USA:n presidentinvaalit 2020 ja jälkipelit

[Luotsi]

Presidentivaaleissa on aivan avainasemassa se jatkuuko työttömyyden kasvu. Tällä hetkellä työttömyys huitelee jo 20 prosentissa ja ennusteiden mukaan syksyllä ohitettaisiin jo 1930 luvun suuren laman vaikutukset. Näillä lukemilla saa tapahtua aikamoinen ihme, että Trump tulisi vielä valituksi. Toki Trump on niitä ihmeitä ennenkin tehnyt, mutta minkään aiempiin vaaleihin liittyvän logiikan mukaan se ei tule toteutumaan.

Työttömyyden kasvu ei jatku, koska työttömyys vähenee. Kirjoittaessasi kommenttiasi, oli jo viikon ajan ollut tiedossa, että toukokuun odotetun 8 milj työttömän kasvun sijaan työttömien määrä väheni 2 miljoonalla, 13,3 prosenttiin. Trump tekee ihmeitä ja siksi fiksut tienaavat niin vedonlyönnissä kuin sijoittamalla. Trumpille kiitos, ja onnea toiselle kaudelle!

Lisäksi lokakuun tilanne on se ratkaiseva, vaalithan käydään 3.11. Eikä sellaista poppamiesta olekaan joka osaisi sanoa mikä on tilanne neljaän kuukauden kuluttua. Jos työttömyys on tuolloin alentunut 5% tuntumaan on Trump vahvoilla, IMHO.

[Puskistahuutelija]

Talousluvut räjähtivät Yhdysvalloissa kasvuun koronan suurimman piikin mentyä ohi ja osavaltioiden avattua omaa talouttaan. Vähittäismyynnissä nähtiin toukokuussa hurja 17,7%:n kasvu, joka paikkasi huhtikuun 14,7%:n laskun - ja vielä meni reippaasti ylikin. Kyseessä on suurin yksittäisenä kuukautena tapahtunut kehitys sen jälkeen kun vuonna 1992 näitä alettiin liittovaltion toimesta tilastoimaan.

Kasvun määrä löi reilusti ekonomistien ennusteet, joiden mukaan Yhdysvaltojen vähittäismyynnin ennustettiin kasvavan kahdeksan prosentin verran. Tämä tieto tarkoittaa myös sitä, että kuluttajien luottamus talouden paranemiseen lähtee raketoimaan kohti korkeuksia, joka taas tuottaa lisää kulutusta, talouskasvua, työpaikkoja sekä verotuloja.

Demokraattien kannalta tähän liittyy iso, vaikeasti kierrettävissä oleva ongelma: osavaltiot, jotka ovat avanneet talouttaan ja näkevät näiden lukujen suurimpia ilmentymiä, ovat republikaanien hallussa. Demokraattien hallussa olevat Kalifornia, New York, Michigan ja muut yrittävät pitää talouden säpissä vähintään kesän yli. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että taloudellinen toipuminen tapahtuu niissä osavaltioissa, jotka ovat punaisia.

Sinisille osavaltioille tämä on katastrofaalinen tilanne. Pahimmillaan se voi tarkoittaa tilannetta, jossa punaisten osavaltioiden talous lähtee laukkaamaan ja työttömyysluvut tippuvat samalla, kun sinisissä osavaltioissa edessä on lama. Yrityksiä menee nurin, työttömyys nousee ja yhä useampi alkaa vakavasti harkita pakkaavansa kamansa lähteäkseen hakemaan parempaa huomista punaisista osavaltioista. Siniset osavaltiot jäävät ojennettu koura etuvartalonsa edessä ulisemaan, että tarvitsevat liittovaltiolta apua. Voi vain kuvitella, mitä Trump siitä ajattelee.

Tämä tietenkään ei voi olla vaikuttamatta demokraattien asemaan vaaleissa. Loputtomiin ei vaalikarjakaan osta Trumpin syyttämistä asiasta, jossa vastuu on jo pitkään ollut osavaltioiden kuvernööreillä ja kaupunkien pormestareilla. Jossain vaiheessa tyhmempikin alkaa miettimään, että:

1) Miksi Floridassa ja Teksasissa talousluvut jatkavat kasvuaan ja työttömyys palaa matalaksi samalla, kun New Yorkissa ja Kaliforniassa talousluvut synkkenevät ja työttömyys lisääntyy?
2) Miksi Floridassa ei ole nähty talouden avaamisesta huolimatta samaa kokoluokkaa olevaa määrää koronakuolemia, vaikka New Yorkissa on Floridaan verrattuna huomattavasti vähemmän ikäihmisiä?
3) Onko tässä demokraattien kannalta kyse lopulta enää viruksesta vai onko kyse vaalien voittamisesta?

Trumpin Yhdysvaltojen talous ponkaisee superpallon lailla takaisin kohti korkeuksia. Sieltä voi löytyä vaalitaiston lähestyessä se v-kirjainta muistuttava käyrä, josta aiemmin puhuin.

U.S. economy starts long recovery as retail sales post record jump

WASHINGTON (Reuters) - U.S. retail sales increased by the most on record in May after two straight months of sharp declines as businesses reopened, offering more evidence that the recession triggered by the COVID-19 pandemic was over or drawing to an end.

The report from the Commerce Department on Tuesday followed news early this month that the economy created 2.5 million jobs in May. Layoffs are also ebbing and manufacturing activity is improving, though production remains at very low levels.

The surge in retail sales last month recouped 63% of March and April's decreases. But the journey to recovery could be long and difficult as some parts of the country are experiencing a resurgence of COVID-19 infections. In addition, enhanced federal government unemployment checks will run out in July.

Lähde: https://www.reuters.com/article/us-usa-economy/us-retail-sales-post-record-resurgence-in-may-idUSKBN23N0LE

[Don Nachos]

Konservatiivisen sisällön sensurointi jatkuu yhä pidemmälle, mitä lähemmäs vaaleja mennään. Nyt ZeroHedge on joutunut Piilaakson jyvälle ja heidän Google Adsin kautta saamansa tuotto jäädytetään käyttöehtojen rikkomisen takia. The Federalist kokee todennäköisesti saman kohtalon, mutta sillä on ainakin näennäinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan vastineellaan. Asiasta kertoo NBC News omassa uutisessaan.

Zerohedge on yksi johtavia valeuutissivustoja. Jos kutsut sitä vain konservatiiviseksi sisällöksi, niin sitten kaikki konservattivinen sisältö on valetta. Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä: Zero Hedgen Tyler Durden on fiktiivinen hahmo. Mitä ajattelisit sivustosta jota vetäisi: Aku Ankka.

Istuvan presidentin gaffe:

Trump said: "These are the people, the best, the smartest, the most brilliant anywhere. And they've come up with the AIDS vaccine, they've come up with, or the AIDS and as you know there's various things and now various companies are involved but the therapeutic for AIDS. AIDS was a death sentence and now people live a life with a pill. It's an incredible thing."

Listataan niitä koska istuvan presidentin kannattajat listaavat Bidenin gaffeja. Veikkaan että vaaleihin mennessä presidentti johtaa 6-0 gaffeilla Bideniä.

Presidentin päivän luku: 40,8%
Ei ole vielä tippunut alle 40% mutta katsellaan uudestaan ensiviikolla kun tämän viikon uutiset presidentin huonosta kunnosta ovat levinneet laajemmin. Boltonin paljastuskirja tuskin vaikuttaa lukuihin, kun se ei kerro mitään uutta presidentistä mitä emme jo aiemmin olisi tietäneet.
https://projects.fivethirtyeight.com/trump-approval-ratings/

Trump vs Biden: 41,3% vs 50,5%
https://fivethirtyeight.com/features/our-new-polling-averages-show-biden-leads-trump-by-9-points-nationally/

Mutta niinkuin analyysissä sanotaan, niin luvut ovat kansalliset, eivätkä kerro mitään valitsijamies luvuista. Eivätkä luvut ole ennuste vaan vaan tämän päivän keskiarvo.

Viimeistään kolmen viikon kuluttua tiedämme lisäsikö ens lauantain Korona Bingo korona tartuntoja vai ei.
Edit: Kyselyiden mukaan 63% aikuisista ei osallistuisi tapahtumaan jos riskinä on saada korona, mutta Trumpin 45-65 vuotiaista kannattajista jopa 62% osallistusi. Melkoinen ero normi kansan ja Trump kannattajien välillä.
https://today.yougov.com/topics/politics/articles-reports/2020/06/17/political-rallies-poll

[migri]

Great 1:1 poikansa kanssa. MAGA 2020!

Triggered hosted by Donald Trump Jr and special guest President Donald Trump!
https://www.youtube.com/watch?v=KRwcb5wB8LU (alkaa 9:41)

Erikoismaininta eli 14:30 alkaa Joe Biden vaalimainos

+
Usama bin Laden wanted to kill Obama so 'totally unprepared' Biden would be president, declassified docs show
https://www.foxnews.com/politics/osama-bin-laden-wanted-to-kill-obama-so-biden-would-be-president-declassified-docs-show

[kivimies]

Bidenin yksi mahdollisista varapresidenttiehdokkaista Amy Klobuchar kieltäytyy ehdokkuudesta ja haluaa sen menevän "värilliselle naiselle". 

[tweet]1273803046687047681[/tweet]

[Herbert]

[tweet]1274080589310824450[/tweet]

[qwerty]

Luulin ensin että tämä on feikki. Mutta ei näköjään ollut. Tai no, olihan tuollakin sentään neljä kuulijaa. Tuo oli ihan muutama päivä sitten. Media ollut kumman hiljaa tästä massiivisesta vaalitapahtumasta Noin muuten. Bidenin edellisestä lehdistötilaisuudesta on 77 päivää.
[tweet]1274347242955079681[/tweet]
[tweet]1274474695153250304[/tweet]

[Don Nachos]

Luulin ensin että tämä on feikki. Mutta ei näköjään ollut. Tai no, olihan tuollakin sentään neljä kuulijaa. Tuo oli ihan muutama päivä sitten. Media ollut kumman hiljaa tästä massiivisesta vaalitapahtumasta Noin muuten. Bidenin edellisestä lehdistötilaisuudesta on 77 päivää.
[tweet]1274347242955079681[/tweet]
[tweet]1274474695153250304[/tweet]

Oletteko kuulleet Korona viruksesta ja social distancingista? Ilmeisesti ette. USAssa on edelleen paha Korona ongelma. Isojen kampanjatilaisuuksien järjestäminen olisi aika typerää.

Trumpin kampanja taas nolasi Trumpin täysin omalla kampanjan aloituksellaan. Sinne piti olla tulossa kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta tapahtuma floppasi täysin. Kampanjatiimi jopa rakennutti kaksi lavaa jotta Trump voisi puhua ulkona oleville kymmenille tuhansille kannattajilla. Paikalla oli alle sata ihmistä joten puhe peruttiin. Itse halliin vaivautui paikalle alle puolet mitä olisi mahtunut. Trumpin kampanja mainosti etukäteen että tapahtuma on loppuunmyyty, mutta kaikissa kuvissa näkyy että halli on puoliksi tyhjä.

edit: Ei se TikTok pila oikeasti tuohon vaikuttanut. Se ei selitä mitenkään miksi ulkona ei ollut faneja. Hehän olisivat tulleet paikalle vaikka ilman lippua.

Ei mennyt se kampanjanavaus ihan putkeen. Taitaa kannattajiakin arveluttaa tungos näin Korona aikana.
Kuvia tyhjistä katsomoista:
https://www.politicususa.com/2020/06/20/tulsa-rally-crowd-size.html
https://www.businessinsider.com/trump-canceled-outdoor-speech-at-tulsa-rally-over-low-turnout-2020-6?r=US&IR=T
https://time.com/5856614/trump-campaign-election-tulsa-rally/

Mutta onko isoilla fanilaumoilla edes mitään merkitystä? Ei välttämättä.
Demokraattien esivaaleissa Sandersilla oli kaikista innokkaimmat kannattajat. Valtavan kokoisia tapahtumia ja valtava some-preesens. Auttoiko se vaaleissa Bideniä vastaan? Ei auttanut. Hiljainen enemmistö äänesti Bidenin voittajaksi.

Bidenin ei tarvinnut tehdä mitään voittaakseen esivaalit. Samasta syystä tapahtumat pidetään pieninä tai mikä parempi: tapahtumia ei edes järjestettäisi. Biden ei vielä ole virallisesti demokraattien ehdokas. Teoriassa ehdokkaaksi voidaan vielä valita ihan kuka tahansa.

Niinpä Bidenin kampanja yrittää minimoida vahingot ja pitävät matalaa profiilia, kunnes valinta on virallinen. Trumpin kampanja tekisi tismalleen samoin jos vain pystyisi. Heillä on ongelma kun ehdokas on itse kampanjan suurin vihollinen. Riittäisi että ehdokas pysyisi hiljaa, niin kannatus ei laskisi. Mutta niin ei tule käymään.

Vaaleihin on vielä niin pitkä aika että mitä tahansa voi vielä tapahtua. Sillekin varmasti löytyy kertoimet ettei kumpikaan ole edes hengissä marraskuussa.

[tweet]1272629534882398208[/tweet]
Kuka tulee saamaan potkut tämän fiaskoon jälkeen?

[Herbert]

[tweet]1275166084505747460[/tweet]

[Jaakko Sivonen]

^ Nytkö taas uskotaan gallupeihin? Pari sivua aiemmin minulle kerrottiin, että gallupit ovat kaikki väärennettyjä eikä niihin voi luottaa.

[Herbert]

^ Nytkö taas uskotaan gallupeihin? Pari sivua aiemmin minulle kerrottiin, että gallupit ovat kaikki väärennettyjä eikä niihin voi luottaa.

Kuka täällä gallupeihin uskoo? En minä ainakaan. Neljä vuotta sitten mihinkään niistä ei kannattanut kenenkään uskoa, vaikka demarit ym. vasurit niin tekivätkin. Rasmussen vaan sattui ennustamaan parhaiten Trumpin %-osuuden, vaikka sekin aliarvioi hänen menestymistään.

[Don Nachos]

^ Nytkö taas uskotaan gallupeihin? Pari sivua aiemmin minulle kerrottiin, että gallupit ovat kaikki väärennettyjä eikä niihin voi luottaa.

Kuka täällä gallupeihin uskoo? En minä ainakaan. Neljä vuotta sitten mihinkään niistä ei kannattanut kenenkään uskoa, vaikka demarit ym. vasurit niin tekivätkin. Rasmussen vaan sattui ennustamaan parhaiten Trumpin %-osuuden, vaikka sekin aliarvioi hänen menestymistään.

Neljä vuotta sitten gallupit olivat aika tarkkoja. Lähes jokainen kansallinen gallup meni virhemarginaalin sisään. Miksi ei uskoisi tarkkoja gallupeja?

Obaman ja Trumpin ero on tänään 6,6% Obaman johdolla:
https://projects.fivethirtyeight.com/trump-approval-ratings/

[justustr]

Gallupit on kyllä yleensä tarkkoja, mutta niiden tulkinta voi mennä sitten metsään pahastikin, joko tiedostamatta tai tiedostaen (poliittinen syy).

Yhdysvalloissa on äärimmäisen helppo tulkita väärin gallupeja, koska vaalijärjestelmä on niin monimutkainen. Esimerkiksi on hyödytöntä tarkastella koko maan kattavia kannatusprosentteja. Niillä saa toki kätevästi omaa näkökantaa puoltavia tuloksia. 

[Don Nachos]

Gallupit on kyllä yleensä tarkkoja, mutta niiden tulkinta voi mennä sitten metsään pahastikin, joko tiedostamatta tai tiedostaen (poliittinen syy).

Yhdysvalloissa on äärimmäisen helppo tulkita väärin gallupeja, koska vaalijärjestelmä on niin monimutkainen. Esimerkiksi on hyödytöntä tarkastella koko maan kattavia kannatusprosentteja. Niillä saa toki kätevästi omaa näkökantaa puoltavia tuloksia.

Koko maan tulokset kertovat kuka on saamassa enemmän ääniä ja kuka on suosituin. Mitä sitten pitäisi seurata jos ei sitä?

Koska vaalijärjestelmä, niin se ei kerro kuka päätyy presidentiksi. Edelliset vaalit menivät monessa paikassa niin tiukille että tulokset olisivat olleet virhemarginaalin sisällä voitti kumpi tahansa.

Tulkintoja vedettiin reippaasti omaan suuntaan: Monen osavaltion kohdalla Clintonin katsottiin voittavan vaikka gallupit näytti että molemmat on virhemarginaalin sisällä. Eron ei tarvinnut olla kuin 2% ja sillä sai valtavasti enemmän valitsijamiehiä.

Luku mitä nyt osavaltiotasolla seurataan on mikä on Bidenin ja Clintonin ero. Oletetaan että jos Bidenin kannatus on enemmän kuin 4% kuin Clintonin, niin silloin tulos ei enää mene virhemarginaaliin ja Biden oikeasti voittaa kyseisen osavaltion.

Mutta tämän hetken luvut vain kertovat tästä hetkestä. Kumpaakaan, Bideniä tai Trumpia ei ole vielä valittu oman puolueensa ehdokkaaksi.

EDIT: Tästäkin ketjusta huomaa että valheet edellisten vaalien gallupeista elää syvässä. Osa oikeasti kuvittelee että 2016 gallupit olisivat olleet pahasti väärässä ja silti Trump voitti. Mitä useampi USAssa siihen uskoo sitä parempi Bidenille. Ihmisillä on paha tapa olla menemättä äänestämään jos kuvittelevat että oma ehdokas voittaa jokatapauksessa

[Sir]

EDIT: Tästäkin ketjusta huomaa että valheet edellisten vaalien gallupeista elää syvässä. Osa oikeasti kuvittelee että 2016 gallupit olisivat olleet pahasti väärässä ja silti Trump voitti. Mitä useampi USAssa siihen uskoo sitä parempi Bidenille. Ihmisillä on paha tapa olla menemättä äänestämään jos kuvittelevat että oma ehdokas voittaa jokatapauksessa

Tämä toiminee molempiin suuntiin. Äänestämään meneminen silloin, kun tietää, että oma ehdokas häviää joka tapauksessa ei myöskään innosta. Vaikea sanoa, kumpi on suurempi vaikutukseltaan. Yleisesti USA:ssa on varsin matala äänestysprosentti. Tämä ei johdu välttämättä siitä, että amerikkalaisia ei politiikka kiinnostaisi, vaan juuri siitä, että toisaalta presidentinvaaleissa osavaltiot menevät "winner-take-all" mallilla, mikä tarkoittaa sitä, että kourallista vaa'ankieliosavaltioita lukuunottamatta kaikki tietävät jo etukäteen, kuka tulee minkäkin osavaltion voittamaan ja kongressivaaleissa vaalipiirit on piirretty niin, että ylivoimainen valtaosa niistäkin on sellaisia, ettei siellä ole todellista kisaa.

Toivottavasti saisivat sen vaalisopimuksen jossain vaiheessa läpi, jotta vaalit muuttuisivat käytännössä suoriksi kansanvaaleiksi ilman, että edes perustuslakia tarvitsisi muuttaa.

[Puskistahuutelija]

Toivottavasti saisivat sen vaalisopimuksen jossain vaiheessa läpi, jotta vaalit muuttuisivat käytännössä suoriksi kansanvaaleiksi ilman, että edes perustuslakia tarvitsisi muuttaa.

Suoran kansanvaalin järjestäminen, muodossa tai toisessa, sotisi koko Yhdysvaltojen liittovaltiomallia vastaan. Osavaltiot ovat sisäpoliittisesti todella itsenäisiä sekä erilaisia toimijoita ja päättävät itse asioistaan kuten siitä, minkä presidentin he haluavat hoitamaan kaikkia osavaltioita yhteisesti koskevia asioita. Perustuslaki määrää selvästi, että liittovaltiolle kuuluu vain ne valtuudet, jotka sille nimenomaisesti perustuslaissa määrätään ja loput kuuluvat osavaltioille. Liittovaltiolle ei kuulu vaalien järjestämisen suhteen minkäänlaista valtaa vaan ne ovat kaikki osavaltioiden käsissä.

Konservatiivit todistivat jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Franklin Rooseveltin ajaman New Dealin kohdalla massiivisen vallan keskittämisen liittovaltiolle, joka heidän näkökulmastaan muutti perusteellisesti Yhdysvaltoja, perustajaisien tarkoittamaa hallintopohjaa sekä koko maan olemusta. Se johti vastareaktioon, jonka myötä nähtiin ensimmäinen suuri konservatiivisen liikkeen yhtenäistyminen ja organisoituminen toisen maailmansodan jälkeen. Sama olisi odotettavissa, mikäli merkittäviä muutoksia olisi jälleen odotettavissa siinä, että miten liittovaltion ja osavaltioiden välinen valta jaetaan.

Konservatiivit eivät tule koskaan hyväksymään tuota ehdotusta. Eikä vähiten siksi, että sen hyväksymisen jälkeen Yhdysvalloissa ei todennäköisesti enää koskaan valittaisi republikaanipresidenttiä, vaan edessä olisi vuosikymmenien demokraattidominanssi.

[kivimies]

Sitäpaitsi osavaltioissa on eri vaalijärjestelmät. Kukaan ei halua Kalifornian postiäänijärjestelmän, missä ei kysytä henkilöllisyystodistusta vaikuttavan koko maan tuloksiin.

[Julleht]

Toivottavasti saisivat sen vaalisopimuksen jossain vaiheessa läpi, jotta vaalit muuttuisivat käytännössä suoriksi kansanvaaleiksi ilman, että edes perustuslakia tarvitsisi muuttaa.

[...]
Liittovaltiolle ei kuulu vaalien järjestämisen suhteen minkäänlaista valtaa vaan ne ovat kaikki osavaltioiden käsissä.

[...]

Juuri tästä syystä se yllä linkattu sopimus on puhtaasti osavaltioiden keskenään sopima ja niiden käsissä. Ei siihen liittovaltiolla ole osaa eikä arpaa.

Lisäksi puhe siitä, että jommalla kummalla puolueella olisi jotenkin sisäsyntyinen etu valitsijamiesjärjestelmän ja kansallisen äänestämisen suhteessa, on historian perusteella yksinkertaisesti väärin, kuten liitteestä näkyy. Liitteessä positiiviset arvot tarkoittavat republikaanien etua, miinusmerkkiset demokraattien etua.

Kuten Trump-ketjussa mainitsin, kumpikaan puolue harvoin jenkkisysteemissä pitkäaikaisesti dominoi.

[kivimies]

Juuri tästä syystä se yllä linkattu sopimus on puhtaasti osavaltioiden keskenään sopima ja niiden käsissä. Ei siihen liittovaltiolla ole osaa eikä arpaa.

Lisäksi puhe siitä, että jommalla kummalla puolueella olisi jotenkin sisäsyntyinen etu valitsijamiesjärjestelmän ja kansallisen äänestämisen suhteessa, on historian perusteella yksinkertaisesti väärin, kuten liitteestä näkyy. Liitteessä positiiviset arvot tarkoittavat republikaanien etua, miinusmerkkiset demokraattien etua.

Kuten Trump-ketjussa mainitsin, kumpikaan puolue harvoin jenkkisysteemissä pitkäaikaisesti dominoi.

Olen itse vähän eri mieltä. menneisyys ei ennusta tulevaisuutta.

Yhdysvalloissa on nopea demografinen muutos meneillään ja etnisiä vähemmistöjä (joista 3/4 äänestää demokraatteja) edustavien äänestäjien määrä on kasvussa vuosi vuodelta.

Uskon, että pian tulee aika, jonka jälkeen demokraatit voittavat kaikki vaalit. Vähän niin kuin Kaliforniassa nykyään.

[Oho]

Olen itse vähän eri mieltä. menneisyys ei ennusta tulevaisuutta.

Yhdysvalloissa on nopea demografinen muutos meneillään ja etnisiä vähemmistöjä (joista 3/4 äänestää demokraatteja) edustavien äänestäjien määrä on kasvussa vuosi vuodelta.

Uskon, että pian tulee aika, jonka jälkeen demokraatit voittavat kaikki vaalit. Vähän niin kuin Kaliforniassa nykyään.

Ja taa siis siita huolimatta etta seka mustat etta latinot yleensa ottaen ovat valkosia uskonnollisempia ja siten ehka arvokonservatismiin kallellaan.....

[kivimies]

Ja taa siis siita huolimatta etta seka mustat etta latinot yleensa ottaen ovat valkosia uskonnollisempia ja siten ehka arvokonservatismiin kallellaan.....

Kyllä, ainakin ovensuukyselyiden mukaan.

[Oho]

Ja taa siis siita huolimatta etta seka mustat etta latinot yleensa ottaen ovat valkosia uskonnollisempia ja siten ehka arvokonservatismiin kallellaan.....

Kyllä, ainakin ovensuukyselyiden mukaan.

Niin en ma sita epaile etta ne aanestaa demokraatteja, jos ma oisin latino tai musta niin makin luultavasti aanestasin.... Mutta ne aanestavat demokraatteja siita huolimatta etta ovat suhteellisen arvokonservatiiveja...

[Sir]

Suoran kansanvaalin järjestäminen, muodossa tai toisessa, sotisi koko Yhdysvaltojen liittovaltiomallia vastaan. Osavaltiot ovat sisäpoliittisesti todella itsenäisiä sekä erilaisia toimijoita ja päättävät itse asioistaan kuten siitä, minkä presidentin he haluavat hoitamaan kaikkia osavaltioita yhteisesti koskevia asioita. Perustuslaki määrää selvästi, että liittovaltiolle kuuluu vain ne valtuudet, jotka sille nimenomaisesti perustuslaissa määrätään ja loput kuuluvat osavaltioille. Liittovaltiolle ei kuulu vaalien järjestämisen suhteen minkäänlaista valtaa vaan ne ovat kaikki osavaltioiden käsissä.

Konservatiivit todistivat jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Franklin Rooseveltin ajaman New Dealin kohdalla massiivisen vallan keskittämisen liittovaltiolle, joka heidän näkökulmastaan muutti perusteellisesti Yhdysvaltoja, perustajaisien tarkoittamaa hallintopohjaa sekä koko maan olemusta.

Ensinnäkin, se, miten liittovaltion presidentti valitaan, ei muuta liittovaltion ja osavaltioiden voimasuhteita mitenkään. Liittovaltion presidentillä olisi täsmälleen samat valtaoikeudet kuin nykyisinkin. Presidentin valinnan muuttamisen vastaamaan sitä, mitä kansan enemmistö haluaa, ei muuta mitään muuta kuin presidentin valintatapaa.

Toiseksi, mitä oikein tarkoitat itsenäisellä presidentin valinnalla? USA:ssa ei voi olla yhtä aikaa liittovaltion presidenttiä, jonka on valinnut Ohio ja liittovaltion presidenttiä, jonka on valinnut Maine, vaan se presidentin valinta on näiden kaikkien osavaltioiden summa. Se, miten summa lasketaan, ei ole mikään etukäteen sovittu juttu. On erittäin todennäköistä, että perustuslain kirjoittajat eivät todellakaan aavistaneet presidentinvaalin muuntuvan ajan myötä siihen muotoon, jossa se on nyt. He tuskin edes aavistivat, että koko poliittinen systeemi kuihtuisi siihen, että on vain kaksi puoluetta.

Kolmanneksi, jos osavaltioilla tosiaan on täysi itsenäinen päätäntävalta sen suhteen, miten ne allokoivat valitsijamiehensä presidentivaalissa, niin mikä tässä on ongelmana? Mikään ei määrää, että osavaltion pitää allokoida valitsijamiehet winner-take-all mallin mukaan sen mukaan, miten kyseisessä osavaltiossa ihmiset äänestivät. Jos oikein muistan, niin kansan äänestämistä ei edes alkuvaiheessa käytetty, vaan osavaltion hallinto nimitti suoraan valitsijamiehet. Ei siis ole mikään ongelma, että osavaltio määrää omiksi säännöikseen sen, että liittovaltion presidentinvaaleissa se allokoi kaikki valitsijamiehet sen mukaan, mikä koko valtiota koskevan suoran kansanvaalin tulos olisi. Huomaa, että tähän sopimukseen ei minkään osavaltion ole mikään pakko liittyä. Se ei myöskään loukkaa minkään osavaltion oikeutta allokoida omat valitsijamiehensä jollain toisella tavalla. Se, että osavaltioita kiellettäisiin liittovaltion määräyksellä muuttamasta omia sääntöjään sen suhteen, miten se allokoi valitsijamiehensä, sen sijaan olisi törkeää osavaltion itsemääräämisoikeuteen puuttumista.

Ja vielä viimeiseksi, kansa kannattaa sitä, että vaalitapa muutettaisiin suoraksi kansanvaaliksi ja vielä suhteellisen selvällä enemmistöllä (58-40), joka on suurempi kuin minkään presidentinvaalin ero. On siis todennököistä, että ehdotus menee jossain vaiheessa tarpeeksi monessa osavaltiossa läpi ja kun 270 valitsijamiestä tulee täyteen, niin on yhdentekevää, mitä ne jälkeenjääneet osavaltiot enää puuhastelevat. 

Konservatiivit eivät tule koskaan hyväksymään tuota ehdotusta. Eikä vähiten siksi, että sen hyväksymisen jälkeen Yhdysvalloissa ei todennäköisesti enää koskaan valittaisi republikaanipresidenttiä, vaan edessä olisi vuosikymmenien demokraattidominanssi.

Ensinnäkin puolueiden sijainti puoluekartalla ei ole kiveen hakattu. Republikaanit ovat siellä, missä ovat, osin johtuen siitä, että pystyvät vähemmistöasemasta huolimatta pitämään vallan avaimia kädessään. Jos vaalijärjestelmä muuttuisi, puolue todennäköisesti siirtyisi hieman vasemmalle ja samalla puoluekartan keskikohta tulisi suunnilleen siihen, missä valtasuhteet menevät 50-50. Olisiko tämä paha asia?

Toiseksi, tässä puhutaan vain presidentin valinnasta ja siinäkin tulos muuttuisi nykyiseen verrattuna vain siinä tapauksessa, että kansanäänestyksen tulos ja nykyisen osavaltiokohtaisen winner-take-all mallin tulokset tuottaisivat eri tuloksen. Tämä on tapahtunut koko USA:n historiassa vain 4 kertaa. Kaksi viimeistä  (2000 ja 2016) tosiaan hyödyttivät republikaaneja, mutta 2004 ei ollut kovin kaukana, etteikö olisi käynyt päinvastoin. Reilut 100 000 ääntä Ohiossa Kerryn laariin ja tulos olisi ollut se, että hän olisi voittanut vaalit, vaikka hävisi kokonaisäänet. Nykysysteemi ei suosi erityisesti vahvasti republikaanisia osavaltioita. Vaalikampanjan aikana kummankaan puolueen ehdokas ei ole kiinnostunut kuulemaan, mitä Utahin äänestäjät haluaisivat, koska kaikki tietävät, että riippumatta muuttaako se tai tämä äänestäjä mielipidettään, Utahin valitsijamiehet menevät joka tapauksessa republikaanien sarakkeeseen. Jos siirryttäisiin kansanvaaliin, niin sillä olisi merkitystä, voittaako republikaaniehdokas Utahin 55-45 vai 70-30. Kummankin ehdokkaan kannattaisi siis panna paukkuja sinne ja mennä kuulemaan niiden äänestäjien huolia. Nykysysteemissä ainoat osavaltiot, joissa kannattaa aikaa kuluttaa, ovat vaa'ankieliosavaltiot. Näitä koskevat asiat saavat kohtuuttoman paljon painoarvoa pelkästään vaalisysteemin ansiosta.

Kolmanneksi, haluaako puolue tosiaan hakautua sellaiseksi, että sen ainoa vallassa pysymisen perusta perustuu vaalijärjestelmän epäkohdan hyväksikäyttöön?

Neljänneksi, jos New Deal ja sitä seurannut demokraattivalta johti siihen, että kansa kääntyi demokraatteja vastaan, niin miksei niin kävisi tässäkin tapauksessa? Sehän koko demokratian periaate on, että siinä kansa pääsee tasaisin väliajoin katsomaan tilannetta ja päättämään, että tarvitseeko hallinnossa tehdä suunnanmuutosta ja jos kansa on kyllästynyt vallassa olevan puolueen toilailuun, ne valitsee johkun toisen. Eivätkö konservatiivit luota siihen, että heidän mallinsa maan johtamiselle on parasta maalle, ja että se voittaa "ideoiden markkinoilla", kunhan kaikki tapahtuu reilun pelin hengessä? Jos eivät, niin mitä tämä kertoo itse ideologian mädännäisyydestä? Jos he taas luottavat siihen, että amerikkalaiset kyllä valitsevat heidän ideologiansa, kunhan se ja kilpailevat mallit rehellisesti kilpailevat reiluissa vaaleissa, niin mitä pelättävää heillä on?

[Sir]

Yhdysvalloissa on nopea demografinen muutos meneillään ja etnisiä vähemmistöjä (joista 3/4 äänestää demokraatteja) edustavien äänestäjien määrä on kasvussa vuosi vuodelta.

Jos Texas, joka on joidenkin gallupien mukaan tällä hetkellä aika lailla tasatilanteessa Trumpin ja Bidenin välillä, jossain vaiheessa demograafisen muutoksen vuoksi keikahtaisi demokraattiseksi, niin sen jälkeen republikaanipresidentin valinta nykysysteemillä tulisi erittäin epätodennäköiseksi. Näin, vaikka republikaanit muuten säilyttäisivät asemansa ja vaalien tulokset keikkuisivat siinä 50-50 tienoilla.

[mannym]

Ensinnäkin, se, miten liittovaltion presidentti valitaan, ei muuta liittovaltion ja osavaltioiden voimasuhteita mitenkään. Liittovaltion presidentillä olisi täsmälleen samat valtaoikeudet kuin nykyisinkin. Presidentin valinnan muuttamisen vastaamaan sitä, mitä kansan enemmistö haluaa, ei muuta mitään muuta kuin presidentin valintatapaa.

Päinvastoin, jos Yhdysvalloissa mentäisiin popular vote presidenttiin, niin se muuttaisi niitä valtavasti. Muutamat suuret osavaltiot voisivat keskenään jatkossa päättää kenestä tulee presidentti. Eikä menisi varmasi kauaakaan kunnes liittovaltion laajuisella popular votella valittaisiin kongressi että senaatti.

Toiseksi, mitä oikein tarkoitat itsenäisellä presidentin valinnalla?

Sitä että jokaisessa osavaltiossa osavaltion äänet menevät sille joka osavaltiossa kerää eniten ääniä. National popular votessa, Michiganin tai Ohion äänillä ei olisi oikeastaan enää väliä, sillä heidän äänensä menisivät muiden suurempien osavaltioiden valitsemalle ehdokkaalle. Vähän kuin suomalaiset mepit valittaisiin saksalaisten äänestystuloksen perusteella.

Kolmanneksi, jos osavaltioilla tosiaan on täysi itsenäinen päätäntävalta sen suhteen, miten ne allokoivat valitsijamiehensä presidentivaalissa, niin mikä tässä on ongelmana?

Se että osavaltiot allokoivat valitsijamiehensä siten kuin kansa on äänensä antanut. NPV:n voimaan tullessa, osavaltiot olisi pakotettu allokoimaan valitsijamiehensä NPV:n mukaisesti.

Ja vielä viimeiseksi, kansa kannattaa sitä, että vaalitapa muutettaisiin suoraksi kansanvaaliksi ja vielä suhteellisen selvällä enemmistöllä (58-40), joka on suurempi kuin minkään presidentinvaalin ero. On siis todennököistä, että ehdotus menee jossain vaiheessa tarpeeksi monessa osavaltiossa läpi ja kun 270 valitsijamiestä tulee täyteen, niin on yhdentekevää, mitä ne jälkeenjääneet osavaltiot enää puuhastelevat. 

Niin ja sitten on kävelty perustuslain yli näppärästi ja kas suurimmat osavaltiot määräävät, ja varmasti jatkettaisiin osavaltioissa voimasuhteiden laskemista warm body periaatteella, eikä kansalaisten määrällä.

Toiseksi, tässä puhutaan vain presidentin valinnasta ja siinäkin tulos muuttuisi nykyiseen verrattuna vain siinä tapauksessa, että kansanäänestyksen tulos ja nykyisen osavaltiokohtaisen winner-take-all mallin tulokset tuottaisivat eri tuloksen. Tämä on tapahtunut koko USA:n historiassa vain 4 kertaa. Kaksi viimeistä  (2000 ja 2016) tosiaan hyödyttivät republikaaneja, mutta 2004 ei ollut kovin kaukana, etteikö olisi käynyt päinvastoin. Reilut 100 000 ääntä Ohiossa Kerryn laariin ja tulos olisi ollut se, että hän olisi voittanut vaalit, vaikka hävisi kokonaisäänet. Nykysysteemi ei suosi erityisesti vahvasti republikaanisia osavaltioita. Vaalikampanjan aikana kummankaan puolueen ehdokas ei ole kiinnostunut kuulemaan, mitä Utahin äänestäjät haluaisivat, koska kaikki tietävät, että riippumatta muuttaako se tai tämä äänestäjä mielipidettään, Utahin valitsijamiehet menevät joka tapauksessa republikaanien sarakkeeseen. Jos siirryttäisiin kansanvaaliin, niin sillä olisi merkitystä, voittaako republikaaniehdokas Utahin 55-45 vai 70-30. Kummankin ehdokkaan kannattaisi siis panna paukkuja sinne ja mennä kuulemaan niiden äänestäjien huolia. Nykysysteemissä ainoat osavaltiot, joissa kannattaa aikaa kuluttaa, ovat vaa'ankieliosavaltiot. Näitä koskevat asiat saavat kohtuuttoman paljon painoarvoa pelkästään vaalisysteemin ansiosta.

Nykysysteemissä pienempienkin osavaltioiden ja vaa´n kieliosavaltioiden äänillä on merkitystä. NVP:ssä taasen ei tarvitsisi laittaa paukkuja kuin isoimpiin osavaltioihin, jolloin ketään ei kiinnosta mitä pienempien osavaltioiden vaaleissa tapahtuu.

Kolmanneksi, haluaako puolue tosiaan hakautua sellaiseksi, että sen ainoa vallassa pysymisen perusta perustuu vaalijärjestelmän epäkohdan hyväksikäyttöön?

Sitä kutsutaan poliittiseksi peliksi, säännöt ovat olleet tiedossa jo parisataa vuotta ja niistä itkeminen on turhaa.

Tämä ansaitsi erityishuomion.

On erittäin todennäköistä, että perustuslain kirjoittajat eivät todellakaan aavistaneet presidentinvaalin muuntuvan ajan myötä siihen muotoon, jossa se on nyt. He tuskin edes aavistivat, että koko poliittinen systeemi kuihtuisi siihen, että on vain kaksi puoluetta.

Perustuslain kirjoittamisen aikaan oli kaksi puoluetta. Demokraatti-republikaanit ja federalistit. Tilanne ei siltä osin ole muuttunut lainkaan. Ja Perustuslain kirjoittajat nimenomaan valitsivat valitsijamies vaalijärjestelmän siksi että olivat nähneet mihin mob rule vaalijärjestelmät johtavat.

Tarkoittaa sanoa että Perustuslain kirjoittajat tiesivät mihin suuntaan ja muotoon presidentinvaalit muuttuvat, ja siksi tekivät säännöt sellaisiksi kuin ne ovat. Sekä he tiesivät että poliittinen systeemi kuihtuu siihen että on vain kaksi puoluetta, kun niitä silloinkin oli vain kaksi.

[Puskistahuutelija]

Amerikkalainen talous kasvaa kovaa vauhtia myös asuntomarkkinoilla. Toukokuussa uusia koteja ostettiin peräti 16,6 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa. Se on samalla lähes 13 prosenttia isompi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Ekonomistien mediaaniennuste tälle vuodelle oli 640 000 uutta myytyä asuntoa. Näiden lukujen jälkeen uusi odotettava ennuste on 676 000 asuntoa eli 36 000 enemmän.

Kehitystä ei ole ainakaan hidastanut ennätyksellisen matalat korot.

US new-home sales jumped nearly 17% in May, more than economists expected, as buyers rushed back to the market


Homebuyers are rushing back to the housing market fueled by record-low mortgage rates as the economy reopens from months-long lockdowns to contain coronavirus.

Sales of new single-family homes jumped 16.6% in May from April, to a seasonally adjusted annualized pace of 676,000, the Census Bureau reported Tuesday. The median economist estimate was for 640,000, according to Bloomberg data.

In addition to a larger-than-expected monthly surge, May sales were nearly 13% higher than a year ago. As the US economy reopens, people are flocking back to the housing market in droves — the rosy sales are a rebound from three months of declines ending in April.

[Sir]

Päinvastoin, jos Yhdysvalloissa mentäisiin popular vote presidenttiin, niin se muuttaisi niitä valtavasti. Muutamat suuret osavaltiot voisivat keskenään jatkossa päättää kenestä tulee presidentti.

Eivät pystyisi. Osavaltio ei ole mikään yksimielinen toimija, vaan juuri se on tässä ideana, että äänet jopa niissä osavaltioissa, jotka nyt menevät jompaan kumpaan sarakkeeseen selvällä enemmistöllä merkitsisivät jotain.

En edes ymmärrä, miten tuo toimisi käytännössä. Nythän tilanne on se, että kourallinen osavaltioita (ne vaa'ankieliasemassa olevat) ratkaisevat sen, kenestä tulee presidentti. Mutta ei niidenkään kohdalla ole kyse siitä, että siellä Ohion, Floridan ja muutaman muun kuvernöörit kokoontuvat johonkin kabinettiin ja sitten tulevat ulos valitun presidentin nimi paperille kirjoitettuna, vaan yksittäiset ihmiset äänestävät vaaliuurnilla.

Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että suuret osavaltiot äänestäisivät yksimielisesti jotain ehdokasta. Viime vaaleissa eniten ääniä annettiin tässä järjestyksessä: Kalifornia, Florida, Texas, New York, Pennsylvania, Illinois. Noista 3 meni Clintonille ja 4 Trumpille. Isot osavaltiot eivät siis ole yhtään sen yksimielisempiä presidentistä kuin osavaltio yleensäkään.

Eikä menisi varmasi kauaakaan kunnes liittovaltion laajuisella popular votella valittaisiin kongressi että senaatti.

Täh? "kongressi" tarkoittanee tässä kongressin edustajainhuonetta. Sinne valitaan edustajat vaalipiireittäin. Sille on erittäin hyvät perusteet. Ne edustajat edustavat niitä ihmisiä, jotka heitä äänestivät. Mutta presidentti ei määritelmällisesti voi edustaa mitään tiettyä äänestäjäkuntaa, vaan hän edustaa aina koko maata. Senaatti taas on liittovaltion se osa, joka juuri tuo siihen osavaltioiden osuuden. Tätä ei kukaan ole ehdottanut muutettavan, eikä siihen ole mitään syytäkään, vaikka presidentin valinta muutettaisiinkin.

Sitä että jokaisessa osavaltiossa osavaltion äänet menevät sille joka osavaltiossa kerää eniten ääniä.
National popular votessa, Michiganin tai Ohion äänillä ei olisi oikeastaan enää väliä, sillä heidän äänensä menisivät muiden suurempien osavaltioiden valitsemalle ehdokkaalle. Vähän kuin suomalaiset mepit valittaisiin saksalaisten äänestystuloksen perusteella.

Winner-take-all ei ole mikään määräys, eivätkä kaikki osavaltiot edes noudata tätä. Periaatteessa siihen kansanäänestykseen (tosin sillä erolla, että pienet osavaltiot saisivat hieman lisää painoa) pääsisi silläkin, että kaikki osavaltiot ryhtyisivät noudattamaan valitsijamiesten allokointia siellä annettujen äänien määrässä.

Mitä tuohon MEP-valintaan tulee, niin se menee metsään parillakin tavoin. Ensinnäkin, mep-valinta vertautuu ennemminkin kongressin edustajainhuoneen edustajien valintaan. Sillä ei siis ole mitään tekemistä presidentin valinnan kanssa. Parempi vertailu olisi komission puheenjohtajan valinta ja jos se tosiaan valittaisiin Euroopassa vaaleilla (nykyisen kähmintämallin sijaan), niin todellakin olisi parempi, että se tehtäisiin suoralla kansanvaalilla. Jopa se olisi parempi, että maan valitsijamiesmäärä menisi annettujen äänien suhteessa kuin se, että kaikki valitsijamiehet menisivät yhden ehdokkaan tiliin. Sanotaan, että pääehdokkaina komission puheenjohtajaksi olisi vaikkapa demari Saksasta ja konservatiivi Italiasta (ja kaikki kansalliset demaripuolueet Euroopassa kannattaisivat edellistä ja konservatiivipuolueet jälkimmäistä), niin olisiko tosiaan parempi, että suomalaisten kaikki valitsijamiehet menisivät jomman kumman puolelle sen sijaan, että ne jaettaisiin sen mukaan, miten suomalaisten äänet jakaantuisivat?

Se että osavaltiot allokoivat valitsijamiehensä siten kuin kansa on äänensä antanut. NPV:n voimaan tullessa, osavaltiot olisi pakotettu allokoimaan valitsijamiehensä NPV:n mukaisesti.

Eivät olisi. Jokainen osavaltio, joka on liittynyt NPV:hen, on tehnyt sen täysin vapaaehtoisesti. Ne osavaltiot, jotka eivät halua siihen liittyä, voivat jakaa omat valitsijamiehensä ihan halunsa mukaan. Mikään liittovaltion laki ei myöskään pakota mitään osavaltiota pysymään mukana sopimuksessa, jos se jossain vaiheessa haluaa siitä erota. Se olisi toki väärin, että sopimuksessa mukana oleva osavaltio ei kerro muille sopimuksen osapuolille ennen vaaleja, että aikoo jakaa valitsijamiehet jollain toisella tavalla kuin se, mitä on sovittu.

Nykysysteemissä pienempienkin osavaltioiden ja vaa´n kieliosavaltioiden äänillä on merkitystä. NVP:ssä taasen ei tarvitsisi laittaa paukkuja kuin isoimpiin osavaltioihin, jolloin ketään ei kiinnosta mitä pienempien osavaltioiden vaaleissa tapahtuu.

Ei pidä paikkaansa. Nykysysteemissä juuri ei-vaa'ankieliosavaltiot voi jättää kokonaan huomiotta. On jotenkin demokratian irvikuva, että nykysysteemissä presidenttiehdokkaiden ei tarvitse kampanjoida lainkaan maan suurimmassa osavaltiossa, koska kaikki tietävät Kalifornian menevän joka tapauksessa demokraateille. Mutta ei kyse ole vain suurista osavaltioista. Kuten mainitsin, ehdokkaiden ei kannata myöskään panostaa lainkaan Utahiin, koska se menee hyvin suurella todennäköisyydellä republikaaneille. Pelkästään isoihin satsaaminen olisi kansanvaalitavassa resepti tappioon. Jokainen kalifornialainen ääni, jonka saa käännettyä puolelleen on ihan yhtä arvokas kuin jokainen ääni Wyomingissa. Kansanvaalissa osavaltiot menettäisivät merkityksen kokoaan ja ehdokkaiden pitäisi taistella jokaisesta äänestä. Sillä, että äänestäjä sattuu asumaan osavaltiossa, joka yleensä jakautuu 50-50, ei enää ole merkitystä, vaan tällaisen äänestäjän ääni on saman arvoinen kuin sellaisen, joka yleensä menee 70-30 jommalle kummalle puolueelle.

Winner-take-all systeemin historiasta voit lukea tässä. Pointti on siinä, että vasta vuosikymmeniä perustuslain kirjoittamisen jälkeen oli vaalisysteemi muuttunut winner-take-all systeemiksi. Aluksi se ei siis todellakaan ollut sellainen. Alkuvaiheessa todellakin iso osa osavaltioista valitsi valitsijamiehet siten, että osavaltion oma hallitus lähetti ne kysymättä kansalta mitään. Tämä oli periaatteessa se metodi, jolla EU komission puheenjohtaja nykyisin valitaan. Kehitys USA:ssa johtui ns. lumipalloefektistä. Jos osa osavaltioista jakaa valitsijamiehet winner-take-all metodilla ja osa jotenkin muuten, niin ne puolueet, jotka hallitsevat winner-take-all osavaltioita saavat valtavan etulyöntiaseman, mikä pakottaa nekin osavaltiot, joista se ei muuten ole hyvä metodi, siirtymään siihen. Siksi siitä tavasta ei pääse pois yksittäisten osavaltioiden päätöksillä, vaan vain ja ainoastaan yhteisellä sopimuksella.

[mannym]

Eivät pystyisi. Osavaltio ei ole mikään yksimielinen toimija, vaan juuri se on tässä ideana, että äänet jopa niissä osavaltioissa, jotka nyt menevät jompaan kumpaan sarakkeeseen selvällä enemmistöllä merkitsisivät jotain.

En edes ymmärrä, miten tuo toimisi käytännössä. Nythän tilanne on se, että kourallinen osavaltioita (ne vaa'ankieliasemassa olevat) ratkaisevat sen, kenestä tulee presidentti. Mutta ei niidenkään kohdalla ole kyse siitä, että siellä Ohion, Floridan ja muutaman muun kuvernöörit kokoontuvat johonkin kabinettiin ja sitten tulevat ulos valitun presidentin nimi paperille kirjoitettuna, vaan yksittäiset ihmiset äänestävät vaaliuurnilla.

Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että suuret osavaltiot äänestäisivät yksimielisesti jotain ehdokasta. Viime vaaleissa eniten ääniä annettiin tässä järjestyksessä: Kalifornia, Florida, Texas, New York, Pennsylvania, Illinois. Noista 3 meni Clintonille ja 4 Trumpille. Isot osavaltiot eivät siis ole yhtään sen yksimielisempiä presidentistä kuin osavaltio yleensäkään.

Niin, kun jokaisen osavaltion äänet lasketaan ja näiden osavaltioiden valitsijamiehet (määrä määräytyy väestön määrän mukaan, warm body periaate, ei kansallisuus), niin nämä sitten äänestävät osavaltionsa äänestystuloksen mukaisesti. NPV:ssä muilla kuin suurilla osavaltioilla ei olisi enää merkitystä, Jolloin ei tarvitsisi keskittyä pieniin vaa´an kieliosavaltioihin vaan tarvitsisi kerätä vain popular voten voitto ja kas se olisi sitten siinä. Ja kuten tiedämme helpoin tapa kerätä ääniä on ostaa ne, lupaamalla kaikkea kivaa ja kaunista.

Täh? "kongressi" tarkoittanee tässä kongressin edustajainhuonetta. Sinne valitaan edustajat vaalipiireittäin. Sille on erittäin hyvät perusteet. Ne edustajat edustavat niitä ihmisiä, jotka heitä äänestivät. Mutta presidentti ei määritelmällisesti voi edustaa mitään tiettyä äänestäjäkuntaa, vaan hän edustaa aina koko maata. Senaatti taas on liittovaltion se osa, joka juuri tuo siihen osavaltioiden osuuden. Tätä ei kukaan ole ehdottanut muutettavan, eikä siihen ole mitään syytäkään, vaikka presidentin valinta muutettaisiinkin.

Kongressi Yhdysvalloissa kattaa sekä ala että ylähuoneen. Yhdysvaltojen kongressi on kaksikamarinen. Alempaan valitaan edustajat vaalipiireittäin, ylempään osavaltioittain. Kun homma on saatu auki että presidentti valitaan NPV:N perusteella, niin ei varmasti mene kauaa kun Kongressin istuimet jaetaan NPV:n mukaan. Koska presidenttivaalin NPV:n peruste on että suurin osa kansasta päättää presidentin, ja demokraatit ovat valittaneet jo vuosia gerrymanderingia, mitä toteuttavat paljon itse. Niin harppaus siihen että edustajat molempiin kamareihin valittaisiin vastaavasti NPV:n mukaan, ei ole kuin looginen. Koska silloinhan edustajisto edustaisi niitä ihmisiä jotka heitä äänestivät vieläkin.

Winner-take-all ei ole mikään määräys, eivätkä kaikki osavaltiot edes noudata tätä. Periaatteessa siihen kansanäänestykseen (tosin sillä erolla, että pienet osavaltiot saisivat hieman lisää painoa) pääsisi silläkin, että kaikki osavaltiot ryhtyisivät noudattamaan valitsijamiesten allokointia siellä annettujen äänien määrässä.

Winner takes all on nimenomaan määräys. Pactin pointti kun on että osavaltiot allokoivat valitsijamiehensä sille joka saa liittovaltion alueella eniten ääniä. Ne jotka ovat vielä pactin ulkopuolella toivottavasti pysyvät sen ulkopuolella, eivätkä ne jotka sen pactin sisällä ovat, ole vielä osoittaneet esimerkkiä ja toteuttaneet winner takes all, toiminnan. Koska sitä pantataan siihen asti kunnes 270 valitsijamiestä on ns homman takana. Sekin mikä on hauskaa että Yhdysvalloissa osavaltioissa järjestetään usein kansanäänestyksiä milloin mistäkin aiheesta, mutta tätä NPV pactia ei tahdota saada näihin äänestettäväksi, tosin Coloradossa vaalilipukkeessa on mahdollisuus äänestää Coloradon pactin osallisuutta vastaan. Eli ensimmäiseen varsinaiseen äänestykseen päätyy sekin.

Huomaatko kuinka sinusta valitsijamiehiä pitäisi alkaa allokoimaan erilailla kuin nyt? Kenties sinusta säännöt ovat epäreilut, mutta ne säännöt ovat olleet suht samat jo parisataa vuotta. Totu siihen.

Mitä tuohon MEP-valintaan tulee, niin se menee metsään parillakin tavoin. Ensinnäkin, mep-valinta vertautuu ennemminkin kongressin edustajainhuoneen edustajien valintaan. Sillä ei siis ole mitään tekemistä presidentin valinnan kanssa. Parempi vertailu olisi komission puheenjohtajan valinta ja jos se tosiaan valittaisiin Euroopassa vaaleilla (nykyisen kähmintämallin sijaan), niin todellakin olisi parempi, että se tehtäisiin suoralla kansanvaalilla. Jopa se olisi parempi, että maan valitsijamiesmäärä menisi annettujen äänien suhteessa kuin se, että kaikki valitsijamiehet menisivät yhden ehdokkaan tiliin. Sanotaan, että pääehdokkaina komission puheenjohtajaksi olisi vaikkapa demari Saksasta ja konservatiivi Italiasta (ja kaikki kansalliset demaripuolueet Euroopassa kannattaisivat edellistä ja konservatiivipuolueet jälkimmäistä), niin olisiko tosiaan parempi, että suomalaisten kaikki valitsijamiehet menisivät jomman kumman puolelle sen sijaan, että ne jaettaisiin sen mukaan, miten suomalaisten äänet jakaantuisivat?

Ei se niin metsään mene, kun tunnetaan että Suomi äänestää EU:ssa saksan talutuslieassa niin oikeastaan tilanne on jo se ettei Suomella ole painoarvoa, eikä mepeillä oikeastaan mitään valtaa. Olihan EU:ssa meppien kesken tovi taaksepäin se äänestys joka suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä, ja ehdokkaita oli yksi.

Eivät olisi. Jokainen osavaltio, joka on liittynyt NPV:hen, on tehnyt sen täysin vapaaehtoisesti. Ne osavaltiot, jotka eivät halua siihen liittyä, voivat jakaa omat valitsijamiehensä ihan halunsa mukaan. Mikään liittovaltion laki ei myöskään pakota mitään osavaltiota pysymään mukana sopimuksessa, jos se jossain vaiheessa haluaa siitä erota. Se olisi toki väärin, että sopimuksessa mukana oleva osavaltio ei kerro muille sopimuksen osapuolille ennen vaaleja, että aikoo jakaa valitsijamiehet jollain toisella tavalla kuin se, mitä on sovittu.

Jokainen osavaltio joka tähän mennessä on liittynyt, on toteuttanut sen osavaltion sisäisen lainsäädännön kautta, hyvin hyvin hiljaisesti. Ne osavaltiot jotka pactissa ovat, jos se joskus saa sen 270 ääntä, ovat sitten sopimuksen mukaan pakotettuja allokoimaan valitsijamiehet winner takes all npv:lle. Mikään liittovaltion laki ei pakota mitään osavaltiota pysymään tuossa sopimuksessa, mutta tiedät itsekin kuinka vaikeaa on osavaltion lakia muuttaa yks kaks. Sitten tuo, olisi väärin jos sopimuksessa mukana oleva osavaltio ei kertoisi ennen vaaleja muille jakavansa valitsijamiehet toisin kuin on sovittu. Mutta kun kyse ei ole vain sopimuksesta, kyse on osavaltioiden lainsäädäntöön ja osavaltioittain hyväksytystä NPV lainsäädännöstä. Joka tarkoittaa että niin kauan kuin osavaltion laki on NPV, sitä noudatetaan, eikä siitä poiketa. Jos poiketaan niin kas tulee oikeusjuttu ja kas, ruotuun palaaminen.

Ei pidä paikkaansa. Nykysysteemissä juuri ei-vaa'ankieliosavaltiot voi jättää kokonaan huomiotta. On jotenkin demokratian irvikuva, että nykysysteemissä presidenttiehdokkaiden ei tarvitse kampanjoida lainkaan maan suurimmassa osavaltiossa, koska kaikki tietävät Kalifornian menevän joka tapauksessa demokraateille. Mutta ei kyse ole vain suurista osavaltioista. Kuten mainitsin, ehdokkaiden ei kannata myöskään panostaa lainkaan Utahiin, koska se menee hyvin suurella todennäköisyydellä republikaaneille. Pelkästään isoihin satsaaminen olisi kansanvaalitavassa resepti tappioon. Jokainen kalifornialainen ääni, jonka saa käännettyä puolelleen on ihan yhtä arvokas kuin jokainen ääni Wyomingissa. Kansanvaalissa osavaltiot menettäisivät merkityksen kokoaan ja ehdokkaiden pitäisi taistella jokaisesta äänestä. Sillä, että äänestäjä sattuu asumaan osavaltiossa, joka yleensä jakautuu 50-50, ei enää ole merkitystä, vaan tällaisen äänestäjän ääni on saman arvoinen kuin sellaisen, joka yleensä menee 70-30 jommalle kummalle puolueelle.

Vaa´ankieliosavaltiot eivät kuitenkaan ole samat joka vaaleissa, tiedäthän nekin vaihtelevat. Suuriin osavaltioihin satsaaminen saattaa olla kansanvaalitavassa resepti tappioon, mutta suuriin kaupunkeihin panostaminen ei. Se voi sinusta nyt vaikuttaa demokratian irvikuvalta mikä Yhdysvalloissa on käytössä. Mutta se on juuri se mitä perustuslain kirjoittajat vaativat.

Winner-take-all systeemin historiasta voit lukea tässä. Pointti on siinä, että vasta vuosikymmeniä perustuslain kirjoittamisen jälkeen oli vaalisysteemi muuttunut winner-take-all systeemiksi. Aluksi se ei siis todellakaan ollut sellainen. Alkuvaiheessa todellakin iso osa osavaltioista valitsi valitsijamiehet siten, että osavaltion oma hallitus lähetti ne kysymättä kansalta mitään. Tämä oli periaatteessa se metodi, jolla EU komission puheenjohtaja nykyisin valitaan. Kehitys USA:ssa johtui ns. lumipalloefektistä. Jos osa osavaltioista jakaa valitsijamiehet winner-take-all metodilla ja osa jotenkin muuten, niin ne puolueet, jotka hallitsevat winner-take-all osavaltioita saavat valtavan etulyöntiaseman, mikä pakottaa nekin osavaltiot, joista se ei muuten ole hyvä metodi, siirtymään siihen. Siksi siitä tavasta ei pääse pois yksittäisten osavaltioiden päätöksillä, vaan vain ja ainoastaan yhteisellä sopimuksella.

Niin, alkuperäistä on muutettu siten että siitä on saatu toimiva. En tiedä huomaatko mutta tummennettu argumenttisi on oikeastaan juuri se mitä sanoin NPV:stä. Ne puolueet jotka hallitsevat suurimpia asukaskeskittymiä, saisivat siitä valtavan etulyöntiaseman, mikä pakottaisi ne muut joista npv ei ole hyvä metodi alistumaan siihen. Olisihan se hienoa jos npv:stä kampanjoitaisiin avoimesti. Ja se alistettaisiin osavaltioissa vaaleissa äänestyksille. Nyt niin ei ole käynyt vaan se on tehty osavaltion kongressissa, välittämättä siitä mitä kansa haluaa. Eli oikeastaan on päätetty miten kansan äänet merkitsevät kysymättä kansalta. Eli jatkossa jos npv tulisi voimaan, niin vaikka noissa npv osavaltioissa 100% väestä äänestäisi ehdokasta A, mutta ehdokas B, saisi eniten ääniä liittovaltion osalta, niin A:ta äänestäneiden osavaltioiden valitsijamiehet menisivät B:n taakse.

[Sir]

Niin, kun jokaisen osavaltion äänet lasketaan ja näiden osavaltioiden valitsijamiehet (määrä määräytyy väestön määrän mukaan, warm body periaate, ei kansallisuus), niin nämä sitten äänestävät osavaltionsa äänestystuloksen mukaisesti. NPV:ssä muilla kuin suurilla osavaltioilla ei olisi enää merkitystä, Jolloin ei tarvitsisi keskittyä pieniin vaa´an kieliosavaltioihin vaan tarvitsisi kerätä vain popular voten voitto ja kas se olisi sitten siinä. Ja kuten tiedämme helpoin tapa kerätä ääniä on ostaa ne, lupaamalla kaikkea kivaa ja kaunista.

Mitä tarkoitat "tarvitsisi kerätä vain popular voten voitto"? Suomessa on tällainen systeemi. Onko siinä siis triviaalia "vain" kerätä enemmistö äänistä?

Kyllä, tiedämme Trump ketjusta, että poliitikot voittavat vaaleja lupaamalla asioita, joita eivät sitten pidä. Kuten sanottua, tällä tavoin voiton kalastelu systeemissä, jossa voitto menee koko maassa enemmistön äänistä keränneelle on vaikeampaa kuin nykysysteemissä, jossa voi kohdistaa ne lupaukset kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita.

Sinulla on joku omituinen käsitys, että suurten osavaltioiden kaikkien kansalaisten omalle puolelle saaminen olisi jotenkin helppo temppu. Kuten sanoin, viime vaaleissa 7 suurinta osavaltiota menivät 4-3.

Kongressi Yhdysvalloissa kattaa sekä ala että ylähuoneen. Yhdysvaltojen kongressi on kaksikamarinen. Alempaan valitaan edustajat vaalipiireittäin, ylempään osavaltioittain. Kun homma on saatu auki että presidentti valitaan NPV:N perusteella, niin ei varmasti mene kauaa kun Kongressin istuimet jaetaan NPV:n mukaan.

Niin, siis ylähuone on nimeltään "senaatti". Tein tarkennuksen, koska kirjoitit "Liiittovaltion laajuisella popular votella valittaisiin kongressi että senaatti." Jos tosiaan ei ollut kyse siitä, että sotkit päässäsi kongressin ja edustajainhuoneen ja todellakin ymmärrät, että kongressi sisältää myös senaatin, niin sitten tuo lause on varsin omituinen.

Mutta itse asiaan. Kuten kirjoitin, kukaan ei tuollaista ole missään ehdottanut, eikä sellaista edes halua, koska ihmiset haluavat, että he itse valitsevat ne edustajat, jotka edustavat heitä kongressissa. He haluavat, että kongressiedustaja on se, joka sai eniten ääniä vaalipiirissä. Korkeintaan sellaiselle saattaisi olla tukea, että osavaltion sisältä edustajat valittaisiin suhteellisella vaalitavalla, mutta en usko, että edes tällaiselle on juurikaan kannatusta. Näin etenkään, koska se järkyttäisi rep-dem duopolin asemaa. Mutta siis vaikka siis mentäisiin tuohon, niin se ei tarkoittaisi sitä, että koko maan äänillä on asiaan mitään merkitystä. Ja siis senaattia ei tuolla perusteella voisi edes teoriassa valita.

Winner takes all on nimenomaan määräys. Pactin pointti kun on että osavaltiot allokoivat valitsijamiehensä sille joka saa liittovaltion alueella eniten ääniä.

Winner-takes-all ei ole määräys, vaan siihen on jokainen osavaltio siirtynyt täysin vapaaehtoisesti. Ja voi tietenkin siirtyä siitä pois johonkin muuhun, kuten vaikka siihen pactiin jos niin haluaa.

Jokainen osavaltio joka tähän mennessä on liittynyt, on toteuttanut sen osavaltion sisäisen lainsäädännön kautta, hyvin hyvin hiljaisesti. Ne osavaltiot jotka pactissa ovat, jos se joskus saa sen 270 ääntä, ovat sitten sopimuksen mukaan pakotettuja allokoimaan valitsijamiehet winner takes all npv:lle. Mikään liittovaltion laki ei pakota mitään osavaltiota pysymään tuossa sopimuksessa, mutta tiedät itsekin kuinka vaikeaa on osavaltion lakia muuttaa yks kaks. Sitten tuo, olisi väärin jos sopimuksessa mukana oleva osavaltio ei kertoisi ennen vaaleja muille jakavansa valitsijamiehet toisin kuin on sovittu. Mutta kun kyse ei ole vain sopimuksesta, kyse on osavaltioiden lainsäädäntöön ja osavaltioittain hyväksytystä NPV lainsäädännöstä. Joka tarkoittaa että niin kauan kuin osavaltion laki on NPV, sitä noudatetaan, eikä siitä poiketa. Jos poiketaan niin kas tulee oikeusjuttu ja kas, ruotuun palaaminen.

Siis mikä nyt on vikana? Ei siinä mitään "hyvin hyvin hiljaista" ole, että osavaltiot ovat noudattaneet ihan normaalia lainsäädäntöjärjestystä, jolla ovat sopimukseen liittyneet. Ja siis jos lain muuttaminen on vaikeaa, niin sehän jo kertoo siitä, ettei sitä voi mitenkään salassa tehdä. Ja siis mikä siinä nyt on vikana, että osavaltio noudattaa itse oman demokraattisen järjestelmänsä kautta säätämiään lakeja? Ainakin itse olisin aika käärmeissäni, jos asuisin osavaltiossa, jossa on laki siitä, miten osavaltio allokoi valitsijamiehensä, mutta sitten osavaltion hallitus tekisi jotain muuta.

Vaa´ankieliosavaltiot eivät kuitenkaan ole samat joka vaaleissa, tiedäthän nekin vaihtelevat. Suuriin osavaltioihin satsaaminen saattaa olla kansanvaalitavassa resepti tappioon, mutta suuriin kaupunkeihin panostaminen ei. Se voi sinusta nyt vaikuttaa demokratian irvikuvalta mikä Yhdysvalloissa on käytössä. Mutta se on juuri se mitä perustuslain kirjoittajat vaativat.

Mistä nuo kaupungit tuohon nyt putosivat? Kaupunkeja on nykysysteemissäkin. Mitä sitten? USA:ssa muuten suurkaupungeilla on paljon pienempi merkitys kuin muualla. Maan suurin kaupunki New York City. Siellä on 8.4 miljoonaa ihmistä, eli suunnilleen samankokoinen kuin Pariisi tai Lontoo. Maa on kuitenkin luokkaa 5 kertaa suurempi kuin Britannia tai Ranska. Suomessa pääkaupunkiseudulla asuu luokkaa viidennes koko maan asukkaista. USA:han skaalattuna tämä tarkoittaisi sitä, että Nykissä asuisi jotain 60 miljoonaa ihmistä.

Pointti on siis se, että USA:ssa keskittymällä suurkaupunkeihin olisi voiton saavuttaminen vaikeampaa kuin vaikka Suomessa. Suomessa muuten esim. 2012 toisen kierroksen tulos oli melko tarkkaan 50-50 Helsingissä, mutta siitä huolimatta Niinistö voitti koko vaalit hyvin selvästi. Jos suurimpaan asukaskeskittymään satsaaminen johtaa voittoon, niin miksi Niinistö voitti juuri pääosin muualta Suomesta tulleilla äänillä?

Ja siis USA:ssa suurin osa harvaanasutuista maan keskellä olevista osavaltioista ei ole vaa'ankieliosavalitioita. Niistä ei kukaan siis välitä tuon taivaallista vaalien aikaan, koska kaikki tietävät, kenen pussiin ne menevät.

Tämä ei siis ole mikään maaseutu vs. kaupungit juttu, vaan vaa'ankieliosavaltiot vastaan kaikki muut.

Kuten sanottua, jos halutaan painottaa sitä, että väestöllisesti pienille osavaltioille halutaan antaa vielä lisäpainoa presidentin valintaan niillä jo olevien kahden senaattorin lisäksi, niin sekin olisi selvä parannus nykysysteemiin, että jokainen osavaltio siirtyisi systeemiin, että jokainen osavaltio jakaisi valitsijamiehensä siinä suhteessa, kun siinä osavaltiossa ehdokkaat saivat ääniä. Syy siille, miksi touhua ajetaan sen pactin kautta, eikä niin, että jokainen osavaltio siirtyisi tuohon, on se, että käytännössä tuo toteutuisi vasta siinä vaiheessa, kun jokainen osavaltio lähtisi siihen mukaan. Periaatteessa pact voi toimia ponnistuslautana juuri tuollaiselle, eli siis ulkopuolelle jääneille jää vaihtoehdoiksi katsoa tumput suorina, kun niiltä kysymättä vaalien tulos menee kokonaisäänimäärän mukaan tai sitten suostua siihen, että jokainen muuttaa vaalitapansa tuollaiseksi suhteelliseksi.

Niin, alkuperäistä on muutettu siten että siitä on saatu toimiva. En tiedä huomaatko mutta tummennettu argumenttisi on oikeastaan juuri se mitä sanoin NPV:stä. Ne puolueet jotka hallitsevat suurimpia asukaskeskittymiä, saisivat siitä valtavan etulyöntiaseman,

"suurimmat asukaskeskittymät" tarkoittaa käytännössä siis sitä, että ne puolueet, jotka saavat taakseen paljon äänestäjiä, voittavat vaalit. Kuulostaapa epäoikeudenumaiselta...

Sinulla on edelleen omituinen ajatus päässäsi, että ihmiset äänestävät kiltisti sitä, joka sattuu olemaan suosituin siinä heidän osavaltiossa tai kaupungissa. Kerro tämä niille yli neljälle miljoonalle äänestäjälle, jotka jopa nykysysteemissä äänestivät Trumpia Kaliforniassa. Tuota enemmän hän keräsi ääniä vain kahdessa osavaltiossa, Texasissa ja Floridassa.

Eli ajattelusi illuusio on siinä, että joku "kontrolloi" jotain osavaltiota tai "asukaskeskittymää" ja sitten kerää sieltä 100% äänistä. Asia ei toimi näin sen puoleen USA:ssa kuin missään sellaisessakaan maassa, joka nykyisin käyttää suoraa kansanvaalia presidentin valintaan. Onko joku erityinen syy olettaa, miksi amerikkalaiset yhtäkkiä alkaisivat käyttäytyä näin, jos vaalitapa muutettaisiin sellaiseksi?

[mannym]

Mitä tarkoitat "tarvitsisi kerätä vain popular voten voitto"? Suomessa on tällainen systeemi. Onko siinä siis triviaalia "vain" kerätä enemmistö äänistä?

Kyllä, tiedämme Trump ketjusta, että poliitikot voittavat vaaleja lupaamalla asioita, joita eivät sitten pidä. Kuten sanottua, tällä tavoin voiton kalastelu systeemissä, jossa voitto menee koko maassa enemmistön äänistä keränneelle on vaikeampaa kuin nykysysteemissä, jossa voi kohdistaa ne lupaukset kouralliseen vaa'ankieliosavaltioita.

Sinulla on joku omituinen käsitys, että suurten osavaltioiden kaikkien kansalaisten omalle puolelle saaminen olisi jotenkin helppo temppu. Kuten sanoin, viime vaaleissa 7 suurinta osavaltiota menivät 4-3.

Niin, kun pelisäännöt ovat nyt selvät, eli keräät enemmistön osavaltioista taaksesi, voitat presidenttiyden, niin jatkossa se olisi käytännössä 11 suurinta osavaltiota päättäisi kenestä tulee presidentti. Suomi on 5 miljoonan kansakunta, Yhdysvallat 330 miljoonan kansakunta jossa osavaltioissa on lainsäädännölliset valtaoikeudet huomattavasti suuremmat kuin meillä valtiolla. Minulla on sellainen omituinen käsitys kyllä että rannikkojen ja suurkaupunkien väestö, jotka äänestävät vuosikymmenestä toiseen saman puolueen edustajia, äänestäisivät jatkossakin samaa puoluetta jolloin pelisäännöt muuttuisivat oleellisesti.

Niin, siis ylähuone on nimeltään "senaatti". Tein tarkennuksen, koska kirjoitit "Liiittovaltion laajuisella popular votella valittaisiin kongressi että senaatti." Jos tosiaan ei ollut kyse siitä, että sotkit päässäsi kongressin ja edustajainhuoneen ja todellakin ymmärrät, että kongressi sisältää myös senaatin, niin sitten tuo lause on varsin omituinen.

Ei siinä lauseessa ole mitään omituista, vaan se on ihan tavallista, vaikka alahuoneen nimi on house of represetentatives niin siitä monesti käytetään vain termiä kongressi, sekä sen jäsenestä termiä kongressman ja senaatin jäsenistä termiä senator.

Mutta itse asiaan. Kuten kirjoitin, kukaan ei tuollaista ole missään ehdottanut, eikä sellaista edes halua, koska ihmiset haluavat, että he itse valitsevat ne edustajat, jotka edustavat heitä kongressissa. He haluavat, että kongressiedustaja on se, joka sai eniten ääniä vaalipiirissä. Korkeintaan sellaiselle saattaisi olla tukea, että osavaltion sisältä edustajat valittaisiin suhteellisella vaalitavalla, mutta en usko, että edes tällaiselle on juurikaan kannatusta. Näin etenkään, koska se järkyttäisi rep-dem duopolin asemaa. Mutta siis vaikka siis mentäisiin tuohon, niin se ei tarkoittaisi sitä, että koko maan äänillä on asiaan mitään merkitystä. Ja siis senaattia ei tuolla perusteella voisi edes teoriassa valita.

Eikö? erään Voxin mukaan eräs Dingell ehdotti senaatin lakkauttamista ja uudelleen perustamista siten että senaattorien määrä korreloisi osavaltioiden asukasmäärien mukaan kuten valitsijamiehetkin, eikä siten että joka osavaltiolla on kaksi senaattoria. https://www.vox.com/2018/12/4/18125539/john-dingell-abolish-senate Sekin että sinä et löydä nyt ettei kukaan sellaista halua, ei tarkoita etteikö sitä halua olisi. Ei tarvitse mennä kuin reilu kymmenen vuotta taaksepäin kun NVP oli asia jota kukaan ei halua, eikä ehdottanut.

Winner-takes-all ei ole määräys, vaan siihen on jokainen osavaltio siirtynyt täysin vapaaehtoisesti. Ja voi tietenkin siirtyä siitä pois johonkin muuhun, kuten vaikka siihen pactiin jos niin haluaa.

Eli jokainen osavaltio joka siihen on liittynyt vapaaehtoisesti, on allekirjoittanut määräyksen Winner - Takes - All.

Siis mikä nyt on vikana? Ei siinä mitään "hyvin hyvin hiljaista" ole, että osavaltiot ovat noudattaneet ihan normaalia lainsäädäntöjärjestystä, jolla ovat sopimukseen liittyneet. Ja siis jos lain muuttaminen on vaikeaa, niin sehän jo kertoo siitä, ettei sitä voi mitenkään salassa tehdä. Ja siis mikä siinä nyt on vikana, että osavaltio noudattaa itse oman demokraattisen järjestelmänsä kautta säätämiään lakeja? Ainakin itse olisin aika käärmeissäni, jos asuisin osavaltiossa, jossa on laki siitä, miten osavaltio allokoi valitsijamiehensä, mutta sitten osavaltion hallitus tekisi jotain muuta.

Mitä noita olen katsellut niin edustajat jotka osavaltioissa on valittu, eivät ole pukahtaneet NPV:stä lainkaan vaalikiertueellaan, mutta sitten valituksi tultuaan ovat hyväksyneet sen. Rehellisempää olisi vaatia perustuslakiin muutosta, mutta nyt sitten sitä yritetään osavaltioiden kautta. Eli liittovaltion vaaleihin halutaan muutosta, mutta koska npv proponentit tietävät ettei sillä ole kannatusta, sitä ei yritetäkkään toteuttaa tavanomaisen perustuslaillisen lisäyksen kautta, vaan ns takaovesta osavaltioiden keskinäisellä sopimuksella. Jota ei kutsuta sopimukseksi tai liittoumaksi jotta vältetään perustuslailliset haasteet.

Mistä nuo kaupungit tuohon nyt putosivat? Kaupunkeja on nykysysteemissäkin. Mitä sitten? USA:ssa muuten suurkaupungeilla on paljon pienempi merkitys kuin muualla. Maan suurin kaupunki New York City. Siellä on 8.4 miljoonaa ihmistä, eli suunnilleen samankokoinen kuin Pariisi tai Lontoo. Maa on kuitenkin luokkaa 5 kertaa suurempi kuin Britannia tai Ranska. Suomessa pääkaupunkiseudulla asuu luokkaa viidennes koko maan asukkaista. USA:han skaalattuna tämä tarkoittaisi sitä, että Nykissä asuisi jotain 60 miljoonaa ihmistä.

Niin suurimmat kaupungit ovat pääsääntöisesti ne joissa on eniten väkeä ja niiden kosiskeleminen on helpompaa. Kun katselee menneiden vaalien karttoja, niin näkee hyvin mistä kenenkin äänet tulivat. https://www.nytimes.com/elections/2016/results/president Clintonin popularvoten voitto tuli käytännössä yksin Californian äänillä. Clinton voitti 17 osavaltiota ja Trump 33. Californian voittokin käytännössä irtosi Californian isojen kaupunkien äänimäärillä. Kuten New Yorkin osavaltiossakin. Eli suurten kaupunkien äänillä voi kerätä helpostikin NPV:n voiton. 

Pointti on siis se, että USA:ssa keskittymällä suurkaupunkeihin olisi voiton saavuttaminen vaikeampaa kuin vaikka Suomessa. Suomessa muuten esim. 2012 toisen kierroksen tulos oli melko tarkkaan 50-50 Helsingissä, mutta siitä huolimatta Niinistö voitti koko vaalit hyvin selvästi. Jos suurimpaan asukaskeskittymään satsaaminen johtaa voittoon, niin miksi Niinistö voitti juuri pääosin muualta Suomesta tulleilla äänillä?

Edelleen Suomi on 5,5 miljoonan kansa. USA 330 miljoonan liittovaltio. Muuten pitäisikö sinusta Suomessa luopua presidentinvaalien toisesta kierroksesta? Vai onko sääntö että jos ensimmäisellä kierroksella yksikään ehdokas ei saa yli 50% kannatusta, järjestetään toinen kierros sinusta demokraattinen?

Ja siis USA:ssa suurin osa harvaanasutuista maan keskellä olevista osavaltioista ei ole vaa'ankieliosavalitioita. Niistä ei kukaan siis välitä tuon taivaallista vaalien aikaan, koska kaikki tietävät, kenen pussiin ne menevät.

Tämä ei siis ole mikään maaseutu vs. kaupungit juttu, vaan vaa'ankieliosavaltiot vastaan kaikki muut.

Electoral college pakottaa ehdokkaat käytännössä huomioimaan myös ne pienet osavaltiot. Elitistinen tapasi ajatella että kukaan ei välitä niistä tuon taivaallista koska kaikki tietävät kenen pussiin menevät, on elitismiä sekä käytännön fatalismia. Koska kaikki tietävät kenen pussiin ne menevät, eli käytänössä tällä hetkellä demokraatit tietävät etteivät ne mene demokraattien pussiin, niistä ei demokraattien tarvitse välittää. USA:ssa on tällä hetkellä maaseutu vs kaupungit tai harvaan asutut vs taajaan asutut asetelma, ollut jo tovin.

Kuten sanottua, jos halutaan painottaa sitä, että väestöllisesti pienille osavaltioille halutaan antaa vielä lisäpainoa presidentin valintaan niillä jo olevien kahden senaattorin lisäksi, niin sekin olisi selvä parannus nykysysteemiin, että jokainen osavaltio siirtyisi systeemiin, että jokainen osavaltio jakaisi valitsijamiehensä siinä suhteessa, kun siinä osavaltiossa ehdokkaat saivat ääniä. Syy siille, miksi touhua ajetaan sen pactin kautta, eikä niin, että jokainen osavaltio siirtyisi tuohon, on se, että käytännössä tuo toteutuisi vasta siinä vaiheessa, kun jokainen osavaltio lähtisi siihen mukaan. Periaatteessa pact voi toimia ponnistuslautana juuri tuollaiselle, eli siis ulkopuolelle jääneille jää vaihtoehdoiksi katsoa tumput suorina, kun niiltä kysymättä vaalien tulos menee kokonaisäänimäärän mukaan tai sitten suostua siihen, että jokainen muuttaa vaalitapansa tuollaiseksi suhteelliseksi.

Tuon Pactin pointti ja johtopäätös on. Winner - Takes - all. Eikä kuten haaveilet että allokoidaan äänien mukaan. Eli joka osavaltiossa otettaisiin käyttöön Mainen tyylinen hajautettu valitsijamies järjestelmä, jossa valitsijamiehet allokoidaan osavaltion äänien perusteella tasan. Vaan tuota pactia ajetaan sen vuoksi että npv:n voittaja saisi kaikkien pactissa mukana olevien osavaltioiden valitsijamiehet ja jos niitä joskus saadaan 270, niin npv olisi se ainoa tapa ja käytännössä presidentti valittaisiin sitten npv:n perusteella, ei mainen mallilla.

Ajatella kuinka rehellistä ja hienoa olisi jos vaikkapa demokraatit ääneen vaatisivat että koko maassa siirryttäisiin mainen malliin, tai edes ottaisivat sen käyttöön Californiassa jota käytännössä hallitsevat. Mutta sehän ei ole se tavoite, vaan tavoite on kiertää perustuslaillinen lainsäädäntö kikkailemalla.

"suurimmat asukaskeskittymät" tarkoittaa käytännössä siis sitä, että ne puolueet, jotka saavat taakseen paljon äänestäjiä, voittavat vaalit. Kuulostaapa epäoikeudenumaiselta...

Niin, koska kaupunkiseutujen asukkailla olisi npv:ssä enemmän sananvaltaa niin harvaan asuttujen alueiden väeltä ei jatkossa enää edes tarvitsisi kysyä.

Sinulla on edelleen omituinen ajatus päässäsi, että ihmiset äänestävät kiltisti sitä, joka sattuu olemaan suosituin siinä heidän osavaltiossa tai kaupungissa. Kerro tämä niille yli neljälle miljoonalle äänestäjälle, jotka jopa nykysysteemissä äänestivät Trumpia Kaliforniassa. Tuota enemmän hän keräsi ääniä vain kahdessa osavaltiossa, Texasissa ja Floridassa.

Minulla on omituinen ajatus siitä miten voimasuhteet muuttuisivat käytännössä npv:n astuttua voimaan. Voit muuten lopettaa ajatusteni lukemisen, näytät epäonnistuvan siinä kerta toisensa jälkeen.

Eli ajattelusi illuusio on siinä, että joku "kontrolloi" jotain osavaltiota tai "asukaskeskittymää" ja sitten kerää sieltä 100% äänistä. Asia ei toimi näin sen puoleen USA:ssa kuin missään sellaisessakaan maassa, joka nykyisin käyttää suoraa kansanvaalia presidentin valintaan. Onko joku erityinen syy olettaa, miksi amerikkalaiset yhtäkkiä alkaisivat käyttäytyä näin, jos vaalitapa muutettaisiin sellaiseksi?

Käännetään toisinpäin, onko jotain erityistä syytä olettaa ettei näin kävisi? Ajatteluni illuusio käytännössä kuuluu seuraavasti, Keräämällä äänet 11 suurimmasta osavaltiosta, voi lopuilla 39 pyyhkiä sitä kuuluisaa. Ei se että koska asia on nyt näin niin se on jatkossakin niin eikä mikään muutu. Vaan se että kun väki suurissa keskittymissä keksii että keskittämällä äänet he saavat presidentin joka pyllistää harvaan asutuille ja ajaa vain suurien asutuskeskusten asiaa. Opportunismi on se sana.