja niin tuttua) kääntöpuoli on aseen kanssa heiluva sotilas? Jos lisääntyneitä kehitysapurahoja käytettäisiin malariarokotuksen tutkimustyöhön, niin kuinka tämä lisäisi sotia? Perustele.

[M.E]

Perustele kuinka rokotettavan lapsen nyyhkykuvan (paljon kertova sananvalinta, ja niin tuttua) kääntöpuoli on aseen kanssa heiluva sotilas? Jos lisääntyneitä kehitysapurahoja käytettäisiin malariarokotuksen tutkimustyöhön, niin kuinka tämä lisäisi sotia? Perustele.

No tässä on yksi mahdollinen kehityskulku:

Lisääntyvä rokottaminen lisää lasten eloonjäämistä, jonka seurauksena väestönkasvu kiihtyy, jos syntyvyyttä ei saada nopeasti alennettua. Kiihtyvä kilpailu niukoista resursseita on ennnekin käynnistänyt konflikteja ympäri maailmaa mm. Afrikassa.

Kehitysmaissa on niin monta ongelmaa, että tyydyttävään lopputulokseen ei voida päästä vain keskittymällä johonkin osa-alueeseen.

[surreal]

Sen sijaan ns. "riistopalkat" eivät ole mielestäni mitenkään väärin jos vaihtoehtona on vieläkin matalampi palkka tai ei palkkaa ollenkaan.

Täysin samaa mieltä. Sachs kuvaa tätä kehityksen ensimmäiseksi portaaksi. Kaikki yhteiskunnat ovat käyneet sen lävitse. Aasia rikastuu "hikipajoilla" ja ihmisten elinolot paranevat. Bangladeshissa oli haastateltu kaupungissa todella rankoissa oloissa työskenteleviä naisia, yksikään ei halunut takaisin maaseudulle vanhaan elämään (samalla muuten kulttuuri muuttuu). Kansainväliset sijoitukset kuitenkin edellyttävät infraa ja muita edellytyksiä. Sachs kutsuu sitä Afrikan kohdalla "Poverty trap:ksi". Tämän loukun luonne on terveydellinen, infrastruktuurinen, koulutuksellinen, hallinnollinen, kulttuurillinen. Alueille joille ei mene kunnon teitä ei voida tehdä sijoituksia, tavarat ja myyntikasvit eivät pääse sieltä markkinoille. Myöskään malarian ja AIDS:n riivaamille alueille ei kannata tehdä sijoituksia, koska työvoiman terveystilanne on niin heikko. On myös selvää, että epävakaille alueille ei kukaan sijoita.

Summa mitä Afrikassa tarvittaisiin vuodessa tieinfraan ja sen ylläpitoon on sitä mittaluokkaa, että he eivät tule siitä itse suoriutumaan vielä vuosikymmeniin. Täten se ei onnistu ilman ulkopuolista tukea. Täten ilman ulkopuolista apua tämä "köyhyysloukku" pysyy tältä osin muuttumattomana. Kehitystä voitaisiin merkittävästi nopeuttaa teitä rakentamalla ja ylläpitämällä. Se on yksi tärkeimmistä sijoituskohteista Afrikkaan. Jos johtajat eivät nykyiselläänkään teitä juuri rakenna, niin niihin panostaminen ulkopuolelta ei lisää merkittävästi rahansiirtoa esim. aseisiin.

Lisäksi apu tulee toki asteittain sitouttaa hallinnon läpinäkyvyyteen ym.

[Pöllämystynyt]

Joka päivä kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä parannettaviin sairauksiin, nälkään, likaiseen juomaveteen, synnytyksissä.. kaikilla näillä ihmisillä ja heidän läheisillään on tunteet. Olen lukenut paljon siitä, miksi kehitysapumäärärahoja ei ole saatu nostettua edellisten 20 vuoden aikana, mm. asenteista kulissien takana. Olen käynyt aiheesta lukuisia debaatteja, enemmän englanniksi kuin suomeksi, en tee köykäiseltä pohjalta väitettä, että kyse on pohjimmiltaan rasismista, räikeästä ihmiselämän toisarvoittamisesta. Se on oma määritteeni rasismille.

Perustelepa jo aiemmin kysymäni, miten niin kehitysavun sijasta ei voitaisi antaa suurta rahallista panostusta reilumpaan maailmantalouteen? Kehitysapu ei välttämättä ole ainut tapa tukea kehitysmaita huomattavasti. Miksi se olisi rasismia, että voisin vaihtoehtona kehitysavulle tukea köyhien kannalta reilumpaa maailmantaloutta jopa satoja kertoja suuremmalla panoksella kuin nykyisin maksetaan kehitysapua?

[surreal]

Lisääntyvä rokottaminen lisää lasten eloonjäämistä, jonka seurauksena väestönkasvu kiihtyy, jos syntyvyyttä ei saada nopeasti alennettua.

Syntyvyys äitiä kohden on merkittävästi tippunut kaikkialla maailmassa lasten terveydentilanteen kohennettua. Tälle on selkeät sosiaaliset perusteet. Kun vanhemmat voivat luottaa lapsen selviävän aikuisuuteen, niin paine hankkia suuri lapsikatras vähenee.

[IDA]

jumalattoman pitkiä viestejä sisältöönsä nähden

Sori, en voinut vastustaa kiusausta. Lupaan, että tämä ei toistu  

Joka tapauksessa katsoin sen ohjelman Kongosta ja siinä aivan suoraan todettiin, että YK:n kehitysapu on ollut lähinnä tuhoisaa.

Tuhoisan avun lisääminen on tuhoisaa vaikka olisi lukenut kaiken kehitysapua käsittelevän kirjallisuuden.

[Lemmy]

Perustele kuinka rokotettavan lapsen nyyhkykuvan (paljon kertova sananvalinta, ja niin tuttua) kääntöpuoli on aseen kanssa heiluva sotilas?

Afrikkalaisella on tullut papujen myynnistä torilla paljon rahnaa. Mitä hän tekee rahnalla, ostaa malariarokotteita vai kalashnikovin? Jos itkusilmäinen hippityttö Suomesta kustantaa malarialääkkeet, säästyy raha kalashnikoviin ja voi ostaa vielä panoksia.

[Lemmy]

Summa mitä Afrikassa tarvittaisiin vuodessa tieinfraan ja sen ylläpitoon on sitä mittaluokkaa, että he eivät tule siitä itse suoriutumaan vielä vuosikymmeniin.

Afrikka on rikas maanosa, rikkaampi kuin Eurooppa. Se on Afrikkalaisten johtajian ihan oma ongelma jos he ostavat asunnon honkongista ja itselleen uuden mersun tai laittavat saman rahan tieinfraan. Kehitysapu or ilamista rahnaa taikaseinästä jolla sinä ylläpidät dikatuureja ja mahdollistat Afrikan kansojen riiston ja sorron.

[surreal]

Joka tapauksessa katsoin sen ohjelman Kongosta ja siinä aivan suoraan todettiin, että YK:n kehitysapu on ollut lähinnä tuhoisaa.

Tuhoisan avun lisääminen on tuhoisaa vaikka olisi lukenut kaiken kehitysapua käsittelevän kirjallisuuden.

Perustelisitko millainen kehitysapu ja missä yhteydessä Kongossa (Afrikan pahin kriisipesäke) oli ollut haitallista?

Entä tämän yhteys mm. tieinfraan ja rokotuksiin ja viljalajikkeisiin ja lannoitteisiin Afrikan Kongoa laajemmassa mitassa?

[M.E]

Lisääntyvä rokottaminen lisää lasten eloonjäämistä, jonka seurauksena väestönkasvu kiihtyy, jos syntyvyyttä ei saada nopeasti alennettua.

Syntyvyys äitiä kohden on merkittävästi tippunut kaikkialla maailmassa lasten terveydentilanteen kohennettua. Tälle on selkeät sosiaaliset perusteet. Kun vanhemmat voivat luottaa lapsen selviävän aikuisuuteen, niin paine hankkia suuri lapsikatras vähenee.

Totta. Lapsien selvityminen pitkällä tähtäimellä melko varmasti johtaa matalampaan lapsilukuun. Ongelma vain on, että milloin tuo kehitys alkaa. Japanissa ja Koreassa muutos on ollut suhteellisen nopeaa. Sen sijaan Kiina on joutunut turvautumaan yhden lapsen politiikkaan, jonka tulokset ovat jo näkyvillä. Myös Intia on laskenut lapsilukuaan mutta nyt näyttäisi siltä, että se ei tapahdu riittävän nopeasti.

Jos tämä kehitys ei ole riittävän nopeaa, törmätään väistämättä alueen kantokykyyn, jonka seurauksena alkaa jäljellä olevista resursseista kilpailu, jossa panoksena on elämä.

[surreal]

Jos tämä kehitys ei ole riittävän nopeaa, törmätään väistämättä alueen kantokykyyn, jonka seurauksena alkaa jäljellä olevista resursseista kilpailu, jossa panoksena on elämä.

On hyvin todennäköistä, lähes varmaa, että se kehitys on edessä ilman rokotteita, vihreää vallankumousta ja naisten koulutusta.

Kohentuneella terveydenhoidolla ja naisten asemalla se kehitys on epätodennäköisempää, vaikkakin tulee jossakin mitassa tapahtumaan joka tapauksessa.
Tärkeää on myös peltojen tuotta (ks. lannoitteet, viljalajikkeet) silloin tarve uusien peltojen raivaamiselle (metsien hakkaamiselle) vähenee.

Toimivaa kehitysapua on myös luonnonsuojelualueiden perustaminen, josta kompensoidaan rahallisesti paikallisille.

[Pöllämystynyt]

(http://www.africanfairtradesociety.com/images/photoAlbum/villagersScan04.jpg)

Tässä on afrikkalainen perhe, jolla menee paremmin kuin keskimäärin afrikkalaisilla. Syynä perheen toimeentuloon eivät kuitenkaan ole valtioiden budjetissa määritellyt kehitysapumäärärahat, vaan ns. reilu kauppa.

Heilläkin on tunteet. Ilman reilua kauppaa he eivät voisi viljellä maata ja saada siitä riittävää toimeentuloa. Mahdollisesti länsimaat voisivat sitoutua reiluun kauppaan niin, että kaikki kauppa kehitysmaiden kanssa olisi reilua. Se ei tapahtuisi kehitysapubudjetin kautta eikä siten olisi kehitysapua tämän kysymyksen relevantissa merkityksessä, vaan resurssit siirtyisivät ostettujen tuotteiden hinnan mukana. Se kuitenkin olisi kallista, todennäköisesti kalliimpaa kuin kehitysapu. Jos se osoitettaisiin toimivaksi, minä olisin valmis siihen, ja olisin valmis laittamaan siihen ja muihin kehitysmaita tukeviin maailmantalouden uudistuksiin satoja kertoja enemmän rahaa kuin nykyisin laitetaan kehitysapuun. Tämä voisi viedä pohjan kehitysavulta, sen tarve voisi lakata. Olenko rasisti?

(http://www.africanfairtradesociety.com/images/photoAlbum/villagersScan06.jpg)
Tässä afrikkalainen mies opettaa poikaansa tuottamaan ravintoa itse. Onko tässä rasistin synkeä haave?

[IDA]

Perustelisitko millainen kehitysapu ja missä yhteydessä Kongossa (Afrikan pahin kriisipesäke) oli ollut haitallista?

Entä tämän yhteys mm. tieinfraan ja rokotuksiin ja viljalajikkeisiin ja lannoitteisiin Afrikan Kongoa laajemmassa mitassa?

Kongolaiset itse totesivat ohjelmassa sen haitallisuuden. Luulen heidän tietävän paremmin kuin minä mitä Kongossa tapahtuu. En edes ajattele, että voisin joskus kertoa heille miten heidän on toimittava.

Myös avun käyttö tuli ohjelmassa erittäin selväksi. Suomi ei taida avustaa nimenomaan Kongoa, mutta noin yleisesti avun rakenteiden ollessa pielessä avun lisääminen ei ole mikään ratkaisu.

Kannattaa myös muistaa, että monille ihmisille lännessä kehitysapu on elinkeino. Sen ei pitäisi olla. Kyseessä pitäisi olla väliaikainen tilanne, josta päästään eroon avun saajan päästyä jaloilleen. Jokainen voi jo ihan empirian perusteella nähdä, että se ei ole ollut kehitysavun tavoitteena vaan enemmin tavoite on jopa ollut laajentaa kehitysapua elinkeinona.

[Rutja]

Joka päivä kuolee kymmeniä tuhansia ihmisiä parannettaviin sairauksiin, nälkään, likaiseen juomaveteen, synnytyksissä.. kaikilla näillä ihmisillä ja heidän läheisillään on tunteet.

Jep, eikä tämä ainakaan minua liikuta millään tavalla, enkä pidä itseäni vastuullisena tästä. Kuvaamasi tilanne on luonteenomaista infraltaan ja yhteiskunnaltaan matalasti kehittyneessä yhteiskunnassa. Kuvitellaampa, että 1600-luvun Suomeen olisi koko vuosisadan ajan virrannut vastikkeetonta rahaa. Mikä olisi ollut lopputulos?

Mielestäni jokaisen kulttuurin tulisi selvitä omillaan omassa ympäristössään ja ratkaista itse omat ongelmansa pl. akuutit ja äkilliset kriisit. Krooniset ongelmat ratkeavat vain yhteisön itsensä sisältä käsin.

Esimerkiksi siinä tilanteessa, että jossain maassa on syntynyt merkittävä oppositio vastustamaan epäinhimillisesti toimivaa hallitusta vastaan ja sillä on realistiset mahdollisuudet kaataa hallitseva valta, niin en näkisi ongelmana avustaa tällaista vastarintaa.

Olen lukenut paljon siitä, miksi kehitysapumäärärahoja ei ole saatu nostettua edellisten 20 vuoden aikana, mm. asenteista kulissien takana. Olen käynyt aiheesta lukuisia debaatteja, enemmän englanniksi kuin suomeksi, en tee köykäiseltä pohjalta väitettä, että kyse on pohjimmiltaan rasismista, räikeästä ihmiselämän toisarvoittamisesta. Se on oma määritteeni rasismille.

Toistan edellisen, että mielestäni kehitysmäärärahat pitäisi panna kokonaan jäihin ja länsimaiden tulisi olla puuttumatta noiden maiden asioihin. Kaikenlaista paskaahan siellä tapahtuu, mutta hittoakos sille voi, sillä oman lusikan heittäminen siihen soppaan harvemmin auttaa.

Jos pidät minua tästä syystä rasistina, niin ei se minua ainakaan haittaa lainkaan. Olen nationalistina ja arkielämässäkin omat mielipiteeni varsin avoimesti esittävänä tottunut tämän termin kuulemiseen, vaikkakin mikä tahansa lause yleensä kertoo enemmän lauseen esittäjästä kuin lausunnon kohteesta, eikä niiden kuuleminen ainakaan toistaiseksi ole vaikuttanut millään tavalla menestymiseen työ- ja opisekeluelämässä.

Muuten, mitä väliä sillä muuten on, ainakaan tässä yhteydessä, onko keskustelu käyty kotikielellä vai lingua francalla?

[Avrelivs]

Jos kiinnostaa varsinainen asia, hyppää viestin loppuun. Muutoin, teitä on varoitettu, pitkäveteistä nillitystä tulossa.

Jumalatonta tietämättömyyttä tässä triidissä. Kuinka teillä voi olla noin varmasti tunnettuja mielipiteitä kehitysavusta kun perusteluillanne osoitatte, että teillä ei ole aihepiiristä hajuakaan?

Joillain ihmisillä on kaikenlaisia mielipiteitä. Osa on fiksuja, osa ei ole. Minkäs sille voi. Esimerkiksi sellainen väite, että heikko ravitsemustilanne ei vaikuta älykkyyteen, on naurettava ja selkeästi epätosi. Toisaalta sellainen väite, että katolisen kirkon ehkäisynvastainen politiikka pahentaa kehitysmaiden liikakansoitusta ja edistää AIDS:n leviämistä, on aivan looginen ja selkeästi tosi väite. Toisilla on aihepiiristä hyvää tietoa, toisilla huonoa. Tietämättömät ihmiset ovat todellisuutta. Myös heillä on ihmisarvo.

kolmas tapansa mukaan rakentaa olkiukkoja jotka ovat luonteeltaan joko/tai ja ehdottomia

Näytätkö nyt aluksi edes yhden tällaisen ehdottoman, joko/tai olkiukon? Jos vaivaudut miettimään ja ymmärrät taloudesta mitään, havaitset että esimerkiksi väitteeni siitä, että kehitysapuun menevät rahat ovat pois suomalaisten eduksi käytettävistä rahoista, ei ole tällainen, vaan täysin tosi. Se nyt vaan on niin, että jos meillä on rahaa summa X, ja se laitetaan kehitysapuun, niin sitä rahaa ei voida enää käyttää suomalaisten tilanteen parantamiseen (jossa varmaan olisi parannettavaa jopa Surrealin mielestä). Toki on täysin mahdollista ottaa samankokoinen summa Y pois vaikkapa taiteen ja urheilun sekä turhien byrokraattien tuesta ja palkoista, ja laittaa se summa suomalaisten tilanteen parantamiseen ja laittaa X edelleen kehitysapuun. Nytkö kaikki saavat haluamansa eikä kukaan menetä mitään? Ei. Edelleen suomalaisten tilanne paranisi enemmän, jos kehitysapuun menevät rahat laitettaisiin kehitysavun sijasta johonkin hyödylliseen toimintaan Suomessa, kuten terveydenhuoltoon. Vaihtoehtoiskustannukset ovat väistämätön tosiasia, jota edes surrealismi tai vihreys ei voi muuttaa. Se ei tietenkään ole totta, että olisi mahdotonta yhtäaikaa rahoittaa Suomessa vaikka vanhustenhoitoa että kehitysapua ulkomailla. Enkä ole huomannut, että kukaan olisi sellaista väittänyt. Se on kuitenkin tosiasia, että jos noita molempia rahoitetaan, kumpikaan ei saa niin isoa budjettia kuin saisi jos toiseen ei panostettaisi ollenkaan, mikä toisin sanoen tarkoittaa sitä, että kumpikaan ei ole niin laajaa ja hyvää kuin voisi olla.

jumalattoman pitkiä viestejä sisältöönsä nähden

Tämä tuskin osoittaa niinkään tietämättömyyttä kuin pitkäveteistä kirjoitustapaa, mikä on kuvaus josta ainakin minä tunnistan itseni.

Jokainen tietysti päätyy siihen "objektiiviseen" johtopäätökseen "vankan tietämyksensä" pohjalta, ettei apu toimi tai sitä ei tarvitse lisätä

Onhan tässä ketjussa niitäkin jotka kannattavat kehitysavun lisäämistä, kuten nyt vaikka ketjun aloittaja Hoff ja Pöllämystynyt. Ja minä. Niin, meikäläinen se vain äänesti vaihtoehtoa "pitäisi lisätä kehitysapua", ja olen sitä mieltä todellakin. Erimielisyyksiä tuleekin lähinnä siitä, milloin ja miten kehitysapua pitäisi lisätä ja mitä muuta pitäisi tehdä. Minusta apua ei pitäisi lisätä silloin kun Suomen talous on erityisissä vaikeuksissa. Yleisellä tasolla sitä kuitenkin pitäisi lisätä, koska nykyisellä avulla ei selvästikään ole saatu haluttua tulosta, eli kehitysmaita jaloilleen. Kannatan turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten oton vähentämistä, ja keskittymistä siihen kehitysapuun paikan päällä, jolloin teho on paljon suurempi (ja haitta länsimaille ja Suomelle paljon pienempi).

tai sen lisääminen on sama asia kuin välinpitämättömyys vanhuksista.

Kukas sellaista on väittänyt ja missä? Perustele. Suora lainaus, kiitos. Toki tuollainen väite on ensivilkaisulla outo, mutta näen siinä jopa pointin. Joku huutaa empatiaa ja samaistumista kehitysmaiden ihmisiin, tai muuten te olla rasistit. Mutta heikoissa oloissa on suomalaisiakin, vanhuksia kirjaimellisesti makuuhaavoistaan sänkyyn kiinni liimautuneina, ja pahempaa. Joudun itse olemaan tekemisissä tällaisten ongelmien kanssa, ja yritän omalla (vähäisellä) panoksellani ratkoa niitä, mutta on turhauttavaa katsella ongelman toistuvan ja toistuvan, voimattomana auttaa kuin muutamia tapauksia. Näitäkin kohtaan voitaisiin olla empaattisempia, ja samaistua enemmän. He ovat hyvin lähellä, eivät niin kaukana että pitäisi heitä omin käsin auttaakseen lentää tuhansien kilometrin päähän. Mutta eipä tunnu tähänkään ongelmaan ratkaisua eikä rahaa löytyvän. Ei kehitysavun kannattaminen ole välinpitämättömyyttä vanhuksista. Mutta sellainen ajattelu, ettei Suomessa ole ihmisiä joiden auttamiseen tarvittaisiin paljon lisää rahaa, olisi naurettavaa, ja siihen kuitenkin monet syyllistyvät.

Myöskin ad hom argumentti kuultiin siitä, että olenko myynyt oman asuntoni ja huijannut isoäitini säästöt ja lähettänyt Afrikkaan.

Perustele. Kuka väitti tällaista ja missä? Jos tämä on olevinaan joku olkiukkohenkinen viittaus kysymykseeni siitä, mitä Surreal on konkreettisesti tehnyt auttaakseen hätääkärsiviä kehitysmaissa, se on harvinaisen huvittava sellainen, mutta kertoo paljon. Sinä et siis ole tehnyt juuri mitään, vai olenko väärässä? Ei kenenkään tule myydä asuntoaan tai huijata sukulaisiaan Afrikan auttamiseksi. Siellä voi ihan itse omin varoin käydä paikan päällä ja tehdä mitä voi. Järjestötoimintaa alueella on, vapaaehtoisia tarvitaan aina. Mutta se vaatisi muutakin kuin suunsoittoa ja ylevää julistusta siitä kuinka itse välittää mutta ne muut eivät ja ne ovat rasisteja. Koska kirjoitan nimimerkillä syystä, en sano tässä mitään muuta kuin sen, että sinä nyt kirjoittelet sellaiselle sanojesi mukaan rasistille joka on ollut paikan päällä tekemässä asioille jotain - vaikka suuressa mittakaavassa siitä ei loppujen lopuksi tainnut olla paljon mitään hyötyä. Sen takia hieman muumittaa kuunnella surrealististen vihreiden soittavan suutaan tehtaankadun hommalla. Surrealin rasisti-kiljunta on ad homia tympeimmillään.

Tällä tapaako ne hyvinvointipalvelut rahoitetaan Suomessakin? Se mitä olen tehnyt, tai olen ajatellut tehdä vielä tulevaisuudessa, on täysin irrallaan siitä, mitä ovat laajan mittakaavan kehitysavun moraaliset perusteet. Kuten ovat verotuksen perusteet yleensä.

Tietääkseni ei rahoiteta. Kehitysavun moraaliset perusteet eivät liity sinuun mitenkään, se on täysin totta. Eikä verotuskaan liity sinuun. Jos kehitysapu saadaan toimimaan, niin kuin se on joissain tapauksissa (vaikka Etelä-Korean upea menestystarina Korean sodan jälkeen - tai no, ei jälkeen, koska eihän se ole vieläkään loppunut teknisesti ajatellen) toiminut, on aivan selvää että se on moraalisesti hyvää toimintaa. Joskus apu voi olla haitallistakin, ja silloin sen moraalisuus on kyseenalaista. Siksi pitääkin etsiä keinoja auttaa olematta haitaksi. Palatakseni sinuun, sinuun ja tekemisiisi liittyy se, mitä suustasi päästät. On koomista julistaa rasisteiksi ihmiset, joiden teoista sinä tiedät surkean vähän. Jos et ole itse tehnyt mitään konkreettista vaikkapa Afrikan auttamiseksi paikan päällä, voisin hyvin alentua tasollesi ja syyttää sinua rasistiksi. Toiset kun ovat tehneet ja toiset ovat vain puhuneet.

Rasismi-väite on mielestäni täysin perusteltu.

Minusta se taas on täyttä tunteellista, ylemmyydentuntoista mutta niin vihreää roskaa, aiemmin mainituista syistä. Rasismi on rotuun perustuvaa sortoa, uskoa että joku rotu on toista arvokkaampi.

"eivät he kuitenkaan pysty kehittymään kuin valkoisen ohjauksessa" (useampi kirjoittaja tässäkin triidissä sanonut sen ääneen, voi vain arvata kuinka moni on hiljaa samaa mieltä)

Mutta kas kummaa, sinä näytät itse olevan sitä mieltä, kun toistuvasti väität Afrikan tarvitsevan kehitysapua, jonka antavat juuri ne valkoiset, toki muiden ohella. Jos tämä ei tarkoita, että uskot Afrikan pystyvän kehittymään jaloilleen vain valkoisten ohjauksessa (=kun valkoiset antavat heille rahaa, tietotaitoaan ja tekniikkaansa), niin mitä ihmettä se sitten tarkoittaa? Selvennä noita kryptisia ajatuksiasi meille. 

vähättelevä suhtautuminen inhimillisen kärsimyksen mittasuhteisiin ja näiden kuvaaminen kaukaisina ja abstrakteina, irrallaan yksilötasonsa kärsimyksistä, hädästä, tuskasta, pelosta, kivusta, toivottomuudesta..

Kehitysmaiden kärsimykset, nälkäiset lapset ja satoa korjatessaan miinojen runnomiksi tulleet naiset, ovat kaukaisia, koska ne ovat kaukana. Sinä et kadulle astuessasi näe niitä, ainakaan tehtaankadulla. Eivät näe muutkaan. Se ei ole rasistista. Se on todellisuutta. Ihmiset huolehtivat aina eniten siitä mikä on lähellä. Se on luonnollista. Jotkut ihmiset lukevat kirjoista kärsimyksestä ja nyyhkivät itsensä uneen sen takia, ja sitten paatoksessa julistavat ystävilleen että pitäisi tehdä jotain. Kuulen sitä välillä. Joskus joku uudempi naama kysyy, mitä minä olen tehnyt asian eteen. Eivät yleensä kysy toista kertaa. Kärsimyksen voi nähdä läheltäkin. Kärsimys ei kuitenkaan katoa tiedostamalla, samaistumalla, ja leikkimällä ylevää maailmanpelastajaa - lähellä tai kaukana. Se saattaa kadota pitkän ajan kuluessa ja vaativien tekojen ja suurten ponnistusten jälkeen. Ehkä. Toivottavasti.

Halutessaan rikkaat maat voisivat verottaa roinan kulutuksestaan ne tarvittavat määrärahat. Ei haluta. Kyse on lopulta siitä, mikä on tärkeää, ja tämä on pohjimmiltaan arvokysymys jos mikä.

Kyse on siitä, ettei välitetä. Kontrastin huomaa niin äärettömän selkeästi keskustellessaan esim. "vihreiden" kanssa. Mitään näitä asioita ei tarvitse selittää, ne ovat itsestäänselvyyksiä.

Totta kai kyseessä on arvokysymys. Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina voisivat lakkauttaa armeijansa ja laittaa joka pennin suoraan kehitysapuun, ei siinä veroja tarvittaisi. Vaikutus voisi olla suorastaan valtava, jos kaikki menisi oikein. Mutta ihmisille on säännönmukaisesti tärkeämpää lähipiiri kuin kaukaiset asiat. Se ei tarkoita, ettei välitettäisi, vaan että välittömästä ympäristöstä välitetään enemmän.

Kiva loppukaneetti kyllä tuo, että "vihreiden" kanssa keskustelemalla huomaa erot välittämisessä. Minä kun huomaan siellä usein lähinnä toisenlaista eroa. Sellaista välittämistä, että välitetään erityisen paljon siitä, kuinka hyvältä ihmiseltä muiden silmissä näytetään, eikä niinkään siitä, mitä todellista hyötyä omista teoista seuraa niille hätääkärsiville jota teeskennellään autettavan.


Tämän jauhamisen jälkeen voisinkin todeta, että todellisten ratkaisujen keksimiseen on aika pirun pitkä matka. Se ei nimittäin riitä, että käydään pistämässä "tieinfra" (kuulostaa hienolta sanalta kun sen kirjoittaa ruudulle, mutta se miltä se näyttää paikan päällä on sitten toinen asia) kuntoon ja annetaan paikallisten nauttia siitä, ehkä yritetään jopa opettaa hoitamaan sitä. Jos se tehdään, se infra silti hajoaa käsiin hyvällä todennäköisyydellä hyvin pian. Jotain pitäisi keksiä. Mutta minä tunnustan olevani aivan liian tyhmä keksimään miten tämä kaikki saataisiin toimimaan varmasti. Uskon, että väestönkasvun hillitseminen, perusterveydenhuollon ja hygienian tietämyksen levittäminen saataville, etenkin naisten koulutus, perusinfran rakentaminen mutta etenkin ylläpidon opettaminen ja pahimpien sortajien ja varkaiden kurkuttaminen merijalkaväen metodeilla ovat keskeisiä. Mutta miten saada kaikki tämä tehdyksi. Älkää hitossa kysykö minulta. 

Ongelmana on myös valta. Kehitysmaat ovat itsenäisiä. Niiden asioita ei noin vain voi mennä "laittamaan järjestykseen." Täytyisi saada ensin johtajat, jotka haluavat kansansa parasta eivätkä vain varastaa kaikkea omalle suvulleen/klaanilleen. Sitten täytyisi saada osaavaa porukkaa paikalle toteuttamaan kaikki. Sellaista porukkaa, joka ei vedä välistä - osaavat ne länsimaisetkin korruption, sen olen nähnyt. Ja se raha. Ihmiset välittävät omasta edustaan enemmän. He haluavat mieluummin ostaa uuden taulutelkkarin, kuin antaa sen rahan naapurin nuoren suomalaisen mielenterveyspotilaan hoitoa varten, tai kaukaisen Afrikan maan lasten koulutukseen. Tämä ei ole rasismia. Mutta ne rahat pitäisi saada. Minä lähtisin siitä, että elintasopakolaisuus lopetetaan ja käytetään se raha, ja monikulttuurisoopaan kuluva raha, osittain kehitysapuun. Vähennetään turhan roskan, kuten suurimman osan "nykytaiteesta", tukia. Vähennetään byrokratiaa ja byrokraatteja. Vähennetään isojen puolueiden puoluetukia. Sillä saa jo paljon.

[surreal]

Rasismi on rotuun perustuvaa sortoa, uskoa että joku rotu on toista arvokkaampi.

Rasismi on ihmisyyteen perustuvvaa sortoa, uskoa että joku toinen ihmisyys on toista arvokkaampi.

Malariaan kuolee Afrikassa yli 150,000 lasta joka kuukausi. Nämä ihmiset ovat yksilöllisyyttä, tunteita. Näistä kuolemista valtaosa ehkä n. 80-90% pystyttäisiin ehkäisemään muutamien miljardien lisäpanostuksella vuositasolla. Täysin riippumatta korruptiosta, sinun kokemuksistasi Afrikassa, palavasta talosta, sinun äidistäsi jonka hoidon pystyt ja yhteiskunta pystyy kustantamaan tästä huolimatta, riippumatta kaikesta saivartelusta ja pilkun vääntämisestä. Tämä väittely on hyvin suoraviivainen, sillä on välittömät ihmiskasvot. 150,000 lapsen kuolemaa kuukaudessa, joiden välttäminen olisi vain tahdosta kiinni. Sitä tahtoa ei ole, tämä on äärimmäisen räikeää ihmisyyteen perustuvaa eriarvoittamista, välinpitämättömyyttä ja kylmyyttä. Ihmiskasvot. Tällaiset ovat malariaan kuolevan lapsen kasvot:

(http://seattletimes.nwsource.com/news/local/links/malaria/newrotate/img0.jpg)


Välittäminen tästä on rasismia jos ei itse mene paikan päälle (etkä tiedä mitä olen tehnyt tai en, enkä puutu siihen tässä, koska sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa)? Muutunko paikan päällä malarialääkkeeksi, helpompaan jakeluun tarvittavaksi tieverkostoksi? Ihmisten asenteet ja kannattamat arvot ja näkemykset rikkaissa maissa voivat muuttua tueksi suuremmalle kehitysavulle, malariarokote-ohjelmalle jne.
On kuvaavaa, että et tunnu pitävän minään näiden arvojen kannattamista ja turhautuneisuutta ja v... siihen että näiden suoraviivaisten kysymysten kiertämisestä ja selittelystä on muodostunut välinpitämättömyyden synonyymi, samalla todistaen omaa mukamas-välittämistään, vaikka ei kohennettua apua kannattaisikaan.

Jos olit yksi niistä 10% äänestäneistä, jotka äänestivät kyllä lisääntyneelle avulle, niin mitä tekemistä sillä on yleisen tason pointtini kanssa? Puutuin lähinnä suoraan vertaukseeksi kahdesta palavasta talosta ja väitteeseen siitä, että välittäminen noista lapsista olisi jotenkin sama asia kuin ei välittäisiä omista vanhuksistamme. Se on täysin mieletöntä.

Vasta viime vuosina määrärahat malarian torjumiseen ovat lisääntyneet (vaikkakin edelleen täysin riittämättömästi). Ne olivat aikoinaan multilateraalisen avun tasolla vain satoja miljoonia vuodessa malariaan, vaikka se on maailman suurin tappaja. Ei ole ikinä, koskaan ollut mitään mittavaa apua malarian nujertamiseksi, jonka joku olisi jossain tuhlannut tai josta ei olisi ollut hyötyä. Päinvastoin avusta on todennetusti hyötyä, sitä ei ole haluttu antaa riittävissä määrin. Mitä muuta tämä on kuin arvokysymys, välittämisen kysymys, ihmisarvon kysymys.

[Miniluv]

Jos nämä ovat parhaat perusteet kehitysavun puolesta, taisit surreal juuri saada minut käännytettyä muiden keinojen puolelle.

[surreal]

Jos nämä ovat parhaat perusteet kehitysavun puolesta, taisit surreal juuri saada minut käännytettyä muiden keinojen puolelle.

Mitkä perusteet? Tie-infrastruktuurin parantaminen jotta tuotteet pääsevät markkinoille, ja lääkkeet etäisiin kyliin? Malari-rokotteen tutkimukseen panostaminen, jotta tauti saadaan joskus lopullisesti nujerrettua, kuten isorokko aikanaan? Malaria ei ole vain kuolemia, vaan useita viikkoja sairastamista vuodessa henkeä kohden malarian riivaamilla alueilla. Ajalle ennen rokotetta hyttysverkot, malarialääkkeet. Kemikaalit majojen suihkuttamiseen.

Lannoite-apu, jotta peltoalaa kohden tuotetun ruoan määrä kasvaisi, jopa moninkertaistuisi? Samasta syystä Afrikalle kehitetyt GM-viljalajikkeet? Tällöin vihreän vallankumouksen myötä työvoimaa vapautuisi muille yhteiskuntaa kehittäville aloille. Entä luonnonsuojelualueiden perustaminen ja tukeminen, joka turvaisi luontoarvojen säilymisen tuleville sukupolville, ja toisi samalla paikallisille tuloja, poistaen motivaation uhata uniikkeja luontoarvoja kuten Afrikan sukupuuttouhan alla olevat ihmisapinapopulaatiot?

Nämä ja näitä vastaavat ovat olleet perusteeni kehitysavun puolesta.

Sitoisin avun asteittain paikallisen hallinnon sitoutumiseen kehityksen ja ihmisoikeuksien tukemiseen.

Tämä kehitys paitsi vähentäisi inhimillistä hätää, myös vähentäisi pakolaisuutta, tulevien ihmisvaellusten todennäköisyyttä, suojaisi luontoarvoja, sekä laskisi aikaa myöten Afrikan syntyvyyttä. Tästä on jo Afrikassa näyttöä alueittan (kuten Millenium Villaget, rokotusohjelmat). Tällainen apu toimii. Siitä on valtavasti näyttöä. Toimii varsinkin yhteistyössä toimivan paikallisen hallinnon kanssa, ja näitä on Afrikassa nykyisin suhteessa enemmän kuin 30-40 vuotta sitten. Keskeisin kysymys avun onnistumiselle on nyt avun voluumin kasvattaminen vastaamaan ongelmien mittasuhteita ja vaateita vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin.

Sinä toteat, että nämä ovat sinulle perusteita kääntyä kehitysapua vastaan. Toki se on mielipide johon sinulla on oikeus, perustelut olisi mielenkiintoista kuulla. Niin eettiset kuin asiapohjaiset.

[reino]

Rasismi on ihmisyyteen perustuvvaa sortoa, uskoa että joku toinen ihmisyys on toista arvokkaampi.

Ihan vaan sellasta asiaa, että surreal flippaa kohta. 

On minullakin tunteet, vaikka valmistankin ruokani nuotiolla savuttamalla koko kesän.