2013-10-03 Opetusministeri: viimeinen hetki pelastaa peruskoulu

[mietinen]

2013-10-03 Opetusministeri: viimeinen hetki pelastaa peruskoulu

Krista Kiuru: Peruskoulun pelastamisessa ovat käsillä viimeiset ajat, Demari.fi, 3.10.2013

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) sanoo Demokraatille, että peruskoulun pelastamisessa ovat käsillä viimeiset ajat. Siis, jos halutaan, että oppimiserot eivät kasva merkittäviksi, jos halutaan, että vanhemmat voivat turvallisesti valita lapselleen minkä tahansa lähikoulun.

Kiuru on lähtenyt ministeriössä miettimään, minkälaisella sapluunalla peruskoulua uudistetaan. Isosta työstä riittää kirjattavaa vielä seuraavankin hallituksen ohjelmaan.

Koulutuksen tasa-arvo-ohjelma on ollut kuukausia neuvoteltavana. Kiuru sanoo, että se on saatava pakettiin syksyn aikana. Ennen joulua linjataan, kuinka suurissa luokissa nuoret opiskelevat ja kuinka suuria ovat päiväkotien ryhmät. Linjauksiin on kuntien sitouduttava.

– Itse olen kannattanut ryhmäkoon kirjaamista lakiin, koska se on oppimistulosten näkökulmasta ainoa tapa varmistaa, että opettajilla on riittävästi aikaa tukea erilaisten nuorten oppimista. Mitä pienemmät luokkakoot meillä on, sitä enemmän pystytään tukemaan lapsia, joilla on haasteita oppimisessa.

Kunnat ovat jo nyt saaneet erityistä rahaa, jotta luokkien kokoa ei kasvateta ja ensimmäistä kertaa rahaa myös koulujen välisten erojen tasoittamiseen.

– Kun asuinalueet ovat eriytyneet, myös koulut alkavat eriytyä, elleivät ne saa lisätukea. Olemme halunneet tasoittaa eroja eri alueiden ja eri koulujen välillä.

Koulutusylpeilylle uhkaa tulla loppu: Pisa-jalokivi vaarassa, Taloussanomat, 5.10.2013

Suomi on ylpeillyt Pisa-tuloksilla yli kymmenen vuotta. Joulukuussa ylpeilyn aika voi olla ohi. Tutkimusta lähellä olevan professorin mukaan tälle on kaksi syytä
...
– Muut maat kirivät, Suomi ei välttämättä sijoitu enää kolmen parhaan joukkoon, mutta emme putoa pois 5–6:n kärjestä, emeritusprofessori Jukka Alava puolestaan arvioi Taloussanomille.
...
Opetushallituksen mukaan peruskoululaisten matematiikan taidoissa on yllättäviä puutteita. Lisäksi koulujen väliset erot ovat kasvaneet, vaikka Suomessa erot ovat kansainvälisesti pieniä.
...
– Opettajuutta ja huonoimpien asuntoalueiden kouluja pitää tukea, pitkän uran koulutusalalla tehnyt Alava sanoo.

Jouni Välijärvi vaatii erilaisia älylaitteita pikaisesti osaksi opetusta, jos nuorten halutaan kiinnostuvan.

– Teknologiaa otetaan käyttöön huolestuttavan hitaasti. Erityisesti pojissa tämä aiheuttaa vieraantumista koulun toimintaan, Välijärvi sanoo.

[Marjapussi]

Eiköhän Suomen peruskoulujen alamäki johdu oleellisesti maahanmuutajista ja heidän lapsistaan. Asiahan voidaan ratkaista lopettamalla oppivelvollisuus heiltä, jolleivat he ole Suomen kansalaisia.

[Siili]

2013-10-03 Opetusministeri: viimeinen hetki pelastaa peruskoulu

Kunnat ovat jo nyt saaneet erityistä rahaa, jotta luokkien kokoa ei kasvateta ja ensimmäistä kertaa rahaa myös koulujen välisten erojen tasoittamiseen.

– Kun asuinalueet ovat eriytyneet, myös koulut alkavat eriytyä, elleivät ne saa lisätukea. Olemme halunneet tasoittaa eroja eri alueiden ja eri koulujen välillä.

Nämä kustannukset on muistettava lisätä maahanmuuton kustannusvaikutuksiin, jos ja kun siitä kokonaisvaltainen laskelma tehdään.

Hieman epätoivoiselta nämä proseduurit vaikuttavat, enkä usko, että niillä on paljoa vaikutusta.  Jos koulussa tai luokalla vähemmistö kantiksia ja loput vaihtelevan kieli- ja kulttuuritaustan omaavia mamuja, ei opetus onnistu yhtä hyvin kuin homogeenisessa luokassa, vaikka opettajana olisi liuta fakiireja.  Lisäksi taloudellinen tilanne asettaa tuellekin rajansa, joten tilanteenmukaisesta optimistakin jäädään kauas.  Jälkikasvustaan huolehtivat kynnelle kykenevät vanhemmat tekevät omat johtopäätöksensä ja siirtävät lapsensa sellaisiin kouluihin, joiden ympäristössä oppiminen sujuu luonnostaan paremmin. 

Eriytyminen on väistämätöntä, sanoi poliittisesti korrekti Kiuru mitä tahansa.   

[mustikka]

Veikkaukseni on, että Suomen kansan lopullinen nuivistuminen lähtee peruskoululaisten vanhemmista. Lapset ja nuoret kun kertovat yleensä avoimesti kotona, mitä luokassa tapahtuu, kuka teki mitä, kuka häiriköi/kiusasi ja mitä siitä seurasi. Lapset ovat aika herkkiä epäoikeudenmukaisuudelle, esimerkiksi jos huomaavat että mamulapsilta siedetään huonoa käytöstä enemmän kuin kantiksilta. Lasten ja nuorten kautta vanhemmat näkevät käytännössä, mitä se monikulttuurisuus on.

[KalleK]

Koululaitos nykymuodossaan joutaakin mennä.

On aika mennä jo eteenpäin ja muuttaa oppivelvollisuuden suorittamista sellaiseen suuntaan, ettei herkkien, epäkypsien elämänalkujen tarvitsisi kärsiä kolkoissa, tasapäistävissä, henkisesti lamaannuttavissa ja syvästi traumatisoivissa laitoksissa elämänsä parasta aikaa.

Lapset ovat myös äärimmäisen julmia toisiaan kohtaan ja kyvyttömiä terveeseen ja rakentavaan interaktioon keskenään, joten ei ole missään tapauksessa hyväksi sumputtaa satoja lapsia keskenään yhteen parakkiin. Siitä ei seuraa kuin ongelmia toisensa perään.

Oppiminen tulisi suorittaa pääsääntöisesti joko kotioloissa tai sitten pienissä kerhomaisissa tiloissa, mihin liittyisi olennaisena osana lasta itseään kiinnostavat asiat, esimerkiksi liikunta eri muodoissaan.

Olen muutenkin ollut sitä mieltä, että olennaisin osa mitä lapset koulussa oppivat (jos eivät ole jo ennen koulun alkua oppineet, niin kuin minä), on lukeminen ja kirjoittaminen. Lähes kaikki muu sen jälkeen tuleva on turhaa ja opittavissa helpommin ja tehokkaammin muutenkin. Koska internet.

Siksi katsonkin, että oppivelvollisuus tulisi typistää kolmeen vuoteen. Tämän jälkeen opiskelu olisi vapaaehtoista, mutta kuitenkin yhteiskunnan taholta tukevaa ja kannustavaa siten, että mikäli haluja löytyy niin opiskelu olisi myös ilmaista vaikka hamaan tappiin saakka.

[Perttu Ahonen]

Tämä on kyllä iso ongelma ja tätä ongelmaa tuskin korjataan sillä, että ongelmakouluille kaadetaan lisää rahaa. Ei oppilaiden motivaatio ja taso nuse sillä, että koulut saavat lisää rahaa.  Toki en ihmettele, sillä onhan Kiuru demari ja verovarojen vastikkeeton käyttö on aina ollut demareille tärkeää populismia.

Miten huomioida eri tasoiset oppilaat?  Eihän asia voi niin mennä, että rahaa saa vain heikoimmat oppilaitokset ja heikoimmat oppilaat.  Ehkä yksi tapa voisi olla peruskoulun jakaminen kolmitasoiseksi:

1. Laajataso, jossa huomioitaisiin lahjakkaat oppilaat ja heidän tarpeensa.

2. Normaalitaso, eli perustaso.

3. Suppea taso, eli taso, jossa oppilailla on selkeitä vaikeuksia suoriutua normaalitasosta.

Oppilaita kannustettaisiin saavuttamaan korkeampitaso, erilaisin kannustimin esimerkiksi stipendein hyvistä oppimistuloksista. Stipendejä vaisi saada kaikilla tasoilla.

[ikuturso]

Tämä on kyllä iso ongelma ja tätä ongelmaa tuskin korjataan sillä, että ongelmakouluille kaadetaan lisää rahaa. Ei oppilaiden motivaatio ja taso nuse sillä, että koulut saavat lisää rahaa.  Toki en ihmettele, sillä onhan Kiuru demari ja verovarojen vastikkeeton käyttö on aina ollut demareille tärkeää populismia.

Miten huomioida eri tasoiset oppilaat?  Eihän asia voi niin mennä, että rahaa saa vain heikoimmat oppilaitokset ja heikoimmat oppilaat.  Ehkä yksi tapa voisi olla peruskoulun jakaminen kolmitasoiseksi:

1. Laajataso, jossa huomioitaisiin lahjakkaat oppilaat ja heidän tarpeensa.

2. Normaalitaso, eli perustaso.

3. Suppea taso, eli taso, jossa oppilailla on selkeitä vaikeuksia suoriutua normaalitasosta.

Oppilaita kannustettaisiin saavuttamaan korkeampitaso, erilaisin kannustimin esimerkiksi stipendein hyvistä oppimistuloksista. Stipendejä vaisi saada kaikilla tasoilla.

Kun olin yläasteella, meillä oli tasokurssit. Kielissä, fysiikassa ja kemiassa laaja ja suppea, matematiikassa muistaakseni jopa kolme tasoa. Sitten ne poistettiin koska tasa-arvo.

-i-

[EwithAllinPoe]

Kun olin yläasteella, meille sanottiin fysiikan ja kemian tunnilla, että te tytöt voitte keskittyä vaikka vaihtelemaan kiiltokuvia. 

[chacha2]

Vanhassa Hommaketjussa kerrotaan miksi Suomi on ennen kuulunut Pisan kärkikaartiin:

Pisa-oppimistulosvertailujen kärkikaartiin kuuluva Suomi ei kelpaa Saksalle koulujärjestelmän esikuvaksi, arvioi vaikutusvaltainen saksalainen ajatuspaja Konrad Adenauer Stiftung, KAS.

KAS on liittokansleri Angela Merkelin valtapuoluetta CDU:ta lähellä oleva säätiö. Sen raportteja lukevat kuntien, osavaltioparlamenttien ja liittopäivien edustajat, jotka päättävät politiikasta.

Säätiö on ruotinut Suomen Pisa-menestystä raportissaan. Sen pääviesti on, että erinomaisista oppimissaavutuksista huolimatta Suomen peruskoulu- ja lukiojärjestelmä ei sovi saksalaiseen yhteiskuntaan.
Yhtenäinen kansa oppii paremmin

Myyttejä murtavassa selvityksessä kerrotaan, että Suomen koulujärjestelmä ei kelpaa vientituotteeksi, vaikka Suomen hallitus sitä kovasti haluaisikin.

Suomalainen koulujärjestelmä toimii lähinnä Suomessa. Suomen loistava testimenestys johtuu raportin mukaan ennen muuta yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.

Kansalliskielten – erityisesti suomen – asema on meillä historiallisesti painava: Suomessa on lukutaito ollut perinteisesti erittäin korkea, mikä saksalaisten mukaan periytyy Venäjän vallan ajoilta. Tsaarin hallitsemassa maassa äidinkielestä tuli osa kansallista identiteettiä.

Saksa on toista maata, kulttuurien sekamelska. Maahanmuuttajia on paljon, ja heidän koulumenestyksensä on kielimuurinkin vuoksi vaatimatonta.

[...]

http://www.talouselama.fi/uutiset/saksasta+nurja+viesti+suomelle+turha+kaupata+meille+kouluparatiisianne/a701292

Nyt kun ajat ovat muuttumassa, Suomessa on entistä enemmän maahanmuuttajia , niin tulokset myös laskevat.
Näin on jo tapahtunut Helsingissä:

Svenska Ylessä on kerrottu missäpäin Suomea koulutulokset ovat pääosin huonontuneet  ja miksi :

Helsingfors skolor på samma nivå som de i Azerbajdzjan
Publicerad för 8 dagar sedan. Uppdaterad för 7 dagar sedan

Skillnaden mellan skolor i Helsingfors uppstår utanför skolans väggar och inte i klassrummet, som man vanligtvis tänker. Det här säger forskaren Venla Bernelius som skrivit sin doktorsavhandling om hur segregering påverkar skillnader skolor emellan i Helsingfors.

- Det finns större skillnader mellan skolor i Helsingfors jämfört med skolor i resten av landet, säger Bernelius.

Hon säger att skillnaderna mellan helsingforsiska skolor börjar vara så betydande att den kan jämföras internationellt. Om PISA-undersökningarna skulle avgränsas till att endast beröra Helsingfors skolor skulle resultaten vara närmare Irland och Azerbajdzjan än övriga Finland förklarar Bernelius.
....

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/27/helsingfors-skolor-pa-samma-niva-som-de-i-azerbajdzjan

Helsingissä koulutulokset ovat tippuneet ja erot kouljen välillä Helsingissä kasvaneet merkittävästi.
Lisääntyvästä segregaatiosta tämä johtuu tutkija Bernelius kertoo.
Suomeen on saapunut nyt uusi ilmiö:
Nykyään vanhemmat valitsevat poistiettyjä  kouluja koska nämä  sijaitsevat 'socioekonoomisesti' huonoilla alueilla (socioekonomiskt vanlottade).
On kuitenkin yhä aika harvinaista  Suomessa menetellä näin, Ruotsissa taas tämä tapahtuu useammin, mutta
Bernelius uskoo että kolujen väliset erot Helsingissä tulevat tulevaisuudessa kasvamaan entisestään.
.
.
Helsingin tulevaisuus näyttää synkältä:

Tuossa nuo koulut järjestettyinä

5 Koillinen suurpiiri   Soinisen koulu   61,50%
7 Itäinen suurpiiri   Meri-Rastilan ala-asteen koulu   57,20%
2 Läntinen suurpiiri   Pikku Huopalahden ala-asteen koulu   54,30%
1 Eteläinen suurpiiri   Ressun peruskoulu   50,30%
3 Keskinen suurpiiri   Eläintarhan ala-asteen koulu   48,70%
7 Itäinen suurpiiri   Myllypuron yläasteen koulu   47,40%
7 Itäinen suurpiiri   Mustakiven ala-asteen koulu   44,10%
2 Läntinen suurpiiri   Pelimannin ala-asteen koulu   41,50%
4 Pohjoinen suurpiiri   Maunulan ala-asteen koulu   41,10%
7 Itäinen suurpiiri   Myllypuron ala-asteen koulu   40,90%
7 Itäinen suurpiiri   Laakavuoren ala-asteen koulu   39,60%
5 Koillinen suurpiiri   Pihlajiston ala-asteen koulu   37,50%
5 Koillinen suurpiiri   Latokartanon peruskoulu   37,20%
3 Keskinen suurpiiri   Koskelan ala-asteen koulu   36,80%
7 Itäinen suurpiiri   Kallahden peruskoulu   35,80%
2 Läntinen suurpiiri   Malminkartanon ala-asteen koulu   34,60%
7 Itäinen suurpiiri   Vesalan yläasteen koulu   34,20%
5 Koillinen suurpiiri   Jakomäen peruskoulu   34,10%
7 Itäinen suurpiiri   Vesalan ala-asteen koulu   32,60%
7 Itäinen suurpiiri   Itäkeskuksen peruskoulu   31,70%
7 Itäinen suurpiiri   Keinutien ala-asteen koulu   31,70%
6 Kaakkoinen suurpiiri   Roihuvuoren ala-asteen koulu   31,30%
5 Koillinen suurpiiri   Maatullin ala-asteen koulu   30,60%
.

...

Suurin osa meidän päättäjistä  eivät ymmärrä mistä hienot PISA-tulokset ovat johtuneet.
Kohta syytä ylpeilyyn ei enää ole koska harrastettu politiikka todella tuo hedelmää.
Happamia sellaisia.
Sääli.

Krista Kiuru uskoo että lisäämällä rahaa ratkaistaan tätä ongelmaa. Tämä on kokeiltu monissa maissa,

Ranskassa , jossa joka viides lapsi jo keskeyttää koulukäyntinsä

"Too many pupils are failing at school. Around 20 percent of students aged 11 are failing and we need to progress to reduce that number," Sihr told The Local.
..
Author Peter Gumbel who wrote  "On achève bien les écoliers" said: "Almost 20% of French kids actually drop out of school with no qualifications, and their standard of literacy is very low, according to both French and international studies. "

http://www.thelocal.fr/20131008/maths-and-reading-france-must-do-better

ja Ruotsissa,

Sverige tappar i både kunskaper och likvärdighet

Svenska 15-åringars läsförståelse och kunskaper i matematik har försämrats under 2000-talet. I naturvetenskap presterar svenska elever idag under det internationella genomsnittet. Den svenska skolan har också blivit mindre likvärdig och de elever som inte når upp till en grundläggande läsförståelse har blivit allt fler. Det visar resultaten från PISA 2009.
...
Dels har skillnaderna mellan hög- och lågpresterande elever ökat och dels har skillnaderna mellan hög- och lågpresterande skolor ökat. Dessutom har betydelsen av en elevs socioekonomiska bakgrund förstärkts och är nu till och med större än OECD-genomsnittet.

http://www.skolverket.se/statistik-och-utvardering/internationella-studier/pisa/sverige-tappar-i-bade-kunskaper-och-likvardighet-1.96011

Tämä ongelma ei siis ratkaista rahalla.
Toinen vaihtoehto olisi muuttaa harrastettua maahanmuuttopolitiikka.
Tätä vaihtoehtoa ei ole muualla kokeiltu, mutta on se vaihtoehto mikä voisi toimia ja jarruttaa eriarvoistuminen ja Pisa-tulosten laskua.
Valitettavasti vaikuttaa  siltä että Krista Kiuru & muut hallituskumppanit eivät tätä ole oivaltaneet, ainakaan vielä.

[chacha2]

Tuoressa muistissa on tämä tapaus ja miten Helsingin kouluvirasto hoiti sen:

http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/pullama-ssa-sukupolvi-t58239.html?p=1940212

Ruokailua valvomassa ollut erityisluokanopettaja Antti Korhonen poisti huutavan ja vastustelevan oppilaan tilasta työntämällä oppilaan ovesta ulos. Koulun rehtori Sari Aarniokoski tulkitsi voimakeinot liian rajuiksi. Aarniokoski teki tapauksesta tutkintapyynnön poliisille.

Korhonen kertoo tilanteen lähteneen siitä, kun hän kehotti yhtä oppilasta ottamaan lakin pois päästä. Hetkeä myöhemmin toinen oppilas tuli solvaamaan Korhosta kovaan ääneen.

"Yritin rauhoitella poikaa. Kun hän ei totellut, otin hihasta kiinni ja talutin ovelle. Poika otti täysin voimin vastaan ja huusi kuin syötävä. Ovella yritin vielä, jos järkipuhe toimisi. Hän tarttui kiinni ovenkarmiin ja seinään. Kun poika irrotti otteensa, työnsin hänet ulos ruokalasta."

Sitten luin yhden lukijan kommenttin:

Itä-Helsingissä yläasteilla on niin levotonta, että opetuksesta ei tule mitään. Oppilaat, jotka haluaisivat opiskella ja saada kunnon paperit joutuvat kiusatuiksi raa'alla tavalla. Koulua vaihdetaan vasta siinä vaiheessa kun ei enää ole hiuksia päässä tai vaatteet on revitty riekaleiksi, mustelmat voi toki peittää. Peruskoulun jälkeen on ainakin korkean asteen simputus-diplomi ansaittu - ei ihme, että joka kolmannella on mielenterveys koetuksella...
Ramppikuumeinen 5.10.2013 8:11

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2013/10/05/koulutusylpeilylle-uhkaa-tulla-loppu-pisa-jalokivi-vaarassa/201313817/139?&n=1#commentsHere

Sitten tuli tämä vastaan PISAn-sivuilla:

Tuesday, September 10, 2013
Order in the classroom
by Marilyn Achiron
Editor, Directorate for Education and Skills

There was a good reason why our teachers demanded our attention in class: it wasn't about power; it was about performance – ours. As this month's PISA in Focus shows, the disciplinary climate in schools is strongly related to student performance.

You might be surprised to learn that, according to the reports of students who participated in PISA 2009, most students in most PISA-participating countries and economies enjoy orderly classrooms. For example, across OECD countries, more than two out of three students reported that never or hardly ever is there noise and disorder in their classrooms. In some countries, classrooms are models of orderliness: fewer than one in ten students in Korea and Thailand reported that they cannot work well in class because of disruptions; and fewer than one in ten students in Japan, Kazakhstan and Shanghai-China reported that their teacher has to wait a long time for students to quiet down before they can begin class.

But orderly classrooms are not ends in themselves; they seem to be the preconditions for learning. In 55 countries and economies that participated in PISA 2009, students in schools where the classroom climate is more conducive to learning tend to perform better. True, schools with more positive disciplinary climates also tend to have other qualities that are related to better student performance. For example, the students in these schools generally come from more socio-economically advantaged backgrounds. Indeed, in 36 countries and economies, there is a positive relationship between schools' disciplinary climate and the average socio-economic status of their students.

But PISA results show that even after accounting for the socio-economic status and other characteristics of both students and the schools they attend, including the educational resources available to the school, the way the school is governed, and how the school assesses the performance of its students and itself, in 31 countries and economies, schools with a more positive disciplinary climate tend to perform better. In other words, disciplinary climate is one of few school-level characteristics that show a significant positive relationship with performance consistently across countries. In fact, given the strong relationship between students' socio-economic status and disciplinary climate, results from PISA suggest that a positive disciplinary climate in school can reduce the impact of a student's socio-economic status on his or her performance. That is, in more orderly classrooms, students from all backgrounds have the same chances to succeed in their school work.

http://oecdeducationtoday.blogspot.fr/2013/09/order-in-classroom.html

Työrauha on kaiken A ja O.
Krista Kiurun&co pitää satsata siihen että järjestys ja työrauha vallitsee suomalaisissa kouluissa, silloin oppiminen sujuu parhaiten oppilaiden taustoista riippumatta.

[Perttu Ahonen]

Mutta   kun  meidän pitää  kantaa vastuuta.   Ja vastuuta kannetaan siten, että veronmaksajien rahoja kärrätään kottikärrykuormin mitä fantastisimpiin sijoituskohteisiin. Ja kun veronmaksajien rahat on käytetty otetaan vastuullisesti lainaa, vaikka tuommoiset 10 miljaaaardia vuodessa.

[Perttu Ahonen]

Katselin noita Pisa-tuloksia ja huomasin, että Hollanti oli niissä varsin korkealla.  Kun otetaan huomioon, että Hollannissa on huomattavan paljon maahanmuuttajia ja kun huomioidaan, että Suomen Pisa-tulosten putoamisen katsotaan johtuvan maahanmuuttajien panoksesta Pisa-testeissä, niin täytyy miettiä sitä, mitä Hollannissa on tehty oikein.