Monikulttuurinen Lieksa -projekti sai synninpäästön vai saiko ??

[hakare]

Tämmöinen sitaatti löytyi Monikulttuurinen Lieksa -projektin sivuilta:

EU OSARAHOITETTUJA HANKKEITA KOSKEVA ARTIKLAN 13 ((EY) N:O 1828/2006) MUKAINEN, PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄ TARKASTUS

Ote ELY  suorittaman varmennustarkistuksen  pöytäkirjasta 21.5.2012:

5D. YHTEENVETO HAVAINNOISTA JA LISÄTIETOJA TARKASTUKSEN TULOKSESTA:
"Hankkeella on selkeät ja konkreettiset tavoitteet. Tarve hankkeelle on noussut kentältä ja sen järjestämiseksi on esitetty useita toiveita. Hanke on siten ajankohtainen, että sen avulla on päästy ajoissa kiinni nopeasti kehittyvään ongelmaan. Hankkeen nettisivuille on koottu helposti saataville monikulttuurisuutta käsittelevää aineistoa. Hankkeen innovatiivisuutta edustavat uudet koulutusmallit ja laaja verkottuminen. Hankkeen tuloksia on levitetty myös muualle ja mm. tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita hankkeesta.
Hanke on hyvin hallinnoitu ja asiakirjat ovat selkeitä. Tukikelvottomia kustannuksia on ollut erittäin vähän.

Hankkeessa ei ole todettu huomautettavaa."

Siis ei merkitse mitään, että projekti ei ole tuottanut mitään omaa aineistoa nähtäville helmikuun jälkeen. ELY ei voisi olla jäävimpi instanssi antamaan tällaista lausuntoa. Näin meidän verorahoja käytetään. Harmi vaan, että tekijän nimi puuttuu, mutta ei hätää, se selvitetään.

[hakare]

Haluaisitteko uskoa, että tämän Mokuli -projektin budjetti on 352.600 euroa. Tähän mennessä on tässä kahden amk -opettajan kahden vuoden työllistämisprojektissa hyväksytty kustannuksia reilun 120.000 euron verran. Yli 200.000 on siis vielä käytettävissä.

ELY -tarkastuksen tarkastuspaikka on yllätys yllätys:

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, luokka L36, Tikkarinne 9, Joensuu

Ilmeisesti tarkastajat eivät uskaltaneet mennä Lieksaan.

[hakare]

Tähän se raha menee. Joku voisi rakentaa aika hulppean omakotitalon rantatontille tuolla rahalla. Boldasin vähän tärkeimpiä asioita.
=========================

5.A.2. Hanketta on toteutettu hyväksytyn rahoituspäätöksen mukaisesti

Hanke käynnistyi Lieksan kaupungin aloitteesta, kun paikkakunnalle saapui lyhyessä ajassa yli 250 maahanmuuttajaa. Palvelutarve kasvoi yllättäen sosiaali ja terveys sekä sivistystoimessa. Julkinen asenne kaupungissa oli yleisesti maahanmuuttajavastainen ja uudet kulttuurit oudoksuttivat.
Hankkeella on seuraavat tavoitteet:
1.A. Maahanmuuttajien kotouttamisen osaamisen vahvistuminen ja hyvien käytänteiden dokumentointi ja levittäminen. Hankkeen puitteissa on järjestetty koulutusta Lieksan päättäjille ja tuotettu kotouttamisohjelma. Maahanmuuttajakysymyksestä on lisäksi järjestetty yleisötilaisuuksia. Maahanmuuttotyön strategian kehittämishankkeen on oltava valmiina 30.6.2012.
1.B. Mallien tarkastelu. Muiden, olemassa olevien hyvien käytänteiden siirtäminen Lieksan kotouttamistyöhön tutustumalla niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti onnistuneisiin neuvonta, ohjaus ja koulutusmalleihin sekä kotouttamista kehittäneiden projektien tuloksiin ja toimintamalleihin. Hanke on herättänyt valtakunnallista kiinnostusta maahanmuuttajatyöhön.
2. Kotouttamista tukeva neuvonta, ohjaus ja tukijärjestelmä maahanmuttajille. Suurelta osalta maahanmuuttajia puuttuu jopa peruskoulutus. Lieksassa on järjestetty asennemuokkaukseen tähtäävää koulutusta sekä annettu eri toimijaryhmille koulutusta ja järjestetty työpajoja.
3. Ammatillisen henkilöstön monikulttuurisen osaamisen lisääminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Tässä tarkoituksessa on järjestetty monikulttuurisuusklinikoita.
4. Koulutusasiat. AMK:ssa on vireillä valmentava koulutus. Omakielistä ohjausta suunnitellaan. Alkukartoitusta kehitetään. Kouluttajien johtoryhmätyöskentelyä ja avoimen amk:n toimintaa maahanmuuttajakysymyksessä organisoidaan.
5. Lieksalaisten yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen monikulttuuristuminen. Vireillä on suunnitelmia yhteistyössä kaupungin kanssa. Yrityksiä ja työnantajia aktivoidaan, yritysvierailuja sekä koulutus ja keskustelutilaisuuksia järjestetään.
6. Suvaitsevaisuustyö. Järjestetään maakunnallisia tapahtumia, mahdollisuuksien tori ja konsertteja. Rasismin vastaisen työryhmän toimintaa organisoidaan.
Hanke työstää jatkossa julkaisua ja web kurssia monikulttuurisuudesta. Marraskuussa 2012 järjestetään päätösseminaari.
Hankkeeseen on saatu mukaan osanottajia huomattavasti enemmän kuin alussa oli asetettu tavoitteeksi. Yrityksiä on ollut vaikeaa saada mukaan, mutta mukaan tulleet ovat ollet aktiivisia. harjoituspaikkojen kautta on myös saatu työllistettyä maahanmuuttajia.

[rölli2]

Eli maahanmuuttajat ovat työllistyneet hommiin joissa pääosassa ovat maahanmuuttajat

[hakare]

Rahahanat kiinni ?

Ajattelin ilahduttaa itseän näin sunnuntaiaamuna silmäilemällä MoKuLi -projektin ah niin tuoreita kotisivuja. Järkytys oli suuri, kun usean yrityksen jälkeen sain näkyviin vain liitteessä näkyvän viestin. Voihan olla, että kyseessä on jokin tekninen kämmi, mutta todennäköisemmältä tuntuu, että viime talvesta asti muuttumattomiksi jäätyneet sivut on siirretty roskikseen.

Kuten aiemmin totesin, odotan vielä "projektin" loppuraporttia, jonka pitäisi ilmestyä syksymmällä. Siihen saakka lienee etsittävä naurun/itkun aiheita muualta.

Ei muuten ole ilmestynyt vieläkään kesäkuun loppuun luvattua Lieksan "kaupungin" maahanmuutostrategiapaperia, jonkinlainen epämääräinen luonnos vain.

[Atte Suomalainen]

Rahahanat kiinni ?

Ajattelin ilahduttaa itseän näin sunnuntaiaamuna silmäilemällä MoKuLi -projektin ah niin tuoreita kotisivuja. Järkytys oli suuri, kun usean yrityksen jälkeen sain näkyviin vain liitteessä näkyvän viestin. Voihan olla, että kyseessä on jokin tekninen kämmi, mutta todennäköisemmältä tuntuu, että viime talvesta asti muuttumattomiksi jäätyneet sivut on siirretty roskikseen.

Kuten aiemmin totesin, odotan vielä "projektin" loppuraporttia, jonka pitäisi ilmestyä syksymmällä. Siihen saakka lienee etsittävä naurun/itkun aiheita muualta.

Ei muuten ole ilmestynyt vieläkään kesäkuun loppuun luvattua Lieksan "kaupungin" maahanmuutostrategiapaperia, jonkinlainen epämääräinen luonnos vain.

Voisiko näin onnelisesti käydä. Voiko jatkaa retkeilyä Lieksan kautta alueella kahden vuoden tauon jälkeen. En ole nokkaani tuonne työntänyt sen jälkeen, kun tuo lauma sinne ilmaantui.

[hakare]

Mokuli -projektin päätösseminaari oli yllättäen pidetty Lieksassa viime keskiviikkona. Projektin nettisivuilla ei tietenkään ollut tilaisuudesta mitään mainintaa, joten minulta meni sivu suun hieno tilaisuus nähdä projektiväki ihan livenä. Maakunta-aviisi Karjalainen kertoili tilaisuudessa puhutun asiaankuuluvaa puutaheinää. Oli jopa kuultu somalinkielistä lauluakin.

Nyt sitten vaan odottelen loppuraporttia, jonka voin asianmukaisin kommentein edelleenlähettää Valtiontalouden tarkastusvirastoon ihmeteltäväksi.

Saapas nähdä esitetäänkö loppuraportissa muuta konkreettista projektin (350.000 evroa maksaneen) lopputuloksena kuin jatkoprojektin suunnitelma.

(Mode huom. Tämän voisi varmaan yhdistää siihen Radio Rex -ketjuun)

[hakare]

Nyt on sitten loppuraportti julkaistu Mokuli (Monikulttuurinen Lieksa) -projektista, jonka hyöty kansantaloudelle on varmasti negatiivinen. Jostain syystä Lieksassa tapahtunut Gestapo -tyyppinen joukkopidätys ei ole tässä loppuraportissa saanut edes mainintaa. Tähän hätään en vielä löytänyt projektin loppuraportin koko tekstiä. Tiivistelmä loppuraportista allaolevan lainauksen kohdassa 9. Lähipäivien tehtäväni on laatia Valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmianto veronmaksajien rahojen totaalisesta hukkaamisesta. Näitä projekteja on parhaillaan maassa tekeillä vähintään kymmeniä.

Lukemisen helpottamiseksi on boldannut muutaman kohdan ja suluissa kommentoinut irvokkaimpia väitteitä.

===============================================

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus
1. Projekti

Projektikoodi: S11527

Projektin nimi: Monikulttuurinen Lieksa

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 28.2.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2454377-1

Osoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013260600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.karelia.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mokuli.fi

Vastuuhenkilön nimi: Anne Ilvonen

Asema: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja

Sähköposti: anne.ilvonen(at)karelia.fi

Puhelinnumero: 0503116314
3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus
3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Joensuun

Kunnat: Lieksa, Joensuu
3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmä ovat:
- lieksalaiset maahanmuuttajat
- lieksalaisten maahanmuuttajien parissa työtä tekevät henkilöt niin kaupungin eri hallintokunnissa kuin TE-toimistossa
- lieksalaiset kaupunkilaiset ja järjestöjen toimijat
- yrityksille osallistuminen tulee olemaan avointa ja tilaisuuksia osallistua tarjotaan koko hankkeen ajan.
- ammattikorkeakoulun opettajia sekä t&k -henkilöstöä
- Maakuntakorkeakouluverkoston toimijat
3.3 Välilliset kohderyhmät

Muut koulutusorganisaatiot, korkeakoulujen opiskelijat, yrittäjät ja työyhteisöt.
3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 210, joista naisia 56 (mitähän tämäkin tarkoittaa)

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 764, joista naisia 492
4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset
4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0
(Hei tämähän tuteutui 100 %:sti)
4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0
5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lieksassa maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti ja kotouttamisen onnistuminen on tärkeää, koska väestön ikääntyminen Lieksassa on hyvin voimakasta. Maahanmuuttajien onnistuneella kotouttamisella sekä integroimisella koulutus- ja sitä kautta paikalliseen työelämään pystyttäisiin osaltaan vastaamaan tulevaan työvoimantarpeeseen alueella. Maahanmuuttajat voivat osaltaan rikastuttaa paikallista kulttuuria ja yhteisöä. Ammattikorkeakoululla on mahdollista kehittää projektissa maakuntien tarvitsemaa maahanmuuttajien koulutusosaamista sekä henkilöstönsä ja alueen työyhteisöjen, viranomaisten, yrittäjien, järjestötoimijoiden ja kuntalaisten monikulttuurisuusosaamista.

Projektin tavoitteena on:
1.Maahanmuuttajien kotouttamisen osaamisen vahvistuminen Lieksassa ja sitä kautta kotout-tamiseen liittyvien hyvien käytänteiden dokumentointi ja levittäminen myös muiden kuntien hyödynnettäväksi. Muiden, olemassa olevien hyvien käytänteiden siirtäminen Lieksan kotouttamistyöhön, tutustumalla niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti onnistuneisiin neuvonta- ohjaus- ja koulutusmalleihin sekä kotouttamista kehittäneiden projektien tuloksiin ja toimintamalleihin. (Tiettävästi ainakin yksi matka Kanadaan)

2.Viranomaistyötä täydentävä kotouttamista tukeva neuvonta-, ohjaus- ja tukijärjestelmä maahanmuuttajille, jossa rakennetaan yksilöidyt osaamis- ja työllistymispolut maahanmuuttajien kiinnittymiseksi suomalaiseen koulutus- ja työelämään tunnistaen maahanmuuttajien aikaisemmin hankittu osaaminen ja työelämäkokemus.
(Nyt on sitten tämä vaikea asia saanut ratkaisunsa)

3.Ammatillisen henkilöstön monikulttuurisen osaamisen nostaminen ja kotikansainvälistymisen edistäminen.
(Haloo kotikansainvälistyminen)

4.Maahanmuuttajien kotoutumista tukevien aikuiskoulutuspalveluiden lisääntyminen ja tarjonnan turvaaminen myös maaseudun kunnissa maakuntakorkeakoulutoiminnan kautta sekä aikuiskoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden yhteistyön lisääntyminen Lieksan alueella.

5.Lieksalaisten yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen monikulttuuristuminen.


6.Yleisen suvaitsevaisuuden lisääntyminen ja monikulttuuristumisen tukeminen maakunnassa.

Projektin kohderyhmää ovat lieksalaiset maahanmuuttajat, maahanmuuttajien parissa työtä tekevät henkilöt, lieksan kaupunkilaiset ja järjestöjen toimijat, yritykset ja yhteisöt sekä opetushenkilöstö.

Projektissa toteutetaan maahanmuuttajille suunnattua kotouttamiskoulutuksen jälkeistä koulutusta ja sen kehittämistä, yksilöllistä ohjausta koulutukseen ja työhön sekä vuorovaikutteista kotoutumisen edistämistä maahanmuuttajien ja paikallisen yhteisön välillä. Kotouttamis- ja opetustyötä tekevien monikulttuurisuusosaamista vahvistetaan koulutuksin.

Projektin tuloksena maahanmuuttajien työelämänvalmiuksien ja osaamisen taso kohoaa sekä kiinnittyminen Lieksaan paranee.
(Tietääkseni jokainen koneinsinööri jonottaa vuokra-asuntoa Hesasta)

Lieksassa yleinen suvaitsevaisuus ja työelämän monikulttuurisuusosaaminen lisääntyy sekä maakuntakorkeakouluverkoston osaaminen ja tarjonta maahanmuuttajakoulutuksessa vahvistuu.
6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen
6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille on laadittu tiedostussuunnitelma, jossa on huomioitu tiedottamisen eri kohderyhmät, tiedotettava sisältö, menettelytapa, aikataulu/toistuvuus sekä tiedottamisesta vastaava henkilö.
6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin aikana esitellään saatuja kokemuksia ja kehitettyjä malleja erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa sekä tiedotetaan asioista aktiivisesti. Hankkeesta tuotetaan loppuraportti, johon kootaan kokemuksia, kehitettyjä malleja sekä hyviä käytäntöjä. Syksyllä 2012 järjestetään hankkeen päätösseminaari, jossa saavutukset julkistetaan.

Projektista tuotetaan julkaisu ja projektista tehdään myös opinnäytetöitä.
7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 264 401

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 352 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 310 766

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu
8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena
(Tämä on varmasti myös toteutunut)

9. Loppuraportin tiivistelmä

Monikulttuurinen Lieksa hanke käynnistyi maaliskuussa 2010 työntekijöiden rekrytoimisen (homman nimi oli kahden virkaheitto-opettajan työllistäminen) jälkeen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Lyhyessä ajassa hanke pääsi mukaan Lieksan kaupungin järjestämiin keskeisiin maahanmuuttotyön toimintoihin kuten kaupunginhallituksen valitsemana asiantuntijajäsenenä maahanmuuttoa koordinoivaan työryhmään. Hankkeelle muotoutui keskeinen asiantuntijarooli maahanmuutoon liittyvissä kysymyksissä.
Kahden vuoden toiminnan aikana Monikullttuurinen Lieksa hanke järjesti lukuisia koulutustilaisuuksia sekä ammattikorkeakoulun henkilöstölle, että maahanmuuttotyötä tekeville viranomaisille ja kolmannen sektorin toimijoille Lieksassa. Avoimet yleisökeskustelutilaisuudet kokosivat runsaasti osallistujia ia keskustelu oli vilkasta. Jokaisessa tilaisuudessa oli muka teemaan liittyviä asiantuntijoita valtakunnalliselta, seudullisesta ja paikalliselta tasolta unohtamatta maahanmuuttajia. Mukana oli myös kriittisesti suhtautuvia henkilöitä, jotta keskustelun aitous ja todenmukaisuus säilyisi. Hankkeen toiminnan tuloksena yleisö sai vastauksia moniin epäselviin kysynmyksiin ja väärinkäsityklsiä oiottiin. Lieksa oli saamassa valtakunnallisesti rasistisen maineen muutamien väkivaltaakin sisältäneiden selkkausten kautta. Kahden vuoeden aikana rasistiset uutiset ja teot vähenivät Lieksassa huomattavasti ja asenneilmapiiri oli muuttunut huomattavasti myönteisempään suuntaan. Esimerkiksi lieksalaisia vapaaehtoistoimijoita oli auttamassa maahanmuuttajien kielenopinnoissa vapaa-ajalla enenevässä määrin.
Monikulttuurinen Lieksa hanke oli avainasemassa Lieksan maahanmuutto Strategian 2020 laatimisessa sekä maahanmuuttotoimijoiden palveluprosessien mallintamisessa.Työskentelyssä mukana olleet viranomaiset kokivat mallintamiskuvausten tekemisen voimaannuttavana ja opettavaisena.

Hanke tuotti kirjan, joka nimettiin "Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. (Harmi, että kirjan saa vain painettuna versiona. Kirjan sisältö on sekava kokoelma alan vakiintuneita fraaseja). Kirja sisältää monien eri tahojen edustajien kirjoituksia maahanmuuttajien sopeutumisprosessista Suomeen. Kirjoittajien joukossa on myös opiskelujaan aloittelevia maahanmuuttajia sekä Suomessa kauan asuneita sopeutuneita maahanmuuttajia. Kirja käsittelee maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ja ongelmakohtia sisältäpäin. Monet maahanmuuttajat ovat kohdanneet syrjintää tai rasistisia asenteita hakeutuessaan töihin tai opiskelemaan. -Kirja on saanut paljon kehuja ulkoasunsa ja sisältönsä suhteen. Se kuuluu ammattikorkeakoulun tähtikirjoihin. Kirjaa tuotettiin kahdessa erässä ja sen levikki on laaja. Kirja on lähetetty opetus-, työ- ja sisäministereille. Lisäksi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on vienyt kirjan eduskunnsassa tasa-arvo valiokunnan puheenhiohtajalle ja muutamille muille vaikuttajille. (Onko tietoa, että olisiko joku mainituista lukenut kirjan?)

Loppuseminaari Lieksan kulttuurikeskiksessa oli 9.tammikuuta 2013. Loppuseminaarissa oli vierailijoina Saido Mohammed, vuoden 2010 pakolaisnainen Somaliasta sekä Said Guled myöskin pakolaistaustasta Itä-Suomen yliopistossa opiskellutsosiologian maisteri.Said työskentelee Kanssainvälisessä siirtolaisjärjestössä (IOM) ohjelma koordinaattorina.Kolmas pitkän linjan sopeutuja oli irakilaistaustainen Mohammed Husein, lakimies Ihmisoikeusliitosta. Vierailijat olivat päivällä kertomassa illan tapahtumasta Lieksan Kristillisellä Opistolla sekä kaupungintalolla pidettiin keskustelutilaisuus maahanmuuttajille.

Päätösseminaarissa esiintyivät myös maahanmuuttaja nuoret ja lapset kertoen sopeutumisestaan sanoin ja musiikin kautta. Tilaisuus oli lämminhenkinen, vaikka keskustelun aikana edelleen esitettiin muutamia kriittisiä kysymyksiä maahanmuuttajista. Samanlaiset kysymykset olivat olleet esillä ennenkin.
(Projekti siis epäonnistui )

Hankkeen toimintaa oli jatkettu kahdella kuukaudella helmikuun 2013 loppuun. Projektiohjaaja otti vastaan toisen työn vuoden alusta, joten projektipäällikkö oli ainut koko aikainen työntekijä kahden viimeisen kuukauden aikana.

==========================
Erilaisten päätöksentekijöiden pöydillä on tällä hetkellä varmasti kymmeniä yhtä höttöisiä avustusanomuksia. Ainakin yksi yhteinen tekijä on niistä useimmilla: koulujen ja yliopistojen kirjoilla on paljon todelliseen työelämään kelpaamattomia "tutkijoita", jotka eivät halua hakeutua lähihoitajakursille.

[hakare]

Valehtelu senkun jatkuu, alla tämän aamun tarinat.
Boldaukset ja suluissa olevat kommentit minun.
============================

Sunnuntaisuomalainen: Kunnat kaipaavat tukea maahanmuuttajien kotouttamiseen
25.8.2013 8:30 - Saara Koho
Lieksa tunnettiin muutama vuosi sitten Suomen rasistisimpana kaupunkina. Nyt tilanne lieksalaisten ja maahanmuuttajien välillä on rauhoittunut. (Ei ole totta, nyrkki on vain taskussa) Miten Lieksa sen teki?

Pohjoiskarjalainen Lieksa pyristelee irti saamastaan rasismileimasta. Kaupunginjohtaja Esko Lehdon mukaan tilanne lieksalaisten ja maahanmuuttajien välillä on rauhoittunut, eikä suurempia kahakoita ole ollut puoleentoista vuoteen.

Lieksassa asuu noin 400 maahanmuuttajaa, joista suurin osa on muuttanut kaupunkiin viimeisten neljän vuoden aikana. Lieksaan heidät on houkutellut hyvä asunto- ja koulutustarjonta. (Houkuttelija on typerys nimeltä Esko Lehto, joka luuli muuttavansa purkukuntoiset vuokratalot kultakaivokseksi)

Kaupunginjohtaja Esko Lehdon mielestä Lieksa jätettiin ongelmineen yksin. Hän toivoo, että valtiovalta olisi tukenut Lieksan murrosvuosia enemmän. (Kyllä ne murrosvuodet ovat vielä edessä, koska yksikään koneinsinööri ei ole oikeissa markkinaehtoisissa töissä)

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman tunnistaa lieksalaisten kritiikin.

- Kyllä se on meidän tiedossa, että kunnat kaipaisivat enemmän tukea kotouttamiseen.

Stenman huomauttaa, että maahanmuuttotilanne ja palvelurakenteet vaihtelevat kunnittain, eikä ole olemassa yhtä sapluunaa, joka kävisi kaikille.

- Jaamme maahanmuuttajille tietopakettia Suomesta, jotta heillä olisi jotkut perustiedot yhteiskunnastamme heti saapuessaan.

Lieksa on laatinut itse maahanmuuttostrategian, jota kaupunginjohtaja Lehto kehuu "kokoluokassaan Suomen parhaaksi". (ainakin se on Suomen typerin)

Lieksan kaupungintalolla on tutustuttu kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan maahanmuuton taloudelliset seuraukset ovat pitkällä aikavälillä myönteiset. (Hienoa, että on ihan kansainvälisiä tutkimuksia luettu, mutta miten ihmeessä tässä ei mainita yli 300.000 euroa hassannutta Mokuli -projektia)

- Uskon, että tulevaisuudessa ajatellaan, että sellaisessa kunnassa, jossa ei ole maahanmuuttajia, on jotain vikaa, Lehto sanoo. (ettei vaan olisi päinvastoin)

Hallitus on myöntänyt määrärahat kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamiseen työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen. Sinne palkataan noin viisi työntekijää. (Perkele, taas uusi organisaatio veronmaksajien niskaan)

- Tarkoitus on myös, että kunnat voisivat myös mentoroida toisiaan. (Lieksa voisi kysyä Lapualta vähän neuvokkia, miten kunnan veronmaksajien taakkaa kevennetään)

Lue lisää Sunnuntaisuomalaisesta.

================
Tässä sotketaan taas tahallisesti sanan maahanmuuttaja merkitystä. On hyödyllistä ja vahingollista maahanmuuttoa. Mikähän on Lieksan koneinsinöörien tuottama lisäarvo Lieksalle. Miksi Lieksaan on tuotava mustikanpoimijat maapallon toiselta puolelta, Thaimaasta ??

[foobar]

Mihin sellaista maahanmuuttoa joka aiheuttaa levottomuuksia, kustannuksia ja palvelupaineita ja tietenkin valtion tuen tarvetta oikein tarvitaan? Siis veronmaksajan kannalta. Sen, joka lopulta tässä maassa on kansalainen tai yleensä kansalaisten perustama yritys, jolle julkisen sektorin pitäisi tietä tasoittaa siihen kuoppien kaivamisen sijaan? Ovatko kansalaiset ja veronmaksajat muuttuneet nykyään täysin toissijaiseksi intressiryhmäksi? Jos ovat, hyvää ei ole luvassa. Veronmaksajat kuitenkin maksavat sen sirkuksen, ja jos eivät enää kykene, sirkus loppuu vääjäämättä. Riippumatta siitä, kuinka hieno ideologiahimmeli ja silmänkääntötemppu on saatu kyhättyä.

[Iloveallpeople]

Hanke tuotti kirjan, joka nimettiin "Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. (Harmi, että kirjan saa vain painettuna versiona. Kirjan sisältö on sekava kokoelma alan vakiintuneita fraaseja). Kirja sisältää monien eri tahojen edustajien kirjoituksia maahanmuuttajien sopeutumisprosessista Suomeen. Kirjoittajien joukossa on myös opiskelujaan aloittelevia maahanmuuttajia sekä Suomessa kauan asuneita sopeutuneita maahanmuuttajia. Kirja käsittelee maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ja ongelmakohtia sisältäpäin. Monet maahanmuuttajat ovat kohdanneet syrjintää tai rasistisia asenteita hakeutuessaan töihin tai opiskelemaan. -Kirja on saanut paljon kehuja ulkoasunsa ja sisältönsä suhteen. Se kuuluu ammattikorkeakoulun tähtikirjoihin. Kirjaa tuotettiin kahdessa erässä ja sen levikki on laaja. Kirja on lähetetty opetus-, työ- ja sisäministereille. Lisäksi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on vienyt kirjan eduskunnsassa tasa-arvo valiokunnan puheenhiohtajalle ja muutamille muille vaikuttajille. (Onko tietoa, että olisiko joku mainituista lukenut kirjan?)

Nyt kirja on myös ilmaisena nettiversiona.

Linkki: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53415/B42.pdf?sequence=1

Tiivistelmä:

Julkaisu on syntynyt Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Monikulttuurinen Lieksa -projektissa. Kirjassa tuodaan keskusteluun sekä maahanmuuttajien että kouluttajien kokemuksia kotoutumisprosessista. Kirjan esiin nostamat koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet maahanmuuttajan integroitumisessa ovat vahvasti käytännön tilanteissa kohdattuja asioita. Joihinkin käytänteisiin otetaan kantaa kriittisesti uusia ratkaisuja etsien. Kirjoittajilla on vankka kokemus koulutuksen organisoijina, kouluttajina sekä monikulttuurisen oppilaan ohjaajina. Kirja sopii erityisesti kouluttajille ja muille maahanmuuttajien asioita hoitaville henkilöille sekä päättäjille.

[hakare]

Tuolla ylempänä ketjussa lupasin tekeväni Mokuli -projektista tutkintapyynnön Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Pian lupaukseni jälkeen teloin jalkani sairaalakuntoon ja motivaatio Suomen kansantalouden pelastamiseksi heikkeni hetkeksi.

Nyt kävely onnistuu ilman apuvälineitä ja tarkastusvirasto saa kohta postia.

Nyt, kun tuo julkaisu on kaiken kansan nähtävänä netissä, niin mielellään lukisin siitä muidenkin kommentteja. Jos suuri kansa on sitä mieltä, että julkaisu kuvaa totuutta sellaisena kuin se on, niin sitten vaikenen iäksi.

[Maastamuuttaja]

Vilkaisin sisällysluetteloa ja tekijöiden nimiä ja koneelle pöllähti todella vahva pillun tuoksu. Muistin onneksi Rosa Meriläisen pillupinssin sanoman ja jatkoin lukemista.   

[Maatiaisjuntitar]

Ainakin tuossa koulutusosiossa (alkaa sivulta 42 ) on kerrottu hieman esiintyneistä "haasteista":

Poimintoja:

...Perusopetuksen järjestämisessä on Lieksassa ollut useita haasteita. Käytännössä valmistavan opetuksen valtion tukema yksi lukuvuosi on osoittautunut suurelle
osalle somalitaustaisista lapsista liian lyhyeksi ajaksi...

...Perusopetuslain mukaisen islamin uskonnon opettaminen maahanmuuttajille on osoittautunut Lieksassa
haasteelliseksi. Aineenopettajan kelpoisuuden omaavia opettajia ei ole ollut käytettävissä. Toisaalta
maahanmuuttajien on ollut vaikea hyväksyä suomalaisen perusopetuslain edellyttämää tunnustuksetonta
uskonnonopetusta ja islamin opetuksen toteuttamista valtakunnallisen perusopetussuunnitelman mukaisesti.
Varsinkin somalitaustaisille maahanmuuttajille islamin uskonnolla on suuri merkitys. Tästä syystä uskonnon
opetuksen järjestäminen on heille perusopetuksessa tärkeää...

...Lieksan kaupungin perusopetuksen järjestämisessä haasteelliseksi asiaksi osoittautui suomalaisten huoltajien
ja maahanmuuttajahuoltajien välisen yhteisymmärryksen löytäminen. Maahanmuuttajalasten toimintatavat
ja -mallit aiheuttivat hämmennystä suomalaisissa huoltajissa....

...Suomalaiset kokivat varsinkin pienten lasten äänekkään ja rajun käyttäytymisen häiritsevänä ja uhkaavana.
Opetuksen järjestäjää vaadittiin rauhoittamaan tilanne Rantalan koulussa keväällä 2012. Tilanteen kriisiytyminen ehkäistiin käymällä keskusteluja maahanmuuttajaperheiden ja suomalaisperheiden kanssa....

[ämpee]

Aikanaan projektissa käytimme peitekieltä, ja jos joku homma oli "mielenkiintoinen ja haasteellinen", se tarkoitti suomennettuna"vaikea ja vittumainen".

Havaitsen saman peitekielen olevan käytössä Lieksan perusopetuksen raportoinnissa, eli korvatkaa sana "haasteellinen" sanalla "vittumainen" eri taivutusmuodoissaan, niin saatte raportista paljon enemmän irti.

[Kemolitor]

Nyt kirja on myös ilmaisena nettiversiona.
Linkki: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53415/B42.pdf?sequence=1

Sivut 8-19: Saara Hiltunen: Monikulttuurisuus Euroopan reunamailla.

Lokakuussa 2012 Lieksassa oli yhteensä 427 ulkomaalaistaustaista asukasta. Heistä noin 300
on saapunut Suomeen pakolaisina viimeisen kahden vuoden kuluessa. Maahanmuuttajat Lieksassa tulevat 27 eri maasta ja puhuvat yli 30 erilaista kieltä. Suurin yksittäinen kansallisuusryhmä ovat Somaliasta tulleet pakolaiset, joita on 281 henkilöä. Toiseksi eniten on venäläisiä (44 henkilöä) ja kolmanneksi suurin ryhmä on pakolaistaustaiset Irakin kurdit (34 henkilöä).

Yleistä jorinaa monikulttuurisuudesta, kukaan ei oiken tiedä, mitä se tarkoittaa, siteerataan eri määritelmiä. Sitten tilastotietoa Suomen maahanmuttajien määristä ym.

Väestöllinen huoltosuhde Suomessa on 53. Mitä alhaisempi luku on sen parempi se on. Huoltosuhde olisi 73, jos Suomessa ei olisi maahanmuuttajia.

Onko tilanne todellakin noin huono? Osa maahanmuuttajistahan parantaa huoltosuhdetta, tänne töihin tulleet, joilla saattaa olla työpaikka jo sovittuna ennen saapumistaan. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat heikentävät siis todella rajusti huoltosuhdetta Olenko ymmärtänyt oikein?

Suomessa väestön ikääntyminen ja nuorempien ikäluokkien pieneneminen kantaväestössä on huolestuttavaa. Tämän ikärakenteen vinouman korjaamiseksi Suomessa yhtenä ratkaisuna pidetään maahanmuuttajien vastaanottoa entistä suurempina määrinä tulevina vuosikymmeninä. Maahanmuuttajien tulo ei kuitenkaan korjaa huoltosuhdetta automaattisesti. Jos maahanmuuttajien integroituminen työelämään epäonnistuu ja syrjäytymiskierre pääsee käyntiin, kasvattaa se huoltosuhdetta entisestään

Hyvä, että tuo asia myönnetään. Pakolaisilla ei huoltosuhdetta tulla parantamaan.

Maahanmuuton myönteisenä kehityksenä kokevat tahot arvelevat uusien asukkaiden aikanaan lisäävän Lieksan elinvoimaisuutta. Lieksassa tyhjänä olleet vuokratalot ovat saaneet nyt maahanmuuttajista uudet asukkaat ja vuokratulot ovat tervetullut lisä kaupungin
budjetissa. Ennen maahanmuuttajien tuloa viisi kerrostaloa oli vajaalla käytöllä ja talojen purkamistakin oli harkittu.

Maahanmuuttajien suuri määrä on tuonut myös yli 50 uutta työpaikkaa lieksalaisille. Koulutoimi, lasten päivähoito, terveystoimi ja sosiaalitoimi ovat saaneet tuntuvasti uusia asiakkaita. Maahanmuuttajat asioivat runsaasti myös Kelalla ja TE-toimistossa lisäten henkilöstön tarvetta.

Samoin kaupat ovat saaneet uusia asiakkaita ja uusien tuotteiden kysyntä on kasvanut. Kotitaloustuotteita ruuanvalmistukseen, kuten halal lihaa, tuodaan ulkomailta. Myös uusia etnisiä ravintoloita sekä maahanmuuttajien ylläpitämiä kauppoja on tullut piristämään Lieksan kaupunkikuvaa. Lisäksi uusia suomalaisia on muuttanut Lieksaan töihin maahanmuuttajille suunnattujen projektien ja palvelujen piiriin

Elinvoiman lisäys tulee "aikanaan", ei siis ilmeisesti ole vielä tullut. Vuokratulojuttu on aika kiero, tuleehan siitä tietysti rahaa kaupungin budjettiin, kun pakolaisten vuokrat saadaan valtiolta. Kaikkialla muualla julkaisussa puhutaan 60 uudesta työpaikasta, kai tuossa on kirjoitusvirhe. Muualla todetaan myös, että työpaikat ovat syntyneet humanitääristen maahanmuuttajien ansiosta, heitä on 230. Pakolaisten vastaanottaminen luo siis todella hyvin uusia työpaikkoja kuntaan.

Strategian mukaan Lieksassa huoltosuhde on nykyisellään 60/100, mutta vuonna 2030 se on jo 137/100. Mikäli työpaikat säilyvät Lieksassa entisellään on uhkana huomattava työvoiman vaje, vaikka paikkakunta kuuluukin vielä nykyisellään korkea työttömyyden alueeseen

Tätä en ymmärtänyt. Huonompi huoltosuhde tarkoittaa enemmän työttömiä, miten silloin voi olla työvoimavajetta? Vai vihjaako kirjoittaja, että pakolaisia on tulossa lisää, jolloin huoltosuhde huononee entisestään, kantasuomalaiset muuttavat pois ja vanhenevat, jonkun pitäisi edelleen järjestää pakolaisille palveluja, heistä itsestään ei kuitenkaan on apua työvoimavajeeseen.

Uusien maahanmuuttajien lukumäärä on ollut jatkuvassa kasvussa perheiden yhdistämisprosessien
seurauksena. Nämä tulokkaat saapuvat pakolaisleireiltä suoraan Lieksaan, mikä on osoittautunut haasteelliseksi lieksalaisille kotouttamistyötä tekeville toimijoille. Perheen yhdistämisen myötä sekä lapset että aikuiset päätyvät pakolaisleiriltä suoraan suomalaiseen kouluun, eikä heillä ole aluksi yhteistä kieltä opettajan kanssa.

Aluksi tilanne Lieksan keskustan koulussa kärjistyi yhteisen kielen puuttuessa opettajan ja lasten
välillä. Ongelmallista tilannetta helpottamaan palkattiin somalialainen kouluavustaja, joka toimii kulttuuritulkkina kodin, koulun, lasten ja opettajien välillä. Tällä toimenpiteellä tilanne saatiin hallintaan

Ämpeen neuvo ajatella haasteellinen-sanan tilalle sana vittumainen on oikein hyvä, aivan varmasti on opettajalle vittumainen tilanne, jos luokkaan työnnetään oppilas, joka ei osaa sanaakaan suomea ja toisaalta opettajan somalinkielen (vai arabiaako somalit puhuvat) opinnoista on jo vähän aikaa.

Opiskelijavalinnoissa on huomattu käytännössä, että vaikka hakijoina on ollut runsaasti
maahanmuuttajia joillekin käytännön aloille, maahanmuuttajat eivät ole tulleet
valituksi. Syynä pidetään sitä, ettei maahanmuuttajilla ole riittävää kielitaitoa ja pääsykokeiden
kirjallinen tulos on siksi ollut heikko.

Jos hakee ammattikouluun, jossa ainoana opetuskielenä on suomi eikä oikein osaa suomea, niin eiköhän se aika selvää ole, ettei ole helppo päästä opiskelemaan. Mutta toisaalta jos puhutaan ammattikoulutuksesta, niin aika harvoihin niistä on erilliset pääsykokeet, peruskoulun todistuksellahan niihin haetaan.

Korkeakoulujen tulee kehittää opiskelijavalintojensa perusteita ja pääsykoekäytäntöjään siten, että kielelliset ja kulttuuriset tekijät eivät muodostu maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyn esteeksi.

Jos ei suomea kunnolla osaa, niin ehkä yliopisto ei ole ihan ensisijainen opiskelupaikka.

No juu, tämmösiä. Voimille kävi, hankala lukea, kun on kaksi sivua tungettu rinnakkain. Jatketaan myöhemmin.

[Kemolitor]

Ainakin tuossa koulutusosiossa (alkaa sivulta 42 ) on kerrottu hieman esiintyneistä "haasteista":

Poimintoja:

Ennen koulutusosiota on sivuilla 40-41 Somaliasta Suomeen muuttaneen nimetön kirjoitus, josta yksi lainaus:

Jopa silloin, kun hakee kansalaisuutta, täytyy käydä läpi suomen kielen koe, mikä on erittäin vaikeaa. Ja jos kokeesta ei pääse läpi, ei saa kansalaisuutta. Ei ole oikein vaatia kielikoetta kansalaisuuden saamiseksi, jos henkilö on asunut maassa kauan.

Toisaalta voi kysyä sitäkin, että miksi pitäisi antaa kansalaisuus ihmiselle, joka on asunut maassa kauan mutta ei ole oppinut kieltä.

Perusopetus Lieksassa -osion (s. 42-48) on kirjoittanut Jarkko Määttänen, joka lähti elokuussa 2012 Muurameen palvelujohtajaksi, toimi 2006-2012 Lieksan sivistysjohtajana.

Pakolaisten olemisen rahoitusongelmat ovat tulleet jo aiemminkin esille, mutta vielä kerran:

Samanaikaisesti kaupungin talouden ongelmana on valtion rahoituksen lyhyt kesto ja sen riittämättömyys kattamaan kaikkia maahanmuuton aiheuttamia kustannuksia.

Valtion tuki ei siis kolmen ensimmäisen vuoden aikanakaan kata kaikkia aiheutuvia kustannuksia. Toivottavasti kaikki pakolaisten ottamista harkitsevat kunnat ottavat tämän laskelmissaan huomioon.

Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen aiheuttaa monia haasteita perusopetuksen järjestämiselle.
.....
Perusopetuksen järjestämisessä on Lieksassa ollut useita haasteita.
.....
Perusopetuslain mukaisen islamin uskonnon opettaminen maahanmuuttajille on osoittautunut Lieksassa haasteelliseksi.
.........
Uuteen tilanteeseen joutuneet opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat kokivat maahanmuuttajien määrän nopean lisääntymisen jossain määrin ahdistavana.
...........
Lieksan kaupungin perusopetuksen järjestämisessä haasteelliseksi asiaksi osoittautui suomalaisten huoltajien ja maahanmuuttajahuoltajien välisen yhteisymmärryksen löytäminen
.....
Suomalaiset kokivat varsinkin pienten lasten äänekkään ja rajun käyttäytymisen häiritsevänä ja uhkaavana.
.........
Islamin uskonnon ja oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestäminen on tulevaisuudessakin haasteellista perusopetuksen opetussuunnitelman edellyttämällä tasolla ja tavalla.
..........
Lieksan kaupungin maahanmuuttostrategian toimenpideosiossa on varauduttu tämän takia kolmen kulttuuritulkin palkkaamiseen perusopetukseen.
..........
Maahanmuuttajilla on ollut vaikeuksia sopeutua suomalaisiin toimintatapoihin ja lakeihin.
.........
Ulkomaisten opiskelijoiden lisääntyminen asettaa oppilaitoksille uusia haasteita, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia koulutustarjonnan ja palvelutuotannon uudenlaiselle kehittämiselle.
...........

Haasteita riittää ja haasteellista on. Muutamia asioita olisi toivonut hänen kirjoittavan vähän tarkemmin auki, nyt ne jäivät leijumaan ilmaan. Mitä hän mahtoi esimerkiksi tarkoittaa sillä, että maahanmuuttajilla on vaikeuksia sopeutua suomalaisiin lakeihin?

Kolme kulttuuritulkkia aiotaan palkata. Lieksassa ymmärtääkseni ensi vuonna on tiedossa lomautuksia ja henkilösäästöjä, toivottavasti näitä tärkeitä toimia ei kuitenkaan leikata pois.

Suomalaiset ovat kyllä omituista kansaa, kokea nyt äänekäs ja raju käyttäytyminen häiritsevänä ja uhkaavana.

Pitää yrittää selvittää, miksi Määttänen malttoi lähteä noin haasteellisesta ja haasteita tarjoavasta työstä Muurameen.

[guest8096]

..........
Maahanmuuttajilla on ollut vaikeuksia sopeutua suomalaisiin toimintatapoihin ja lakeihin.
.........

Mitä hän mahtoi esimerkiksi tarkoittaa sillä, että maahanmuuttajilla on vaikeuksia sopeutua suomalaisiin lakeihin?

Tuossahan on vain hienosti sanottu, että tämä roskajoukko häiriköi, ryöstää, raiskaa, sotkee, särkee, varastaa lähikaupasta olutta takin sisällä ja näyttää mulkkua myyjälle, jos hän yrittää estää ja kaiken tämän toiminnan kruunaa haukkuminen rasistiksi ja fasistiksi, jos joku yrittää siihen puuttua.

[Kemolitor]

Nyt kirja on myös ilmaisena nettiversiona.
Linkki: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53415/B42.pdf?sequence=1

Sivulla 65 on taas yhden sivun mittainen anonyymikirjoitus, jossa kirjoittaja esittää ainakin minun ymmärrykseni ylittävän ajatuksen:

Työmarkkinat ovat rajalliset. Olisi hyvä, jos työmarkkinat olisivat avoimemmat, jotta kaikki ihmiset, jotka elävät Suomessa, voisivat hyötyä niistä.

Sivulta 73 löytyy toinen pikkutarina, jossa kirjoittaja (somali) toteaa näin:

Mielestäni suomalaiset ovat ihmisiä, jotka kunnioittavat järjestystä ja sääntöjä. He kunnioittavat lakia ja kuuntelevat toisiaan.

Onkohan tuo lain, järjestyksen ja sääntöjen kunnioittaminen somalille todellakin niin erikoinen asia, että se pitää erikseen mainita. Asiasta mitään tietämättä uskaltaisin kyllä veikata, että aika monessa muussakin Euroopan maassa kunnioitetaan lakia ja järjestystä.

Sivulta 123 alkaa vähän pidempi tarina, Saed Guled kertoo mielenkiintoisesta ongelmasta:

Somalian kieltä on opetettu peruskoulussa siitä lähtien, kun somalit ovat olleet Suomessa. Somalian kielen opettajat eivät kuitenkaan tunne kansallista opetussuunnitelmaa tarpeeksi hyvin, sillä heillä ei ole kunnollista käsitystä suomalaisesta koulujärjestelmästä. Peruskoulussa oppilailla on oikeus opiskella äidinkieltään kaksi tuntia viikossa. Somalioppilaat voivat siis olla tilanteessa, jossa heillä ollut oikeus opiskella äidinkieltään, mutta heillä ei ole pätevää opettajaa. Jostain  syystä hallitus ei ole kuitenkaan antanut rahoitusta somalian kielen opettajien yliopistokoulutuksen järjestämiseksi osana Suomen koulujärjestelmää. Syynä tähän voi olla somalien mieltäminen tilapäisenä ilmiönä Suomen kouluissa.

Nämä päätökset vaikuttavat kuitenkin edelleen somalian kielen opetukseen eikä Suomeen ole vuoteen 2012 mennessä perustettu somalian kielen opettajankoulutusohjelmia. Muita vähemmistökieliä on myös samassa asemassa, mutta ottaen huomioon somalian kielen puhujien suuren lukumäärään Suomessa (vuonna 2012 noin 16000 somalian kielen puhujaa Suomessa), yliopistotasoisten somalian kielen kurssien puuttuminen kertonee jotakin asenteista somalialaisia ja heidän kulttuuriaan kohtaan.

Minullakin on ollut sellainen, ilmeisesti täysin väärä käsitys, että somalit ovat Suomessa vain väliaikaisesti ja heti kun olot heidän kotimaassaan rauhoittuvat, he muuttavat takaisin kotimaahansa.

Useimmat somalinuoret elävät ns. päivä kerrallaan -asenteella, sillä tulevaisuuden suunnittelua ei pidetä merkityksellisenä somalialaisessa kulttuurissa. Tämä asenne juontaa juurensa somalien alkuperään; he olivat alun perin paimentolaiskansaa, joilla oli tapana liikkua ja toimia spontaanisti. Somaleilla on usein vaikeuksia visioida mielessään seuraavat, hyvään tulevaisuuteen johtavat toimenpiteet eivätkä he välttämättä osaa vakavasti suunnitella tulevaisuutta ja pohtia sitä, mitä heistä tulee tai mitä he voisivat opiskella. Tästä syystä voi johtua se, että monet heistä eivät menesty koulussa, sillä opetussuunnitelma ei sovi yhteen heidän todellisuuskäsitystensä kanssa.

Asuminen yksinhuoltajaäidin kanssa on yleistä, koska monet somalinaiset ovat menettäneet  miehensä sodassa tai heidän miehensä on pakotettu jäämään Somaliaan vaimon ja lasten  paetessa sotaa.

Tästäkin asiasta minulla on ollut näköjään aivan väärä käsitys, olin kuvitellut, että sieltä yleensä tulee reippaita nuorukaisia, jotka ovat joutuneet sotaa paetessaan jättämään perheensä Somaliaan.

Somalikoululaiset saattavat asua heikkotasoisesti, heillä ei ehkä ole samoja vaatteita tai reppuja kuin muilla ja he voivat näyttää erilaisilta muihin koululaisiin verrattuna. Nykypäivän nuoruus on kallista; nuorten tarpeet ovat suurempia ja kalliimpia kuin ennen vanhaan. Tämä ns. taloudellinen välttämättömyys pakottaa useat somaliopiskelijat, erityisesti nuoret, tekemään töitä opiskelujen sijaan, mitä voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä syistä somalialaisten alhaiselle koulutustasolle Suomessa.

Kauheata kyllä tuollainen nuoren ihmisen pakottaminen tekemään töitä, ei kai se ole syrjintää ja rasismia.

Vaikka jotkut somalivanhemmat ovatkin aktiivisia osallistuen kaikkiin lastansa koskeviin tapaamisiin koulussa, kouluviranomaiset kohtelevat heitä eriarvoisesti esimerkiksi sijoittamalla lapset muuhun kuin akateemiseen opetukseen (esim. suomi toisena kielenä) tai laittamalla heidät erityisluokille, mikä aiheuttaa ristiriitoja vanhempien ja opettajien välillä.

Minä olen ymmärtänyt, että akateemisella opetuksella tarkoitetaan yliopisto-opetusta, eikä sinne viranomaiset ketään sijoita, yliopisto-opintoihin pyritään.

Sael Guledin kirjoitus (s. 123-131) kannattaa lukea kokonaisuudessaan, sieltä löytyy muitakin vähän erikoisia näkemyksiä.

[yks vaan]

Jokaisen huulilla pitäisi olla kysymys: "Mitä nämä ihmiset tekevät täällä?"

[Kemolitor]

Nyt kirja on myös ilmaisena nettiversiona.
Linkki: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53415/B42.pdf?sequence=1

Luku-urakka alkaa olla loppusuoralla. Aika paljon tuossa opuksessa on ympäripyöreätä jorinaa, josta ei oikeastaan mitään jää mieleen, ei osata tai haluta mennä konkretian puolelle, kertoa miten homma oikeasti on mennyt.

Kolmannesta osiosta löytyy kirjan varsinainen hc-osio:
Rimpuilua rasismin rakenteissa – Rasisminvastaisen kansalaistoiminnan paradoksit
/ Päivi Harinen & Anni Rannikko s. 148-163.

Kirjoittajien kuvaukset kertovat jo etukäteen, mitä on tulossa:

Keskeisiä teemoja tässä tarkastelussa ovat sukupuoli, seksuaalisuus ja monikulttuurisuus. Anni Rannikko on kansalaisaktivisti, joka pyrkii vastustamaan rasismia ja syrjintää aina ja kaikkialla, koska uskoo, että passiivisuus on rasismin hiljaista hyväksyntää.

Päivi Harinen on mukana Meille saa tulla -kansalaiskampanjassa, jonka tavoitteena on torjua rasismia kaikissa sen mahdollisissa muodoissa.

Lähdeluettelosta löytyy alan klassikoita kuten
Hughey, M. W. 2012. Stigma Allure and White Antiracist Identity Management.
Karjalainen. 9.4.2010. Supo seuraa uusnatsiryhmän tarrakampanjaa.
Puuronen, V. (toim.) 2001. Valkoisen vallan lähettiläät. Rasismin arki ja arjen rasismi.
Rastas, A. 2009. Rasismin kiistäminen suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa. Teoksessa Keskinen, S. & Rastas, A. & Tuori, S. (toim.) En ole rasisti mutta... Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä.
Souto, A-M. 2011. Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista.

Vähän myöhemmin uutisointi Lieksassa tapahtuneista rasistisista hyökkäyksistä oli vakuuttava lisä siihen tapahtumaketjuun, joka osoitti tietoisen rasismiin puuttumisen ohjelman olevan taas  enemmän kuin tarpeen.
.....
Eksplisiittisen rasisminvastaisen kansalaistoiminnan tavat ja paikat arjen informaaleissa  kohtaamisissa ovat usein vaikeasti hahmotettavissa.
.....
Rakennamme artikkelia lähtemällä liikkeelle ja päätymällä korostamaan rasismin kaikkialle tunkevuuden tunnistamisen, myöntämisen ja siihen puuttumisen jatkuvaa tarvetta.

Valppaana pitää siis olla kaiken aikaa. Rasismin tunnistamista pitää harjoitella kaiken aikaa, etteivät taidot pääse ruostumaan, se taitaa olla vähän samanlaista touhua kuin lintubongailu. Amatööripohjalta ei rasismin tunnistaminen kuitenkaan onnistu, koska

Rasismille on olemassa erilaisia, joskus keskenään ristiriitaisia määritelmiä, joista toiset ovat kapeampia ja toiset laajempia.

Onneksi ovat kuitenkin löytäneet hyvä ja selkeän määritelmän:

Rasismi on siis erontekoihin perustuvaa eriarvoisuutta, joka näkyy esimerkiksi eriarvoisissa  osallistumismahdollisuuksissa erilaisilla yhteiskunnallisilla toimintakentillä. Tämä hierarkkinen eronteko ylläpitää ja uusintaa itseään.

Mutta ei ole elämä helppoa antirasisteillakaan:

Vaikka vastustaisi rasismia eksplisiittisesti, voi silti tietämättään ja implisiittisesti ylläpitää rasistisia rakenteita.

Tarkkana siis pitää olla.

Tämän artikkelin kannalta olennainen tapa määritellä ja nimetä rasismi on nähdä se  institutionaalisena ja diskursiivisena ilmiönä: institutionaalinen rasismi on yhteiskunnan  rakenteisiin vakiintunutta rasismia.

Vessanpesuunkin voi liittyä rasismia tai sitten ei:

Suomalainen nuorisotutkija Tommi Hoikkala on kirjoittanut eräässä blogissaan, että "kerro minulle, kuka teillä pesee vessan, niin minä kerron sinulle, kuka teillä käyttää valtaa".

Minä meillä kotona taidan useammin vessan pestä, mutta en kyllä ole sitä mitenkään valta-asiana kokenut. Mutta entä jos vessanpesijä on kamerunilainen mies(?) ja naispuoliset rasismitutkijat tarkkailevat pesutilannetta:

Kamerunilainen vessanpesijä, jonka vieressä kiusaantunut seurue mietti rasisminvastaista toimintaa, oli akateemisen tutkinnon suorittanut yhteiskuntatieteilijä. Kenties hänellä olisi afrikkalaisena ollut jotain annettavaa myös toimintamme suunnittelulle, etenkin kun kaikki olisimme pystyneet kommunikoimaan kommunikoimaan englanniksi. Nyt hän pesi vessaa vieressämme. Jos tilanne ei ollut rasistinen, niin mitä se sitten oli?

Kai se sitten oli rasistinen tilanne. Olisivat arvon tutkijat itse pesseet vessan, jos tilanne heitä ahdisti.

Rasisminvastaisen toiminnan kenttä on ylipäätään korostuneen naisvaltainen, eikä siellä juurikaan tapaa niin sanottuun kantaväestöön kuuluvia miehiä.

Ovatko suomalainen rasisminvastaisuus ja monikulttuurisuus miesten näkökulmasta "akkojen  asioita", tyttöjen tekemisiä? Voiko miesten puuttumisen syynä olla kulttuurisesti opittu tapa ymmärtää avoin kansalaistoiminta naistapaiseksi? Eivätkö valitut toimintatavat ole muuten
miesten mielestä houkuttelevia? Vai onko sittenkin niin, että naiset ovat asenteiltaan  avarakatseisempia ja muutosvalmiimpia kuin miehet

Niin, mikähän tuohon voisi olla selityksenä.

Kokemuksemme rasisminvastaisen toiminnan arjesta osoittavat, että mikäli halutaan muuttaa rasismin isoa kuvaa, sen rakenteellista ulottuvuutta, joka ei artikuloidu eksplisiittisesti, monikulttuurisuustyötä on syytä alkaa tehdä jo ennen kuin maahanmuuttajiksi nimeämämme ihmiset saapuvat keskuuteemme. Tällöin monikulttuurisuutta ja siihen kytkettyä ongelmaretoriikkaa ei kytkettäisi juuri maahanmuuttajiin, jotka viime kädessä saavat tuntea nahoissaan  ongelmadiskurssin arkiset seuraukset.

Monimutkaista tekstiä, ei tainnut oikein minun koulutuksellinen taustani riittää asian ymmärtämiseen, sukupuolikaan ei välttämättä ollut oikea.

[Elemosina]

^viimeisen kohdan tulkitsen tarkoittavan että opetetaan suomalaiset rasistit tavoille ennenkuin monikulttuurin edustajat saapuvat maahamme. Näin ei tule ongelmia kun rasistit on opetettu tavoille. Joten rasisteja ei ole eikä ongelmia synny kun monikulttuurin edustajat saapuvat maahamme. Rasistit siis eivät enää näkisi monikulttuurin edustajien mukanaan tuomia ongelmia, eivätkä reagoisi niihin.

[AuggieWren]

Kokemuksemme rasisminvastaisen toiminnan arjesta osoittavat, että mikäli halutaan muuttaa rasismin isoa kuvaa, sen rakenteellista ulottuvuutta, joka ei artikuloidu eksplisiittisesti, monikulttuurisuustyötä on syytä alkaa tehdä jo ennen kuin maahanmuuttajiksi nimeämämme ihmiset saapuvat keskuuteemme. Tällöin monikulttuurisuutta ja siihen kytkettyä ongelmaretoriikkaa ei kytkettäisi juuri maahanmuuttajiin, jotka viime kädessä saavat tuntea nahoissaan  ongelmadiskurssin arkiset seuraukset.

Monimutkaista tekstiä, ei tainnut oikein minun koulutuksellinen taustani riittää asian ymmärtämiseen, sukupuolikaan ei välttämättä ollut oikea.

Suomennos: Maahanmuuton ongelmista puhuminen pitää lopettaa ennen maahanmuuttajien saapumista Suomeen. Samoin rasistiset rakenteet tulee poistaa ennen kuin rasismin kohtepotentiaali saapuu Suomeen.

Lukijan ymmärryksen varaan jätetään sen hahmottaminen, miksi kukaan puhuisi maahanmuuton ongelmista silloin, kun ei ole vielä maahanmuuttoa ja näin ollen maahanmuuton ongelmia tai miten kukaan, joka ei ole Suomessa, voisi omakohtaisesti olla rasismin kohteena Suomessa.

Sinänsä hellyttävän akateemista, että "ainahan meillä on ollut maahanmuuttoa". Näin ollen ratkaisumallit eivät mitenkään voi toimia. Mihin ne nyt sitten olivatkaan ratkaisumalleja...

[Roope2]

Aika hyvällä työllistämissuhteella on päästy alkuun, eli 4 humaania tarvitsee yhden paapojan. Toki vieraiden service-tasoa tulisi parantaa, aluksi vaikka kahden suhde yhteen ja tavoitteena jokaiselle teoreettisesti henk.koht. avustaja.

[ämpee]

Toihan on hyvä ajatus, että ennen kuin tulee lisää sosiaalituristeja, täällä pitäisi käydä valmistelevaa keskustelua !
Vihelletään peli heti poikki, ja aloitetaan se keskustelu !

[Lalli IsoTalo]

Aikanaan projektissa käytimme peitekieltä, ja jos joku homma oli "mielenkiintoinen ja haasteellinen", se tarkoitti suomennettuna"vaikea ja vittumainen".

Havaitsen saman peitekielen olevan käytössä Lieksan perusopetuksen raportoinnissa, eli korvatkaa sana "haasteellinen" sanalla "vittumainen" eri taivutusmuodoissaan, niin saatte raportista paljon enemmän irti.

Tässä tiivistelmä raportista. Voitte itse korvata sanat.

Lieksan somalien haasteklusterikeskittymä

1. Hankkeen myötä maahanmuuttajien koulutus on nähty keskeiseksi haasteeksi integraation onnistumisen kannalta.

2. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen on haaste myös koulutusorganisaatioille.
Nämä tulokkaat saapuvat pakolaisleireiltä suoraan Lieksaan, mikä on osoittautunut haasteelliseksi
lieksalaisille kotouttamistyötä tekeville toimijoille.

3. Maahanmuuttajalasten osallistuminen esiopetukseen on edelleen haasteellista.

4. Työvoimapoliittisen koulutuksen selkeä haaste on, ettei koulutus tavoita työelämän ulkopuolella olevia
maahanmuuttajaryhmiä, kuten kotiäitejä tai iäkkäitä maahanmuuttajia.

5. Vähintään yhtä haasteellista oli sosiaalisten ja taloudellisten verkostojen katoaminen sekä se, ettei juuri millään aiemmin hankitulla osaamisella ja ammattitaidolla ollut uudessa ympäristössä käyttöä.

6. Jo kieli itsessään tuotti minulle - opettajieni turhankin usein ylistämästä hyvästä kielipäästäni huolimatta - suuria haasteita koko peruskoulun ajan.

7. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen aiheuttaa vmonia haasteita perusopetuksen järjestämiselle.

8. Perusopetuksen järjestämisessä on Lieksassa ollut useita haasteita.

9. Perusopetuslain mukaisen islamin uskonnon opettaminen maahanmuuttajille on osoittautunut Lieksassa haasteelliseksi.

10. Opetuksen käytännön järjestämisessä haasteena oli opetushenkilöstön osaamisen lisääminen monikulttuurisessa kasvatustyössä.

11. Lieksan kaupungin perusopetuksen järjestämisessä haasteelliseksi asiaksi osoittautui suomalaisten huoltajien ja maahanmuuttajahuoltajien välisen yhteisymmärryksen löytäminen.

12. Myös suomi toisena kielenä opetuksen järjestäminen toteutuu hyvin.

13. Islamin uskonnon ja oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestäminen on tulevaisuudessakin haasteellista perusopetuksen opetussuunnitelman edellyttämällä tasolla ja tavalla.

14. Mahdollisen ratkaisun näihin haasteisiin tällä hetkellä näyttää tarjoavan etäopetusteknologia.

15. Ulkomaisten opiskelijoiden lisääntyminen asettaa oppilaitoksille uusia haasteita, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia koulutustarjonnan ja palvelutuotannon uudenlaiselle kehittämiselle.

16. Syntynyt tilanne asetti kaupungin palvelutoiminnan uusien haasteiden ja uuden oppimisen eteen.

17. Kuten lähes kaikkialla Euroopassa, Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut monikulttuuristuminen
on asettanut haasteita varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmälle sekä siihen tiiviisti linkittyvälle työ- ja
elinkeinoelämälle.

18. Lieksan kristillisellä opistolla kotoutumiskoulutuksen ja perusopetuksen haasteet näyttävät liittyvän opetusryhmien tasolla opiskelijoiden lähtötasojen diversiteettiin.

19. Toinen ryhmissä esiin tuleva haaste ovat erilaiset oppimisvaikeudet, joiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa näyttäisi olevan erittäin haasteellista.

20. Kolmas humanitääristen maahanmuuttajien koulutuksessa esiin tuleva haaste on opiskelijan motivaatio-ongelmat, jotka ovat ilmeisiä integroituessa varsin erilaiseen yhteiskuntaan.

21. Nivelvaiheen lisäksi haasteena ovat ryhmät, jotka eivät tällä hetkellä osallistu mihinkään koulutukseen.

22. Erityiseksi haasteeksi opetustyössä Koukkari mainitsee semilukutaidottomat.

23. Opettajille kokemus maahanmuuttajien kouluttamisesta on ollut positiivinen, vaikka asiassa on myös omat haasteensa.

24. Maahanmuuton syyt ja yksilön kannalta toivottu tai ei-toivottu elämänkulku voivat asettaa opiskelijan sopeutumiseen haasteita, jotka myös oppimisyhteisössä tulisi jollain tapaa huomioida.

25. Maahanmuuttajaopiskelijan oppiminen voi olla haasteellista esimerkiksi erilaisten oppimistottumusten, osaamisperustan, puutteellisen kielitaidon tai sopeutumisvaikeuksien takia.

26. Hän pitää suurimpana haasteenaan ammattikorkeakouluopinnoissa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisen vaikeutta - pitäisi tietää, mitä ja millaiseksi ammattilaiseksi haluaa opiskella sekä ymmärtää opetussuunnitelmia.

27. Tällöin myös kielenoppiminen hidastuu ja sopeutuminen voi muuttua entistä haasteellisemmaksi.

28. Moninaisuuden kohtaaminen voi olla haasteellista kaikille osallisille – maahanmuuttajaopiskelijalle,
muille opiskelijoille ja opettajalle.

29. Suurimmalla osalla Suomeen tulleista maahanmuuttajista on haasteita työmarkkinoille pääsemisessä ja he ovat näin ollen alityöllistettyjä kielitaidon ja ammatillisen pätevyyden puutteesta johtuen.

30. Somaliopiskelijat kohtaavat monia koulutukseen liittyviä haasteita, joilla on suuri merkitys suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa. Näitä ongelmia ovat muun muassa kieli, uuteen järjestelmään sopeutuminen, erilaiset opetussuunnitelmat, luokkatilat, kurinpito, yhteiskunnallis-taloudelliset haitat, yksin maahan saapuneet alaikäiset, ystävystyminen, rasismi, stereotypiat
sekä kaikki muut esteet, joita he kohtaavat sekä ennen koulutusta että sen jälkeen.

31. Vaikka Suomen kieli oli suuri haaste, he yrittivät oppia, eivätkä he säästelleet ponnistuksiaan
vaikean tavoitteen saavuttamiseksi.

32. Heidän kohtaamansa haasteet eroavat ensimmäisen sukupolven haasteista.

33. Haasteista huolimatta somalit ovat yleisesti ottaen ahkeria ihmisiä, jotka yrittävät sopeutua maahamme ja ratkaista omia ongelmiaan, vaikkakaan monet viranomaiset eivät pysty käyttämään heitä työvoimana.

34. Nämä ovat sellaisia haasteita, jotka saattavat ajaa suurimman osan koulutetuista somaleista lähtemään länteen tai liittymään mukaan työväenluokan toimintaan.

35. Suomalaisissa kouluissa opiskelevien somalitaustaisten oppilaiden koulutukselliset haasteet on tunnistettava ja päättäjien ja koulutusinstituutioiden on otettava nämä haasteet
huomioon, jotta koulut pystyvät takaamaan suotuisan ilmapiirin ja yhtäläiset koulutusmahdollisuudet kaikille.

36. Artikkelin kontekstina ovat käytännön velvoitteet ja haasteet kaksi- ja monikielisten lasten palvelujen tarjonnassa.

37. Ilmiön myötä lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten on oltava tietoisia kaksi- ja monikielisyyden hyvinvointiin sekä mielenterveyteen liittyvistä haasteista, ja lisäksi heillä on oltava kulttuuri- ja kielitietoista osaamista.

38. Toimijoiden osaaminen vaatii jatkuvaa koulutuksen ja palveluiden kehittämistä. Yksi tämän hetken suurimpia haasteita Suomessa on lasten ja nuorten palveluiden pirstaleisuus.

39. Lisäksi on todettu, että suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on edelleen varsin varautumaton
lisääntyvään globalisaatioon ja sen seurauksena maahanmuuton ja monikulttuurisuuden palvelujärjestelmälle tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

40. Monikielisyyden kenttä on haasteellinen, mutta ei mahdoton.

41. Kehitys- tai kielihäiriöisen kaksi- tai monikielisen lapsen tukeminen on epäilemättä valtava haaste.

42. Vaikka kampanjassa on haluttu osoittaa, että myös suomalaisissa nuorissa miehissä on paljon sellaisia, joita rasismi jäytää, heidän saamisensa mukaan toimintaan on ollut haasteellista, jopa silloin, kun on toimittu miehille tutuilla urheilun areenoilla.

43. Koska monet Suomen saapuvat maahanmuuttajat ovat pakolaisia, kotouttaminen ja maahan sopeutuminen on erityisen haasteellista.

44. Vaikka nämä haasteet voivat olla suuria, Suomessa ja erityisesti Itä-Suomessa tehty sopeutumista tukeva työ on askel oikeaan suuntaan ja sen hyödyt uusille tulokkaille ovat nähtävissä.

45. Kirjan esiin nostamat koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet maahanmuuttajan integroitumisessa
ovat vahvasti käytännön tilanteissa kohdattuja asioita.

[Lalli IsoTalo]

"Ongelma" -sanoja raportista löytyi noin 70 kpl. Jaksaako joku kopioida lauseet tänne?

[Malla]

Tässä tiivistelmä raportista. Voitte itse korvata sanat.

Kiitän tiivistelmästä, vakka sen lukeminen on sangen haasteellista. Lienen kielihäiriöinen. Onneksi apuna on etäopetusteknologia.

[ämpee]

Mokuteolisuus lähtee ratkaisemaan ongelmaa sen väärästä päästä, eli negatiivisesta.
Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä teolisuuden tarkoituksena on ylläpitää oma tarpeellisuutensa.

Mikäli katsomme asiaa toisesta suunnasta, eli positiivisesti, niin asia on huomattavasti yksinkertaisempi, eikä laisinkaan haasteellinen, sanoja korvaten tai ei.

Maahamme saapuu Itä-Afrikan paimentolainen, kielitaidoton, lukutaidoton omallakin kielellä, ja ikää noin 20-30, eli paras oppimisikä jo takana.
Mihin jälkiteolinen tietoyhteiskunta Suomi tarvitsee tälläistä "rikastajaa" ??
Ei mihinkään !

Mikä on tulevaisuuden ennuste saapuneelle ?
Hyvin huono, sillä tarvitaan aivan poikkeuksellista ihmistä ratkomaan kaikki "haasteet" omaksi edukseen.

Elikkä kaikesta toiminnastamme huolimatta tuloksena on joko sosiaali-elätti, tai huonommissa töissä itsensä elättävä sosiaalituettu.
Nettovaikutus on negatiivinen yhteiskuntamme kannalta.

Kyseessä on henkilökohtainen umpikuja, joka olisi ollut vältettävissä pysymällä kotimaassa.
Meillä vain on näitä "suvaitsevaisia", jotka haluavat väriä katukuvaan, maksoi se miten monta elämää tahansa.

[hakare]

Sain Mokulin (Monikulttuurinen Lieksa) loppuraportin tuoreemman version ("hyväksytyn"  ), jossa ainakin muutos toteutuneeseen julkiseen rahoitukseen (nyt 352.000e), muuta en äkkilukemisella läytänyt. Tätä selittelyjen ja muunnellun totutuuden kokoelmaa lueskelee nyt myös VTV (Valtiontalouden tarkastusvirasto). VTV:n nettisivuilta ei muuten löydy erityistä palvelua, jossa veroeuroistaan huolestunut kansalainen voisi kiinnittää viraston huomion törkeään tuhlaukseen. Löytyi kyllä erilaisten virkahenkilöiden tehtävänimikkeitä ja puh.numeroita (jopa kantelujen vastaanottaja), mutta ilmoitus piti jättää vapaamuotoisena tekstinä kirjaamon osoitteeseen.

Loppuraporttia ei vieläkään löydy Mokulin nettisivuilta (vaikka luvattu kauan sitten).

================

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus
1. Projekti
Projektikoodi: S11527
Projektin nimi: Monikulttuurinen Lieksa
Osio: Itä-Suomen suuralueosio
Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 28.2.2013
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2. Projektin toteuttaja
Toteuttajaorganisaation nimi: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2454377-1
Osoite: Tikkarinne 9
Puhelinnumero: 013260600
Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.karelia.fi/
Projektin kotisivun osoite: http://www.mokuli.fi/
Vastuuhenkilön nimi: Anne Ilvonen
Asema: Tutkimus- ja kehittämisjohtaja
Sähköposti: anne.ilvonen(at)karelia.fi
Puhelinnumero: 0503116314
3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus
3.1 Maantieteellinen kohdealue
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Joensuun
Kunnat: Lieksa, Joensuu
3.2 Varsinaiset kohderyhmät
Projektin kohderyhmä ovat:
- lieksalaiset maahanmuuttajat
- lieksalaisten maahanmuuttajien parissa työtä tekevät henkilöt niin kaupungin eri hallintokunnissa kuin TE-toimistossa
- lieksalaiset kaupunkilaiset ja järjestöjen toimijat
- yrityksille osallistuminen tulee olemaan avointa ja tilaisuuksia osallistua tarjotaan koko hankkeen ajan.
- ammattikorkeakoulun opettajia sekä t&k -henkilöstöä
- Maakuntakorkeakouluverkoston toimijat
3.3 Välilliset kohderyhmät
Muut koulutusorganisaatiot, korkeakoulujen opiskelijat, yrittäjät ja työyhteisöt.
3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä
Suunniteltu: 210, joista naisia 56
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 764, joista naisia 492
4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset
4.1 Uusien työpaikkojen määrä
Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0
4.2 Uusien yritysten määrä
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0
4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä
Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0
5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta
Lieksassa maahanmuuttajien määrä on kasvanut nopeasti ja kotouttamisen onnistuminen on tärkeää, koska väestön ikääntyminen Lieksassa on hyvin voimakasta. Maahanmuuttajien onnistuneella kotouttamisella sekä integroimisella koulutus- ja sitä kautta paikalliseen työelämään pystyttäisiin osaltaan vastaamaan tulevaan työvoimantarpeeseen alueella. Maahanmuuttajat voivat osaltaan rikastuttaa paikallista kulttuuria ja yhteisöä. Ammattikorkeakoululla on mahdollista kehittää projektissa maakuntien tarvitsemaa maahanmuuttajien koulutusosaamista sekä henkilöstönsä ja alueen työyhteisöjen, viranomaisten, yrittäjien, järjestötoimijoiden ja kuntalaisten monikulttuurisuusosaamista.

Projektin tavoitteena on:
1.Maahanmuuttajien kotouttamisen osaamisen vahvistuminen Lieksassa ja sitä kautta kotout-tamiseen liittyvien hyvien käytänteiden dokumentointi ja levittäminen myös muiden kuntien hyödynnettäväksi. Muiden, olemassa olevien hyvien käytänteiden siirtäminen Lieksan kotouttamistyöhön, tutustumalla niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti onnistuneisiin neuvonta- ohjaus- ja koulutusmalleihin sekä kotouttamista kehittäneiden projektien tuloksiin ja toimintamalleihin.
2.Viranomaistyötä täydentävä kotouttamista tukeva neuvonta-, ohjaus- ja tukijärjestelmä maahanmuuttajille, jossa rakennetaan yksilöidyt osaamis- ja työllistymispolut maahanmuuttajien kiinnittymiseksi suomalaiseen koulutus- ja työelämään tunnistaen maahanmuuttajien aikaisemmin hankittu osaaminen ja työelämäkokemus.
3.Ammatillisen henkilöstön monikulttuurisen osaamisen nostaminen ja kotikansainvälistymisen edistäminen.
4.Maahanmuuttajien kotoutumista tukevien aikuiskoulutuspalveluiden lisääntyminen ja tarjonnan turvaaminen myös maaseudun kunnissa maakuntakorkeakoulutoiminnan kautta sekä aikuiskoulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden yhteistyön lisääntyminen Lieksan alueella.
5.Lieksalaisten yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen monikulttuuristuminen.
6.Yleisen suvaitsevaisuuden lisääntyminen ja monikulttuuristumisen tukeminen maakunnassa.

Projektin kohderyhmää ovat lieksalaiset maahanmuuttajat, maahanmuuttajien parissa työtä tekevät henkilöt, lieksan kaupunkilaiset ja järjestöjen toimijat, yritykset ja yhteisöt sekä opetushenkilöstö.

Projektissa toteutetaan maahanmuuttajille suunnattua kotouttamiskoulutuksen jälkeistä koulutusta ja sen kehittämistä, yksilöllistä ohjausta koulutukseen ja työhön sekä vuorovaikutteista kotoutumisen edistämistä maahanmuuttajien ja paikallisen yhteisön välillä. Kotouttamis- ja opetustyötä tekevien monikulttuurisuusosaamista vahvistetaan koulutuksin.

Projektin tuloksena maahanmuuttajien työelämänvalmiuksien ja osaamisen taso kohoaa sekä kiinnittyminen Lieksaan paranee. Lieksassa yleinen suvaitsevaisuus ja työelämän monikulttuurisuusosaaminen lisääntyy sekä maakuntakorkeakouluverkoston osaaminen ja tarjonta maahanmuuttajakoulutuksessa vahvistuu.
6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen
6.1 Tiedotussuunnitelma
Projektille on laadittu tiedostussuunnitelma, jossa on huomioitu tiedottamisen eri kohderyhmät, tiedotettava sisältö, menettelytapa, aikataulu/toistuvuus sekä tiedottamisesta vastaava henkilö.
6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä
Projektin aikana esitellään saatuja kokemuksia ja kehitettyjä malleja erilaisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa sekä tiedotetaan asioista aktiivisesti. Hankkeesta tuotetaan loppuraportti, johon kootaan kokemuksia, kehitettyjä malleja sekä hyviä käytäntöjä. Syksyllä 2012 järjestetään hankkeen päätösseminaari, jossa saavutukset julkistetaan.

Projektista tuotetaan julkaisu ja projektista tehdään myös opinnäytetöitä.
7. Projektin julkinen rahoitus, euroa
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 982
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 352 600
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 352 600
8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu
8.1 Horisontaalinen luokittelu
Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti
Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti
Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti
Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena
9. Loppuraportin tiivistelmä
Monikulttuurinen Lieksa hanke käynnistyi maaliskuussa 2010 työntekijöiden rekrytoimisen jälkeen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Lyhyessä ajassa hanke pääsi mukaan Lieksan kaupungin järjestämiin keskeisiin maahanmuuttotyön toimintoihin kuten kaupunginhallituksen valitsemana asiantuntijajäsenenä maahanmuuttoa koordinoivaan työryhmään. Hankkeelle muotoutui keskeinen asiantuntijarooli maahanmuutoon liittyvissä kysymyksissä.
Kahden vuoden toiminnan aikana Monikullttuurinen Lieksa hanke järjesti lukuisia koulutustilaisuuksia sekä ammattikorkeakoulun henkilöstölle, että maahanmuuttotyötä tekeville viranomaisille ja kolmannen sektorin toimijoille Lieksassa. Avoimet yleisökeskustelutilaisuudet kokosivat runsaasti osallistujia ia keskustelu oli vilkasta. Jokaisessa tilaisuudessa oli muka teemaan liittyviä asiantuntijoita valtakunnalliselta, seudullisesta ja paikalliselta tasolta unohtamatta maahanmuuttajia. Mukana oli myös kriittisesti suhtautuvia henkilöitä, jotta keskustelun aitous ja todenmukaisuus säilyisi. Hankkeen toiminnan tuloksena yleisö sai vastauksia moniin epäselviin kysynmyksiin ja väärinkäsityklsiä oiottiin. Lieksa oli saamassa valtakunnallisesti rasistisen maineen muutamien väkivaltaakin sisältäneiden selkkausten kautta. Kahden vuoeden aikana rasistiset uutiset ja teot vähenivät Lieksassa huomattavasti ja asenneilmapiiri oli muuttunut huomattavasti myönteisempään suuntaan. Esimerkiksi lieksalaisia vapaaehtoistoimijoita oli auttamassa maahanmuuttajien kielenopinnoissa vapaa-ajalla enenevässä määrin.
Monikulttuurinen Lieksa hanke oli avainasemassa Lieksan maahanmuutto Strategian 2020 laatimisessa sekä maahanmuuttotoimijoiden palveluprosessien mallintamisessa.Työskentelyssä mukana olleet viranomaiset kokivat mallintamiskuvausten tekemisen voimaannuttavana ja opettavaisena.

Hanke tuotti kirjan, joka nimettiin "Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirja sisältää monien eri tahojen edustajien kirjoituksia maahanmuuttajien sopeutumisprosessista Suomeen. Kirjoittajien joukossa on myös opiskelujaan aloittelevia maahanmuuttajia sekä Suomessa kauan asuneita sopeutuneita maahanmuuttajia. Kirja käsittelee maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ja ongelmakohtia sisältäpäin. Monet maahanmuuttajat ovat kohdanneet syrjintää tai rasistisia asenteita hakeutuessaan töihin tai opiskelemaan. -Kirja on saanut paljon kehuja ulkoasunsa ja sisältönsä suhteen. Se kuuluu ammattikorkeakoulun tähtikirjoihin. Kirjaa tuotettiin kahdessa erässä ja sen levikki on laaja. Kirja on lähetetty opetus-, työ- ja sisäministereille. Lisäksi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on vienyt kirjan eduskunnsassa tasa-arvo valiokunnan puheenhiohtajalle ja muutamille muille vaikuttajille.

Loppuseminaari Lieksan kulttuurikeskiksessa oli 9.tammikuuta 2013. Loppuseminaarissa oli vierailijoina Saido Mohammed, vuoden 2010 pakolaisnainen Somaliasta sekä Said Guled myöskin pakolaistaustasta Itä-Suomen yliopistossa opiskellutsosiologian maisteri.Said työskentelee Kanssainvälisessä siirtolaisjärjestössä (IOM) ohjelma koordinaattorina.Kolmas pitkän linjan sopeutuja oli irakilaistaustainen Mohammed Husein, lakimies Ihmisoikeusliitosta. Vierailijat olivat päivällä kertomassa illan tapahtumasta Lieksan Kristillisellä Opistolla sekä kaupungintalolla pidettiin keskustelutilaisuus maahanmuuttajille.

Päätösseminaarissa esiintyivät myös maahanmuuttaja nuoret ja lapset kertoen sopeutumisestaan sanoin ja musiikin kautta. Tilaisuus oli lämminhenkinen, vaikka keskustelun aikana edelleen esitettiin muutamia kriittisiä kysymyksiä maahanmuuttajista. Samanlaiset kysymykset olivat olleet esillä ennenkin.

Hankkeen toimintaa oli jatkettu kahdella kuukaudella helmikuun 2013 loppuun. Projektiohjaaja otti vastaan toisen työn vuoden alusta, joten projektipäällikkö oli ainut koko aikainen työntekijä kahden viimeisen kuukauden aikana.