Suomi on ruma

[ismolento]

Moni nykykirkko rakennettiin aikana, jolloin oli tapana rakentaa erityisen rumia taloja.

Corbusierilainen zeitgeist. Menemme aina ajan hengen perässä ja mukaan totaalisesti. Tuon ajan kirkkoarkkitehtuurissa näkyy sosialistinen ihanne.
Noudatamme aina kulloistakin ajan henkeä kokonaisvaltaisesti kuin lakia. Estetiikkamme, kielemme, kaikki mukautuu sitä myötäilemään.

Leppävaarassa Vanhan Turuntien varrella sijaitsee Myöhempien aikojen pyhien jne., eli mormonien vain noin kymmenkunta vuotta sitten rakennettu kirkko. Se näyttää kirkolta heti ensi katsomalta torneineen ja on tyylikäs rakennus, tosin amerikkalaiset vaikutteet näkyvät selvästi. Silti se ei ole mikään piruntorjuntabunkkeri kuten modernit suomalaiset kirkkorakennukset useimmiten pyrkivät olemaan.

[AngleHedd]

Totta sinällään, mutta kyllä esim. Helsingissä on yhä todella kauniita taloja jäljellä.
Punavuori ja Katajanokka noin alkuun.
Hyvin paljon on kylläkin huippukauniita taloja kadonnut. Noiden rakenteellisesta kunnosta minulla ei tietoa.
Kyseessä on kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö. Esim. Bronxissa hävitettiin aivan käsittämätön määrä kauniita wanhoja taloja lähinnä omistajien taholta tuhopolttamalla.

[ismolento]

Totta sinällään, mutta kyllä esim. Helsingissä on yhä todella kauniita taloja jäljellä.
Punavuori ja Katajanokka noin alkuun.
Hyvin paljon on kylläkin huippukauniita taloja kadonnut. Noiden rakenteellisesta kunnosta minulla ei tietoa.
Kyseessä on kuitenkin yleismaailmallinen ilmiö. Esim. Bronxissa hävitettiin aivan käsittämätön määrä kauniita wanhoja taloja lähinnä omistajien taholta tuhopolttamalla.

Niin - niillä hoodeilla asui/asuu porukkaa, joka on erityisen mieltynyt sytkärileikkeihin, jos kaikki ei mene mielen mukaan.

[Paju]

Kannattaa muistaa, että moni kaunis jugendtalo oli 60-luvulla auttamattoman vanhanaikainen ja kömpelö. 1960-luvun talot taas olivat uutuuttaan hohtavia, käteviä ja moderneja.

Vanhasta kivitalosta puuttui keskuslämmitys, huoneet lämpisivät päivittäin kakluuneilla. Hissiä ei monessa talossa ollut. Puut piti kantaa yläkerroksiin itse, kotiapulainen oli vain vauraimmilla. Osalla oli kaasuliekillä lämmitettävä suihku, muuten kylpyammeeseen sai boilerista kuumaa vettä. Pyykit pestiin käsin pohjakerroksen pesutuvassa padassa keitetyllä vedellä, kunnes pulsaattorit ja pesukoneet yleistyivät. Kaikilla ei ollut edes omaa wc:tä tai kylpyhuonetta, vaan hygieniasta huolehdittiin yhteistiloissa.

Noin muutamia seikkoja mainitakseni.

Olisivathan kaupungit kauniimpia, jos vanhaa rakennuskantaa olisi säilynyt enemmän. 60-luvun perspektiivistä on silti jälkiviisautta kritisoida puoli vuosisataa myöhemmin eri aikakauden näkökulmasta. Houkutus myydä asunto grynderille ja muuttaa itse upouuteen kotiin on varmasti ollut perusteltu.

Harmi vain, että tuolloin rakennettiin kiireellä ja säästäen paljon sekundaa.

[Maija Poppanen]

Tamperelainen "Impilinna" on esimerkki siitä, kuinka tarpeeksi ruma muuttuukin jo kauniiksi. Aikanaan - 50-luvulla - oli varmaan hurjan moderni ja jättimäinen talo asuttamaan tarpeellisia tehtaan plikkoja 

Takaansa alkava Amuri onkin sitten niitä surullisia esimerkkejä, kuinka kokonainen kaupunginosa vedetään alas vanhoista hienoista puutaloistaan 70-luvulla hirveiden elementtirötisköjen alta.

[Micke90]

Kannattaa muistaa, että moni kaunis jugendtalo oli 60-luvulla auttamattoman vanhanaikainen ja kömpelö. 1960-luvun talot taas olivat uutuuttaan hohtavia, käteviä ja moderneja.

Vanhasta kivitalosta puuttui keskuslämmitys, huoneet lämpisivät päivittäin kakluuneilla. Hissiä ei monessa talossa ollut. Puut piti kantaa yläkerroksiin itse, kotiapulainen oli vain vauraimmilla. Osalla oli kaasuliekillä lämmitettävä suihku, muuten kylpyammeeseen sai boilerista kuumaa vettä. Pyykit pestiin käsin pohjakerroksen pesutuvassa padassa keitetyllä vedellä, kunnes pulsaattorit ja pesukoneet yleistyivät. Kaikilla ei ollut edes omaa wc:tä tai kylpyhuonetta, vaan hygieniasta huolehdittiin yhteistiloissa.

Ne olisi voitu kunnostaa tinkimättä vanhasta ilmeestä.

[Dick Ursby]

Minulla on unelma jossa etnonationalistisuomalaiset asuvat asuvat tilavasti ja viihtyisästi terveellisissä, vapaasti hengittävissä ja ekologisissa puutaloissa isoilla tonteilla, hyvien kulkuyhteyksien varrella, saavat sähkönsä auringosta ja kierrättävät 90% jätteistään. Lämpö tulee maan alta. Kaupungit eivät laajene vaan supistuvat. Isoja laitoksia ja virastoja ei rakenneta lisää vaan tehdään ihmisen mittakaavalla pienempiä yksiköitä. Monumenttirakentaminen loppuu. Kaikessa rakentamisessa lasketaan realistinen käyttöikä ja huomioidaan kierrättäminen. Materiaali -  puu ja puukuidut - eivät lopu koskaan.

Kaupunkien vanhaa rakennuskantaa suojellaan, mutta kaikki 1950-luvun jälkeen rakennettu puretaan käyttöiän tultua täyteen. Mitään ei rakenneta enää ikuiseksi, joten voidaan tehdä hassuja kokeiluja vaikka Manskulle. Ruma tekniikka tietysti maan alle. Katuvalot jäljittelevät wanhan ajan kaasulamppuja, yksikään talo ei ole yli kaksikerroksinen, paitsi vanhat kirkot ja kellotornit.

Sadan vuoden päästä onnellinen, valkoinen suomalainen asuu pikkukaupunkimaisesti ratikkalinjan varrella. Sisäilmaongelma vertautuu paiseruttoon ja polioon, menneisyyden vaaroihin. Lapset leikkivät polvihousuissaan puistokaduilla ja urheilevat avoimilla liikuntapaikoilla.


Olen asunut ulkomailla 1860-luvulla rakennetussa kerrostalossa. Siihen oli vedetty jälkiasennuksena sähköt, kaasu, toimivat viemärit ja juokseva vesi, jopa laajakaista. Tilaa ei ollut liiaksi mutta hissikin oli asennettu. Samalla tavalla uusittuja taloja olen nähnyt Lontoossa, Tukholmassa, jopa Helsingissä. Jos talo on tiilestä tehty, se on modulaarinen ja loputtomasti muunneltavissa. Teoriassa ikuinen. Jos unohdetaan tosiaan se turha arkkitehtien ja virkakyöstien kumartelu, kaikki on mahdollista.

[Paju]

^^ Moni tekikin niin, minkä ansiosta taloja myös säilyi. Halpaa puuhaa se ei kuitenkaan ollut, taloja oli eri kuntoisia ja erilaisin asukkain. En halua tuomita niitä, jotka remonttiin ryhtymisen sijaan päättivät luopua kiinteistöstä ja vaihtaa parempaan. Taloissa ei myöskään ollut samanlaista satavuotisen historiasa tuomaa arvokkuutta kuten nykyään, vaan ne olivat nuorempia kuin osa asukkaistaan.

Esimerkiksi Helsingin Kruununhaassa pääosaan taloista keskuslämmitys ja lämminvesi asennettiin juuri 60-luvun aikana. Puolustusvoimain hallinnoimassa Suomenlinnassa asunnot modernisoitiin vasta 80-luvun alussa.

[Nuivinator]

Uh. Täällä kun on yt puhuttu arkkitehtuurista, niin purnataampa sitten vähän tuosta Ylivieskan uudesta kirkosta. Sikäli kun kykenen muistamaan,  en ole koskaan käynyt Ylivieskan vanhassa (tuhopoltetussa) Kirkossa sisällä, mutta aikanaan sitä tuli ulkoapäin paljonkin katseltua, asuinkerrostaloni kun oli kirkkomaan viereisellä tontilla. Ensimäisessä kuvassa kirkko suurinpiirtein sellaisena kun se kesäaikaan näkyi parvekkeelleni.

Toisessa kuvassa on sitten se karkea moderni hirvitys jota sen poltetun kirkon tilalle on tulossa.

[ismolento]

Kannattaa muistaa, että moni kaunis jugendtalo oli 60-luvulla auttamattoman vanhanaikainen ja kömpelö. 1960-luvun talot taas olivat uutuuttaan hohtavia, käteviä ja moderneja.

Vanhasta kivitalosta puuttui keskuslämmitys, huoneet lämpisivät päivittäin kakluuneilla. Hissiä ei monessa talossa ollut. Puut piti kantaa yläkerroksiin itse, kotiapulainen oli vain vauraimmilla. Osalla oli kaasuliekillä lämmitettävä suihku, muuten kylpyammeeseen sai boilerista kuumaa vettä. Pyykit pestiin käsin pohjakerroksen pesutuvassa padassa keitetyllä vedellä, kunnes pulsaattorit ja pesukoneet yleistyivät. Kaikilla ei ollut edes omaa wc:tä tai kylpyhuonetta, vaan hygieniasta huolehdittiin yhteistiloissa.

Noin muutamia seikkoja mainitakseni.

Olisivathan kaupungit kauniimpia, jos vanhaa rakennuskantaa olisi säilynyt enemmän. 60-luvun perspektiivistä on silti jälkiviisautta kritisoida puoli vuosisataa myöhemmin eri aikakauden näkökulmasta. Houkutus myydä asunto grynderille ja muuttaa itse upouuteen kotiin on varmasti ollut perusteltu.

Piti kirjoittaa tuosta samasta asiasta mutta ehdit ensin. Muistan hyvin kuinka ylpeinä monet kantakaupunkilaiset muuttivat Pohjois-Haagaan, Munkkivuoreen tai vastaaviin lähiöihin ja ihastelivat uusia asuntojaan vastavalmistuneissa kerrostaloissa, joissa kaikissa oli tietysti keskuslämmitys ja tilavat talosaunat. Eikä silloin kuulunut pahaa sanaa lähiöistä. Varsinkin Tapiola oli hienouden huippu.

[Maija Poppanen]

^ Äitee aina muisteli kanssa, kuinka upea pränikkä Hervannan vuokra-asunto silloin 70-luvulla olikaan verrattuna keskustan kolmekymmentä vuotta vanhempaan kämppään 

Mähän muistan sen aivan hirveän rumana sen kusenkellan ja paskanruskean keittiön - sekä keltaiseksi levytetyn vessan takia. Siinä talossa meni kuitenkin kymmenen lapsuusvuotta - ja myöhemmin vielä pari vuotta ensimmäisessä yhteisessä kämpässä armaan kanssa.

[Dick Ursby]

Vai on Ylivieskaan tehty Kheopsin pyramidi.

Keskiverto seurakunta ei tarvitse kuin kellarimoskeijan kokoisen tilan menoilleen. Kauneimmat joululaulut ja mahtihäät voi vetäistä urheilu/monitoimihalleissa. Mihin tarvitaan uusia suurkirkkoja?

[Syämmistynyt]

Monissa Keski-Euroopan kaupungeissa ne epäkäytännölliset talot saivat kuitenkin jäädä paikoilleen asukkaiden muuttaessa modernien mukavuuksien äärelle lähiöihin.  Myöhemmin nekin talot on varustettu nykyajan mukavuuksilla ja niistä on tullut nk. arvotaloja.  Monia sittemmin rakennettuja käytännöllisiä betonikuutioitakin puretaan nykyään pois huonokuntoisina tai homehtuneina.

Ei vanha historiallinen rakennus poissulje sitä, että asukas haluaa mukavan ja viihtyisän asunnon.  Mutta ei toista tarvitse purkaa toisen tieltä.

[alussaolisana]

Vai on Ylivieskaan tehty Kheopsin pyramidi.

Keskiverto seurakunta ei tarvitse kuin kellarimoskeijan kokoisen tilan menoilleen. Kauneimmat joululaulut ja mahtihäät voi vetäistä urheilu/monitoimihalleissa. Mihin tarvitaan uusia suurkirkkoja?

Kunhan kakka jälleen kerran iskee oikein tosissaan kansakunnan tuulettimeen, niin kirkot tulevat olemaan liian pieniä. Suomen kansa menee polvilleen, kuten talvisodassa.

Itse olen lähes fanaattinen modernin arkkitehtuurin ystävä, mutta Ylivieskan tapauksessa olisi ollut syytä bygata vanhoilla piirustuksilla. Modernia arkkitehtuuria ei kannata hylätä halvan roskan takia, jota näkee valitettavan paljon.

[-PPT-]

Itse päivittäin junalla matkustavana ihmetyttää Malmin ja Tapanilan välillä radan toisella puolella on niitä vanhoja teollisuustaloja jotka ilmeisesti eivät ole missään käytössä ja ei ihme sillä ne on päästetty ränsistymään aivan kamalaan kuntoon ja seinät on töhritty graffitilla. Ne on olleet tuossa tilassa ainakin 90-luvulta lähtien.

[ikuturso]

Onneksi meille tuli 2015 yli 30000 ihmistä esteettisesti paremmista kulttuureista. Joukossa varmaan viljalti myös arkkitehtejä joiden paperit olivat vain pudonneet välimereen. Koska guggenheim ja suurmoskeija torpattiin, niin eiköhän Enson kuutio edes saa kupolin ja minareetit lohdutukseksi ketjun aloittajalle.

Mikään rakennus ei voita esteettisyydessä suomalaisen järven rantamaisemassa koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

-i-

[Veikko]

Suomi on ruma. Se on iso ongelma, joka vaikuttaa lähes kaikkeen.
Miksi rakentaminen, muotoilu ja taide on täällä lähes aina rumaa? Miten ne voitaisiin muuttaa kauniiksi jatkossa?

Voisiko PS saada aiheesta teemaa, joka vetoisi kansaan? Mitä muutoksia poliitikkojen pitäisi ajaa, jotta asiat muuttuisi oikeasti?

En voi muuta kuin olla suurelta osalta ihan samaa mieltä.

Suomen luonto on melkoiselta osaltaan rumaa - anteeksi nyt vain, mutta en anna kansallismielisyyteni ja isänmaallisuuteni vaikuttaa vilpittömään näkemykseeni.

Suomen luonto melkoiselta osaltaan sellaista, kuin kylmä ja kostea ilmastomme ja vähäravinteinen maaperämme voi pahimmillaan tuottaa: soistunutta rääseikköä ja kitukasvuisia havupuukarheikkoja. On onni - tai olisi onni, jos olisi lumisia talvia - että lumi ehostaa tuon masentavuuden. Kyllä, parempaakin löytyy, paljon parempaa, mutta tuon maisemakuvan yleisyyttä ei voi kieltää.

Ja mitä suomalaiseen muotoiluun tulee, niin suomalainen arkkitehtuuri on viimeiset viitisenkymmentä vuotta ollut rumia botonikuutioita, joita vaihtelevasti päällystettiin käprisyvillä marmorilevyillä, vihertyvillä kuparilevyillä, lohkeilevilla muovilevyillä jne., kunnes päädyttiin tähtitieteellisen - tai tähtien sotatieteellisen - rumiin lasikuutioihin. Kaikki tuo edustaa sekä rakennuttajien että omaa egoaan korostamaan pyrkivien arkkitehtiemme vieraantunutta ja ihmisvihamielistä maailmankuvaa.

Ja mitä muuhun "juhlittuun Suomalaiseen muotoiluun" tulee, niin suurimmalta osaltaan se on kauniisti sanottuna kökköä, jotain sellaista, jonka punastellen yrittää unohtaa komeron perälle, kun sen edustaman "viimeisimmän aallon" juhlahumu on vaiennut ja sen muotoilu on ohittanut armotta parasta ennen päiväyksensä (ne kaikki röpelöiset ja näppyläiset sarpanevat sun muut "taideluomat").

Inhimillisen vaatimattomuuteen, kauneuteen, viihtyvyyteen ja laatuun pyrkiminen myös rakennetussa ympäristössä ilman muuta kuuluu kansalaisten parasta ajavan puolueen keskeisiin teemoihin. Päättäjien egoismismin osoituksista, rumuudesta, koleasta epäviihtyvyydestä ja täydellisestä laadun puutteesta ovat tavalliset kansalaiset varmasti saaneet tarpeekseen arkipäivänsä tältäkin osalta.

[guest15133]

Ei Suomi ole ruma noin keskimäärin. Mutta iso ongelma on, että pääkaupunki on leimallisesti itäeurooppalainen: kaikki kaunis on samaa kuin tsaarinaikaisessa Pietarissa, ja kaikki rumuus peräisin Neukkulan kukoistuksen ajoilta ja sen tyylin matkimisesta. Eikä jälkimmäistä rakennuskantaa ole tajuttu repiä, vaan se halutaan säilöä ajasta ikuisuuteen muistomerkkinä, toisin kuin vaikka Virossa, jossa ko. ajan merkeistä pyritään pääsemään aktiivisesti eroon.

Mutta se, joka sanoo, että Suomen luonto on ruma, ei ole koskaan seisonut itäsuomalaisen järven hienolla hiekalla auringon laskiessa. Tai samonnut ruskassa pohjoisen vaaroilla ja tuntureilla. Tai kävellyt koivikossa valkovuokkojen kukkiessa.

[Skeptikko]

Toisessa kuvassa on sitten se karkea moderni hirvitys jota sen poltetun kirkon tilalle on tulossa.

Modernissa hirvityksessä muuten katto näyttää ilman räystäitä ja keskellä jäätä keräävässä kahden katon yhtymäkohdan muodostamassa lovessa potentiaaliselta kosteusongelmalähteeltä jo tässä vaiheessa. Aika näyttää onnistuvatko ne toteuttamaan sen ilman kosteusongelmia...

Vähän samanlainen mielikuva potentiaalisesti ongelmallisesta rakenteesta jään suhteen on tullut Teollisuuskadun OP:n rakennuksesta Helsingissä. Siinä lisäksi se kumma lovi on niin kapea, että olisi mielenkiintoista tietää, että miten se on alunperinkään rakennettu ja miten sitä aiotaan jatkossa tarpeen vaatiessa korjata, jos esimerkiksi jää alkaa rapauttaa pintoja... Jonkinlaisen käsityksen tästä alaspäin kapenevasta lovesta saa ehkä näissä olevista kuvista:

https://op-toimitilat.fi/toimitilauutisia/opn-vallilan-toimitilojen-edessa-oleva-aukio-on-nyt-nimeltaan-gebhardinaukio-1

OP:n uusi kotipesä on Vuoden teräsrakenne
https://www.rakennuslehti.fi/2015/11/opn-uusi-kotipesa-on-vuoden-terasrakenne/

[Skeptikko]

^ Jollain perverssillä tavalla pidän epämääräisen kulhon näköistä Kampin kappelia kauniina ja viihtyisänä rakennuksena. Poikkean siellä mielelläni ohikulkumatkallani toisinaan joskin harvoin.

Ainakaan se ei ole harmaa betonilasikuutio, joten edes jotain yritystä sen tekemisessä on ollut.

[Linkster]

Mitäs pidätte kotikaupunkini modernismin kukkasesta? ´59 valmistunut muistaakseni ja jakaa aika tehokkaasti mielipiteet.

[guest8096]

Luulen, että nykyään ei enää edes osattaisi rakentaa hienoja isoja puukirkkoja. Eikä olisi saatavilla tarpeeksi hyviä pitkiä hirsiä, kun puut ovat apulannalla kasvatettua höttöpuuta.

[migri]

Onneksi meille tuli 2015 yli 30000 ihmistä esteettisesti paremmista kulttuureista. Joukossa varmaan viljalti myös arkkitehtejä joiden paperit olivat vain pudonneet välimereen. Koska guggenheim ja suurmoskeija torpattiin, niin eiköhän Enson kuutio edes saa kupolin ja minareetit lohdutukseksi ketjun aloittajalle.

Mikään rakennus ei voita esteettisyydessä suomalaisen järven rantamaisemassa koivujen keskellä seisovaa punamultamaalattua käsinveistettyä hirsirakennusta, jossa valkoiset ovenkarmit ja ikkunanpuitteet.

-i-

Selvää etnonationalismia. Viisari värähti heti.

[stefani]

Pyramidit sinänsä eivät ole huono asia, ja niitä ei ilman tarkempia perusteluja pitäisi myöskään haukkua moderneiksi, koska aika vanha keksintöhän ne ovat. Voi toki olla, että jossain modernissa pyramidissa on joitain muita tiettyjä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä perustellusti post-modernin. Pyramideja voi kritisoida siitä, että ne eivät käytä pohjalla olevaa pinta-alaa kovinkaan tehokkaasti hyväkseen, joten sikäli ne eivät ole käytännöllisiä rakennuksia. Uskonnollisiin rakennuksiin tosin kuuluu usein se ominaisuus, että halutaan jokin suurehko tyhjä tila ihmisten yläpuolelle, joten ehkä pyramidit sopivat siihen.

[Ernst]

Mitäs pidätte kotikaupunkini modernismin kukkasesta? ´59 valmistunut muistaakseni ja jakaa aika tehokkaasti mielipiteet.

Star Wars -osastoa. Ei jatkoon. Taiteellisuus on kuin betonin pureskelua krapula-aamuna.

[Ernst]

Pystyn liikumaan kaikki matkani Suomessa suuremmin oksentelematta rakennetun ympäristön takia. Jos olette matkustelleet maailmalla, niin well, rumuudessa löytyy.
+
Moskeijat & minareetit eivät rumuudelta pelasta.

Mulla ei nyt muuta.

[Archaeopteryx]

Uh. Täällä kun on yt puhuttu arkkitehtuurista, niin purnataampa sitten vähän tuosta Ylivieskan uudesta kirkosta. Sikäli kun kykenen muistamaan,  en ole koskaan käynyt Ylivieskan vanhassa (tuhopoltetussa) Kirkossa sisällä, mutta aikanaan sitä tuli ulkoapäin paljonkin katseltua, asuinkerrostaloni kun oli kirkkomaan viereisellä tontilla. Ensimäisessä kuvassa kirkko suurinpiirtein sellaisena kun se kesäaikaan näkyi parvekkeelleni.

Toisessa kuvassa on sitten se karkea moderni hirvitys jota sen poltetun kirkon tilalle on tulossa.

Pystyn näin täysin amatöörirakennusmestarina sanomaan, missä kohdassa ensimmäisen talven jälkeen korjataan keväällä sulamisvesien aiheuttamia vesivahinkoja sisätiloissa.

Suomeen mahtuu kerrallaan vain yksi totuus, ja valitettavasti se näkyy nimenomaan rakentamisessa. Kun keksitään joku kaiken pelastava ratkaisu, se pakotetaan ylhäältä käsin kaikkeen tekemiseen vaikkei siinä olisi mitään järkeä (vrt. monikulttuurisuus). Energiakriisin ja muotivirtauksen takia 70-luvun alusta alkaen alettiin suosia tasakattoja ja valesokkeleita- molemmista pitäisi saattaa syylliset vastuuseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole näin nykysilmällä katsottuna a) kaunis eikä b) toimiva. Silti se oli tyyppirakentamisen ohjeena, piti saada matalaa ja energiatehokasta. Saatiin märkää ja homeista.

Pidän valtion ja kuntien rakentamismääräyksiä täysin neuvostoaikaisina ja sosialistisina. On olemassa joitain sääntöjä, jotka kuulostavat ihan järkeviltä, kuten kerrosten määrä tai rakennusten tontille sijoittaminen siten, ettei kuisti ole naapurin tontilla. En silti ymmärrä, mitä kunnalle kuuluu esimerkiksi ulkoseinän ja katon väri, tai vaikkapa ikkunoiden malli (ristikot/ei ristikoita), joista uusilla asuntoalueilla on usein oma ohjeensa. En vain pysty käsittämään. Sama koskee puustoa, hittoako se kunnalle kuuluu, jos joku kaataa puun omalta pihalta. Jostain syystä kuuluu.

Tuossa lähellä on asuntoalue, jossa on n. 400 samankaltaista taloa rakennettu vanhoille pelloille, samansuuntaisilla kadunpätkillä. Jos ei ihan mieti tarkkaan, saattaa vahingossa kopistella samannäköisen talon ulko-ovea kolmen kadun päässä kotoa. Ihan hirveä alue. Kaupungin arkkitehti-virkamiehille varmasti ihanan säännöllinen.

[guest8096]

Energiakriisin ja muotivirtauksen takia 70-luvun alusta alkaen alettiin suosia tasakattoja ja valesokkeleita- molemmista pitäisi saattaa syylliset vastuuseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole näin nykysilmällä katsottuna a) kaunis eikä b) toimiva. Silti se oli tyyppirakentamisen ohjeena, piti saada matalaa ja energiatehokasta. Saatiin märkää ja homeista.

Valesokkelista en edes tiedä mikä se on, mutta en usko että tasakatto on sen huonommin toimiva kuin muutkaan. Se on vain sellainen tarpeeksi usein toisteltu ja naureskeltu asia, niin että jotkut ovat alkaneet uskoa sen huonouteen. Vähintään yhtä paljon ongelmia ja tekemistä tulee harjakattojen kanssa.

[Emo]

Energiakriisin ja muotivirtauksen takia 70-luvun alusta alkaen alettiin suosia tasakattoja ja valesokkeleita- molemmista pitäisi saattaa syylliset vastuuseen. Kumpikaan ratkaisu ei ole näin nykysilmällä katsottuna a) kaunis eikä b) toimiva. Silti se oli tyyppirakentamisen ohjeena, piti saada matalaa ja energiatehokasta. Saatiin märkää ja homeista.

Valesokkelista en edes tiedä mikä se on, mutta en usko että tasakatto on sen huonommin toimiva kuin muutkaan. Se on vain sellainen tarpeeksi usein toisteltu ja naureskeltu asia, niin että jotkut ovat alkaneet uskoa sen huonouteen. Vähintään yhtä paljon ongelmia ja tekemistä tulee harjakattojen kanssa.

Homeille useammassakin työpaikassani altistuneena ja astman siitä saaneena totean varmana tietona, että uskosi on väärä, koska tämä ei ensinkään ole uskon asia, kun faktojakin on tarjolla.

Fakta on, että tasakatto on riski maassa, jossa sataa paljon ja jossa keväinen lumikuorma katoilla on merkittävä, kuten on tänä keväänäkin.
Lähi-idässä ja Saudi-Arabiassa tasakatto on ok, miksei Intiassakin missä taloissa ei ole välttämättä edes ovia joten tuuletus pelaa ja käytännössä ihmiset elävät ulkoilmassa. Suomessa rakennuksen tasakatto on idiootin keksintö, eikä edes kaunis.

Eräässäkin alkuaikojeni työpaikassa oli pukuhuoneessa joka kevät ämpäreitä siellä täällä, kun vesi tuli tasakatolta läpi. Viime viikolla kävin isossa City-Marketissa, jossa oli ämpäreitä pitkin poikin liiketilaa ottamassa koppia tasakatolta läpi valuvasta vedestä. Käytännössä joka ikinen Prisma ja Cittari haisee homeelle jossain hyllyvälissä, sitä tosin ei ihminen välttämättä haista ellei ole itse altistunut ko. homeelle. Minä olen nykyään erinomainen homekoira, mieheni taas on erikoistunut toisenlaisten sisäilmahomeiden/mikrobien histamiseen ... voisimme laittaa firman pystyyn nuuh.

Valesokkeli on myös suoraan helvetistä. Kävin pari vuotta sitten japanilaisessa ruokapaikassa, jossa oli valesokkeli (ei ole harvinainenkaan ratkaisu), käytännössä ruokapaikan lattia oli vähän maanpinnan alapuolella.
Tuulikaapissa haistoin pahan hajun, mutta se ei ollut homeen haju, enkä tuntenut hajua sisällä ravintolassa. No, tilattiin ruuat, aloin kohta yskiä ja köhiä, söimme ruuat, ravintolasta ulos tultaessa oli pilli jo niin tukossa (ja avaavat kotona) että puhuessa hengästyin ja silmissä musteni.

Seuraavalla viikolla teimme "testin", menimme samaan paikkaan syömään, istuin vähän eri suunnalla pienehköä ravintolasalia ja sama reaktio, eli ei tule kolmatta kertaa siinä paikassa.

Nykyään kun talvet pohjoisessakin ovat mitä ovat, niin vesikuormitus on Suomessakin ympärivuotista, ja rakennukst jotka vielä 20v sitten saattoivat kestää yli pakkastalven imemättä vettä ylhäältä ja alhaalta (koska talvet olivat kuivia), eivät kestä tätä nykyistä räntä/vesisade-keliä, joka pahimmoilleen on Oulunkin korkeudella ympärivuotinen säätila. Pohjoisempanakin.

Jos ette usko, lähtekää kanssani valesokkeli/tasakattopaikkaan syömään tms.  tai ostoksille, otetaan PEF-mittari mukaan niin saadaan mittaustuloksiakin niin ei tarvitse uskon varassa elää ja havannoida, tietenkin rakennus kuin rakennus voi olla epäterve mutta kyllä tasakatto/valesokkeli - yhdistelmä on niin idioottivarma pommi että melkein voi jo vetoa lyödä sisäilmaongelman puolesta edes rakennuksessa sisällä käymättä.

Sisällä käymisestä puheen ollen ... paskatin toissapävänä koiria (joka päivä teen sitä) ja kävelin yhden tasakattokoulun ohi ja koulun pihalle asti haistoin homeen... olen siellä sisälläkin joskus käynyt ja on siellä SITÄ, mutta usein home haisee muutama metri rakennnuksen ulkoseinästä pihalle asti.
Yhden homealtistuneen kiinteistömiehen kanssa taannoin juttelin, hänelle oli myös kehittynyt homenokka, kerrankin sain jutella kiinteistöammattilaisen kanssa joka ei nauraa höröttänyt ja koputellut otsaansa, kun puhuin sisäilmaongelmasta ja ilmastoinnista. Oli outo kokemus , yleensä on kuin retardien kanssa puhuis kun puhuu ihmisten kanssa homeista/sisäilmajutuista.

[K.L.O]

Laitan tähän pari kuvaa esimerkiksi talosta, jossa oli kaikki mukavuudet jo 60-luvun alussa. WC, erillinen kylpyhuone ammeella ja suihkulla. Keittiössä kaasuhella. Hissi, korkeat huoneet. Talo rakennettu 1800-1900-lukujen vaihteessa ja virallisesti käyttöönotettu 1907.
Sijaitsee Pikku Roban ja Korkeavuorenkadun kulmassa. Pari sataa metriä Espalle tai Aleksille. Vielä melko rauhallinen alue. 
Pari kuvaa nykykunnosta, kun talo ja kämpät pidetty kunnossa.

Stadi on pilalla, enkä tarkoita pelkästään asujaimistoa! 

E: kirjoitusvirhe ja hissi.