2014-03-08: Yleinen PISA-tulosten seurantaketju

[nollatoleranssi]

Toinen juttu on sitten se, että perinteisesti OECD:n koulututkimuksissa Japanissa ja Suomessa työrauha tunneilla on ollut sieltä parhaasta päästä. Ja se korreloi tulosten kanssa. Se on käsittääkseni Suomessa muuttunut. Samaan aikaan erään toisen asian kanssa. Korreloivatko nuo asiat sitten keskenään, mene ja tiedä. Tokihan ihan pottunokkaistakin koulutukselle lähinnä naureskelevaa takkujengiä alkaa olla kolmannessa sukupolvessa...

Muistelen Suomessa olleen varsin heikon koulurauhan/kouluviihtyvyyden.

[nollatoleranssi]

Nyt kun monikulttuurisuus on lisääntynyt, tulokset ovat laskeneet myös Suomessa. Raportin mukaan tason lasku ei johdu (suurimmaksi osaksi) suoraan maahanmuuttajien määrästä, mutta maahanmuutto on saattanut toimia yhtenä 2000-luvulla tapahtuneen käänteen katalyyttina.

Alunperin tulokset saatiin roimaan nousuun koulutusta muuttamalla. Muutosefekti on vaikuttanut näihin päiviin asti.

Tason lasku voi johtua kyllä maahanmuuton seurauksista. Keskimäärin tulokset kantanväestön kesken ovat merkittävästi huonompia. Tuo ei välttämättä yllätä, koska Suomi on ollut tähän mennessä niitä ns. kärkimaita. Koulurauha on Suomessa heikolla tolalla ja tilannetta tuskin auttavat huonoja tuloksia saavat oppilaat.

Ei voi myöskään välttyä ajatukselta, että edelleen tämä kysely olisi voimassa ja sen tulokset korkeintaan pahenemaan päin.

[Bwana]

Muistelen Suomessa olleen varsin heikon koulurauhan/kouluviihtyvyyden.

Mulla on kone vaihtunut ja tämän kirjanmerkeissä ei ole nyt sitä studyä... No tuossa. Linkit tosin ovat jo kaputt.

http://oecdeducationtoday.blogspot.com/2013/09/order-in-classroom.html

Kouluviihtyvyys Suomessa on perinteisesti ollut heikko, siis kun oppilailta on kysytty. Onko se sitten tuon koulurauhan kääntöpuoli? Tuo jäljellä oleva teksti antaa kanssa aika rajua viitettä (joskin täysin arkijärjellä perusteltavaa) siitä, miksi joissain kouluissa tulokset ovat heikommat.

En tyrmäisi suomalaista "uutta luovaa opetusta". On kuitenkin aivan selvää että systeemi joka on luotu toisenlaiseen tilanteeseen ei voi toimia jos liian monta palaa siitä muuttuu. Vrt. mitä Roope tuossa edellä kirjoitti. Esimerkiksi integraatio ja inkluusio on viety nykyään Suomessa liian pitkälle verrattuna kouluille allokoituihin resursseihin. Pakostihan siinä tulokset putoavat.

[Roope]

En tyrmäisi suomalaista "uutta luovaa opetusta". On kuitenkin aivan selvää että systeemi joka on luotu toisenlaiseen tilanteeseen ei voi toimia jos liian monta palaa siitä muuttuu.

Aivan. Britteihin tämä liittyy sikäläisten koulusysteemien uudistusten kautta. Siellä siis kiistellään siitä, onko Suomen järjestelmä tosiaan niin esikuvallinen ja kopioitavissa, ja että tulokset olisivat myös Briteissä samat. Mielestäni aika suurella varmuudella voi sanoa, että ei onnistu. Edes Suomessa ei kunnolla ymmärretä, mikä toimii (tai paremminkin on toiminut) ja miksi.

The Telegraph: Should the UK be more like Finland? One expert doesn't think so 14.4.2015
Herald Scotland: Scottish education reforms under fire for copying flawed Finnish system 15.4.2015

[Bwana]

Aivan. Britteihin tämä liittyy sikäläisten koulusysteemien uudistusten kautta. Siellä siis kiistellään siitä, onko Suomen järjestelmä tosiaan niin esikuvallinen ja kopioitavissa, ja että tulokset olisivat myös Briteissä samat.

Lähtökohtaisestihan koko idea suomalaisen peruskoulun tekemisestä vientituotteeksi on aivan älytön. Muistaakseni tätäkin muutama vuosi sitten harkittiin, olisiko ollut johonkin Saudeihin tms. Niinkuin sanottu, jokainen koulutusjärjestelmä on oman yhteiskuntansa tuotos. Briteistä puhuttaessa jo lähtökohtaisesti heikäläisten standartoidut kokeet/kaikkien oppilaiden pitää edistyä sama määrä "leveleitä"/meikäläisestä näkökulmasta aivan järjetön opettajien kontrolli (joka ilmenee esim. yksittäisinä kirjallisina tuntisuunnitelmina, oppilailta kysyttävien kysymysten ylöskirjoittaminen included) estää minkään"vapaamman" olemassa olon. Plus tietysti se värinä.

Sain itse aikanaan pahaa silmää brittikoulussa toimiessani kun kysymykseen "Miksi teillä menee niin hyvin" vastasin "paremmin koulutetut opettajat ja homogeenisempi oppilasaines". Opettajien koulutuksesta se narina ei noussut.

[Tokugawa Ieyasu]

Japanissa asuessani Suomen PISA-tulokset olivat myos aina tapetilla. Monia kirjoja kirjoitettiin, ja yksi perhetuttavakin, joka on pedagogi vieraili Jyväskylässä perehtymässä asiaan. Kun minun huomattiin olevan suomalainen, PISA-menestys tasan taatusti nousi aiheeksi: miksi? miten se voitaisiin kopioida Japaniin? jne. Japanin koulujärjestelmä on autoritaarinen ja opettajajohtoinen, joten aiempien kommenttien valossa olisi luultavasti ollut virhe alkaa kopioimaan uusia suomalaisia menetelmiä.

Minun patenttivastaukseni oli hiukan sama kuin Bwanalla: Suomen korkeilla veroilla voidaan kustantaa paremmin koulutetut ja motivoituneet opettajat - jolleivat japanilaiset halua nostaa veroastettaan paristakymmenestä prosentista tuplaksi, niin siitä on suotta haaveilla.

[Iloveallpeople]

Ruotsalaistenkin kannattaisi vähän katsoa keitä testailevat ja keitä ei. Valitaan haluttu lopputulos ja sen mukaan valitaan testattavat. Simppeliä.

Testattavat valitaan satunnaisesti. Testin idea on mitata koko väestön taso.

Niin, vai valitaanko satunnaisesti?

Tässä esimerkki Suomesta:

....

Mutta ennen täydelliseen epätoivoon vaipumista kannattaa selvittää, olisiko heikenneiden Pisa-tulosten taustalla myös näytteen valintatavan muutos. Sain sähköpostiviestin, jossa kysyttiin mielipidettäni asiasta tilastotieteilijänä ja huomautettiin siitä, että tämänkertainen näyte on valittu eri tavalla kuin edellinen. Näytteen, koska vaikka sen yhteydessä puhutaan otoksesta, tätä ei oikein voi kutsua otokseksi.
Näytteeseen nimittäin valittiin kaikki koulut, joissa on vähintään viisi maahanmuuttajaa ja näiden koulujen oppilaista valittiin kaikki maahanmuuttajat. Tämä ilmeisesti siksi, että haluttiin tutkia erityisesti sitä, miten maahanmuuttajat ovat kouluissaan menestyneet. Tätä tietoa todella tarvitaan ja siksi maahanmuuttajien tarkempi tutkiminen oli paikallaan. On hyvä tietää, miten maahanmuuttajat menestyvät suhteessa kantaväestöön ja suhteessa muiden maiden maahanmuuttajiin.
Tämä takia maahanmuuttajia oli näytteessä selvästi yliedustettuna. Tämä ei tuota ongelmaa lopputulokseen, koska lopputuloksen on laskettu palauttaen maahanmuuttajien paino näytteessä todellista osuutta vastaavaksi. Ongelma koskee sitä, miten koulujen valinta vaikuttaa kantasuomalaisten jakaumaan. Tiedämme, että vaikkapa Turun Varissuolla, jossa on paljon maahanmuuttajia, syntyperäisten suomalaisten sosiaalinen jakauma poikkeaa niistä Varsinais-Suomen kouluista, joissa maahanmuuttajia ei ole. Sähköpostiviestin lähettäjä kysyi aivan oikein,  onko näyte syntyperäisten suomalaisten kohdalla tasapainossa.

....

LÄHDE:
http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-katastrofiin/

Tästä Soininvaaran blogitekstistä on tehty kandidaatintutkielma: Eve Kolari: Maahanmuuttajien representointi Osmo Soininvaaran PISA 12 -tuloksia käsittelevässä blogitekstissä ja sen kommenteissa

[Roope]

Tästä Soininvaaran blogitekstistä on tehty kandidaatintutkielma: Eve Kolari: Maahanmuuttajien representointi Osmo Soininvaaran PISA 12 -tuloksia käsittelevässä blogitekstissä ja sen kommenteissa

En ole tutustunut, mutta käykääpä vilkaisemassa Soininvaaran kommenteista, miten tasokkaita tutkielmia Jyväskylän yliopisto tämän työn perusteella tuottaa ja millä metodeilla.

[Suomitalon renki]

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:6
Millä eväillä osaaminen uuteen nousuun?
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2015/liitteet/okm6.pdf?lang=fi

" maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
osaamisen huomattava jälkeenjääneisyys
muista nuorista. Ero ei-maahanmuuttajaoppilaisiin
on yksi OECD-maiden suurimpia."

On muuten mielenkiintoista luettavaa, ja ei kovin ruusuista kuvaa koulutuskotouttamisen onnistumisesta ainakaan minulle anna.

[kummastelija]

Onko
A) Koulutus huonoa
B) Opettajat rasisteja
C) Aines kehnoa

Oikein vastanneet julistetaan hommafoorumilaisiksi rasisteiksi ja ali-ihmisiksi.
Väärin vastanneiden kesken arvotaan 10 monikulttuurisuushanketta SPR:n ja RAY:n tukemina.

[Roope]

" maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
osaamisen huomattava jälkeenjääneisyys
muista nuorista. Ero ei-maahanmuuttajaoppilaisiin
on yksi OECD-maiden suurimpia."

Ei "suurimpia" vaan selvästi suurin.

[Raaka banaani]

" maahanmuuttajataustaisten oppilaiden
osaamisen huomattava jälkeenjääneisyys
muista nuorista. Ero ei-maahanmuuttajaoppilaisiin
on yksi OECD-maiden suurimpia."

Ei "suurimpia" vaan selvästi suurin.

Tämähän on ilon aihe. (Ehkei kansalle, mutta päättäjille.)
Mamujen valinta on siis toiminut juuri kuten sen on tarkoitettukin toimivan.

[koli]

Kansanuutiset uutisoi aiheesta:

Maahanmuuttajien lukutaito hälyttävä

15-vuotiaiden maahanmuuttajaoppilaiden lukutaito näyttää laskeneen entisestään vuoden 2006 jälkeen. Ero kantaväestön nuoriin on kasvanut. Mahanmuuttajatyttöjen lukutaito oli vuonna 2006 tyydyttävä, mikä riitti vielä tuolloin jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajatyttöjen keskimääräinen lukutaito on välttävää tasoa. Se ei riitä tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Ero muihin nuoriin on kahden ja puolen kouluvuoden verran.

Maahanmuuttajapoikien otos tutkimuksessa oli pieni. Heidän lukutaitonsa oli heikkoa tasoa, mutta otoksen pienuuden vuoksi tätä ei voi yleistää. Kokonaisuutena lukutaito heikkeni muita jyrkemmin. Taustalla on perheiden ja nuorten sekä kielivaikeuksia että sosioekonomisia syitä, kuten suomalaillakin nuorilla.

Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän lisäksi nuoren pitää oppia äidinkielensä. Mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä paremmin hän yleensä oppii myös vieraan kielen.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3372365/poikien-lukutaidossa-pahimmillaan-lahes-kahden-kouluvuoden-ero

[Roope]

15-vuotiaiden maahanmuuttajaoppilaiden lukutaito näyttää laskeneen entisestään vuoden 2006 jälkeen. Ero kantaväestön nuoriin on kasvanut. Mahanmuuttajatyttöjen lukutaito oli vuonna 2006 tyydyttävä, mikä riitti vielä tuolloin jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.

Maahanmuuttajatyttöjen lukutaito voi olla tyydyttävällä tasolla, mutta poikien ei. Tasoero oli jo aiemmin koululuokissa mitaten noin 4-5 vuotta, nyt siis vieläkin suurempi. 15-vuotiaiden maahanmuuttajapoikien lukutaito on keskimäärin neljäsluokkalaisten kantasuomalaisten tasolla. Toisin sanoen opiskelu on erittäin ns. haastavaa.

[huhha]

Kansanuutiset uutisoi aiheesta:

Maahanmuuttajien lukutaito hälyttävä

---

Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän lisäksi nuoren pitää oppia äidinkielensä. Mitä paremmin oppilas hallitsee äidinkielensä, sitä paremmin hän yleensä oppii myös vieraan kielen.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3372365/poikien-lukutaidossa-pahimmillaan-lahes-kahden-kouluvuoden-ero

Tuo vaikuttaa hyvinkin uskottavalle, mutta mikähän olisi tulos jos se kontrolloitaisiin älykkyyden suhteen? Tuhlaammeko miljoonia ja vaikeutamme integroitumista vain siksi, että opettajakoulun tutkijat ovat liian siveitä tekemään palikkatestejä maahanmuuttajalapsille? Liian siveitä yleensäkään puhumaan älykkyydestä?


Ja uutisia. Siis "uutisia":

http://yle.fi/uutiset/aasia_jyraa_koulutusrintamalla__suomi_karjen_tuntumassa/7990661

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tutki kaikkiaan 76 maan koulutusjärjestelmät. Suurennuslasin alla olivat matematiikka ja luonnontieteet.

Viisi Aasian maata valtasi kärkisijat. Singapore, Hongkong, Etelä-Korea, Japani ja Taiwan menestyivät odotetun hyvin.

Pisa-menestyksestään tunnettu Suomi selvisi tiukassa kisassa kuudennelle sijalle.

Huomionarvoista sen sijaan oli Ruotsin romahdus. Kansankodin opinahjot rankattiin puolenvälin tuntumaan sijalle 35. OECD varoitti jo viikko sitten Ruotsia, että tällä on vakavia ongelmia koulutusjärjestelmässään.

OECD:n tutkimus oli laajuudessaan kattava. Toisin kuin Pisa-mittauksissa, nyt maailmaa tutkittiin laajemmalla skaalalla. Samalla kävi selväksi, että eniten parennattavaa on Afrikan ja Etelä-Amerikan mailla .

Tutkijat painottivat, että tulokset kertovat myös tulevaisuudennäkymistä. Koulutusjärjestelmällä on näet kiistaton yhteys maan taloudelliseen menestykseen.

Luonto on kuin...ööö... kertausharjoituskutsu. Jos sen jättää huomiotta niin asiat käyvät veemäisiksi.

[far angst]

,,,,,,,,
Tuo vaikuttaa hyvinkin uskottavalle, mutta mikähän olisi tulos jos se kontrolloitaisiin älykkyyden suhteen? Tuhlaammeko miljoonia ja vaikeutamme integroitumista vain siksi, että opettajakoulun tutkijat ovat liian siveitä tekemään palikkatestejä maahanmuuttajalapsille? Liian siveitä yleensäkään puhumaan älykkyydestä? ,,,,,,

Juuri tuosta on kysymys:  Afrikan ongelmat, mamujen ongelmat ja lähi-idän ongelmat johtuvat juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä.  Se taas näkyy kulttuurina, käytöksenä ja käytänteinä.

Ja niin kauan kun tätä asiaa ei myönnetä, niin kauan määräämme vääriä lääkkeitä vääriin oireisiin.  Paranemista ei ole edes näköpiirissä, sillä vaikka kaikki tietävät, että ongelma on alhainen ÄO, ei kenelläkään ole rohkeutta myöntää sitä ja sitten suunnitella tehokkaita toimenpiteitä oireitten lieventämiseen.  Itse tautia kun ei voi parantaa.

Ikinä!

[Ernst]

15-vuotiaiden maahanmuuttajaoppilaiden lukutaito näyttää laskeneen entisestään vuoden 2006 jälkeen. Ero kantaväestön nuoriin on kasvanut. Mahanmuuttajatyttöjen lukutaito oli vuonna 2006 tyydyttävä, mikä riitti vielä tuolloin jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.

Maahanmuuttajatyttöjen lukutaito voi olla tyydyttävällä tasolla, mutta poikien ei. Tasoero oli jo aiemmin koululuokissa mitaten noin 4-5 vuotta, nyt siis vieläkin suurempi. 15-vuotiaiden maahanmuuttajapoikien lukutaito on keskimäärin neljäsluokkalaisten kantasuomalaisten tasolla. Toisin sanoen opiskelu on erittäin ns. haastavaa.

Ja sitten järjestetään mamuille suunnattua lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta, koska on keväällä oltava ylioppilaskuvassa pari toiseustoteemia. Vähemmällä ja halvemmalla pääsisi, jos muslimityttö ja neegerpoika ylioppilaskuvissa olisivat malleja.

[stefani]

En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.

Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.

[Mehud]

En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.

Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.

Jos jossain päin afrikkaa mustat ovat länsimaalaisittain tarkasteltuna kehitysvammaisen tasolla, niin uskon keskimääräisen älykkyyden vaikuttavan kansan hyvinvointiin, olkoon hallitsijat kuinka älykkäitä tahansa. Siellä Paavo Väyrynenkin olisi helisemässä alaistensa kanssa, kun oppi ei tartu kansalaisten nuppiin.

[Professori]

Juuri tuosta on kysymys:  Afrikan ongelmat, mamujen ongelmat ja lähi-idän ongelmat johtuvat juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä.  ...Itse tautia kun ei voi parantaa.

Ei ehkä kokonaan, mutta kyllä älykkyyteen voi vaikuttaa paljonkin. Tehokkaita keinoja löytyy ainkain ravitsemuksen, kasvatuksen ja koulutuksen saralta. En väitä, että näillä tekijöillä keskimääräinen afrikkalainen saavuttaa keskimääräisen suomalaisen älykkyystason, mutta vähäinenkin lisäys olisi eduksi niin heidän kotimaassaan kuin tänne saapuneiden maahanmuuttajienkin parissa.

Siksi edellä mainitut seikat tulisi huomioida myös maahanmuuttajalasten kasvatuksessä. Ehkä näin tehdäänkin, sillä hallitusneuvottelijat linjasivat muutamia asioita, jotka viittaavat tähän. tarkoitan sellaisia kuin kouluttamattomien maahanmuuttajanaisten kotouttamisen tehostaminen ja lasten ottaminen nykyistä paremmin varhaiskasvatukseen.

[far angst]

Juuri tuosta on kysymys:  Afrikan ongelmat, mamujen ongelmat ja lähi-idän ongelmat johtuvat juuri alhaisesta älykkyysosamäärästä.  ...Itse tautia kun ei voi parantaa.

Ei ehkä kokonaan, mutta kyllä älykkyyteen voi vaikuttaa paljonkin. Tehokkaita keinoja löytyy ainkain ravitsemuksen, kasvatuksen ja koulutuksen saralta. En väitä, että näillä tekijöillä keskimääräinen afrikkalainen saavuttaa keskimääräisen suomalaisen älykkyystason, mutta vähäinenkin lisäys olisi eduksi niin heidän kotimaassaan kuin tänne saapuneiden maahanmuuttajienkin parissa.

Siksi edellä mainitut seikat tulisi huomioida myös maahanmuuttajalasten kasvatuksessä. Ehkä näin tehdäänkin, sillä hallitusneuvottelijat linjasivat muutamia asioita, jotka viittaavat tähän. tarkoitan sellaisia kuin kouluttamattomien maahanmuuttajanaisten kotouttamisen tehostaminen ja lasten ottaminen nykyistä paremmin varhaiskasvatukseen.

Genetiikka asettaa ehdottoman ja ylittämättömän rajan Flynn-efektillekin.  Eli ravinnolla, koulutuksella ja kasvatuksella voidaan ehkä saada afrikkalaisen ÄO nousemaan vaikkapa sinne oman genetiikkansa ylärajalle.  Mutta kun sekin ylärajan mediaani on 1.5 keskihajontaa vasemmalle suomalaisten mediaanista, on tuo kakan kauniiksi kuorruttamista, ei itse ratkaisu ongelmaan.

Ainoa ratkaisu olisi niin tiukka rotuhygienia, että siitä ei edes voi puhua, kun pelkistä ÄO-rajoistakin puhuminen on niin tuskallista ja/tai täydellisen denialistista.  Eli kosmeettisia ratkaisuja ongelmaan on, ei kuitenkaan tehokkaita ja mahdollisia.

Mutta hyvä, että edes täällä  - jotakuta denialistia huomioon ottamatta  - asiasta voidaan puhua.  Se taas on meidän yhteisömme kehitystä.

[guest8096]

Vanha juttu, josta näkee että suomalaisen koulutuksen katastrofia on ennakoitu jo paljon ennen merkittävää maahanmuuttoa Euroopan ulkopuolisista maista.
Hyvinvointivaltion Tabut - professori Yrjö Ahmavaara on kirjoittanut kolmesataasivuisen kritiikin nykykulttuuristamme.

Lainaus:
Ahmavaaran kirja tarkastelee hyvin kriittisesti sitä "kasvatusopillista poliittista joukkoliikettä", joka Yhdysvalloista käsin valloitti länsimaisten hyvinvointivaltioiden koululaitokset 1960- ja 1970-luvuilla ja joka "halveksi objektiivista ja eksaktia tietoa ja perusti koululaitoksen utopioiden varaan". Perustana on vaikuttavaan asemaan noussut tasa-arvon rousseaulainen tulkinta, joka "arvioi ihmisten syntyvän psyykkisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisina ja kaikkien psyykkisten erojen johtuvan yhteiskunnallisista seikoista, erityisesti syrjinnästä".

Omia kommentteja:
Moni koululaisten kanssa työskentelevä tietää tilanteen, mutta heillä ei ole sille selitystä eikä ratkaisua. Mikään ei tunnu sujuvan enää kuten ennen. Taitoluistelun harrastajalta eivät 8-vuotiaana enää onnistu samat temput, jotka ennen olivat sen ikäisille itsestään selviä. Eikä matematiikassa. Eikä äidinkielessä. Kaikenlaiset häiriöt ja oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet.

Eikä oppilaille anneta enää koulusta edes kunnon todistusta, vaan on sanallisia arviointeja, joka on kyllä Suomen koululaitoksen turhin, epäonnistunein ja surkein keksintö. Kohta oppilailta varmaan vain kysytään "miltä tuntuu" ja "ahdistaako", ja siinä on oppilaiden todistus. Ennen todistuksessa oli numeroasteikko 4-10, ja siitä näki heti mummokin, että jos arvosana on 4 tai 5, niin oppilas on siinä aineessa HUONO ja jos se on 9-10 niin oppilas on HYVÄ. Yksi numero kertoi enemmän kuin tuhat sanaa, ja samalta lapulta näki koko ala-asteen numerot luokilta 1-6 eli näki missä edistyy ja missä ei. Nyt noita irtolappuja on siellä täällä eikä niistä kukaan saa kokonaiskuvaa. On yhteismitattomia sanallisia asteikkoja, joissa huonoin vaihtoehto on käsittämätön "tarvitsee ohjausta". Niin kuin eivät kaikki koululaiset tarvitsisi ohjausta. On kaikenlaista itsearviointia ja tavoitteen asettamista. Heikot oppilaatkin saavat erityisluokalla hyvän arvosanan, koska heille on asetettu pienempi tavoite. Esimerkiksi englannin kielessä tavoite voi olla oppia 10 sanaa. Näin arvosanoja ei voi enää edes vertailla keskenään.

Miksi nuorilta ei sitten onnistu samat asiat kuin heidän vanhemmiltaan? Miksi esimerkiksi nykyajan 8-luokkalaisten matematiikan tehtävät olisivat olleet huippuhelppoja entisajan 8-luokkalaisille? Näihin kysymyksiin on tapana möläyttää jokin yksi vastaus, joka yleensä on typerä ja väärä, eikä selitä asiaa: "tietokoneet, vapaa kasvatus, vähäinen liikunta."

Ei, kyllä perimäaines ja yhteiskunta selvästi huononee koko ajan. Ei tämä muutu helpommaksi ja paremmaksi kehityksen edistyessä, tämä huononee. Sen aiheuttaa tekniikan kehitys, lääketiede, viestintäteknologia, kaikenlaiset koneet, jotka huonontavat ihmisen elämää ja romuttavat sen. Hedelmöityshoidot, kemikaalit, loputon byrokratia ja muurahaisten kuvien suunnittelu kännykkään ja isän lähtö yksityisautolla työhön jossa on focusta ja trendiä. Aika, jolloin auto on tärkeämpi kuin ihminen. Aika jolloin ihmisellä ei ole tunnetta oman elämänsä hallinnasta. On kaikenlaista musertavaa epämääräistä vihollista, joille yksilö ei voi mitään. On veronkorotuksia, ydinsaastetta, byrokratiaa. Elämä ei enää ole ihmiselle sopivaa.

[far angst]

En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.

Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.

Tuotakin touhua ihan läheltä nähneenä lausun pöytäkirjaan eriävän mielipiteen:

1.  Afrikassa ei huono aines "satu pääsemään hierarkiassa korkealle",  siellä juuri se paras ja häikäilemättömin aines nousee korkealle samoilla keinoilla kuin sokeiden valtakunnan hierarkiassa korkealle kelluvat yksisilmäiset.  Vaikutusvalta Afrikassa siis juuri on niillä älykkäimmillä jo nyt.

2.   Juuri älykkyys on syynä siihen, että länsimaiden hierarkiassa ei white trash ole korkealla ja taas älyn puute siihen, että Afrikassa häikäilemätön black trash on hierarkiassa korkealla.  Tämä näkyy siinä, että Afrikassa kaikki on hajonnut käsiin.

3.  Vähä-älyisyys periytyy silläkin onnettomalla tavalla, ettei vajaapäisillä vanhemmilla todellakaan ole päätä valvoa pilttiensä läksyjen tekoa.  Tuossa olet hiemaisen verran oikeassa.

[Pölhökustaa]

Aika ajoin huvittelen menemällä Facebookin Rasmus-ryhmän sivuille lueskelemaan rassismista. Se on, kuten ehkä tiedätte, kaikista avoimimpien ovien ryhmä ja jonka ilmatilaa hallitsevat haukankatseiset ja hyvin suvaitsemattomat, rasismin kokemisesta ja näkemisestä elämäntyönsä tekevät hahmot.

Haluan tehdä heti alkuun selväksi, että en todellakaan naureskele alla lainaamaani tekstin tuottaneen henkilön kirjoitustaidolle, ja lisäksi pidän hienona asiana sitä että maahanmuuttajataustainen henkilö on töissä. Iso peukku sille. Minulla ei tämän asian kanssa ole ongelmaa.

Sitävastoin pohdiskelen koulujärjestelmän tehokkuutta ja maahanmuuttajien sekä -taustaisten hakua/kykyä kotoutua Suomeen, jos syntyperäisen suomalaisen ja oppivelvollisuutensa suorittaneen oikeinkirjoitustaito ja kirjoitustyyli on tällainen. Jos siis tämä henkilö kuuluu somalitaustaisten valioihin (päässyt/otettu töihin) niin ei ihme että valtaosa syrjäytyy. Tuolla kirjallisen ilmaisun tasolla ei nimittäin peruskoulua pidemmälle opiskella.

Mahdollisille näsäviisastelijoille tiedoksi se, että tiedostan itsekin suomenkielen pilkkusääntöjen olevan minullakin hukassa.

Edit: kirjoitusvirhe 

olen 28vuotias somalialainen olen ollut 15 vuotiana asti töissä töölön jalkkapallo stadion mut siltti jotkut väittää välillä et vein suomalaisen työpaikkan kuka se henkilö ikinä onkkaan kenen työpaikka vein, ja jos olisin mennyt sossuun työn sijaan niin olisin sit syönnyt jonkun verorahat ,vittuu mikä sekoilu huh huh

rakastan asua suomessa olen suomenkansalainen ja syntynyt helsinkissä mut vittu jumala autta välillä törmää idiootteja

[Ernst]

En usko, että Afrikan ongelmat liittyvät mitenkään keskimääräiseen älykkyyteen siellä, koska paljon enemmän vaikuttaa se, minkälaiset henkilöt ovat sattuneet pääsemään hierarkiassa korkealle. Jos länsimaissa vähä-älyisin valkoinen roska (white trash) olisi pomoina, niin täälläkin olisi kaikki hajonnut käsiin. Vastaavasti jos Afrikassa älykkäimmät jotenkin saisivat vaikutusvaltaa, meininki siellä voisi ruveta järkevöitymään.

Maahanmuuttajataustaisten ongelmat meidän kouluissa varmaan liittyvät siihen, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat eivät osaa valvoa lasten läksyjen tekoa.

Älykkyys korreloi vahvasti oppimiskyvyn ja työkyvyn kanssa. Mitä enemmän älliä, sitä paremmin on mahdollista sopeutua, oppia ympäristöstä, havainnoista ja abstraktiivisesti käsitteistä ja pärjätä. Koska Afrikan keskimääräinen älykkyys on täkäläisen kehitysvammaisuuden rajan lähellä, ongelmana on, että valtaosa mantereen väestöstä tarvtsisi samanlaista tukea kuin Suomessa nauttivat Pertti Kurikan nimipäivien muusikot tai vaikkapa julkisuudessa paljoen esiintynyt Sanna Sepponen. Väitteesi, että heikolla keskimääräisellä älykkyydellä ei olisi mitään yhteyttä tai impactia Afrikan ongelmiin, ei ole kovin älykäs.

[stefani]

Eri rotujen älykkyyserot ovat vähäisiä, näkyvät ainoastaan tilastollisissa tutkimuksissa, eivätkä vaikuta suoraan tavallisten ihmisten kokemuksiin.

Se mitä kansakunnille tapahtuu riippuu monista tekijöistä, ja niistä pitäisi osata yrittää arvioida, että mitkä vaikuttavat enemmän, ja mitkä vähemmän, eli pitäisi osata keskittyä olennaisiin.

[Tavan]

Se mitä kansakunnille tapahtuu riippuu monista tekijöistä, ja niistä pitäisi osata yrittää arvioida, että mitkä vaikuttavat enemmän, ja mitkä vähemmän, eli pitäisi osata keskittyä olennaisiin.

Käytännössä kaikki ne maat ja kaupungit, joita afrikkalaiset hallitsevat päätyvät tärviölle, vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran. Se infra hajoaa hyvin nopeasti kun afrikkalaiset ottavat vallan. Ei väliä mikä manner, millainen taustahistoria, millaiset luonnonvarat. Tämä sama kaava toistuu kaikkialla. Mielestäni afrikkalaisten vähäinen älykkyys, korkea impulsiivisuus, korkea testosteroni, ym. biologiset tekijät ovat occamilaisittain se elegantein tapa selittää tämä ilmiö.

[stefani]

... vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran.

Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?

[Tavan]

Ehkä valkoisten olisi sitten pitänyt mieluummin auttaa älykkäimpiä mustia nousemaan vahvoihin asemiin sen sijasta, että tarjoaisivat lähinnä fyysisiä puitteita valmiina?

Miksi mustat tarvitsevat valkoisten apua prosessiin, joka valkoisilta sujuu ihan luonnostaan? Tai voisiko olla, että ne älykkäimmät mustat hallitsevat jo?

Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että infran rakentaminen ja avun antaminen on lopulta ollut turhaa ja olisi ollut parempi antaa afrikan kehittyä rauhassa omaa kulkuaan. Minusta vaikuttaa, että afrikkalaisille ei ole järkevää yrittää väkisin sovittaa länsimaista korkean sivistyksen elämäntapaa. Afrikkalaisille kuuluu luonnostaan afrikkalainen elämäntapa.

[Alarik]

Se mitä kansakunnille tapahtuu riippuu monista tekijöistä, ja niistä pitäisi osata yrittää arvioida, että mitkä vaikuttavat enemmän, ja mitkä vähemmän, eli pitäisi osata keskittyä olennaisiin.

Käytännössä kaikki ne maat ja kaupungit, joita afrikkalaiset hallitsevat päätyvät tärviölle, vaikka valkoiset olisivat tarjonneet pohjalle kuinka hienon infran. Se infra hajoaa hyvin nopeasti kun afrikkalaiset ottavat vallan. Ei väliä mikä manner, millainen taustahistoria, millaiset luonnonvarat. Tämä sama kaava toistuu kaikkialla. Mielestäni afrikkalaisten vähäinen älykkyys, korkea impulsiivisuus, korkea testosteroni, ym. biologiset tekijät ovat occamilaisittain se elegantein tapa selittää tämä ilmiö.

Voisin poimia tähän ongelmaan vaikuttavan tekijän, joka mielestäni on kaikkein suurin. Ja se on sitä paikasta riippumatta - ja nyt voin helposti sanoa myös jopa syntymätaustasta riippumatta. Syy on tietty asenne:"Hölmöä miettiä, mikä maan tai maapallon tila on 100 vuoden kuluttua, eihän meistä kumpikaan ole silloin enää elossa." Edit: aivan jutun lopussa.
Sen kun tietäisi, että mikä asenteen synnyttää, niin vaatisin sen poisoppimisen kaikkein pakollisimmaksi koulutukseksi kouluihin ja maahanmuuttajille maahanpääsyn vaatimukseksi. Muutoinhan ei taloja korjata, eikä putkivuotoja paikata, eikä koulussa viitsi opiskella, kun "voidaanhan me molemmat olla vaikka huomenna mullan alla - mutta hei! tänään otetaan irti se mitä riittävän helpolla on tarjolla, kun kerran näytetään olevan elossa".