Suomi on ruma

[Dangr]

...koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

Ja punamultakin on keksitty että saatiin harmaa hirsi peittoon ja apinoitua hienompi eurooppalainen tiilenväri.

Luultavasti 60/70-luvun väki katsoi vanhoja taloja samalla kammolla kuin nyt katsotaan 60/70-luvun taloja...

Muoks:

Tasakatto on toimiva maissa missä ei ole lumikuormitusta ja sen katolle tekemää erikorkuisia lätäköitä. Etelän maissa talot kastuvat ja kuivuvat nopeasti, ei tule vaarallisia homeita toisin kun Suomessa missä vesi imeytyy eristeisiin ja pysyy siellä kuivumatta kuukausia/vuosia.

Sama kuin tasakattoon koskee räystäitä.

[Emo]

Suomi on ruma. Älkää tulko tänne. Markkinoidaan Suomea rumuudella. Ehkä Lähi-Idän esteetikko valitsee toisen kohteen.

Myöskin suomalaiset ovat rumia. Suomalaiset naiset ovat aivan helvetin rumia; läskejä, pienet tissit, möhö maha, lyhyet jalat, pienet silmät syvällä päässä ja kaiken kruunaa ei-minkään-värinen ohut tukka. Lisäksi pihtaavat, ja ovat niin rotevia ja aggressiivisia että iskevät lyhyenlännän arabimennikäisen nyrkillä kanveesiin. Kantsii mennä Ruotsiin ja pysyä siellä. Ruotsissa naiset ovat pitkäraajaisia, heillä on upeat vaaleat hiukset ja lempeä antelias luonne.

[kelloseppä]

Esteetikko joutuu Suomessa kahden rintaman sotaan sosialistisen muotoiluperinteen ja luterilaisen kuvainkieltoperinteen väliin.
Suomessa kaksi vahvaa esteettiseen ihanteeseemme vaikuttanutta traditiota, sosialismi ja luterilaisuus, pitävät kumpikin ihanteenaan pelkistettyä korutonta asiallisuutta jossa painotetaan sanaa kuvan sijasta. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Suomessa kyllä rakennettiin paljonkin kaunista, mutta siinä taisi olla taustalla Tsaari ja Venäjän rahat osittain, pyrkimys jäljitellä Pietaria.

Yhtenä puolustuksena esitetty näkemys, että ennen työvoima oli halpaa tehdä kaunista on hiukan epälooginen selitys. Kyllä 1800-luvullakin rakennettiin karua, kuten esimerkiksi junatallit, konepajat, varastot, mutta suhteessa aivan yhtä paljon se 1800-luvun lopun rakennuttaja olisi säästänyt työvoimakustannuksissa jättämällä koristeellisuuden ja tyylittelyn pois, mutta ei vaan jätetty vaan maksettiin silloin extraa siitä että tuli nättiä. Kun on tahto, on myös rahat.

Vielä 50-luvulla Suomessa tehtiin ihan nättejä kerrostaloja ja lähiöitä, kuten esim Etelä-Haaga, Käpylä, jne. Rapattua tilavaa tyyliä.
Nykyään kauneudella ei ole enää arvoa, tai se mikä koetaan moderniksi kauneudeksi on etääntynyt niin kauaksi klassisesta perinteestä, ettei se enää enemmistön silmin ole kauneutta.

1880-90-luvun varsin julkisivuiltaan varsin koristerikkaita kertaustyylien julkisivuja arvosteltiin varsin karuin sanakääntein vuosikymmen -kaksi myöhemmin koansallisromanttisen/jugendin puolestapuhumisen perusteena. 1920-luvulla taas jugendtalot haukuttiin  tehottomiksi, epäkäytännöllisiksi ja kolkoiksi luoliksi, joista haluttiin muuttaa pois uusasialliseen tyyliin rakennettuihin rationaalisiin asuntoihin, jotka pian muuttuivat funktionalismin futuristisiki uuden ihmisen asuinsijoiksi, joista taas neukkukuutiot ovat varsin karseita halpisversioita. Joten aina on perusteet löydetty, jotta uusi arkkitehtisukupolvi saisi lyötyä edeltäjänsä tuotokset silkaksi paskaksi.

Suomalainen jugend on toteutettu taloudellisesti varsin edullisin keinoin; se on pääosin kulmikasta, rapattua tiilipintaa, takorautakoristeista ja kantavilta rakenteiltaan tiiltä, mikä ei todellakaan ole yleislinja eurooppalaisessa kehyksessä. Ei ole pyöreitä orgaanisia muotoja, paljasta kivi- tai lasitettua tiilipintaa tai teräs/valurauta kantavia rakenneosia eikä raskaita metallivalukappaleita ole koristuksina (ja kantavina elementteina). Monissa suomalaisissa 1800-luvun teollisuusrakennuksissa tiiliseinät kätkevä sisälleen hirsirakenteisen vesikattorakenteen ja tukeutui tiili- tai hirsipylväisiin; kantavat valurauta tai teräsrakenteet ovat varsin harvinaisia silloisessa suomalaisessa teollisuusrakentamisessa. Tämä oli osin kustannuskysymys ja osin seurausta siitä, että tonttitilaa matalille teollisuusrakennuksille oli yleensä varsin runsaasti.

Lisäisin nim. Saturnalian esiintuomaan suomalaiseen ns. isoon kuvaan kaksi tekijää, mutta hivenen lomittain:

Luterilainen kuvaperinne, itsenäistymisen tarve irtiottoon menneisyydestä uusasiallisuuden/fukntionalismin keinoin ja sosialistinen realismi jouduttiin nimenomaan Suomessa toteuttamaan kansainvälisesti ottaen varsin vaatimattomissa taloudellsilla resursseilla. Juuri tämän vuoksi 1970-luvusta eteenpäin suomalaisen "arki"arkkitehtuurin yleinen linja on ollut varsin omituinen, kun laajassa kuvassa taloudelliset seikat eivät ohjanneetkaan enää sen suuria linjoja menneisyytemme kaltaisella rautaisella imperatiivilla.

[stefani]

Mitäs pidätte kotikaupunkini modernismin kukkasesta?

Valokuva tuottaa mulle vaikutelman, että pyramidin mallinen ohuehko kuori olisi laskettu jonkun rakennelman päälle, joten en pidä sitä miellyttävänä näkynä.

[Saturnalia]

Älkää unohtako alan ylittämätöntä klassikkoa, Konalan kirkkoa:

https://www.google.fi/search?q=konalan+kirkko&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjAnKe66MDaAhUPyqYKHbmACu0Q_AUICigB&biw=1600&bih=750#imgrc=xe_s4-_FG7zcdM:

Siinä silmä lepää.

[guest8096]

Järvenpään kirkko on myös aika kiva.

[Linkster]

Ei toi Hyvinkään kirkko nyt sitten ollutkaan mitään. Tunnustan tappioni reilusti
Ei helvetti mitä murjuja!

[Huscarl]

Pikkumailla on pikkuveljen kohtalo mitä tulee kulttuuriperintöön; saavat tyytyä rippeisiin, käyttää isoveljiensä vanhoja vaatteita ja rikkinäisiä leluja. Jos se mitään lohduttaa niin samanlaista arkkitehtuurista köyhyyttä se on muillakin pikkumailla, kuten Norjalla, jolla on aika samanlainen historia kuin Suomella. (400 vuotta unionissa Tanskan kanssa, vallanpitäjät Kööpenhaminassa)

Suomen korkeakulttuurin nousukausi jäi tuhnuksi, alkaen verraten myöhään 1800-luvulla ja jonka katkaisi tylysti 1900-luvun raskaat sodat. Suomi oli valtaosan historiallista aikaa Tukholman hovin vilja- ja sotaväenaitta, joten mihinkään peruselämäntarpeita ylellisempään ei jäänyt henkistä eikä fyysistä kapitaalia. Vauraammassa Euroopassa on aina ollut Rooman muistomerkkejä muistuttamassa muinaisesta loistosta ja mantereen arkkitehdit ovat käyneet ammentamassa ikuisesta kaupungista oppeja satoja vuosia, mikä myös näyttäytyy katukuvassa.

[ikuturso]

Onneksi meille tuli 2015 yli 30000 ihmistä esteettisesti paremmista kulttuureista. Joukossa varmaan viljalti myös arkkitehtejä joiden paperit olivat vain pudonneet välimereen. Koska guggenheim ja suurmoskeija torpattiin, niin eiköhän Enson kuutio edes saa kupolin ja minareetit lohdutukseksi ketjun aloittajalle.

Mikään rakennus ei voita esteettisyydessä suomalaisen järven rantamaisemassa koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

-i-

Selvää etnonationalismia. Viisari värähti heti.

Verilinjassani on pakko olla hirrenveistäjiä, vaikka isovanhemmissani tai lähisuvussa ei ole yhtään.

Olen kerran piiluttanut kirkon remonttiin tulevia kattoparruja, ja alan ammattilainen kehui ensikertalaisen työn jälkeä.

-i-

[Paju]

Luultavasti 60/70-luvun väki katsoi vanhoja taloja samalla kammolla kuin nyt katsotaan 60/70-luvun taloja..

Mietin ihan samaa. Kuten kelloseppä ylempänä kirjoitti, vanhat tyylit ovat aina näyttäytyneet joidenkin vuosikymmenten jälkeen aikansa eläneinä ja tilalle on tarjottu sitä, mikä siinä ajassa on ollut trendikästä.

Vaikka enemmän miellyttää kävely esimerkiksi Katajanokan kuin Merihaan läpi, on vastenhakoisesti myönnettävä, että betonikolosseilla on oma karhea estetiikkansa.

Nythän moni 60-70-luvun talo on saman kysymyksen edessä kuin 60-luvulla oltiin kivilinnojen kanssa: onko taloudellisempaa purkaa vanha ja rakentaa uusi vai peruskorjata vanha. Helsingin kaupunki esimerkiksi on päätynyt purkuvaihtoehtoon joidenkin vuokratalojensa osalta.

Käykö niin, että seuraavat sukupolvet harmittelevat, miksi vanhaa ei säästetty laajemmin? Hehän näkevät 60-luvun talot romantisoituneissa kuvissa isovanhempien nuoruudesta. Jäljellä ovat tuolloin ne talot, jotka nyt päätetään kunnostaa ja modernisoida - eivät ne huonoimmat, jotka saavat purkutuomion.

[JNappula]

Takaansa alkava Amuri onkin sitten niitä surullisia esimerkkejä, kuinka kokonainen kaupunginosa vedetään alas vanhoista hienoista puutaloistaan 70-luvulla hirveiden elementtirötisköjen alta.

Toki. Ainakin visuaalisessa mielessä tuo nykyinen neukkukuutio-Amuri on aika masentava. Mutta toisaalta on muistettava se että noissa puutaloissa asuttiin varsin alkeellisesti ja ilman mukavuuksia, aika ankeissa olosuhteissa. Siihen nähden nuo uudet kerrostalot olivat täynnä luksusta; keskuslämmitys, juokseva vesi, sähköhellat ja -liedet, suihkut kylpyammeineen jne.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/21/amurin-tyolaisidylli-joutui-vaistymaan-urbanisaation-tielta

[ismolento]

Ylen Iso Paja on hieno. Valmistui noin 25 v sitten. Koko ajan rikki, ilmaongelmia, kosteusongelmia. Vaikea ylläpitää, kallis rakentaa, ruma ja alusta alkaen ämpäreitä lattialla keräämässä tippoja. Ja nyt jo pitkän aikaa tyhjänä, evakuoituna. Se on joka suhteessa keskisormi joka röyhkeästi vittuilee maksajilleen. Pidä säkin rasisti heteronormatiivi lompakkos auki.

Jumalauta, kylläpä on taas YLEn väki ollut hiljaa. Tuollainen moka omassa talossa ja yhä vaan vaietaan kuin mamujen rikoksista.

[RP]

Älkää unohtako alan ylittämätöntä klassikkoa, Konalan kirkkoa:

Tapiolankin kirkkokin pitää kyllä puolensa aika hyvin tässä kilpailussa...
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e0/Tapiolan_kirkko.jpg

[Vesa Heimo]

Ei toi Hyvinkään kirkko nyt sitten ollutkaan mitään. Tunnustan tappioni reilusti
Ei helvetti mitä murjuja!

Hyvinkään kirkonhan rumentaa suomen sää ja kallis ylläpito. Varmaan arkkitehtikuvissa ja just pesun jälkeen tuo on ihan hieno, mutta kun kirkon valkoinen seinä on ympärivuotisesti kuravalumien peitossa, niin ei siinä oikein silmä lepää.

[Dick Ursby]

Kalevan kirkko Tampereella. Googlaa jos uskallat. Sielujen siilo, leikkisästi.

[Pullervo]

Kourallisen arkkitehtejä idässä ja lännessä ja varsinkin totalitaristissa valtioissa rakasti brutalismia ja Suomi otti tämänkin pedon omakseen ja pystytti brutaaleja betonikolosseja sinne tänne. Valubetoni sopii hyvin bunkkereihin, viljasiiloihin ja siltoihin, mutta käytettiin valitettavasti jopa arvokohteisiin, jotka olisivat ansainneet parempaa. Elementtien monotoninen käyttö kuutioissa viimeisteli sitten maiseman pilaamisen.

Kuvahaku näyttää nopeasti pahimmat palat maailmalta: https://www.google.com/search?q=brutalist+architecture&tbm=isch

https://en.wikipedia.org/wiki/Brutalist_architecture
https://fi.wikipedia.org/wiki/Brutalismi

[-PPT-]

Oulussa keskustan puutaloröttelöt aikoinaan suojeltiin vaikka paikalle kaavailtiin liikerakennuksia. Sattumalta ne puutalot myöhemmin paloivat ja nykyaikaiset liikerakennukset saatiin rakennetuiksi.

[Maija Poppanen]

Toki. Ainakin visuaalisessa mielessä tuo nykyinen neukkukuutio-Amuri on aika masentava. Mutta toisaalta on muistettava se että noissa puutaloissa asuttiin varsin alkeellisesti ja ilman mukavuuksia, aika ankeissa olosuhteissa. Siihen nähden nuo uudet kerrostalot olivat täynnä luksusta; keskuslämmitys, juokseva vesi, sähköhellat ja -liedet, suihkut kylpyammeineen jne.

Juu - köyhien asuntojahan ne oli, kuten Puu-Tammelakin, mistä nyt muutama talo enemmän on säästetty. Kaverini onkin ekat vuotensa ehtinyt vielä asumaankin Amurin puutaloissa - asunnon malli on vielä nähtävissä museokorttelissa. Eihän siellä ollut omaa keittiötäkään, ja vesi ja vessat tosiaan ulkona.

Isäpuoli taas asui kersana Tammelassa, korttelissa jota kutsutaan Lutilaksi. Siitä voikin päätellä asumisen tason. Lutila ihme kyllä saneerattiin joskus vuosituhannen vaihteen lähellä.

Voi siis hyvin kuvitella, ettei noiden asukkaat ole hirveästi romantisoineet asumuksiaan - vaan jos on tullut mahdollisuus siirtyä moderniin betonikuutioon, se on varmasti otettu hihkuen vastaan.

[newspeak]

Kalevan kirkko Tampereella. Googlaa jos uskallat. Sielujen siilo, leikkisästi.

Pakko jakaa Kummeli-sketsi aiheeseen liittyen:

Kummeli - Ympäristöruutu (1:36)

Tampereella noin yleisesti katukuvassa on paljon kauniita kirkkorakennuksia. Niitä voi arvioida vaikka täällä: https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/kirkot_ja_muut_tilat/kirkot

Rumuuden estetetiikka voi ihailla ainakin Aitolahdessa, Hervannassa, Lielahdessa ja Tesomalla.

[JNappula]

Toki. Ainakin visuaalisessa mielessä tuo nykyinen neukkukuutio-Amuri on aika masentava. Mutta toisaalta on muistettava se että noissa puutaloissa asuttiin varsin alkeellisesti ja ilman mukavuuksia, aika ankeissa olosuhteissa. Siihen nähden nuo uudet kerrostalot olivat täynnä luksusta; keskuslämmitys, juokseva vesi, sähköhellat ja -liedet, suihkut kylpyammeineen jne.

Juu - köyhien asuntojahan ne oli, kuten Puu-Tammelakin, mistä nyt muutama talo enemmän on säästetty. Kaverini onkin ekat vuotensa ehtinyt vielä asumaankin Amurin puutaloissa - asunnon malli on vielä nähtävissä museokorttelissa. Eihän siellä ollut omaa keittiötäkään, ja vesi ja vessat tosiaan ulkona.

Isäpuoli taas asui kersana Tammelassa, korttelissa jota kutsutaan Lutilaksi. Siitä voikin päätellä asumisen tason. Lutila ihme kyllä saneerattiin joskus vuosituhannen vaihteen lähellä.

Voi siis hyvin kuvitella, ettei noiden asukkaat ole hirveästi romantisoineet asumuksiaan - vaan jos on tullut mahdollisuus siirtyä moderniin betonikuutioon, se on varmasti otettu hihkuen vastaan.

Asuin ekat vuoteni Pispalassa tässä puutalossa:

https://goo.gl/maps/APfkBQQXhRG2

Pispala oli silloin pienituloisten asuinalue, eikä noissakaan vanhoissa puutaloissa mukavuuksia ollut. Sieltä muutimme Kangasalan Suoramalle uuteen juuri valmistuneeseen neukkukuutiotaloon ja se oli kyllä vanhempieni mukaan iso hyppäys ylöspäin elämisen mukavuudessa.

Helsingissäkin jyrättiin Amurin kanssa samaan aikaan puu-Pasila nurin kerrostalojen tieltä ja aika samanlaisin perustein:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/01/05/puu-pasila-sai-vaistya-kerrostalojen-ja-toimistokortteleiden-tielta

[Paju]

^ Puu-Pasilasta kuriositeettina, että talot olivat "kierrätysmateriaaleista" rakennettuja. Hirret, laudat, tiilet ja jopa tulisijat olivat peräisin puretuista rakennuksista. Niinpä talot olivat ikäistään vanhempia.

[newspeak]

Kalevan kirkko Tampereella. Googlaa jos uskallat. Sielujen siilo, leikkisästi.

Pakko jakaa Kummeli-sketsi aiheeseen liittyen:

Kummeli - Ympäristöruutu (1:36)

Tampereella noin yleisesti katukuvassa on paljon kauniita kirkkorakennuksia. Niitä voi arvioida vaikka täällä: https://tampereenseurakunnat.fi/kirkko_tampereella/kirkot_ja_muut_tilat/kirkot

Rumuuden estetetiikka voi ihailla ainakin Aitolahdessa, Hervannassa, Lielahdessa ja Tesomalla.

Siteeran itseäni ja jäsen Dick Ursbyä, koska arkkitehtehtuurillisesti aihe on kiehtova.

Eero Kakon ja Jaakko Parantaisen sananvaihdosta toteasisin, että aiheena ollut suomalaisten varallisuus suhteessa julkisten rakennusten määrään on jokseenkin harhaanjohtava, sillä kirkot eivät teknisesti ole julkisia rakennuksia. Tietynlaisia kulttuurillishistoriallisia maamerkkejä ne kieltämättä ovat ja sikälikin säilyttämisen arvoisia. Kirkkojen rakentaminen on myöskin antanut arkkitehdeille liikkumavaraa ja vaikuttanut siten rakentamiseen ja suunnitteluun. Nykyään rakennetaan tietenkin enemmän ostoskeskuksia kuin kirkkoja.

Google antoi seuraavan tiedonjyväsen, jonka liitän tähän eli Kalevan kirkon suunnittelijoiden kootut luomukset:

Suomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958
    Branderin kahvila, Tampere 1963
    Kalevan kirkko, Tampere 1966
    Dipolin kongressikeskus, Otaniemi, Espoo 1966
    Suvikummun asuntoalue, Tapiola, Espoo 1969–1982
    Reidar Särestöniemen ateljee ja galleria Särestö, Kittilä 1972
    Hvitträskin sauna, Kirkkonummi 1975
    Seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus, Hervanta, Tampere 1979
    Sief Palace Area Buildings: Sief Palacen laajennus, Kuwait 1982
    Lieksan kirkko, Lieksa 1982
    Taikurinhattu-päiväkoti, Pori 1984
    Suomen suurlähetystö, Delhi, Intia 1985
    Metso, Tampereen kaupungin pääkirjasto, Tampere 1986
    Himmeli-vanhainkoti, Pori 1988
    Hervannan toimintakeskus, Tampere 1989
    Mäntyniemi, tasavallan presidentin virka-asunto, Meilahti, Helsinki 1993

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reima_Pietil%C3%A4

Perin mielenkiintoinen lista tunnettuja ja vähemmän tunnettuja rakennuksia.

[guest8096]

Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

[törö]

Juu - köyhien asuntojahan ne oli, kuten Puu-Tammelakin, mistä nyt muutama talo enemmän on säästetty. Kaverini onkin ekat vuotensa ehtinyt vielä asumaankin Amurin puutaloissa - asunnon malli on vielä nähtävissä museokorttelissa. Eihän siellä ollut omaa keittiötäkään, ja vesi ja vessat tosiaan ulkona.

Isäpuoli taas asui kersana Tammelassa, korttelissa jota kutsutaan Lutilaksi. Siitä voikin päätellä asumisen tason. Lutila ihme kyllä saneerattiin joskus vuosituhannen vaihteen lähellä.

Voi siis hyvin kuvitella, ettei noiden asukkaat ole hirveästi romantisoineet asumuksiaan - vaan jos on tullut mahdollisuus siirtyä moderniin betonikuutioon, se on varmasti otettu hihkuen vastaan.

Ei sen betonimöhkäleen tarvitse olla ruma vaan se on kyllä suomalaisien oma valinta. Koristeellisuus puuttuu, vaikka sen olisi voinut huomioida elementtien valumuoteissa, ja maalien värit on valittu tahallaan vähintään ikäviksi.

Suunnilleen samalla vaivalla oltaisiin voitu tehdä paljon pirteämmän näköisiä betonitaloja.

[Linkster]

Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

Minun talossa toiminut v:sta 1974. Kohta ajattelin saneerata sen (eli 10 vuoden päästä) vaikka ei siinä mitään vikaa olekaan. Kaadot on keskelle ja kattoviemärit eivät jäädy ikinä koska menevät vessan ja vaatehuoneen läpi ollen aina lämpimänä.
Melkein kaikissa kerrostaloissakin on tasakatto.
Jos rakentamisen suorittaisivat oikeat alan ammattilaiset eivätkä mitkään halvalla saadut sekatyömiehet olisi Suomessa huomattavan paljon vähemmän asunto-ongelmia.Nykyinen meno on taloudellisesti järjetön.

[K.L.O]

Katajanokka, Helsinki. 100 vuotta väliä kuvissa, näkymä Luotsikadulle. Näyttää hyvältä. Hevoset vain vaihtuneet spåriin.
Alue säilynyt melko hyvin, perukoilla uusia kerrostaloja, jotka hyvin istuvat alueeseen.

Toivottavasti ei näy päivää, jolloin Kalasatamassa on moskeija ja joku vihreä välkky keksii rakennuttaa siltaa Katajanokan ja Kalasataman välille.

[Emo]

Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

On tasakatto suurempi riski kuin harjakatto, koska vesi seisoo tasakatolla.
Tietystikin teoriassa, jos molemmat kattotyypit olisi rakennettu vettä pitäväksi, molemmat toimisivat. Mutta kun Suomessa ei osata rakentaa vedenpitävää tasakattoa, miksi muuten monissa paikoissa on sisätiloissa keväisin ämpärit vettä keräämässä?
Harjakattopaikoissa en muista keväistä ämpäri-ilmiötä nähneeni. 

Mieheni asui pikkupoikana isänsä työn takia työsuhdeasunnossa, omakotitalo jossa tasakatto, ja kertoili juuri, kuinka keväisin katolla olevat viemäriputket jäätyivät tukkoon, ja kun aurinko paistoi ja lumi päivän aikana suli, niin vesi lainehti katolla ja viemäreitä yritettiin tulella ja ties millä sulattaa. Vesi tuli myös taloon sisälle, ja vuosia myöhemmin anoppi sairastui astmaan ja silloin löydettiin asunnosta myös hometta ja sitä rempattiin, mutta perhe muutti pian toisaalle.

Ihan turhaa teoretisointia siis Suomen ilmastossa väittää, että tasakatto ei ole harjakattoa isompi riski, sillä vesi ei seiso harjakatolla vaan valuu alas.
Maan vetovoima lienee syyllinen, jos sitä ei olisi niin vesi tasakatolta lentäisi avaruuteen.

e: Myös harjakattotalot usein homehtuvat, mutta siihen syypää löytyy muusta rakentamisesta ja käytöstä, mm. nykyinen koneellinen ilmastointi jota säästösyistä pietään julkisissa rakennuksissa yöt, viikonloput ja kesät suljettuna/ liian pienellä (ohjeiden vastaisesti) on yksi suuri syyllinen sisäilmaongelmiin.

[guest8096]

Kyllä ne vuotavat harjakatokin ja usein lumi lelluu talven niidenkin päällä. Niitä joutuu uusimaan, korjaamaan ja puhdistamaan, rännejä pitää puhdistaa, niillä on vaikeampi liikkua. Tasakatoissa voi tosiaan olla ongelma, jos kattoviemäri jäätyy tai menee tukkoon niin että vettä kertyy katolle ja silloin se voi jostakin piipunjuuresta vuotaa sisälle, mutta siltä välttyy, kun tarkkailee tilannetta, ja jos pitää sen sulana lämpökaapelilla, niin sellaista ongelmaa ei ole.

[Linkster]

Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänkin.

Ei ole sen suurempi riski kuin harjakattokaan. Ei katon kuulu vuotaa, kun se on tehty tiiviisti vaikkapa bitumilaatoista. Homeen syyt ovat kyllä ihan muualla.

On tasakatto suurempi riski kuin harjakatto, koska vesi seisoo tasakatolla.
Tietystikin teoriassa, jos molemmat kattotyypit olisi rakennettu vettä pitäväksi, molemmat toimisivat. Mutta kun Suomessa ei osata rakentaa vedenpitävää tasakattoa, miksi muuten monissa paikoissa on sisätiloissa keväisin ämpärit vettä keräämässä?
Harjakattopaikoissa en muista keväistä ämpäri-ilmiötä nähneeni. 

Mieheni asui pikkupoikana isänsä työn takia työsuhdeasunnossa, omakotitalo jossa tasakatto, ja kertoili juuri, kuinka keväisin katolla olevat viemäriputket jäätyivät tukkoon, ja kun aurinko paistoi ja lumi päivän aikana suli, niin vesi lainehti katolla ja viemäreitä yritettiin tulella ja ties millä sulattaa. Vesi tuli myös taloon sisälle, ja vuosia myöhemmin anoppi sairastui astmaan ja silloin löydettiin asunnosta myös hometta ja sitä rempattiin, mutta perhe muutti pian toisaalle.

Ihan turhaa teoretisointia siis Suomen ilmastossa väittää, että tasakatto ei ole harjakattoa isompi riski, sillä vesi ei seiso harjakatolla vaan valuu alas.
Maan vetovoima lienee syyllinen, jos sitä ei olisi niin vesi tasakatolta lentäisi avaruuteen.

e: Myös harjakattotalot usein homehtuvat, mutta siihen syypää löytyy muusta rakentamisesta ja käytöstä, mm. nykyinen koneellinen ilmastointi jota säästösyistä pietään julkisissa rakennuksissa yöt, viikonloput ja kesät suljettuna/ liian pienellä (ohjeiden vastaisesti) on yksi suuri syyllinen sisäilmaongelmiin.

Tasakatto ei nimestään huolimatta ole vaakasuora ja tasainen. Oikein tehdyllä tasakatolla on kaadot viemäriin eikä siellä vesi seiso sen enempää kuin harjakatollakaan.
Mutta suomalaisten kuuluu tietää että tasakatto on aina huono ja maalämpö on paras, lisäksi sähkö tulee pistorasiasta.
Tämä tästä.

[Dick Ursby]

Olen siinä uskossa että maalämpö on ihan halal. Meillä ei sitä ole. Mikä siinä on vikana?