Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[qwerty]

Kuten olen jo aikaisemmin sanonut, niin koko ilmastonmuutoshysteria on pelkän pelkobisneksen aiheuttaman älyllisen mätänemisilmiön lopputuotetta.  Kuule sinua rahastetaan ja ilmastonmuutos tulee - oletko valmis.

Samaa sarjaa lintu -ja sikainfluenssa hysteriat ja pelkobisnes siinä takana.

Silti täältäkin sai fudut (puolittain, pelikielto ja oma ban) kun kritisoi (sivu 1) tätä liian tiukasti. Vuosi on yllättävän pitkä aika politiikassa.

[aivovuoto]

Climategate: Skeptikko myrskyn silmässä

Dennis kiistää olevansa climategaten puhkaisseen tietovuodon takana. Guardianin mukaan Dennisillä on kuitenkin yhteyksiä ilmastoskeptikoihin, ja yliopiston piirissä hän vaikuttaisi olevan toisinajattelija.

Lihavointi minun.

Ja nyt Public Domainiin verrattavaa aineistoa mahdollisesti vuotaneen kuva jälkipolville varoittavaksi esimerkiksi
(http://static.guim.co.uk/sys-images/Guardian/Pix/pictures/2010/2/4/1265316574905/Paul-Dennis-007.jpg). (Kuva on Public Domaina)
http://www.guardian.co.uk/environment/2010/feb/04/climate-change-email-hacking-leaks

[Aapo]

Kysymys ilmastoskeptikoille: kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä voidaan mielestänne huoleti vielä lisätä maailmanlaajuisesti ilman, että siitä on jotain merkille pantavaa haittaa?

[Mika.H]

Kysymys ilmastoskeptikoille: kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä voidaan mielestänne huoleti vielä lisätä maailmanlaajuisesti ilman, että siitä on jotain merkille pantavaa haittaa?

suomen mittakaavassa ihan niin paljon kun vain jokainen pystyy.

vaikka olis 5 miljoonaa bensahummeria, kaikilla pelkkä öljylämmitys, 3 miljoonaa omakotitaloa, sähkön tuotanto pelkällä kivihiilillä niin vaikutus ilmastonmuutokseen on tasan nolla(0)

[qwerty]

Kysymys ilmastoskeptikoille: kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä voidaan mielestänne huoleti vielä lisätä maailmanlaajuisesti ilman, että siitä on jotain merkille pantavaa haittaa?

Mistä lähtien hiilidioksidi on ollut päästö?

[Aapo]

Onko tästä pääteltävä, että hiilidioksidilla ei ole mitään vaikutusta ilmakehän lämpötilaan? Siis ei, vaikka kyseessä olisi 5 miljoonan sijaan 6 miljardia bensahummeria, 4 miljardia omakotitaloa jne.?

[Mika.H]

Onko tästä pääteltävä, että hiilidioksidilla ei ole mitään vaikutusta ilmakehän lämpötilaan? Siis ei, vaikka kyseessä olisi 5 miljoonan sijaan 6 miljardia bensahummeria, 4 miljardia omakotitaloa jne.?

aika selkeästi tuossa luki, että SUOMEN mittakaavassa... päättele siitä mitä tahdot.

ja jos haluat päätellä miksi noin kirjoitin niin lue aikaisemmat juttuni.

[Brett]

suomen mittakaavassa ihan niin paljon kun vain jokainen pystyy.

vaikka olis 5 miljoonaa bensahummeria, kaikilla pelkkä öljylämmitys, 3 miljoonaa omakotitaloa, sähkön tuotanto pelkällä kivihiilillä niin vaikutus ilmastonmuutokseen on tasan nolla(0)

Eli kunhan maailma jaetaan 5 miljoonan henkilön yksiköiksi piirtämällä karttaan viivoja, ei hiilidioksidi enää vaikuta kasvihuonekaasuna?

[Aapo]

aika selkeästi tuossa luki, että SUOMEN mittakaavassa... päättele siitä mitä tahdot.

Itse kyllä kysyin maailmanlaajuisesti, mutta koska vastasit että Suomen mittakaavasssa vaikutus on tasan nolla (0), tästä päättelin, että vaikutus on maailmanlaajuisesti sama, koska 0 kertaa 1000 tai 0 kertaa 10000 on silti nolla.

[aivovuoto]

Tuolla määrällä hummereita, ei hiilidioksidi olisi 'se' ongelma.

Ihminen ei voi ikuisuuksia lisätä hiilidioksidin määrää. Rajat tulevat vastaan ja kyllä se massiivisesti suurempana vaikuttaa lämpöönkin.

Suomalainen on tuomittu kuluttamaan energiaa keskivertoa enemmän samalla vertailulaitteistolla.

[Mika.H]

aika selkeästi tuossa luki, että SUOMEN mittakaavassa... päättele siitä mitä tahdot.

Itse kyllä kysyin maailmanlaajuisesti, mutta koska vastasit että Suomen mittakaavasssa vaikutus on tasan nolla (0), tästä päättelin, että vaikutus on maailmanlaajuisesti sama, koska 0 kertaa 1000 tai 0 kertaa 10000 on silti nolla.

jos haluat rautalankaa niin tarkoitin kyllä sitä, että suomen väkiluku on alle promillen koko maailman väkiluvusta, joten on aivan yksi lysti mitä me teemme.

ja meillä on noin 1000 tärkeämpää asiaa mitä oikeasti voisimme muuttaa jos samalla kiihkeydellä niitä hoidettaisiin kuin tuota ilmastonmuutospelleilyä.

[ämpee]

aika selkeästi tuossa luki, että SUOMEN mittakaavassa... päättele siitä mitä tahdot.

Itse kyllä kysyin maailmanlaajuisesti, mutta koska vastasit että Suomen mittakaavasssa vaikutus on tasan nolla (0), tästä päättelin, että vaikutus on maailmanlaajuisesti sama, koska 0 kertaa 1000 tai 0 kertaa 10000 on silti nolla.

Oikea vastaus on se, ettei varmuudella asiasta tiedetä tuon taivaallista, jotain kyllä tiedetään:

Jos katsellaan hiilidioksidin käyttäytymistä tähän mennessä, jääkausien ja niiden välisinä aikoina, niin hiilidioksidi käyttäytyy tasan päinvastoin kuin sen nykyään väitetään käyttäytyvän.
-Jääkausien aikana hiilidioksidin määrä on alhainen, alkaa lämmetä, jääkausi loppuu.
-Interglasiaali-aikana hiilidioksidin määrä on korkea, alkaa kylmetä, jääkausi alkaa.

Lisäksi on huomattava, että tutkimusten mukaan hiilidioksidin määrä seuraasi lämpötilan muutoksia, ei johtanut niitä.
Vielä lisäksi on huomattava, että ilmastossa on tutkimusten mukaan ollut kymmeniä kertoja enemmän hiilidioksidia kuin nykyään, eikä maapallo siltikään muistuttanut paistinpannua.

Mikäli ilmastolla olisi joku itseään lietsova katastrofi-ominaisuus, ei meitä olisi täällä ihmettelemässä sitä.

[qwerty]

Kysymys ilmastoskeptikoille: kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä voidaan mielestänne huoleti vielä lisätä maailmanlaajuisesti ilman, että siitä on jotain merkille pantavaa haittaa?

Alarmistille vastakysymys. Ihmisten lukumäärä on tuplaantunut viimeisten 30-vuoden aikana. Onko tällä mielestäsi vaikutusta hiilidioksidipäästöihin.

[Brett]

...tarkoitin kyllä sitä, että suomen väkiluku on alle promillen koko maailman väkiluvusta, joten on aivan yksi lysti mitä me teemme.

Kyllä kait kaikki tajusivat mitä tarkoitit, mutta ei se tee tuosta perustelusta yhtään sen järkevämpää.

[Mika.H]

...tarkoitin kyllä sitä, että suomen väkiluku on alle promillen koko maailman väkiluvusta, joten on aivan yksi lysti mitä me teemme.

Kyllä kait kaikki tajusivat mitä tarkoitit, mutta ei se tee tuosta perustelusta yhtään sen järkevämpää.

miksi käytämme resursseja sellaiseen mihin emme voi vaikuttaa?

[Brett]

miksi käytämme resursseja sellaiseen mihin emme voi vaikuttaa?

Empä osaa sanoa. Ihan pelleilyä koko ilmastonmuutoksen torjuminen minustakin on. Ei siksi ettei ongelma olisi mahdollinen / todellinen, vaan siksi että tarjotut ratkaisut ovat pelkkää tulojensiirtoa ja liiketoimintaa.

Mutta ei maita voi silti vertailla keskenään ottamatta huomioon väkilukua.

[ämpee]

miksi käytämme resursseja sellaiseen mihin emme voi vaikuttaa?

Empä osaa sanoa. Ihan pelleilyä koko ilmastonmuutoksen torjuminen minustakin on. Ei siksi ettei ongelma olisi mahdollinen / todellinen, vaan siksi että tarjotut ratkaisut ovat pelkkää tulojensiirtoa ja liiketoimintaa.

Kiteytit erittäin hyvin koko sirkuksen toiminnan, kyseessä tosiaan on sirkus.

[requiem]

miksi käytämme resursseja sellaiseen mihin emme voi vaikuttaa?

Empä osaa sanoa. Ihan pelleilyä koko ilmastonmuutoksen torjuminen minustakin on. Ei siksi ettei ongelma olisi mahdollinen / todellinen, vaan siksi että tarjotut ratkaisut ovat pelkkää tulojensiirtoa ja liiketoimintaa.

Ja etenkin kun parhaiden keinojen tiedetään olevan ihan oikeasti järkeviä. Eli vältetään materiaalien ja energian tuhlausta, optimoidaan teollisuusprosessit, rakennetaan ja tuotetaan fiksusti, suositaan kestävää energiantuotantoa, pyritään irti fossiilisilla polttoaineilla pyörivästä yhteiskunnasta ja niin edelleen.

Kaikki edellä mainitut toimet ovat fiksuja, tuovat säästöjä, lisäävät kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä, turvaavat kestävän tulevaisuuden ja luovat hyvinvointia. Kaikkien näiden toimien toteuttaminen tulee aivan varmasti ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin, tulee ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos tai sitten ei, siksi tuohon juupas-eipäs väittelyyn jumiutuminen vie fokuksen aivan vääriin asioihin.

Näiden toimien toteuttamisella kotimaisella tasolla, ilman mihinkään naurettavaan globaaliin anerahastoon ja teollisuuden uudelleensijoittelukikkailuun suostumista, päästään varmasti paljon tehokkaammin kaikkien kannalta toivottuun lopputulokseen.

[Mika.H]

Näiden toimien toteuttamisella kotimaisella tasolla, ilman mihinkään naurettavaan globaaliin anerahastoon ja teollisuuden uudelleensijoittelukikkailuun suostumista, päästään varmasti paljon tehokkaammin kaikkien kannalta toivottuun lopputulokseen.

juuri noin. lopetetaan höpinä ja tuotteistetaan koko hömppä. tehdään ilmastomuutospropagandasta suomen uusi nokia, mutta lopetetaan lässyttäminen ja anemaksujen maksu!

[qwerty]

Aapo masentui 

[Aapo]

Oikea vastaus on se, ettei varmuudella asiasta tiedetä tuon taivaallista, jotain kyllä tiedetään:

Jos katsellaan hiilidioksidin käyttäytymistä tähän mennessä, jääkausien ja niiden välisinä aikoina, niin hiilidioksidi käyttäytyy tasan päinvastoin kuin sen nykyään väitetään käyttäytyvän.
-Jääkausien aikana hiilidioksidin määrä on alhainen, alkaa lämmetä, jääkausi loppuu.
-Interglasiaali-aikana hiilidioksidin määrä on korkea, alkaa kylmetä, jääkausi alkaa.
Lisäksi on huomattava, että tutkimusten mukaan hiilidioksidin määrä seuraasi lämpötilan muutoksia, ei johtanut niitä.

Vaikka hiildioksidipitoisuudet laahavatkin lämpötilojen perässä, tämä ei itsessään kerro mitään sen vaikutuksesta lämpötilaan, suuntaan tai toiseen.

Hiildioksidin ominaisuuksista tiedetään kyllä se, että se päästää lävitseen lyhyen aallonpituuden säteilyä, kuten auringonvaloa, ja absorboi pitkän aallonpituuden säteilyä, kuten infrapuna- ja lämpösäteilyä, jollaiseksi auringonvalo muuttuu kimmotessaan maanpinnasta. Tästä syystä hiilidioksidia kutsutaan kasvihuonekaasuksi. Jos näin ei olisi, maapallo olisi eloton jääglöntti.

Vielä lisäksi on huomattava, että ilmastossa on tutkimusten mukaan ollut kymmeniä kertoja enemmän hiilidioksidia kuin nykyään, eikä maapallo siltikään muistuttanut paistinpannua.

Tuolloin maapallolla eli hyvin erilaisia lajeja kuin ihmiset ja muu nykyeliöstö. Ne olivat kehittyneet sen ajan maailmassa ja sopeutuneet sen ajan ilmastoon. En tiedä, onko koskaan aikaisemmin hiilidioksidin nousu ollut yhtä dramaattista kuin nyt. Ilmastonmuutoksessa ongelmana ei ole liian korkea lämpötila sinänsä, vaan muutoksen nopeus. Äkilliset lämpötilamuutokset ovat menneisyydessäkin aiheuttaneet esimerkiksi joukkosukupuuttoja.

Mikäli ilmastolla olisi joku itseään lietsova katastrofi-ominaisuus, ei meitä olisi täällä ihmettelemässä sitä.

Positiivinen takaisinkytkentä ei suinkaan tarkoita sitä, että sen pitäisi jatkua loputtomiin, vaan sama ilmiö toimii myös toisinpäin, kun jokin laukaisee suunnanmuutoksen. Esimerkiksi nämä esihistorialliset jääkaudet ja interglasiaalit johtuvat Milankovitchin jaksoista: muutos maapallon kiertoradassa tai akselissa nostaa lämpötiloja, mikä lisää hiilidioksidin määrää, mikä voimistaa lämpötilojen nousuja jne. Kun muutos tapahtuu toiseen suuntaan, maan lämpötila viilenee, mikä vähentää hiildioksidin määrää, mikä lisää viilenemistä jne. Jos takaisinkytkennän vaikutus on riittävän pieni, se ei tarkoita sitä, että muutos lämpötilassa karkaisi automaattisesti käsistä, vaan että vaihtelut molempiin suuntiin ovat voimakkaampia.

Alarmistille vastakysymys. Ihmisten lukumäärä on tuplaantunut viimeisten 30-vuoden aikana. Onko tällä mielestäsi vaikutusta hiilidioksidipäästöihin.

Miksei olisi? Väestöpommi on luultavasti suurin syy kasvaviin hiildioksidipäästöihin, varsinkin kuin ihmiset muuttavat sankoin joukoin matalan elintason maista korkean elintason maihin.

Aapo masentui 

Piti tarkistaa, ettei viestiini eksynyt virheitä. Muutenkin käytin hieman aikaa asioista selville ottamiseen.

Olen kyllä siitä suurimmaksi osaksi samaa mieltä, että nykyiset keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät ole parhaimpia mahdollisia ja nuo requiemin ehdotukset olivat hyviä. Itse uskon, että myös ydinvoimaa tarvitaan.

[Ano Nyymi]

Kysymys ilmastoskeptikoille: kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä voidaan mielestänne huoleti vielä lisätä maailmanlaajuisesti ilman, että siitä on jotain merkille pantavaa haittaa?

Taitaa maapallon luonnonvarat laittaa jonkinlaisen ylärajan tuolle.
Kuinkahan paljon samaa tavaraa tussahtaa ilmaan isohkon tulivuoren purkautuessa?

[Aapo]

Kuinkahan paljon samaa tavaraa tussahtaa ilmaan isohkon tulivuoren purkautuessa?

Vuosittain maailman tulivuoret aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä n. sadasosan ihmisten aiheuttamasta määrästä.

[Mika.H]

Kuinkahan paljon samaa tavaraa tussahtaa ilmaan isohkon tulivuoren purkautuessa?

Vuosittain maailman tulivuoret aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä n. sadasosan ihmisten aiheuttamasta määrästä.

paljonko suomen osuus on maailman päästöistä?

[Aapo]

paljonko suomen osuus on maailman päästöistä?

Suurempi kuin useimpien muiden mielivaltaisesti valittujen viiden miljoonan ihmisen asuttamien alueiden. Ks. Brettin viesti edellisellä sivulla.

Luku on 0,2%. Miksi kysytte sellaisia kysymyksiä, jotka voitte itse tarkistaa Googlella viidessä sekunnissa?

[requiem]

Kappas, meinasin pukea seuraavan sanoiksi mutta joku olikin jo luonnollisesti tehnyt sen paremmin. Raportin avausosio on alustavasti tämän keskustelun kannalta kaikkein antoisin, loput sitten luettavissa varsinaisesta peedeeäffästä täältä.

WORLD ENERGY OUTLOOK 2009 FACT SHEET

Why is our current energy pathway unsustainable?

• Global energy use is set to fall in 2009 — for the first time since 1981 on any significant scale — as a result of the financial and economic crisis, but demand is set to resume its long-term upward trend once the economic recovery gathers pace. By 2030, the Reference Scenario, which assumes no change in government policies, sees world primary energy demand a dramatic 40% higher than in 2007.


• Collectively, non-OECD countries account for over 90% of the increase, their share of global primary energy demand rising from 52% to 63%. China and India represent over 53% of incremental demand to 2030. Coupled with strong growth from ASEAN, this is contributing to a refocusing of the global energy landscape towards Asia. Outside of Asia, the Middle East sees the fastest rate of increase, contributing 10% to incremental demand.
• Fossil fuels remain the dominant sources of energy worldwide, accounting for 77% of the demand increase in 2007-2030. Although oil demand is expected to drop by 2.2% in 2009 as a whole, following a drop of 0.2% in 2008, it is projected to recover from 2010 as the world economy pulls out of recession, rising from around 85 million barrels per day in 2008 to 105 mb/d in 2030, an increase of around 24%. In 2007-2030, demand for coal grows by 53% and demand for natural gas by 42%.
• Electricity demand grows by 76% in 2007-2030, requiring 4 800 gigawatts (GW) of capacity additions – almost five times the existing capacity of the US Coal remains the dominant fuel of the power sector, its share of the global power generation mix rising by 2 percentage points to 44% in 2030. But higher fossil-fuel prices, as well as increasing concerns over energy security and climate change, boost the share of renewables-based electricity generation from 18% in 2007 to 22% in 2030.
• The world's energy resources are adequate to meet the projected demand increase through to 2030 and well beyond. But these Reference Scenario trends have profound implications for environmental protection, energy security and economic development. The continuation of current trends would have dire consequences for climate change. They would also exacerbate ambient air quality concerns, thus causing serious public health and environmental effects, particularly in developing countries.
• While the OECD imports less oil in 2030 than today in the Reference Scenario, some non-OECD countries, notably China and India, see big increases. Most gas-importing regions also see their imports rise. As non-OPEC conventional oil production peaks around 2010, most of the increased output comes from OPEC countries. The increase in natural gas exports comes mainly from Russia, Iran and Qatar.
• The Reference Scenario projections imply a persistently high level of spending on oil and gas imports by almost all importing countries. China overtakes the US soon after 2025, to become the world's biggest spender on oil and gas imports, while India surpasses Japan soon after 2020 to take third place. Cumulative OPEC revenues from oil and gas exports increase to $30 trillion between 2008 and 2030, almost a five-fold increase on earnings over the past 23 years.
• In the Reference Scenario, 1.3 billion people still lack access to electricity in 2030 compared with 1.5 billion people today. Universal electricity access could be achieved with additional power-sector investment of $35 billion per year in 2008-2030 and with only a modest increase in primary energy demand and related CO2 emissions.

Taidan jatkossakin syödä ihan juuri sitä mitä haluan, jättää murehtimatta jos joskus biojätettä livahtaa kaatopaikkajätteen sekaan tai toisinpäin, pörpötellä yksityisautoillessa hiilidioksidia ilmaan jos vain saan ajoneuvon alleni, olla piereskelemättä ja hengittämättä jätesäkkiin ja elää ilman syyllisyydentuntoa teoistani, koska tämän maan tuhon aiheuttaa ihmiskunta aivan kollektiivisesti jos on aiheuttaakseen.

[antero]

tämän maan tuhon aiheuttaa ihmiskunta aivan kollektiivisesti jos on aiheuttaakseen.

Kyllähän se tuho on mahdollista aiheuttaa, mutta ei hiilidioksidilla.

[qwerty]

Miksi kysytte sellaisia kysymyksiä, jotka voitte itse tarkistaa Googlella viidessä sekunnissa?

Mietippä sitä. Poika.

[Brett]

Mikäli ilmastolla olisi joku itseään lietsova katastrofi-ominaisuus, ei meitä olisi täällä ihmettelemässä sitä.

Tuohan ei muuten pidä paikkaansa. Ei ole lainkaan itsestäänselvää, että maapallon ilmasto pystyy säätelemään itseään niin, että olosuhteet pysyvät ihmiselämälle, tai elämälle ylipäätään suotuisina.

Sitäpaitsi jo normaaliin vaihteluun kuuluvat ilmastonmuutokset ovat katastrofeja ihmisen näkökulmasta.

[requiem]

tämän maan tuhon aiheuttaa ihmiskunta aivan kollektiivisesti jos on aiheuttaakseen.

Kyllähän se tuho on mahdollista aiheuttaa, mutta ei hiilidioksidilla.

On, luultavin kirittäjä tähän tuhoon on luonnonvarojen ehtyminen. Kun luonnonvarat yleisemmin ehtyvät ja ihmisten määrä tällä planeetalla on aivan liian suuri tarjolla oleviin resursseihin, alkaa valtioiden välinen pudotuspeli. Ja sitten voi vain veikkailla millaista jälkeä ydinasevaltiot saattanevat aiheuttaa tällaisessa kisailussa.