Helsinki vs Muu Suomi kulttuurierot

[Ink Visitor]

Lähiön asukki on ökyalueen asukille usein tuntematon – Kysely: "Aika moni elää kuplassa"

Korkean ja alhaisen tulotason alueilla on selvä ero siinä, kuinka paljon ihmisiä tunnetaan muunlaisilta asuinalueilta. Asia käy ilmi rakennusyhtiö NCC:n pohjoismaisesta kyselystä, jonka mukaan korkean ansiotason alueilla kaksi kolmesta – siis 63 prosenttia – asukkaista tuntee vain samanlaisilla asuinalueilla eläviä. Alhaisemman tulotason alueilla vastaava luku on 52 prosenttia.

– Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että aika moni ihminen elää kuplassa samanmielisten kanssa. Ydinkeskustassa asuvat seurustelevat useimmiten muiden ydinkeskustassa asuvien kanssa. Pohjoismaisittain vertailtuna Suomi ei juuri eroa Ruotsista ja Norjasta, Tanskassa sen sijaan kuplailmiö näyttäisi olevan huomattavasti vähäisempää, NCC:n kaupunkikehityksen projektipäällikkö Laura Majoinen sanoo yhtiön tiedotteessa.

Helsingin seudun kehityksestä kysyttäessä vastaajat olivat yhtiön mukaan erityisen huolissaan kasvavista asumiskustannuksista ja tiettyjen ryhmien lisääntyneestä riippuvuudesta sosiaalihuollosta. Erittäin huolissaan kasvavista asumiskuluista oli 45 prosenttia vastaajista ja melko huolissaan 36 prosenttia.


Sosiaalihuollon asiakaskunnan kasvusta erittäin huolissaan on 42 prosenttia ihmisistä ja melko huolissaan 41 prosenttia. Majoisen mukaan Suomessa ollaan kyselyn perusteella tyytymättömämpiä yhteiskunnan nykyiseen kehitykseen kuin muissa Pohjoismaissa.

Seitsemän kymmenestä suomalaisesta oli kyselyn perusteella huolissaan asuinalueiden lisääntyneestä eriytymisestä, mikä on suurempi luku kuin norjalaisilla ja tanskalaisilla vastaajilla.

Kaikista vastaajista joka neljäs uskoo, että itsellä ei ole varaa jäädä enää tulevaisuudessa omalle asuinalueelleen.

– Ydinkeskustassa asuvista jopa joka kolmas uskoo, ettei heillä ole varaa jäädä tulevaisuudessa nykyiseen paikkaan. Moni ei kuitenkaan voisi kuvitella asumista ydinkeskustan ulkopuolella. Siinä on suuri haaste kaupunkikehitykselle, kuinka luoda viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuinalueita kaikille, Majoinen sanoo tiedotteessa.

United Minds -tutkimuslaitoksen digitaalinen kysely tehtiin Cint'in verkkopaneelin kautta 12.4.–12.5.2017 eri Pohjoismaissa runsaalle 4 000 ihmiselle. Kyselyyn vastasi 1 123 suomalaista.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/539954-lahion-asukki-on-okyalueen-asukille-usein-tuntematon-kysely-aika-moni-elaa-kuplassa

[Saturnalia]

Totta tuokin, gentrifikaatio on saanut aikaan sen että ykköskehän sisällä ei enää oikein ole alemman keskiluokan tai työväenluokan alueita toisin kuin ennen, jolloin köyhät ja rikkaat asuivat Stadissa aivan sekaisin. Punavuorikin oli 60-70-luvulla vielä työväenluokan alue. Nykyään Kalliossa on samat neliöhinnat about kuin Eirassa. Ykköskehän sisällä asuu enää korkeakoulutettuja hyvintoimeentulevia liberaaleja pääasiassa, ja tämä on tietenkin liberaalien mielestä hieno juttu. Tulee "kahviloita", joihin on varaa vain keskitulomediaanin ylittävillä tuloilla. Työväenluokka katoaa kaupunkikuvasta, ja kaupungista on tullut sosiaalisesti homogeenisempi tila kuin se on ollut koskaan ennen, jos siis puhutaan kantaväestöstä ja sen koostumuksesta.

Sosiologisesti voisi muotoilla asiaa niin, että kaupungin - Stadin - julkisesta tilasta on tullut gentrifikaation myötä menestyksen näyttämö, se ei ole enää paikka missä eletään rennosti vaan missä kuuluu näyttää menestyneeltä, "olla hienosti". Feissarien käytöksessä tämä näkyy hyvin, kun yrität selittää heille että minä asun tässä, sinä et ole minulle vain jotain jonka minä tapaan kerran, vaan minä tapaan sinut joka päivä monta kertaa. Älä iske kimppuuni joka kerta. Feissari ajattelee että keskusta on menestyksen näyttämö jonka läpi ihmiset vain virtaavat, jossa kukaan ei grillaa tai korjaa autoaan.

Selkeästi suurin jako sosiaalisesti vallitsee nykyään kuitenkin Helsingin ja maaseudun välillä. Siihen verrattuna jako keskustan ja lähiöiden valillä on pieni. Asuit sinä Stadissa sitten keskustassa taikka lähiössä, niin jengi ympärilläsi äänestää Vihreitä ja Vasemmistoliittoa. Ainoa ero on tulotasossa.
On muitakin merkittäviä sosiaalisen eron syitä kuin tulotaso. Kalliossa Vihreitä äänesti yli 43,6%. Vasemmistoliittoa yli 20%. Demarit päälle.

Kun lähdet maaseudulle, pikkukaupunkeihin, niin siirryt ympäristöön jossa juuri kukaan ei äänestä Vihreitä eikä Vasemmistoliittoa. Muutama korkeintaan.
Keskusta sai jossain kunnassa Savossa muistaakseni 88%. Ero on repivä, huikea. Ajaessasi ulos Stadista astut aivan toiseen todellisuuteen, jossa on toiset tabut, toiset korrektiudet, ja jossa Halla-aho näyttää radikaalilta. Tämä on se jako joka esimerkiksi repii puolueita kahtia.

[-PPT-]

Kyllä minä muutamat muutkin yliopistokaupungit pistäisimme samaan kastiin stadin kanssa; Tampere on tunnetusti kulttuuri-marxilaisuuden tyyssija Suomessa ja Jyväskylässähän taannoisissa kuntavaaleissa vihreät nousivat suurimmaksi puolueeksi, mikä on melkoinen saavutus ja läpimurto ja oli varmasti Touko Aallon valttikortti puheenjohtajavaalissa.

[Tavan]

Tampere oli aiemmin ylpeä työläisyydestään ja siellä oli sellainen suorasukaisen suomalaisuuden henki, ei turhia hienosteltu ja junttiuskaan ei ollut mikään synti. Katsellaa Kummelia 90-luvulta niin pääsette jyvälle. Nykyään mansen työläisjätkät on syrjäytetty keskustasta, jossa mamujengit ovat vallanneet tilan. Erittäin vahvasti mamutettu katukuva. Siihen päälle kerjäläiset.

Koulutetumman nuorison parissa edistyksellisyys on ehdoton dogmi, ja Tampereen yliopisto on Suomen oppilaitoksista kaikkein vahviten vihkiytynyt kulttuurimarxismille.