Vaihtoehtoinen historia: Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007

[talous ja muutos]

Tarkoitus olisi pohdiskella, miten Suomen historia - erityisesti taloushistoria - olisi muuttunut, jos Suomi olisi liittynyt EU:hun vasta vuonna 2007.

Taustatietoa:
1. 1990 -luvulla - varsinkin sen alkupuolella - poliittisella ja muullakin eliitillä oli kova tarve esiintyä julkisuudessa länsi- ja erityisesti eurooppa (EU) -mielisenä.
- Tehtaankadun väki puoluekannasta riippumatta esiintyi länsi- ja eurooppamielisenä.
--- Esim. 1970 -luvun EEC -vapaakauppasopimuksen vastustajat alkoivat luoda itsellensä EU -uraa.
--- Urapylvääksi tuli Neuvostoliiton sijaan Eurostoliitto.
- 1990 -luvulla ja joitakin vuosia myös sen jälkeen Suomessa oli oikeistolaisen vasemmiston aikakausi.
--- Vasemmistoliiton puheenjohtajana oli 1998 - 2006 Suvi - Anne Siimes. Luovuttuaan politiikasta Siimes toimi vuosina 2007–2011 Lääketeollisuus-yhdistyksen toimitusjohtajana. Syyskuussa 2011 hänet valittiin Työeläkevakuuttajat TELAn puheenjohtajaksi Esa Swanljungin jäätyä eläkkeelle. (Wikipedia/Suvi-Anne Siimes)
2. Vuosituhannen vaihteessa oli kylmän sodan aikaisen poliitikkokunnan uusi nousu.
- 1990 -luvulla oli pakko käyttää kylmän sodan poliitikkoja merkittävissä asemissa, koska tarvitaan pari vaalikautta ennen kuin uusi kansanedustaja kykenee pääministeriksi tai muuksi raskaan sarjan ministeriksi.
- Tarja Halonen oli Suomen presidentti 2000 - 2012. Hän syntyi vuonna 1943. (Wikipedia/Tarja Halonen/Tarja Halonen)
--- Halosen poliittinen ura alkoi 1974, jolloin hänet nimitettiin pääministeri Kalevi Sorsan eduskuntasihteeriksi.
--- Kansanedustajan 1979 - 2000.
--- sosiaali- ja terveysministerinä 1987–1990, oikeusministerinä 1990–1991 ja ulkoasiainministerinä 1995–2000.
--- Vuonna 1973 Halonen oli mukana allekirjoittamassa vasemmiston yhteistä "EEC-kauppasopimus torjuttava" -adressia. (Wikipedia/Tarja Halonen/Tarja Halonen/Poliittisen uran alku)
--- Vuosina 1970–1972 Halonen osallistui varapuheenjohtajana ja SAK:n edustajana DDR:n tunnustamiskomitean toimintaan.
--- Vuonna 2003 USA hyökkäsi Irakiin. Halonen piti Yhdysvaltain aloittamaa sotaa laittomana. Halosen mukaan mahdollisista lisätoimista Irakia vastaan pitää päättää YK:n turvallisuusneuvostossa.  (Wikipedia/Tarja Halonen/Presidenttinä/Ensimmäinen presidenttikausi (2000–2006)/Vuosi 2003)
¤ Mutta USA liittolaisineen syrjäytti Irakin hirmuvaltiaan Saddam Husseinin. - Hussein oli valtakaudellansa syyllistynyt moneen joukkomurhaan (Wikipedia/Saddam Hussein)
- Dujailin verilöyly
--- 148 kyläläistä teloitettiin.
- Anfal-kampanja
--- Vuoteen 1988 mennessä arviolta 4 000 kylää oli tuhottu, 180 000 ihmistä tapettu ja 1,5 miljoonaa karkoitettu.
- Halabjan kylän verilöyly
---  Arvellaan jopa 3 200–5 000 kurdin kuolleen.
3. Vihervasemmisto alkoi nousta suunnilleen vuodesta 2005 lähtien
- Paavo Arhinmäestä Vasemmistoliiton puheenjohtaja vuonna 2009.

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vasta vuoden 2015 alussa olisi vapautunut:
- Pääoman liikkuvuus (esim. sosiaali- ja terveysala)
- Maataloustuotteitten kauppa
- Työvoiman liikkuvuus

---

Vertaillaan Itämeren maitten bkt/asukas -suhteitten muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.
Nämä luvut on jo laskettu täällä: « Vastaus #20 ja « Vastaus #24.
Venäjää ei ole tässä vertailussa mukana, koska maa on tuhansia kilometrejä pitkä itä - länsi -suunnassa. Suomen kannalta tärkeätä on vain Luoteis - Venäjän kilpailukyky ja ostovoima.

---

Mutta vuoden 2004 maailman bkt/asukas pitää laskea:

Maailman vuotuinen väkiluku löytyy täältä:
http://www.geohive.com/earth/his_history3.aspx

Maailman väkiluku vuonna
2004: 6,435,705,595

Maailman vuotuinen bruttokansantuote:
IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015

Maailman bkt vuonna
2004: 43,423.760 G$

Maailman bkt/asukas vuonna
2004: 6,747.319 $

---

Vertailuvuotena 1990:
Maailman bkt/asukas oli 4,279.408 $.

1. Ruotsi           6,866
2. Suomi          6,754
3. Norja            6,587
4. Tanska         6,291
5. Saksa           4,687
6. Puola           0,3799
Latvia              -
Liettua            -
Viro                 -


Vertailuvuotena 1999:
Maailman bkt/asukas oli 5,327.034 $.

1. Norja             6,810
2. Tanska          6,287
3. Ruotsi           5,738
4. Saksa           5,025
5. Suomi          4,915
6. Puola            0,8146
7. Viro               0,7636
8. Liettua          0,6015
9. Latvia            0,5834


Vertailuvuotena 2004:
Maailman bkt/asukas oli 6,747.319 $.


1. Norja:     8,519
2. Tanska:  6,899
3. Ruotsi:    6,278
4. Suomi:   5,577
5. Saksa:    5,065
6. Viro:       1,309
7. Liettua:  1,006
8. Puola:    0,9846
9. Latvia:   0,9410


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Norja           10,345
2. Tanska           6,903
3. Ruotsi            5,953
4. Suomi           5,738
5. Saksa            4,922
6. Viro               1,944
7. Latvia           1,753
8. Liettua         1,613
9. Puola           1,491


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Norja             9,727
2. Ruotsi           5,702
3. Tanska         5,689
4. Suomi         4,670
5. Saksa          4,384
6. Viro             1,789
7. Liettua        1,490
8. Latvia         1,435
9. Puola          1,312


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $ (arvio).

1. Norja             9,091
2. Tanska          5,675
3. Ruotsi           5,481
4. Suomi          4,638
5. Saksa           4,460
6. Viro              1,843
7. Liettua         1,535
8. Latvia          1,474
9. Puola           1,347


Vertailuvuotena 2015:
Maailman bkt/asukas oli 10,177.917 $ (ennuste).

1. Norja            7,934
2. Tanska         5,190
3. Ruotsi          4,872
4. Suomi         4,199
5. Saksa          4,122
6. Viro             1,725
7. Liettua        1,431
8. Latvia         1,375
9. Puola          1,270


Vertailuvuotena 2020:
Maailman bkt/asukas oli 12,714.627 $ (ennuste).

1. Norja           7,171
2. Tanska        5,203
3. Ruotsi         5,195
4. Suomi        4,092
5. Saksa         3,942
6. Viro            1,965
7. Liettua       1,662
8. Latvia        1,566
9. Puola         1,394

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2015?
Vertailukohteena on Pohjanmeren talousalueessa sijaitseva UK, jolla on oma valuutta eli punta.

---

Wikipedia/Finanssikriisi (2007–2009)
/Finanssikriisin vaiheet
"Alkuvuonna 2007 useat asuntoluottopankit ajautuivat konkurssiin. Tämä heijastui investointipankkeihin ja riskirahastoihin pienellä viiveellä. Kesäkuussa 2007 Bear Stearns -investointipankki ei onnistunut saamaan 3,2 miljardin dollarin lainaa subprime-rahastonsa pelastamiseksi. Bear Stearnsin lainahanat sulkeutuivat ja pankki myytiin suuremmalle kilpailijalleen JP Morganille. Huhumyllystä seurannut talletuspako koitui myös brittiläisen Northern Rock -pankin kohtaloksi. Britannian hallitus joutui antamaan 31 miljardin euron hätäluoton. Talven ja kevään 2008 mittaan muun muassa Lehman Brothers ja UBS-pankki ilmoittivat yhä uusista, miljardiluokan luottotappioarvioistaan."

Siis finanssikriisi alkoi jo vuonna 2007. Se vaikutti talouteen ja valuuttakurssien eroihin.

---

Pohjanmeren talousalueen maitten bkt/asukas.

Eri maitten vuotuiset bruttokansantuotteet asukasta kohti:
IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015


Vertailuvuotena 1990:

1. Luxemburg:  33,198 $
2. Norja:           28,187 $
3. Tanska:        26,921 $
4. Ranska:        22,599 $
5. Alankomaat: 20,956 $
6. Belgia:          20,197 $
7. Saksa:          20,056 $
8. UK:              19,197 $
9. Irlanti:          13,711 $


Vertailuvuotena 1999:

1. Luxemburg:  49,184 $
2. Norja:           36,279 $
3. Tanska:        33,492 $
4. Alankomaat: 27,860 $
5. Saksa:          26,771 $
6. UK:              26,560 $
7. Irlanti:          26,371 $
8. Ranska:        25,681 $
9. Belgia:          25,457 $


Vertailuvuotena 2004:

1. Luxemburg:   74,710 $
2. Norja:            57,479 $
3. Irlanti:           47,784 $
4. Tanska:         46,547 $
5. Alankomaat: 39,732 $
6. UK:               38,422 $
7. Belgia:           35,680 $
8. Ranska:         35,154 $
9. Saksa:           34,173 $


Vertailuvuotena 2006:

1. Luxemburg:  88,429 $
2. Norja:           73,937 $
3. Irlanti:          54,510 $
4. Tanska:        52,135 $
5. Alankomaat: 44,050 $
6. UK:              42,694 $
7. Belgia:          39,106 $
8. Ranska:        37,900 $
9. Saksa:          36,461 $


Vertailuvuotena 2007:

1. Luxemburg: 102,515 $
2. Norja:            84,904 $
3. Irlanti:           61,628 $
4. Tanska:         58,655 $
5. Alankomaat:  50,931 $
6. UK:               48,608 $
7. Belgia:           44,684 $
8. Ranska:         43,156 $
9. Saksa:           41,845 $


Vertailuvuotena 2008:

1. Luxemburg: 112,883 $
2. Norja:             96,500 $
3. Tanska:          64,391 $
4. Irlanti:            61,318 $
5. Alankomaat:   56,896 $
6. Belgia:            48,989 $
7. Ranska:          47,273 $
8. Saksa:            45,909 $
9. UK:                45,840 $


Vertailuvuotena 2009:

1. Luxemburg: 100,906 $
2. Norja:            79,787 $
3. Tanska:         58,018 $
4. Alankomaat:  52,042 $
5. Irlanti:           51,650 $
6. Belgia:           45,295 $
7. Ranska:         43,234 $
8. Saksa:           41,828 $
9. UK:               37,526 $


Vertailuvuotena 2014:

1. Luxemburg: 111,716 $
2. Norja:            97,013 $
3. Tanska:         60,564 $
4. Irlanti:           53,462 $
5. Alankomaat:  51,373 $
6. Belgia:           47,722 $
7. Saksa:           47,590 $
8. UK:               45,653 $
9. Ranska:         44,538 $


Vertailuvuotena 2015:

1. Luxemburg:  96,269 $
2. Norja:           80,749 $
3. Tanska:        52,822 $
4. Irlanti:          47,329 $
5. Alankomaat: 44,249 $
6. UK:              43,940 $
7. Saksa:          41,955 $
8. Belgia:          41,267 $
9. Ranska:        38,458 $

---

Valuuttakurssien muutoksista:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx


Yhdellä eurolla on saanut näin monta puntaa:

1990:  -
1999:  0,65874
2004:  0,67866
2006:  0,68173
2007:  0,68434
2008:  0,79628
2009:  0,89094
2014:  0,80612
2015:  -

[talous ja muutos]

Miten UK:n asema on muuttunut, kun vertauskohteina ovat Pohjanmeren talousalueen suunnilleen samankokoiset taloudet eli Ranska ja Saksa?
Vertailun mittarina on bkt/asukas.


Vertailuvuotena 1990:

UK/Ranska = 19,197 $/22,599 $ = 84.946 %
Uk/Saksa = 19,197 $/20,056 $ = 95.717 %


Vertailuvuotena 1999:

UK/Ranska = 26,560 $/25,681 $ = 103.423 %
Uk/Saksa = 26,560 $/26,771 $ = 99.212 %


Vertailuvuotena 2004:

UK/Ranska = 38,422 $/35,154 $ = 109.296 %
Uk/Saksa = 38,422 $/34,173 $ = 112.434 %


Vertailuvuotena 2006:

UK/Ranska = 42,694 $/37,900 $ = 112.649 %
Uk/Saksa = 42,694 $/36,461 $ = 117.095 %


Vertailuvuotena 2007:

UK/Ranska = 48,608 $/43,156 $ = 112.633 %
Uk/Saksa = 48,608 $/41,845 $ = 116.162 %


Vertailuvuotena 2008:

UK/Ranska = 45,840 $/47,273 $ = 96.969 %
Uk/Saksa = 45,840 $/45,909 $ = 99.850 %


Vertailuvuotena 2009:

UK/Ranska = 37,526 $/43,234 $ = 86.797 %
Uk/Saksa = 37,526 $/41,828 $ = 89.715 %


Vertailuvuotena 2014:

UK/Ranska = 45,653 $/44,538 $ = 102.503 %
Uk/Saksa = 45,653 $/47,590 $ = 95.930 %


Vertailuvuotena 2015:

UK/Ranska = 43,940 $/38,458 $ = 114.255 %
Uk/Saksa = 43,940 $/41,955 $ = 104.731 %

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2015?
Vertailukohteena on Pohjanmeren talousalueessa sijaitseva UK, jolla on oma valuutta eli punta.

---

Ruotsin, sen läntisen naapurin ja kahden Ruotsille merkittävimmän eteläisen naapurin vertailu. Mittayksikkönä on bkt/asukas dollareina ilmaisten.

Tietolähteenä: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015


Vertailuvuotena 1990:

1. Ruotsi:         29,380 $
2. Norja:           28,187 $
3. Tanska:        26,921 $
4. Saksa:          20,056 $


Vertailuvuotena 1999:

1. Norja:           36,279 $
2. Tanska:        33,492 $
3. Ruotsi:         30,565 $
4. Saksa:          26,771 $


Vertailuvuotena 2004:

1. Norja:            57,479 $
2. Tanska:         46,547 $
3. Ruotsi:          42,358 $
4. Saksa:           34,173 $


Vertailuvuotena 2006:

1. Norja:           73,937 $
2. Tanska:        52,135 $
3. Ruotsi:         46,090 $
4. Saksa:          36,461 $


Vertailuvuotena 2007:

1. Norja:            84,904 $
2. Tanska:         58,655 $
3. Ruotsi:         53,122 $
4. Saksa:          41,845 $


Vertailuvuotena 2008:

1. Norja:             96,500 $
2. Tanska:          64,391 $
3. Ruotsi:          55,526 $
4. Saksa:           45,909 $


Vertailuvuotena 2009:

1. Norja:            79,787 $
2. Tanska:         58,018 $
3. Ruotsi:          45,998 $
4. Saksa:           41,828 $


Vertailuvuotena 2014:

1. Norja:            97,013 $
2. Tanska:         60,564 $
3. Ruotsi:         58,491 $
4. Saksa:          47,590 $


Vertailuvuotena 2015:

1. Norja:           80,749 $
2. Tanska:        52,822 $
3. Ruotsi:        49,582 $
4. Saksa:         41,955 $

---

Valuuttakurssien muutoksista:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx


Yhdellä eurolla on saanut näin monta:
Ruotsin kruunua   /Norjan kruunua   /Tanskan kruunua

1990:  -             / -            / -
1999:  8,8075   /8,3104   /7,4355
2004:  9,1243   /8,3697   /7,4399
2006:  9,2544   /8,0472   /7,4591
2007:  9,2501   /8,0165   /7,4506
2008:  9,6152   /8,2237   /7,4560
2009:  10,6191   /8,7278   /7,4462
2012:  8,7041   /7,4751   /7,4437
2014:  9,0985   /8,3544   /7,4548
2015:  -            / -            / -

[talous ja muutos]

Ruotsin suhteellisen aseman muutokset, kun vertailukohtana on naapurimaat Norja, Tanska ja Saksa.
Vertailun mittarina on bkt/asukas.


Vertailuvuotena 1990:

Ruotsi/Norja = 29,380 $/28,187 $ = 104.232 %
Ruotsi/Tanska = 29,380 $/26,921 $ = 109.134 %
Ruotsi/Saksa = 29,380 $/20,056 $ = 146.490 %


Vertailuvuotena 1999:

Ruotsi/Norja = 30,565 $/36,279 $ = 84.250 %
Ruotsi/Tanska = 30,565 $/33,492 $ = 91.261 %
Ruotsi/Saksa = 30,565 $/26,771 $ = 114.172 %


Vertailuvuotena 2004:

Ruotsi/Norja = 42,358 $/57,479 $ = 73.693 %
Ruotsi/Tanska = 42,358 $/46,547 $ = 91.000 %
Ruotsi/Saksa = 42,358 $/34,173 $ = 123.952 %


Vertailuvuotena 2006:

Ruotsi/Norja = 46,090 $/73,937 $ = 62.337 %
Ruotsi/Tanska = 46,090 $/52,135 $ = 88.405 %
Ruotsi/Saksa = 46,090 $/36,461 $ = 126.409 %


Vertailuvuotena 2007:

Ruotsi/Norja = 53,122 $/84,904 $ = 62.567 %
Ruotsi/Tanska = 53,122 $/58,655 $ = 90.567 %
Ruotsi/Saksa = 53,122 $/41,845 $ = 126.949 %


Vertailuvuotena 2008:

Ruotsi/Norja = 55,526 $/96,500 $ = 57.540 %
Ruotsi/Tanska = 55,526 $/64,391 $ = 86.233 %
Ruotsi/Saksa = 55,526 $/45,909 $ = 120.948 %


Vertailuvuotena 2009:

Ruotsi/Norja = 45,998 $/79,787 $ = 57.651 %
Ruotsi/Tanska = 45,998 $/58,018 $ = 79.282 %
Ruotsi/Saksa = 45,998 $/41,828 $ = 109.969 %


Vertailuvuotena 2014:

Ruotsi/Norja = 58,491 $/97,013 $ = 60.292 %
Ruotsi/Tanska = 58,491 $/60,564 $ = 96.577 %
Ruotsi/Saksa = 58,491 $/47,590 $ = 122.906 %


Vertailuvuotena 2015:

Ruotsi/Norja = 49,582 $/80,749 $ = 61.403 %
Ruotsi/Tanska = 49,582 $/52,822 $ = 93.866 %
Ruotsi/Saksa = 49,582 $/41,955 $ = 118.179 %

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2014?
Vertailukohteena on Pohjanmeren talousalueessa sijaitseva UK, jolla on oma valuutta eli punta.

---

Valuuttakurssien muutoksista:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx


Yhdellä eurolla on saanut näin monta puntaa:

1990:  -
1999:  0,65874
2004:  0,67866
2006:  0,68173
2007:  0,68434
2008:  0,79628
2009:  0,89094
2013:  0,84926
2014:  0,80612
2015:  -


Miten punnan arvo on muuttunut suhteessa euroon, kun vertailuvuotena on 2007?

2007:  1
2008:  1,16357
2009:  1,30190
2013:  1,24099
2014:  1,17795
2015:  -

---
---

Vertaillaan Itämeren maitten bkt/asukas -suhteitten muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.
Nämä luvut on jo laskettu täällä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,99835.0.html
Maailmantalous kylmän sodan jälkeen: maat keskiluokkaistuvat ja ääripäät vähenev
« Vastaus #20 ja « Vastaus #24.
Venäjää ei ole tässä vertailussa mukana, koska maa on tuhansia kilometrejä pitkä itä - länsi -suunnassa. Suomen kannalta tärkeätä on vain Luoteis - Venäjän kilpailukyky ja ostovoima.

---

Mutta pitää lisätä vuosien 2007 ja 2009 bkt/asukas -tiedot Itämeren maitten kohdalla:
Tietolähteenä on IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015.


Vuosi 2007:

1. Norja     84,904.366 $
2. Tanska  58,655.290 $
3. Ruotsi   53,122.332 $
4. Suomi  48,248.175 $
5. Saksa   41,845.496 $
6. Viro      16,573.461 $
7. Latvia   13,975.852 $
8. Liettua  12,318.313 $
9. Puola    11,256.831 $


Vuosi 2009:

1. Norja     79,786.852 $
2. Tanska  58,018.211 $
3. Suomi   47,115.792 $
4. Ruotsi   45,998.350 $
5. Saksa   41,828.059 $
6. Viro      14,749.440 $
7. Latvia   12,174.514 $
8. Liettua  11,860.683 $
9. Puola    11,454.233 $

---

Lasketaan maailman bkt/asukas vuosille 2007 ja 2009:


Maailman vuotuinen väkiluku löytyy täältä:
http://www.geohive.com/earth/his_history3.aspx

Maailman väkiluku vuonna
2007: 6,673,105,937
2009: 6,834,721,933


Maailman vuotuinen bruttokansantuote:
IMF:n World Economic Outlook Database,  April 2015

Maailman bkt vuonna
2007: 57,455.906 G$
2009: 59,710.753 G$


Maailman bkt/asukas vuonna
2007: 8,610.070 $
2009: 8,736.384 $

---

Luvut pääosin « Vastaus #1:stä


Vertailuvuotena 2007:
Maailman bkt/asukas oli 8,610.070 $.

1. Norja     9,861
2. Tanska  6,812
3. Ruotsi   6,170
4. Suomi  5,604   Nykyinen Euro - Suomi
Suomi  5,604       Virtuaalinen Punta - Suomi
5. Saksa   4,860
6. Viro      1,925
7. Latvia   1,623
8. Liettua  1,431
9. Puola    1,307



Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Norja           10,345
2. Tanska           6,903
3. Ruotsi            5,953
4. Suomi           5,738  Nykyinen Euro - Suomi
Suomi 4,931                Virtuaalinen Punta - Suomi
5. Saksa            4,922
6. Viro               1,944
7. Latvia           1,753
8. Liettua         1,613
9. Puola           1,491


Vertailuvuotena 2009:
Maailman bkt/asukas oli 8,736.384 $.

1. Norja     9,132
2. Tanska  6,641
3. Suomi   5,393  Nykyinen Euro - Suomi
4. Ruotsi   5,265
5. Saksa   4,788
Suomi  4,142       Virtuaalinen Punta - Suomi
6. Viro      1,688
7. Latvia   1,394
8. Liettua  1,358
9. Puola    1,311


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Norja             9,727
2. Ruotsi           5,702
3. Tanska         5,689
4. Suomi         4,670  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa          4,384
Suomi      3,763         Virtuaalinen Punta - Suomi
6. Viro             1,789
7. Liettua        1,490
8. Latvia         1,435
9. Puola          1,312


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $ (arvio).

1. Norja             9,091
2. Tanska          5,675
3. Ruotsi           5,481
4. Suomi          4,638  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa           4,460
Suomi  3,937              Virtuaalinen Punta - Suomi
6. Viro              1,843
7. Liettua         1,535
8. Latvia          1,474
9. Puola           1,347

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2014?
Vertailukohteena on Pohjanmeren talousalueessa sijaitseva UK, jolla on oma valuutta eli punta.

---

Oletetaan, että Suomen talouskasvu ja oman valuutan muutokset olisivat samanlaisia kuin UK:ssa. « Vastaus #3 :ssa otettiin UK:n vertailumaiksi Ranska ja Saksa. Suomen kannalta vain Saksa on sopiva vertailumaaksi, koska Ranska on Suomen kannalta etäinen ja UK:n kannalta läheinen.
Kyseessä on siis vertailumaitten bkt/asukas.


Vertailuvuotena 2007:

UK/Ranska = 48,608 $/43,156 $ = 112.633 %
Uk/Saksa = 48,608 $/41,845 $ = 116.162 %


Vertailuvuotena 2008:

UK/Ranska = 45,840 $/47,273 $ = 96.969 %
Uk/Saksa = 45,840 $/45,909 $ = 99.850 %


Vertailuvuotena 2009:

UK/Ranska = 37,526 $/43,234 $ = 86.797 %
Uk/Saksa = 37,526 $/41,828 $ = 89.715 %


Vertailuvuotena 2014:

UK/Ranska = 45,653 $/44,538 $ = 102.503 %
Uk/Saksa = 45,653 $/47,590 $ = 95.930 %


Pitää vielä lisätä:
Vertailuvuotena 2013:

UK/Ranska = 41,819.987 $/44,103.942 $ = 94.821 %
UK/Saksa = 41,819.987 $/46,199.633 $ = 90.520 %


UK/Saksa -suhteen muutokset, kun vertailuvuotena on 2007:
2007:  1
2008:  0,85958 
2009:  0,77233 
2013:  0,77926 
2014:  0,82583 

---

Suomi/Saksa -suhteen muutokset, kun vertailun kohteena on bkt/asukas:
2007:  48,248.175 $/41,845.496 $ = 115.301 %
2008:  53,524.312 $/45,909.354 $ = 116.587 %
2009:  47,115.792 $/41,828.059 $ = 112.642 %
2013:  49,214.372 $/46,199.633 $ = 106.525 %
2014:  49,496.717 $/47,589.972 $ = 104.007 %


Suomi/Saksa -suhteen muutokset, kun vertailuvuotena on 2007:
2007:  1
2008:  1,01115 
2009:  0,97694 
2013:  0,92389 
2014:  0,90205 

---

Jos Suomi/Saksa -suhde olisi toiminut UK/Saksa -suhteen mukaan:
Suomi/Saksa -suhde, kun vertailukohteena on bkt/asukas
2007:  115.301 %
2008:    99.110 %
2009:    89.050 %
2013:    89.849 %
2014:    95.219 %

---

Luvut pääosin « Vastaus #6:sta


Vertailuvuotena 2007:
Maailman bkt/asukas oli 8,610.070 $.

1. Norja     9,861
2. Tanska  6,812
3. Ruotsi   6,170
4. Suomi  5,604   Nykyinen Euro - Suomi
Suomi  5,604       Virtuaalinen Punta - Suomi
Suomi  5.604       Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin UK/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
5. Saksa   4,860
6. Viro      1,925
7. Latvia   1,623
8. Liettua  1,431
9. Puola    1,307



Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Norja           10,345
2. Tanska           6,903
3. Ruotsi            5,953
4. Suomi           5,738  Nykyinen Euro - Suomi
Suomi 4,931                Virtuaalinen Punta - Suomi
5. Saksa            4,922
Suomi  4,878               Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin UK/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
6. Viro               1,944
7. Latvia           1,753
8. Liettua         1,613
9. Puola           1,491


Vertailuvuotena 2009:
Maailman bkt/asukas oli 8,736.384 $.

1. Norja     9,132
2. Tanska  6,641
3. Suomi   5,393  Nykyinen Euro - Suomi
4. Ruotsi   5,265
5. Saksa   4,788
Suomi  4,264       Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin UK/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
Suomi  4,142       Virtuaalinen Punta - Suomi
6. Viro      1,688
7. Latvia   1,394
8. Liettua  1,358
9. Puola    1,311


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Norja             9,727
2. Ruotsi           5,702
3. Tanska         5,689
4. Suomi         4,670  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa          4,384
Suomi  3,939             Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin UK/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
Suomi  3,763             Virtuaalinen Punta - Suomi
6. Viro             1,789
7. Liettua        1,490
8. Latvia         1,435
9. Puola          1,312


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $ (arvio).

1. Norja             9,091
2. Tanska          5,675
3. Ruotsi           5,481
4. Suomi          4,638  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa           4,460
Suomi  4,247              Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin UK/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
Suomi  3,937              Virtuaalinen Punta - Suomi
6. Viro              1,843
7. Liettua         1,535
8. Latvia          1,474
9. Puola           1,347

---
---

Johtopäätöksiä:

* Alempi valuuttakurssi olisi johtanut alempaan kustannustasoon, mikä olisi lisännyt talouskasvua. Tämä tulee ilmi, kun verrataan kahta vaihtoehtoa:
- Punta - Suomi, jossa on mukana ainoastaan valuuttakurssimuutokset.
- Suomi/Saksa -suhde olisi sama kuin UK/Saksa -suhde. Tässä on mukana valuuttakurssimuutosten lisäksi talouskasvumuutokset.

* UK:n asema Pohjanmeren talousalueella on paljon helpompi kuin Suomen asema Itämeren talousalueella:
- Pohjanmeren talousalueen maitten kustannustaso on melko sama kuin UK:lla.
- Poikkeuksena ovat vain kalliimmat maat Tanska ja Norja.
- Atlantin valtameren takana on UK:lle tärkeät USA ja Kanada, jotka eivät ole UK:ta halvempia.
- Itämeren alueella on Suomea selvästi halvempia maita: Venäjä, Baltian maat ja Puola.

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2014?
Vertailukohteena on Itämeren talousalueessa sijaitseva Ruotsi, jolla on oma valuutta eli kruunu.

---

Valuuttakurssien muutoksista:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx


Yhdellä eurolla on saanut näin monta:
Ruotsin kruunua

1990:  -           
1999:  8,8075 
2004:  9,1243   
2006:  9,2544   
2007:  9,2501 
2008:  9,6152   
2009:  10,6191   
2012:  8,7041   
2013:  8,6515
2014:  9,0985   
2015:  -


Miten Ruotsin kruunun arvo on muuttunut suhteessa euroon, kun vertailuvuotena on 2007?

2007:  1
2008:  1,03947
2009:  1,14800
2013:  0,935287
2014:  0,983611
2015:  -

---
---

Vertaillaan Itämeren maitten bkt/asukas -suhteitten muutoksia, kun mittayksikkönä on maailman bkt/asukas.

Luvut pääosin « Vastaus #6:sta


Vertailuvuotena 2007:
Maailman bkt/asukas oli 8,610.070 $.

1. Norja     9,861
2. Tanska  6,812
3. Ruotsi   6,170
4. Suomi  5,604   Nykyinen Euro - Suomi
Suomi  5,604       Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
5. Saksa   4,860
6. Viro      1,925
7. Latvia   1,623
8. Liettua  1,431
9. Puola    1,307



Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Norja           10,345
2. Tanska           6,903
3. Ruotsi            5,953
4. Suomi           5,738  Nykyinen Euro - Suomi
Suomi 5,520                Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
5. Saksa            4,922
6. Viro               1,944
7. Latvia           1,753
8. Liettua         1,613
9. Puola           1,491


Vertailuvuotena 2009:
Maailman bkt/asukas oli 8,736.384 $.

1. Norja     9,132
2. Tanska  6,641
3. Suomi   5,393  Nykyinen Euro - Suomi
4. Ruotsi   5,265
5. Saksa   4,788
Suomi  4,698       Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
6. Viro      1,688
7. Latvia   1,394
8. Liettua  1,358
9. Puola    1,311


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Norja             9,727
2. Ruotsi           5,702
3. Tanska         5,689
Suomi      4,993         Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
4. Suomi         4,670  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa          4,384
6. Viro             1,789
7. Liettua        1,490
8. Latvia         1,435
9. Puola          1,312


Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $ (arvio).

1. Norja             9,091
2. Tanska          5,675
3. Ruotsi           5,481
Suomi  4,715              Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
4. Suomi          4,638  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa           4,460
6. Viro              1,843
7. Liettua         1,535
8. Latvia          1,474
9. Puola           1,347

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2014?
Vertailukohteena on Itämeren talousalueessa sijaitseva Ruotsi, jolla on oma valuutta eli kruunu.

---

Ruotsin ja Saksan vertailu. Mittayksikkönä on bkt/asukas dollareina ilmaisten.

Tietolähteenä: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015


Vertailuvuotena 2007:

Ruotsi/Saksa = 53,122 $/41,845 $ = 126.949  %


Vertailuvuotena 2008:

Ruotsi/Saksa = 55,526 $/45,909 $ = 120.948 % 


Vertailuvuotena 2009:

Ruotsi/Saksa = 45,998 $/41,828 $ = 109.969 % 


Vertailuvuotena 2013:

Ruotsi/Saksa = 60,086 $/46,200 $ = 130.056 %


Vertailuvuotena 2014:

Ruotsi/Saksa = 58,491 $/47,590 $ = 122.906 %


Ruotsi/Saksa -suhteen muutokset, kun vertailuvuotena on 2007:
2007:  1
2008:  0,95273
2009:  0,86625
2013:  1,02447
2014:  0,96815

---

Jos Suomi/Saksa -suhde olisi ollut sama kuin Ruotsi/Saksa -suhde, niin Suomen bkt/asukas olisi ollut:


2007: Suomen bkt/asukas / Saksan bkt/asukas = 48,248 $/41,845 $ = 1,15302

2007:  1 x 1,15302 x 41,845 $ = 1 x 48,248 $ = 48,248 $
2008:  0,95273 x 1,15302 x 45,909 $ = 50,432 $
2009:  0,86625 x 1,15302 x 41,828 $ = 41,778 $
2013:  1,02447 x 1,15302 x 46,200 $ = 54,573 $
2014:  0,96815 x 1,15302 x 47,590 $ = 53,125 $

-----

Vertailuvuotena 2007:
Maailman bkt/asukas oli 8,610.070 $.

1. Norja     9,861
2. Tanska  6,812
3. Ruotsi   6,170
4. Suomi  5,604   Nykyinen Euro - Suomi
Suomi  5,604       Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
Suomi  5,604       Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin Ruotsi/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
5. Saksa   4,860
6. Viro      1,925
7. Latvia   1,623
8. Liettua  1,431
9. Puola    1,307


Vertailuvuotena 2008:
Maailman bkt/asukas oli 9,328.132 $.

1. Norja           10,345
2. Tanska           6,903
3. Ruotsi            5,953
4. Suomi           5,738  Nykyinen Euro - Suomi
Suomi 5,520                Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
Suomi 5,406                Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin Ruotsi/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
5. Saksa            4,922
6. Viro               1,944
7. Latvia           1,753
8. Liettua         1,613
9. Puola           1,491


Vertailuvuotena 2009:
Maailman bkt/asukas oli 8,736.384 $.

1. Norja     9,132
2. Tanska  6,641
3. Suomi   5,393  Nykyinen Euro - Suomi
4. Ruotsi   5,265
5. Saksa   4,788
Suomi  4,782       Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin Ruotsi/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
Suomi  4,698       Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
6. Viro      1,688
7. Latvia   1,394
8. Liettua  1,358
9. Puola    1,311


Vertailuvuotena 2013:
Maailman bkt/asukas oli 10,537.513 $.

1. Norja             9,727
2. Ruotsi           5,702
3. Tanska         5,689
Suomi      5,179         Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin Ruotsi/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
Suomi      4,993         Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
4. Suomi         4,670  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa          4,384
6. Viro             1,789
7. Liettua        1,490
8. Latvia         1,435
9. Puola          1,312



Vertailuvuotena 2014:
Maailman bkt/asukas oli 10,671.488 $ (arvio).

1. Norja             9,091
2. Tanska          5,675
3. Ruotsi           5,481
Suomi  4,978              Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Saksa -suhde on sama kuin Ruotsi/Saksa -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
Suomi  4,715              Virtuaalinen Ruotsin kruunua käyttävä Suomi
4. Suomi          4,638  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa           4,460
6. Viro              1,843
7. Liettua         1,535
8. Latvia          1,474
9. Puola           1,347

-----

(Lisätty)
Johtopäätöksiä:

* Alempi valuuttakurssi olisi johtanut alempaan kustannustasoon, mikä olisi lisännyt talouskasvua. Tämä tulee ilmi, kun verrataan kahta vaihtoehtoa:
- Kruunu - Suomi, jossa on mukana ainoastaan valuuttakurssimuutokset.
- Suomi/Saksa -suhde olisi sama kuin Ruotsi/Saksa -suhde. Tässä on mukana valuuttakurssimuutosten lisäksi talouskasvumuutokset.

* Ruotsn asema Itämeren talousalueella on paljon helpompi kuin Suomen asema Itämeren talousalueella:
--- Ruotsin asema:
--- Ruotsin länsinaapurina on rikas Norja.
--- Ruotsin etelänaapurina on Tanska, joka on hiukan Ruotsia varakkaampi.
--- Ruotsin itänaapurina on vähän köyhempi Suomi.
- Suomen asema:
--- Suomen länsinaapurina on vähän varakkaampi Ruotsi.
--- Suomen eteläpuolella ovat köyhemmät ja halvemmat Baltian maat.
--- Suomen itänaapurina on Venäjä, joka on halvempi, riidoissa EU:n kanssa ja talouskriisissä halvan öljyn ja osittain myös talouspakotteitten takia.
--- EU:n ja Venäjän keskinäiset talouspakotteet haittaavat Suomen ja Venäjän välistä kauppaa.

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2014?
Oletetaan, että Suomella olisi oma valuutta. Lisäksi oletetaan, että Suomen valuutta/Ruotsin kruunu -suhde olisi sama kuin Ruotsin kruunu/Norjan kruunu -suhde.

-----

Tietolähteenä: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015
Mittayksikkönä on bkt/asukas dollareina ilmaisten.


Vertailuvuotena 2007:

1. Norja  84,904.366
2. Ruotsi  53,122.332
3. Suomi  48,248.175  Nykyinen Euro - Suomi

Ruotsi/Norja = 53,122.332 /84,904.366 = 0,62567255964198590211485708520572
Oletetaan, että Suomi/Ruotsi -suhde olisi sama kuin Ruotsi/Norja -suhde:
Suomi = 0,62567255964198590211485708520572 x 53,122.332 = 33,237185436591376231464940212851


Vertailuvuotena 2008:

1. Norja  96,499.702
2. Ruotsi  55,525.761
3. Suomi  53,524.312  Nykyinen Euro - Suomi

Ruotsi/Norja = 55,525.761 /96,499.702 = 0,57539826392417253267787293270605
Oletetaan, että Suomi/Ruotsi -suhde olisi sama kuin Ruotsi/Norja -suhde:
Suomi = 0,57539826392417253267787293270605 x 53,524.312 = 30,797796202535754980880666346514


Vertailuvuotena 2009:

1. Norja  79,786.852
2. Suomi  47,115.792  Nykyinen Euro - Suomi
3. Ruotsi  45,998.350

Ruotsi/Norja = 45,998.350 /79,786.852 = 0,57651541384287225669713100098247
Oletetaan, että Suomi/Ruotsi -suhde olisi sama kuin Ruotsi/Norja -suhde:
Suomi = 0,57651541384287225669713100098247 x 45,998.350 = 27,733435505047088356302134818455


Vertailuvuotena 2013:

1. Norja  102,495.753
2. Ruotsi  60,086.488
3. Suomi  49,496.717  Nykyinen Euro - Suomi

Ruotsi/Norja = 60,086.488 /102,495.753 = 0,58623392912680001482598015548995
Oletetaan, että Suomi/Ruotsi -suhde olisi sama kuin Ruotsi/Norja -suhde:
Suomi = 0,58623392912680001482598015548995 x 60,086.488 = 35,224737947670319569241078701085


Vertailuvuotena 2014:

1. Norja  97,013.261
2. Ruotsi  58,491.468
3. Suomi  49,496.717  Nykyinen Euro - Suomi

Ruotsi/Norja =  58,491.468 /97,013.261 = 0,60292239841314065300825213988013
Oletetaan, että Suomi/Ruotsi -suhde olisi sama kuin Ruotsi/Norja -suhde:
Suomi = 0,60292239841314065300825213988013 x 58,491.468 = 35,26581617326546728493128377573

-----

Itämeren talousalue

Tietolähteenä: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015
Mittayksikkönä on bkt/asukas dollareina ilmaisten.


Vertailuvuotena 2007:

1. Norja    84,904.366
2. Tanska 58,655.290
3. Ruotsi   53,122.332
4. Suomi  48,248.175  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa   41,845.496
Suomi  33,237.185       Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
6. Viro      16,573.461
7. Latvia   13,975.852
8. Liettua  12,318.313
9. Puola    11,256.831


Vertailuvuotena 2008:

1. Norja    96,499.702
2. Tanska  64,390.556
3. Ruotsi   55,525.761
4. Suomi  53,524.312  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa   45,909.354
Suomi  30,797.796       Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
6. Viro       18,137.285
7. Latvia   16,349.195
8. Liettua  15,045.600
9. Puola    13,909.503


Vertailuvuotena 2009:

1. Norja    79,786.852
2. Tanska  58,018.211
3. Suomi  47,115.792  Nykyinen Euro - Suomi
4. Ruotsi   45,998.350
5. Saksa   41,828.059
Suomi  27,733.436      Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
6. Viro       14,749.440
7. Latvia   12,174.514
8. Liettua  11,860.683
9. Puola    11,454.233


Vertailuvuotena 2013:

1. Norja  102,495.753
2. Ruotsi   60,086.488
3. Tanska 59,950.000
4. Suomi  49,496.717  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa   46,199.633
Suomi  35,224.738      Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
6. Viro       18,852.091
7. Liettua  15,696.819
8. Latvia   15,126.489
9. Puola    13,820.174


Vertailuvuotena 2014:

1. Norja      97,013.261
2. Tanska   60,563.623
3. Ruotsi    58,491.468
4. Suomi    49,496.717  Nykyinen Euro - Suomi
5. Saksa    47,589.972
Suomi  35,265.816         Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
6. Viro       19,670.852
7. Liettua  16,385.847
8. Latvia   15,728.787
9. Puola    14,378.622

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2014?
Oletetaan, että Suomella olisi oma valuutta. Lisäksi oletetaan, että Suomen valuutta/Ruotsin kruunu -suhde olisi sama kuin Ruotsin kruunu/Norjan kruunu -suhde.

-----

Läntisen Etelä - Euroopan maat ja Suomi

Tietolähteenä: IMF:n World Economic Outlook Database, April 2015
Mittayksikkönä on bkt/asukas dollareina ilmaisten.


Vertailuvuotena 2007:

1. Suomi     48,248.175  Nykyinen Euro - Suomi
2. Italia        37,907.950
Suomi  33,237.185          Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
3. Espanja   32,748.087
4. Portugali  22,811.647


Vertailuvuotena 2008:

1. Suomi     53,524.312  Nykyinen Euro - Suomi
2. Italia        40,973.485
3. Espanja   35,724.769
Suomi  30,797.796          Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
4. Portugali  24,933.218


Vertailuvuotena 2009:

1. Suomi     47,115.792  Nykyinen Euro - Suomi
2. Italia        37,148.465
3. Espanja   32,412.231
Suomi  27,733.436         Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
4. Portugali  23,122.447


Vertailuvuotena 2013:

1. Suomi    49,496.717  Nykyinen Euro - Suomi
2. Italia       35,814.808
Suomi  35,224.738        Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
3. Espanja   29,907.256
4. Portugali  21,514.427


Vertailuvuotena 2014

1. Suomi     49,496.717  Nykyinen Euro - Suomi
2. Italia        35,823.219
Suomi  35,265.816         Virtuaalinen Suomi, jossa Suomi/Ruotsi -suhde on sama kuin Ruotsi/Norja -suhde, kun kyseessä on bkt/asukas.
3. Espanja   30,278.346
4. Portugali  22,130.488

[talous ja muutos]

Jossitellaan:
Suomesta olisi tullut EU:n jäsen vasta vuonna 2007. Lisäksi Suomi olisi saanut 8 vuoden siirtymäajan. Niinpä vielä vuonna 2015 Suomella olisi käytössä oma valuutta, jonka arvo sopeutuisi Suomen taloustilanteeseen.


Miten Suomen bkt/asukas dollareissa olisi muuttunut finanssikriisin aikana ja mikä se olisi vuonna 2014?
Oletetaan, että Suomella olisi oma valuutta. Lisäksi oletetaan, että Suomen valuutta/Ruotsin kruunu -suhde olisi sama kuin Ruotsin kruunu/Norjan kruunu -suhde.

-----

Johtopäätöksiä:

Tässä tilanteessa Suomi olisi ollut kilpailukykyinen verrattuna Saksaan ja myös muihin läntisen Keski - Euroopan maihin (Ranska, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg) verrattuna. Suomen hintataso olisi suurin piirtein sama kuin Etelä - Euroopan isoilla mailla eli Espanjalla ja Italialla.
Baltian maihin ja Puolaan verrattuna Suomi olisi ollut kallis maa, mutta selvästi vähemmän kalliimpi kuin nykyisen Euro - Suomen aikana.

Suomen parempi kilpailuasema olisi nostanut talouskasvua verrattuna nykyiseen Euro - Suomeen. Luultavasti Suomen talouskasvu olisi suunnilleen sama kuin Ruotsilla on ollut eli noin 2 %:n vuotuista kasvua vuoden 2010 jälkeen.

[Raksa_Mies]

Joku vois vissiin sanoa että talous ja muutoksen yksinpuhelu ei kiinnosta?

[talous ja muutos]

Joku vois vissiin sanoa että talous ja muutoksen yksinpuhelu ei kiinnosta?

Olen laittanut tähän aineistoa, jota voi hyödyntää, kun pohditaan ja keskustellaan siitä, miten Suomi pärjäisi omalla valuutalla. Nythän Suomi käyttää euroa, jonka sopeutuu pääasiassa läntisen Keski - Euroopan maitten (Saksa, Ranska, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg) talouksien kilpailukykyyn.
Usein on hyödyllistä pitää erillään ainestoketju ja keskusteluketju, koska monesti keskusteluketjuun tulee satoja kirjoituksia. Silloin on työlästä löytää aineistot, johon itse kunkin mielipide perustuu. Keskusteluketjussa voi olla loistavia perusteluita, mutta ne hukkuvat helposti kirjoitusten massaan.

[Bigot]

Euroa kohtaan epäreilua aloittaa vertailu vuodesta 2007, joka juuri oli käännekohta euron kannattavuudessa Suomelle: ennen 2007 Suomen vahva talous hyötyi heikosta eurosta, sen jälkeen Suomen heikko talous on kärsinyt vakaasta eurosta.

Ruotsin bkt:n kasvuun ei voi suoraan verrata, koska iPhone tappoi Nokian ja paperin, mikä ei Ruotsia juuri ahdista. Nokian ja paperin kuolema taas ei juurikaan riippunut käytetystä valuutasta.

Kaiken kaikkiaan olen itsekin sitä mieltä, että Suomi olisi nyt vauraampi ilman euroa. Mutta oliko tämä jo 7 vuotta kestänyt lama ennustettavissa, kun euroon liityttiin?

[talous ja muutos]

Euroa kohtaan epäreilua aloittaa vertailu vuodesta 2007, joka juuri oli käännekohta euron kannattavuudessa Suomelle: ennen 2007 Suomen vahva talous hyötyi heikosta eurosta, sen jälkeen Suomen heikko talous on kärsinyt vakaasta eurosta.

Erityisesti talouden murrosvaiheissa oma valuutta on hyödyllinen, koska myös silloin maan kustannustaso voidaan sopeuttaa nopeasti kilpailukyvyn kannalta sopivaksi.

-----

Euroopan ja maailmantaloudessa tapahtui muutos:
* 1990 -luvun jälkipuolelta lähtien teollisuustuotanto alkoi siirtyä:
- Itäiseen Keski - Eurooppaan (esim. autovalmistus Tshekkiin, Slovakiaan ja Puolaan, Wikipedia/ist of countries by motor vehicle production)
- Aluksi Kiinaan. Myöhemmin Intiaan, Vietnamiin ja muualle Kaakkois - Aasiaan.
* 1990 -luvulta lähtien ohjelmistotuotanto, toimistot ja osa palveluista alkoi siirtyä Intiaan ja muihin maihin, joissa on:
- Runsaasti hyvin koulutettua väkeä.
- Hyvä englanninkielen taito.
- Halpa kustannustaso; tärkeätä on työvoiman halpuus.

Aluksi tutustuttiin itäisen Keski - Euroopan ja Aasian mahdollisuuksiin, joten tehtaita perustettiin varovaisesti niihin maihin. Silloin tehdastuotanto saattoi vielä kasvaa länsimaissa. Sitten perustettiin innokkaasti tehtaita niihin maihin. Silloin tehtaita alettiin lakkauttaa länsimaissa. - Suomessa mentiin niin pitkälle, että Nokian alihankkijoitten elektroniikkatehtaat lopetettiin kokonaan Suomesta.


Lopulta 1,3 miljardin kiinalaisen kotimaan pitkäaikainen voimakas talouskasvu ja alkava keskiluokkaistuminen alkoi tuntua raaka-aineitten hinnoissa. - Öljyn hinta alkoi nousta voimakkaasti.
Wikipedia/2000s energy crisis
Kuva oikeassa ylälaidassa eli 2000s oil crisis -kuva.
Vuoden 2004 alussa öljyn hinta oli n. 30 $/barreli, ja vuonna 2006 se oli jo n. 70 $/barreli. Vuoden 2007 loppupuolella öljyn hinta alkoi kohota voimakkaasti, ja vuoden 2008 puolivälissä se oli n. 135 $/barreli.
Syynä öljynhinnan nousulle oli kysynnän kasvu lähinnä USA:ssa ja Kiinassa. (Wikipedia/2000s energy crisis/Possible causes/Demand)
Lisäksi maaliskuussa 2003 alkanut Irakin sota romahdutti Irakin öljyntuotannon.
Kesti monta vuotta ennen kuin tuotannon lisäys saavutti lisääntyneen kysynnän: Uusien öljylähteitten käyttöönotto kestää kauan. Öljyä korvaavien nestemäisten polttoaineitten (etanoli ja biodiesel) tuotantolaitosen rakentaminen vie aikansa.

Voimakas öljyn ja muitten raaka-aineitten hinnannousu lopetti pitkään jatkuneen maailmantalouden nopean kasvun kauden.
Laskukausi aiheutti sen, että talouskuplat puhkesivat.
Asuntokuplat puhkesivat, mikä laukaisi rahoitussektorin finanssikriisin. (Wikipedia/Subprime-kriisi)
Finanssikriisistä tarkemmin: Wikipedia/Finanssikriisi (2007–2009)

-----

Taloustaantuman alkuun mennessä Suomi oli menettänyt paljon teollisuustuotantoa itäiseen Keski - Eurooppaan ja Aasiaan.
Taloustaantuman alkupuolella kansainväliset yhtiöt karsivat kannattamatonta tuotantoa, jota löytyi lähinnä kalliin hintatason maista (esim. Suomesta).

Lisäongelmana Suomelle oli nettilehtien yleistyvä käyttö, joka oli alkanut vuosituhannen vaihteen paikkeilla. - Tämä vähensi paperikulutusta.
Sitäpaitsi Suomen taloudelle tärkeä Nokia ei enää pärjännyt, kun kännykät alkoivat korvaantua älykännyköillä eli kämmentietokoneilla, joissa oli langaton yhteys.

Suomi oli ottanut käyttöön euron vuoden 1999 alussa. Sen jälkeen Suomen taloudessa oli tapahtunut ikävä rakennemuutos, jossa elektroniikkateollisuus oli paljolti hävinnyt Suomesta. Kiinasta, Intiasta ja Kaakkois - Aasiasta oli tullut tehdastuotannon, ohjelmistotuotannon ja konttorituotannon tärkeä alue.

Suomen olisi pitänyt sopeuttaa kustannustasonsa sellaiseksi, että Suomen tuotanto olisi kilpailukykyinen uudessa tilanteessa, jossa Suomen tehdastuotannossa oli tapahtunut rakennemuutos, ja jossa maailmantaloudessa oli tapahtunut rakennemuutos.
Mutta Suomella ei enää ollut omaa valuuttaa, joka olisi sopeutunut tasolle, missä Suomen talous olisi ollut kilpailukykyinen.

[Bigot]

^ Tuskin Suomi olisi millään tempulla voinut kilpailla kustannustasossa kehitysmaiden kanssa. Tai no, alkamalla itsekin kehitysmaaksi tai romauttamalla palkat kehitysmaiden tasolle.
Vauraan länsimaan ja kehitysmaan palkkatasot vaan olivat toisista ulottuvuuksista, jota ei devalvaatio merkittävästi olisi muuttanut.

[talous ja muutos]

^ Tuskin Suomi olisi millään tempulla voinut kilpailla kustannustasossa kehitysmaiden kanssa. Tai no, alkamalla itsekin kehitysmaaksi tai romauttamalla palkat kehitysmaiden tasolle.
Vauraan länsimaan ja kehitysmaan palkkatasot vaan olivat toisista ulottuvuuksista, jota ei devalvaatio merkittävästi olisi muuttanut.

Maan kustannustason pitää olla kilpailukykyinen samanlaisen tuotantorakenteen omaavien maitten kanssa. Suomen vertailukohtana eivät ole kehitysmaat tai halpatuotantoon perustuvan teollisuuden (esim. tekstiili- ja vaatetusteollisuus) maat, vaan b -luokan teollisuusmaat.


Keinotekoisen korkealla olevasta valuuttakurssista johtuen Suomen bkt/asukas dollareissa on isompi kuin Suomea kehittyneempien talouksien maissa:
(Tietolähteenä IMF:n World Economic Outlook Database April 2015)

Bkt/asukas dollareina vuonna 2014:
- Suomi: 49,496.717
- Japani: 36,331.742
- Etelä - Korea: 28,100.717
- Taiwan: 22,597.730

Toisaalta Suomen etuna Euroopan markkinoilla on lyhyemmät kuljetukset kuin Itä - Aasian teknologiamailla. Se merkitsee kuljetusajan ja kuljetushinnan säästöä.

Tshekki, Slovakia ja Puola ovat jo tai pian ovat Suomen tasolla olevia b -luokan teollisuusmaita. Lisäksi ne sijaitsevat Suomea lähempänä läntisen Keski - Euroopan markkinoita. Kuitenkin keinotekoisen korkealla olevasta valuuttakurssista johtuen Suomen bkt/asukas dollareissa on isompi kuin näissä maissa:

Bkt/asukas dollareina vuonna 2014:
- Suomi: 49,496.717
- Tshekki: 19,563.330
- Slovakia: 18,454.040
- Puola: 14,378.622

Suomen kalliissa kustannustasossa korkea hintataso on isompi ongelma kuin korkea palkkataso:

Bkt/asukas dollareina vuonna 2014:
- Suomi: 49,496.717 (tavallinen eli nimellinen bkt/asukas)
- Suomi: 40,346.972 (ostovoimalla korjattu bkt/asukas)

(Kun valitaan asuinmaata, kannattaa tarkkailla maan sijaintia ostovoimalla korjattu bkt/asukas -tilastossa.)

[Bigot]

Eihän Suomesta työpaikat ja teollisuus Ruotsiin paenneet, vaan sinne kehitysmaihin. Tätä kehitystä ei devalvaatio olisi juurikaan muuttanut.

Millä mittarilla Taiwan on Suomea kehittyneempi?

Ei korkean teknologian ja varsinkaan koodin ja osaamisen viennille sijainti enää ole kovinkaan olennaista.

Palkkataso nostaa kustannustasoa.

[talous ja muutos]

Millä mittarilla Taiwan on Suomea kehittyneempi?

Taiwanilla on paljon pitkälle kehittyneen teknologian yhtiöitä:
Wikipedia/List of companies of Taiwan

Taiwanin isoimpia pitkälle kehittyneen teknologian yhtiöitä:

Wikipedia/Acer Inc.
Pääkonttori: Xizhi, New Taipei, Taiwan
"Products:  Desktops, laptops, netbooks, servers, smartphones, tablet computers, storage, handhelds, monitors, televisions, video projectors, e-business."
Liikevaihto: 10.52 G$ (2014) - USA:n dollareina.
Työntekijämäärä: 7,384 (2013)

Wikipedia/Advantech Corporation
Pääkonttori: Taipei, Taiwan
"Products:  Automation controllers & software, industrial PCs, embedded single board computers"
Liikevaihto: 1.13 G$ (2013) - USA:n dollareina.
Työntekijämäärä: Yli 7,000

Wikipedia/Asus
Pääkonttori: Beitou District, Taipei, Taiwan
"Products:  Desktops, laptops, netbooks, LCDs, mobile phones, networking equipment, monitors, motherboards, graphics cards, optical storage, multimedia products, servers, workstations, tablet PCs and video cards"
Liikevaihto: 414.4 G$ (2013) - Taiwanin uusina dollareina.
Työntekijämäärä: 21,361 (2013)

Wikipedia/AU Optronics
Pääkonttori: Hsinchu, Taiwan
/Products
"By means of innovative technologies, AUO offers advanced display total solutions covering UHD 4K, ultra slim, narrow bezel, curved, transparent displays, LTPS, OLED, and touch solutions."
Liikevaihto: 12.9 G$ - USA:n dollareina.
Työntekijämäärä: 45,000

Wikipedia/BenQ
Pääkonttori: Taipei, Taiwan
Tuotteet: "BenQ Corporation ... sells and markets technology products, consumer electronics, computing and communications devices"
Liikevaihto: ?
Työntekijämäärä: Yli 100 000 (2015)

Wikipedia/Chaintech
Pääkonttori: Taipei, Republic of China
Tuotteet: "It is best known for manufacturing graphics cards and motherboards, although it also produces sound cards, modems and memory modules."
Liikevaihto: ?
Työntekijämäärä: 1,100

Wikipedia/Chroma ATE
Pääkonttori: Taiwan
"Products:  Testing Equipment, Automatic Testing Systems, Manufacturing Execution System (MES)"
Liikevaihto: ?
Työntekijämäärä: 1,306

Wikipedia/Compal Electronics
Pääkonttori: Neihu, Taipei, Taiwan
Tuotteet: "original design manufacturer (ODM), handling the production of notebook computers, monitors and televisions for a variety of clients"
Liikevaihto: 19.24 G$ - USA:n dollareina.
Työntekijämäärä: Yli 43,000

Jne.

[Bigot]

^ Suomen väkiluku on vajaa neljännes Taiwanista ja meilläkin on muutama yli 10 mrd.e liikevaihtoinen firma. Ei sillä, että talouden tai maan kehittyneisyyttä voisi suuryritysten määrästä suoraan päätellä.
Acer ja Asus eivät käsittääkseni juuri muuta tee kuin kasaa muiden komponenteista halpakoneita.

[talous ja muutos]

Suomen ja Taiwanin vertailussa pitää ottaa huomioon kylmän sodan vaikutus.

1. kylmä sota
- Vastapuolina:
--- Supervallat USA ja Neuvostoliitto
--- Euroopassa NATO ja Varsovan liitto.
2. kylmä sota
- Vastapuolina:
--- Supervallat USA ja Kiina
--- Ei selkeitä liittokuntia - ainakaan vielä.
---* USA:n dominoimista kauppaliitoista voi tulla USA:n johtamia liittokuntia.
¤ NAFTA on jo olemassa (Wikipedia/North American Free Trade Agreement)
¤ TTIP on neuvotteluvaiheessa (Wikipedia/Transatlantic Trade and Investment Partnership)
¤ TPP on neuvotteluvaiheessa (Wikipedia/Trans-Pacific Partnership)

-----

I. kylmän sodan aikana:

Länsi - Eurooppa oli eturintamassa Neuvostoliiton hallitsemaa Itä - Eurooppaa vastaan.
* USA tuki Länsi - Euroopan toipumista sodasta ja talouskasvua, jotta:
- Länsi - Eurooppa voisi olla sotilaallisesti vahva, mihin tarvittiin vahvaa taloutta ja pitkälle kehittynyttä teknologiaa.
- Länsi - Euroopan kukoistava talous mahdollistaisi hyvinvointivaltion, mikä heikentäisi kommunismin houkutusta.
* USA tuki Länsi - Euroopan demareita ja sosialisteja, jotta:
- ne muodostaisivat vastavoiman kommunisteille.
* USA tuki epäsuorasti myös Suomen SDP:tä, jotta kommunistit eivät saisi hallitsevaa asemaa Suomen vasemmistossa ja työväenliikkeessä.
- Tuki tuli Ruotsin demarien kautta.
- Tukea tuli Ruotsin SDP:n lisäksi Länsi - Euroopan ei-kommunistiselta vasemmistolta.
- Todennäköisesti USA antoi rahaa epäsuorasti Länsi - Euroopan ei-kommunistisen vasemmiston kautta.

Seurauksena oli Länsi - Euroopassa taloudellinen ja teknologinen menestys ja hyvinvointivaltion kukoistus.

-----

2. Kylmän sodan aikana:

USA:n vanhat liittolaiset Japani, Etelä - Korea ja Taiwan ovat eturintamassa Kiinaa vastaan. - Taiwanilla eli Kiinan tasavallalla on USA:n mielessä ja myös aasialaisten mielissä tärkeä symbolinen ja ideologinen tehtävä olla varsinaisen Kiinan eli Kiinan kansantasavallan vastapuolena.
* Niinpä USA haluaa Koillis - Aasian liittolaisensa (Japani, Etelä - Korea ja Taiwan) taloudelliseen ja teknologiseen menestykseen sekä hyvinvointivaltion kukoistukseen, jotta ne olisivat sotilaallisesti ja henkisesti vahvoja Kiinaa vastaan.

USA ja Kiina kilpailevat vaikutusvallasta Kaakkois - Aasiassa. Niinpä Kaakkois - Aasian maat voivat hyödyntää kilpailutilannetta saadakseen edullisia kauppasopimuksia, jotta Kaakkois - Aasian taloudet menestyisivät, ja jotta ne kehittyisivät teknologisesti ja taloudellisesti.

[talous ja muutos]

Kylmän sodan aikaista taustaa:

Neuvostoliitto oli sotilaallinen supervalta Suomen itä- ja etelänaapurina. Sen joukot miehittivät itäistä Keski - Eurooppaa Itä - Saksaa myöten, jolloin sen joukot olivat melkein Tanskan etelärajalla Itämeren rannalla. Lisäksi kaupankäynti Neuvostoliiton kanssa oli tärkeätä.

Niinpä Suomen piti tehdä myönnytyksiä Neuvostoliitolle:
- Reaalipolitiikkaa
- Inhorealistista politiikkaa
- Hätävarjelua
- Hätävarjelun liioittelua

Näihin puitteisiin kuului kotiryssäjärjestelmä, taistolaisliike, juoruilu kilpailevista poliitikoista Tehtaankadulla, loikkarien palautukset Neuvostoliittoon jne.

Vastineeksi Suomi sai hyviä kauppasopimuksia Neuvostoliiton kanssa. Suomi teollistui ja lopulta muuttui teknologiavaltioksi. - EEC -vapaakauppasopimus auttoi Suomen vientiä Länsi - Eurooppaan, ja samalla halpatuotanto muutti Suomesta pois.
Lopputuloksena Suomi oli 1980 -luvulla kukoistava talous, jonka resurssit riittivät helposti ylläpitämään hyvinvointivaltiota.

Tiivistetysti:
- Suomen poliittinen ja mediaeliitti joutui kumartelemaan Moskovan suuntaan.
- Rahvas ei saanut tietää Suomen median kautta, millaista elämä oli Neuvostoliitossa ja Varsovan liiton maissa.
--- Mutta rahvas sai jo Brezhnevin valtakaudella matkustella Neuvostoliitossa ja Varsovan liiton maissa, joten sitä kautta rahvas sai tietoa sikäläisistä olosuhteista.
- Taloudellisesti Suomella meni hyvin, minkä ansiosta rahvas sai nauttia hyvinvointivaltiosta.
- Kansallisen kapitalismin ansiosta Suomessa oli isojen ja keskikokoisten yhtiöitten pääkonttoreita ja tuotekehitystä.
--- Niinpä Suomessa oli paljon hyväpalkkaisia työpaikkoja.
- Suomessa oli kaksi isoa liikepankkia (KOP ja SYP) ja joitakin pienempiä liikepankkeja (HOP ja SKOP).
--- Näitten ansiosta Suomessa tehtiin kotimaisia investointeja.
--- Suomi oli paikallistason finanssikeskus.
---* Hyväpalkkaisia työpaikkoja Suomessa.
¤ Lopputuloksena 1980 -luvulla Suomea nimitettiin Pohjolan Kääpiö - Japaniksi, sillä Suomi oli:
- Pitkälle teollistunut
- Teknologiamaa - tosin vain 5 miljoonan asukkaan resursseilla
- Paikallistason finanssikeskus
- Halpateollisuus siirtynyt ulkomaille

-----
-----

Vuonna 2015:

Japani on yhä:
- Pitkälle teollistunut
- Teknologiamaa
- Finanssikeskus
- Halpateollisuus siirtynyt ulkomaille

Vaikka Japani on joutunut kokemaan kovaa kilpailua Aasian maitten taholta:
* Ensin pikkutiikerit Etelä - Korea, Taiwan ja Singapore kehittyivät taloudellisesti ja teknologisesti:
- Pitkälle teollistunut
- Teknologiamaa
- Finanssikeskus
- Halpateollisuus siirtynyt ulkomaille
* Sitten Kiina nousi taloudellisesti ja teknologisesti:
- Teollistunut
- Teknologiamaa
- Finanssikeskus
- Halpateollisuus siirtynyt ulkomaille -osittain, ainakin halvimman työvoiman teollisuus
* Seuraavaksi Intia nousi taloudellisesti ja teknologisesti:
- Osittain teollistunut
- Teknologiaa: ohjelmistoala, insinöörien suunnittelutoimistot ym.
- Halvimmalle teollisuudelle Intia alkaa olla liian kallis


Mutta Suomi on taantunut 1980 -lukuun verrattuna:
- Yhä teollistunut
- Vain enää osittain teknologiamaa
- Ei enää finanssikeskus
- Liian kallis halpateollisuudelle

-----

Miksi Japani on pärjännyt, mutta Suomi ei, vaikka Japani on joutunut kokemaan Aasian taholta kovempaa kilpailua kuin Suomi itäisen Euroopan ja läntisen Euroopan taholta?

[Bigot]

^ Totta puhuen Japani ei ole pärjännyt. Maata on vaivannut stagnaatio 80-luvun lopulta asti, silloinen top-5 bkt / henki on vajunut jonnekin sijaluvulle 30 maailmassa. Suomikin ainakin oli edellä vielä pari vuotta sitten, todennäköisesti edelleen. Lisäksi Japanin valtionvelka luokkaa 200% bkt:sta.

Suomen ongelmat ovat toistaiseksi olleet hyvin lyhytkestoisia ja sidoksissa maailmanmarkkinoihin, kun vertaa Japanin 25 vuoden pysähtyneisyyttä. Tässä on kyllä kaikki mahdollisuudet sille, että tälläkin alueella seuraamme Japania, mutta se nähdään vasta 30-luvulla.

[talous ja muutos]

Maat kannattaa jakaa eri taloussarjoihin.

Esikuvana on urheilun joukkuelajit, joissa liikkuu paljon rahaa: mainosrahaa, tv -oikeuksista rahaa, pääsylipputuloja jne. Kussakin sarjassa parhaat joukkueet yleensä saavat eniten rahaa. A -sarjassa on liikkeellä eniten rahaa, seuraavaksi eniten rahaa on B -sarjassa jne. Joukkueet voivat nousta tai pudota sarjasta toiseen.

---

Maitten bkt/asukas -vertailuja:
Wikipedia/List of countries by GDP (nominal) per capita

Finanssikeskuksia:
Wikipedia/Financial centre

---

Maitten taloussarjat:


A -sarja:
Finanssikeskusmaat

Maitten vauraus perustuu finanssikeskuksiin, jotka ovat rahavirtojen keskuksia ja pankkikeskittymiä. Näitten alojen työntekijöillä on kova palkka.
Finanssikeskusmaat ovat kaupunkivaltioita tai tiheästi asuttuja pieniä maita: Luxemburg, Sveitsi ja Singapore.
Finanssikeskusmaat ovat kärkisijoilla bkt/asukas -vertailussa tai joka tapauksessa niitten bkt/asukas -suhde on paljon korkeampi kuin naapurimaissa. - Mukaan ei lasketa öljyvaltioita, jotka menestyvät varsinkin öljypulan aikoihin bkt/asukas -vertailuissa.


B -sarja:
Teknologiamaat

Maitten vauraus perustuu teknologiayhtiöihin. Maissa kehitetään paljon uudentyyppisiä ja uusiin teknologioihin perustuvia tuotteita, jotka toisinaan johtavat uusien toimialojen nousuun.
Maissa on finanssikeskuksia, jotka tuovat suoraan vaurautta. Mutta rahoitusmarkkinat tuovat enemmän epäsuorasti vaurautta: rahaa uuden teknologian kehittämiseen, uuden teknologian tuotteisiin jne.
Teknologiamaat ovat yleensä väestöltänsä keskikokoisia ja tiheään asuttuja: Japani, Etelä - Korea jne.
Teknologiamaat ovat toiseksi vaurain maaryhmä finanssikeskusmaitten jälkeen tai ainakin niitten bkt/asukas -suhde on toiseksi korkein suhteessa naapurimaihin finanssikeskusmaitten jälkeen.  - Mukaan ei lasketa öljyvaltioita, jotka menestyvät varsinkin öljypulan aikoihin bkt/asukas -vertailuissa.


C -sarja:
Teollisuusmaat

Maitten vauraus perustuu teollisuustuotantoon. Maissa kehitetään perinteisiin teknologioihin perustuvia uusia tuotteita. Tuotannon tehokkuus on tärkeätä, koska maitten teollisuus kilpailee massatuotantomarkkinoilla. - Esim. Tshekki ja Slovakia ovat teollisuusmaita.
Teollisuusmaat on kolmanneksi vaurain maaryhmä finanssikeskusmaitten ja teknologiamaitten jälkeen. - Mukaan ei lasketa öljyvaltioita, jotka menestyvät varsinkin öljypulan aikoihin bkt/asukas -vertailuissa.

C1 -sarja:
Teollisuusmaat, joissa valmistetaan monimutkaisia ja vaativia teollisuustuotteita, esim. elektroniikkateollisuuden tuotteita.

C2 -sarja:
Teollisuusmaat, joissa valmistetaan yksinkertaisia lopputuotteita, joita myydään isoja määriä. - Esim. terästeollisuus, sellutuotanto, autojen korien valmistus.


D -sarja:
Halpatyövoimaan perustuvan teollisuuden maat

Maitten talous perustuu halpaan teollisuustyövoimaan. Tuollaisissa maissa kukoistaviin teollisuusaloihin kuuluu tekstiili- ja vaatetusteollisuus. - Bangladesh ja Kambodzha ovat esimerkkejä maista, jotka vievät pääasiassa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteita. (Wikipedia/Bangladesh textile industry ja Wikipedia/Economy of Cambodia)
D -sarjan maissa bkt/asukas on pienempi kuin A-, B- ja C -sarjojen maissa.


E -sarja:
Raaka-ainemaat

Raaka-ainemaitten bkt/asukas -vaihtelee paljon riippuen maailmantalouden raaka-ainekysynnästä. Esim. öljypulan aikoina öljyvaltiot ovat menestyvät hyvin bkt/asukas -vertailussa, mutta matalien öljyhintojen aikoina moni niistä putoaa keskituloisten maitten joukkoon.
Halpoihin raaka-aineisiin perustuvan talouden maitten bkt/asukas on pieni, ja ne kuuluvat vähiten kehittyneisiin maihin.

[Supernuiva]

C1 -sarja:
Teollisuusmaat, joissa valmistetaan monimutkaisia ja vaativia teollisuustuotteita, esim. elektroniikkateollisuuden tuotteita.

C2 -sarja:
Teollisuusmaat, joissa valmistetaan yksinkertaisia lopputuotteita, joita myydään isoja määriä. - Esim. terästeollisuus, sellutuotanto, autojen korien valmistus.


D -sarja:
Halpatyövoimaan perustuvan teollisuuden maat

Maitten talous perustuu halpaan teollisuustyövoimaan. Tuollaisissa maissa kukoistaviin teollisuusaloihin kuuluu tekstiili- ja vaatetusteollisuus. - Bangladesh ja Kambodzha ovat esimerkkejä maista, jotka vievät pääasiassa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteita. (Wikipedia/Bangladesh textile industry ja Wikipedia/Economy of Cambodia)
D -sarjan maissa bkt/asukas on pienempi kuin A-, B- ja C -sarjojen maissa.

Miten tulkitset Suomen sijoituksen tässä luokituksessa?

Elektroniikkateollisuus on lähes romahtanut, joten Suomi kuuluu nykyisellään kenties parhaiten tämän luokituksen luokkaan C2.

SSS:llä tuntuu olevan halua saada Suomi D-sarjaan? Ainakin poliittiset toimet ovat tuon suuntaisia, kuten matujen laajamittainen maahantulo ja ehdotukset matalapalkka-aloista.