Suuri Homma-äänestys: Tulisiko Suomen erota EU:sta?

[John]

Tämänkin olisit voinut lukea siitä lainauksestasi:

Euroopan unionista irtautuminen olisi perustuslakiin otettavasta unionijäsenyyttä koskevasta säännöksestä riippumatta varsin monitahoinen ja pitkäkestoinen prosessi, joka edellyttäisi huomattavia muutoksia muun muassa kotimaiseen lainsäädäntöön. Valiokunta pitää sinänsä selvänä, että jäsenyyden päättymisestä aiheutuisi muutostarpeita myös useisiin perustuslain säännöksiin, mutta uuden säännöksen ja muiden Euroopan unioniin viittaavien säännösten ennakollinen muuttaminen tai kumoaminen ei olisi edellytyksenä eroamiselle.

Valiokunnan kannanotto on tyylikästä juristeriaa. Eihän esim. ennakollinen muuttaminen ole edellytyksenä, muuttaminen voidaan tehdä samalla.

Väite, että perustuslain kirjauksella ei olisi mitään juridista merkitystä, on aivan käsittämätöntä paskapuhetta. Eduskunta EI VOI TEHDÄ PERUSTUSLAIN VASTAISIA PÄÄTÖKSIÄ NOUDATTAMATTA PERUSTUSLAIN SÄÄTÄMISJÄRJESTYSTÄ. Siitä, mitä sellaisten päätösten soveltamisesta seuraa, säädetään rikoslaissa.

Jos perustuslakivaliokunnan mietinnössä sanotaan, että Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön tuella, niin se asia on jämpti niin. Perustuslakivaliokunnan mietintöjä tulkitaan hyvin tarkkaan ja kirjaimellisesti, ja mietittäessä eri lakien suhdetta perustuslakiin haetaan apua perustuslakivaliokunnan mietinnöistä jopa vuosikymmenten takaa.

Luulenpa, että kymmenet perustuslakiasiantuntijat tietävät asian paremmin kuin joku yksittäinen "joka alan asiantuntija" Hommaforumilta.

[guest3656]

Itsekin ihmettelen, miksi asia aina putkahtaa esille.

Lukekaa mitä EU sanoo asiasta:

Eroaminen voi tapahtua milloin tahansa, eikä se liity perustuslain tarkistuksiin eikä muihin ehtoihin. Jäsenvaltio, joka päättää erota, ilmoittaa aikomuksestaan Eurooppa-neuvostolle, joka ottaa ilmoituksen käsiteltäväkseen. Unioni neuvottelee kyseisen jäsenvaltion kanssa ja tekee tämän kanssa sopimuksen eroamiseen sovellettavista menettelytavoista sekä kyseisen valtion ja unionin tulevista suhteista. Sovellettavasta menettelystä määrätään III-325 artiklassa. Kyseisen sopimuksen tekee unionin puolesta ministerineuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. On syytä huomata, että eroavan jäsenvaltion edustaja ei osallistu asian käsittelyyn eikä äänestykseen neuvostossa.

Perustuslakia lakattaisiin siis soveltamasta asianomaiseen jäsenvaltioon sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jos sopimusta ei ole, kahden vuoden kuluttua Eurooppa-neuvostolle annetusta eroilmoituksesta. Eurooppa-neuvosto voi yksimielisellä päätöksellä ja kyseisen jäsenvaltion suostumuksella jatkaa kyseistä määräaikaa. Tämä tarkoittaa, että eroaminen voi tulla voimaan myös ilman, että unioni on antanut suostumuksensa. Tämä eroamista koskeva lauseke on näin ollen merkittävä uudistus.

Unionista eronnut jäsenvaltio voi liittyä uudelleen unioniin normaalin liittymismenettelyn mukaisesti, josta määrätään I-58 artiklassa.

http://europa.eu/scadplus/constitution/membership_fi.htm#RETREAT

[Kimmo Pirkkala]

Tämä on jotenkin niin nykyaikaa; Tehdään ristiriitaista lainsäädäntöä, jotta toimeenpanovallan käyttäjät voivat valita mitä lakia noudatetaan. Mukavasti murennetaan oikeusvaltion pohjaa.

[Ilkka Partanen]

Eikös nyt ole aihetta tyytyväisyyteen kun selvisi että EU:sta voidaan päästä eroon paljon luultua helpommin?

[Micke90]

Eikös nyt ole aihetta tyytyväisyyteen kun selvisi että EU:sta voidaan päästä eroon paljon luultua helpommin?

Totta kai on. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä. 

[Phantasticum]

Jos haluaa osallistua keskusteluun olisi hyvä hallita edes perusteet siitä mitä kritisoi. EU:n jäsenyys on Suomen perustuslaissa. Sitä ei muuteta kuin kahden eduskunnan 2/3 enemmistöllä. Siksi eroaminen on vähän monimutkaisempi operaatio kuin vain pelkän uskon ja tahdon asia. Jostain syystä se vaan on niin muodikasta olla kaikkea vastaan vaikkei asiasta mitään tietäisikään. Erittäin vasemmistolaista, erittäin perussuomalaista.

Tässä muuten oli alkujaan kyse eurosta, ei EU:sta eroamisesta. Voiko eurosta erota ilman proseduureja? Riittäisikö siihen pelkkä ilmoitus? Oli niin tai näin, asian voi unohtaa. Edes perussuomalaiset eivät ole enää puhuneet eurosta eroamisesta. Tämä peli katsotaan loppuun asti. Tässä suhteessa olet toistaiseksi ollut oikeassa, Ilkka.

[AuggieWren]

Tämänkin olisit voinut lukea siitä lainauksestasi:

Euroopan unionista irtautuminen olisi perustuslakiin otettavasta unionijäsenyyttä koskevasta säännöksestä riippumatta varsin monitahoinen ja pitkäkestoinen prosessi, joka edellyttäisi huomattavia muutoksia muun muassa kotimaiseen lainsäädäntöön. Valiokunta pitää sinänsä selvänä, että jäsenyyden päättymisestä aiheutuisi muutostarpeita myös useisiin perustuslain säännöksiin, mutta uuden säännöksen ja muiden Euroopan unioniin viittaavien säännösten ennakollinen muuttaminen tai kumoaminen ei olisi edellytyksenä eroamiselle.

Valiokunnan kannanotto on tyylikästä juristeriaa. Eihän esim. ennakollinen muuttaminen ole edellytyksenä, muuttaminen voidaan tehdä samalla.

Väite, että perustuslain kirjauksella ei olisi mitään juridista merkitystä, on aivan käsittämätöntä paskapuhetta. Eduskunta EI VOI TEHDÄ PERUSTUSLAIN VASTAISIA PÄÄTÖKSIÄ NOUDATTAMATTA PERUSTUSLAIN SÄÄTÄMISJÄRJESTYSTÄ. Siitä, mitä sellaisten päätösten soveltamisesta seuraa, säädetään rikoslaissa.

Jos perustuslakivaliokunnan mietinnössä sanotaan, että Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön tuella, niin se asia on jämpti niin. Perustuslakivaliokunnan mietintöjä tulkitaan hyvin tarkkaan ja kirjaimellisesti, ja mietittäessä eri lakien suhdetta perustuslakiin haetaan apua perustuslakivaliokunnan mietinnöistä jopa vuosikymmenten takaa.

Luulenpa, että kymmenet perustuslakiasiantuntijat tietävät asian paremmin kuin joku yksittäinen "joka alan asiantuntija" Hommaforumilta.

Sattumoisin perustuslain sanamuodon vastaiseen lainsäädäntötoimeen ei voida ryhtyä edes eduskunnan enemmistön toimesta.

Siis: totta kai EU:sta voidaan erota, kuten muistakin valtiosopimuksista. Mutta koska EU-jäsenyys on kirjattu perustuslakiin, ei jäsenyydestä voi erota, ennen kuin ko. perustuslain kohta on saatu muutettua. Ei tässä ole kyse siitä, että "tietäisin paremmin kuin perustuslakiasiantuntijat". Tässä on kyse siitä, mikä on perustuslain sanamuodon mukainen sisältö. Suomi voisi erota YK-jäsenyydestä helpommin kuin EU-jäsenyydestä tämän perustuslain lisäyksen takia. Laki on laki on laki on laki. Eduskunta ei voi toimia perustuslain sanamuotoa vastaan rikkomatta perustuslakia. EU-jäsenyyslause on niin selvä ja yksiselitteinen, ettei siihen ole edes mahdollista tehdä perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisia tulkintoja. Lisäksi EU-jäsenyys on fakta kyseisen perustuslain muutoksen aikaan, eli silloin asiaintilan toteamus. Jos Suomi haluaisi erota EU:sta, ei tämä enää pidä paikkansa.

[John]

Sattumoisin perustuslain sanamuodon vastaiseen lainsäädäntötoimeen ei voida ryhtyä edes eduskunnan enemmistön toimesta.

Siis: totta kai EU:sta voidaan erota, kuten muistakin valtiosopimuksista. Mutta koska EU-jäsenyys on kirjattu perustuslakiin, ei jäsenyydestä voi erota, ennen kuin ko. perustuslain kohta on saatu muutettua. Ei tässä ole kyse siitä, että "tietäisin paremmin kuin perustuslakiasiantuntijat". Tässä on kyse siitä, mikä on perustuslain sanamuodon mukainen sisältö. Suomi voisi erota YK-jäsenyydestä helpommin kuin EU-jäsenyydestä tämän perustuslain lisäyksen takia. Laki on laki on laki on laki. Eduskunta ei voi toimia perustuslain sanamuotoa vastaan rikkomatta perustuslakia. EU-jäsenyyslause on niin selvä ja yksiselitteinen, ettei siihen ole edes mahdollista tehdä perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisia tulkintoja. Lisäksi EU-jäsenyys on fakta kyseisen perustuslain muutoksen aikaan, eli silloin asiaintilan toteamus. Jos Suomi haluaisi erota EU:sta, ei tämä enää pidä paikkansa.

Usko jo, että sillä perustuslain kirjauksella ei ole vaikutuksia Suomen eromahdollisuuksiin EU:sta. Se, miten ko. pykälää tulkitaan, on kerrottu perustuslakivaliokunnan mietinnössä.

EU-jäsenyyslause on niin selvä ja yksiselitteinen, ettei siihen ole edes mahdollista tehdä perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisia tulkintoja.

Siis perustuslakivaliokuntahan juuri määrittelee sen, miten perustuslain pykäliä tulkitaan eri tilanteissa. Siksi perustuslakivaliokunta on olemassa.

[Micke90]

Veroparatiiseissa tukuittain kreikkalaisyrityksiä

[Micke90]

Schäuble: Britannian ero EU:sta olisi katastrofi

Saksan valtiovarainministerin mukaan Britannian ero EU:sta olisi katastrofi jo unionin maineelle. Britannia haluaisi heikentää EU:n kaavailemia pankkiirien bonuksia rajoittavia sääntöjä.

Itsenäisyyspuolue listaa 10 syytä erota EU:sta

[klassinen]

Vastasin kyllä. Kaikkein paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että EU:sta muodostettaisiin itsenäisten kansallisvaltioiden vapaakauppa-alue. Yhteistyötä voisi edelleen olla myös joissain muissa asioissa, esim. ympäristöasioissa, joissa on hyödyllistä toimia yhdessä.

Tästä samaa mieltä. EU:n sisällä voisi kuitenkin edelleen olla rahaliitto hyvien taloudenpitäjien kesken. Schengen-sopimusta myös tosiaan tarkasteltava kriittisesti. Työvoiman vapaa liikkuvuus on ihku idea mutta moniko tänne sen sopimuksen nojalla tulevista lopulta tekee niitä töitä?

[PaulR]

Vastasin kyllä. Kaikkein paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että EU:sta muodostettaisiin itsenäisten kansallisvaltioiden vapaakauppa-alue. Yhteistyötä voisi edelleen olla myös joissain muissa asioissa, esim. ympäristöasioissa, joissa on hyödyllistä toimia yhdessä.

Tästä samaa mieltä. EU:n sisällä voisi kuitenkin edelleen olla rahaliitto hyvien taloudenpitäjien kesken.

Viimeinen naula arkkuun oli, kun vahdit nostivat kädet pystyyn, että ei me näille mitään mahdeta.

[klassinen]

Mitkä vahdit?

[Micke90]

Soini Ylelle: EU toimii kuin Neuvostoliitto

[Micke90]

"Brysselin Bobrikov" Olli Rehn Ykkösaamussa

[Kimmo Pirkkala]

Arvostettu taloustieteilijä ennustaa eurolle loppua
Euroeliitin taloustotuudet haastanut tutkija arvostelee kuripolitiikkaa

7.4.2013  3 
Katja Boxberg
HELSINGIN SANOMAT

CONOR O'LEARY

Taloustutkija Paul De Grauwen mukaan valuuttaunioni on pysynyt tähän asti kasassa lähinnä siksi, etteivät eurooppalaiset päättäjät halua jäädä historiaan euron hajottajina.

FAKTA
Euron ongelmat de Grauwen mukaan

Kriisimaiden pakottaminen kuripolitiikkaan

Ei-kriisimaiden liian tiukka finanssipolitiikka

Valuuttaunionin keskeneräisyys alusta lähtien

Sokea uskomus yhteisten sääntöjen pitävyyteen

Pankkivalvonnan ja -sääntelyn heikkous euroaikana

EKP:n viivyttely pelastusoperaation aloittamisen kanssa

KUKA
Paul de Grauwe

Syntynyt 1946 Ukkelissa Belgiassa

Johtanut LSE:n Eurooppa-instituuttia vuodesta 2010

Kansainvälisen talouden emeritusprofessori Leuvenin yliopistosta

Työskennellyt lukuisissa yliopistoissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa

On julkaissut mm. teoksen Economics of Monetary Union, joka on käännetty 10:lle kielelle

Joutui eläkkeelle Leuvenistä täytettyään 66 vuotta ja iloitsee LSE:n työtarjouksesta

Euroalueen kriisimaat on pakotettu talouskasvua kuristavaan kuripolitiikaan mutta toisaalta kriisin välttäneet maat ovat noudattaneet liian tiukkaa finanssipolitiikkaa, arvostelee taloustieteilijä Paul de Grauwe.

Rahaliitto hajoaa kymmenessä vuodessa omaan mahdottomuuteensa, arvioi arvostettu belgialainen taloustieteilijä Paul de Grauwe.

Uhattuna ovat hänen mukaansa yhteisvaluutan lisäksi demokratia ja valtioiden itsemääräämisoikeus.

"Kriisin hoito tekee minut epätoivoiseksi", de Grauwe sanoo.

Haastattelun piti alun perin olla professorin työhuoneessa London School of Economicsissa (LSE), mutta tapaamispaikka vaihtui läheisen hotellin aulaksi. LSE:n tiloissa on hyytävän kylmä, sillä Britanniaa on ravistellut kylmin talvi naismuistiin eikä korkeakoulun lämmitysjärjestelmä ole kestänyt pohjoisen ilmamassan painetta.

Jäätävää on ollut myös rahaliitossa.

De Grauwe sanoo, että europäättäjät ovat kriisin alusta lähtien tehneet massiivisia virheitä Pohjois-Euroopan blokin eli Suomen, Hollannin ja ennen kaikkea Saksan johdolla. Maat ovat vaatineet kriisimailta talouskasvua kuristavaa kuripolitiikkaa. Samaan aikaan ne ovat itse noudattaneet tiukkaa finanssipolitiikkaa, joka on heikentänyt kriisimaiden asemaa entisestään, kun kriisin säikyttämät pohjoiseurooppalaiset leikkaavat kulutustaan eivätkä edes matkusta entiseen tahtiin.

"Maat ylpeilevät budjettitasapainollaan, kun niiden pitäisi elvyttää," de Grauwe huokaa.

Hänen mukaansa EU:n talouskomissaari Olli Rehnin väitteet siitä, että tiukan finanssipolitiikan vaatimukselle ei olisi ollut vaihtoehtoa, ovat silkkaa roskaa. Rehn on vastannut valituksiin liian tiukasta politiikasta ihmettelemällä, että mistä rahat elvytykseen olisi pitänyt kaivaa.

"Saksalta esimerkiksi. Koko muu maailma kutakuinkin rukoilee saksalaisia laskemaan liikkeelle lisää velkaa."

Kyproksen tapaus todistaa de Grauwen mielestä siitä, mitä euroalueella tapahtuu. Eurovaltiot, komissio ja EKP määräsivät Kyprokselle lääkettä, jota yksikään muu euromaa ei suostuisi nielemään.

"Itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeutta loukataan vastoin demokratian perusperiaatteita."

De Grauwen mukaan on kestämätöntä, että EKP:n kaltaisten teknokraattisten instituutioiden virkamiehet sanelevat kriisimaille, miten niiden täytyy toimia.

Keskuspankki ja komissio työntävät kriisimaiden talouksia pinnan alle ilman, että kukaan joutuu vastuuseen teoistaan.

De Grauwe käyttää toistuvasti sanaa "verilöyly", kun hän kuvailee eurojohtajien toimia.

Kielenkäyttö poikkeaa rajusti suomalaisesta eurokeskustelusta.

Euron hajoamista ennustaneet yksinäiset hahmot on kotimaassa nopeasti leimattu huru-ukoiksi. De Grauwe on kuitenkin vakavasti otettava taloustieteilijä, jota ei ole yhtä helppo sivuuttaa.

Kyproksen kohtelusta seuraa de Grauwen mukaan ainakin kaksi asiaa. Ensimmäinen on valuuttapako, joka alkaa heti, kun rahanliikkeiden rajoitukset maassa puretaan.

Lisäksi Kyproksen pankkisektori romahtaa ja maan talous syöksyy tavalla, joka ajaa ihmiset kurjuuteen ilman omaa syytään.

Kypros on vain jäävuoren huippu. De Grauwe varoitti talousliiton ongelmista jo ennen yhteisvaluutan käyttöön ottoa. Hän sanoo edelleen, että yhteistä rahapolitiikkaa ei voi olla ilman yhteistä budjettipolitiikkaa. Euromaat eivät näissä poliittisissa olosuhteissa kuitenkaan halua antaa lisää talouspoliittista valtaa Brysseliin, joten euron tulevaisuus on, no, mahdoton.

De Grauwe kertoo olleensa luottavaisempi yhteisvaluutan tulevaisuuden suhteen Euroopan keskuspankin EKP:n kesäisen linjanmuutoksen jälkeen. Tuolloin pankki rauhoitti markkinoita lupaamalla, että se tekisi mitä ikinä vaadittaisiin euron pelastamiseksi.

Kypros palautti emeritusprofessorin maanpinnalle. Kyproksen talousromahdus ei kiinnostanut EU-päättäjiä, mutta aiemmin vaikeuksiin ajautuneet kreikkalaispankit pelastettiin, koska niiden kaatuminen olisi tullut liian kalliiksi saksalaisille ja ranskalaisille pankeille.

"Ilman Kreikan pelastusoperaatiota esimerkiksi Commerzbankia ei todennäköisesti enää olisi," de Grauwe sanoo Saksan toiseksi suurimmasta pankista.

Belgialaisen mukaan taustalla vaikuttaa protestanttinen maailmankatsomus, jonka mukaan velan ottaminen on syntiä.

"Saksaksi ja hollanniksi Schuld tarkoittaa velan lisäksi syntiä."

Pohjoisen ja etelän väliin kasvanut juopa uhkaa yhteisvaluuttaa ja de Grauwen mukaan koko EU:n olemassaoloa. Rahaliitto ei yhdistänyt euromaita, vaan asetti ne toisiaan vastaan ja synnytti vihaa.

"Nyt henki on, että jos joudut vaikeuksiin, älä luota minun apuuni."

De Grauwe ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua rahaliittoa ei nykymuodossa enää ole. Vähintäänkin osa kriisimaista on tuolloin jättänyt euron.

Valuuttaliiton purkautuminen voi alkaa esimerkiksi Kyprokselta. Jos muut kriisimaat toteavat, että irtautuminen edes jotenkuten onnistuu yhdeltä maalta, voivat ne seurata esimerkkiä.

De Grauwe on seurannut rahaliiton rakentamista alusta alkaen. Hän sanoo, että kriisi yllätti hänet syvyydellään. Eikä kuitenkaan yllättänyt.

"Suurin yllätys on ollut eurojohtajien visiottomuus."

[Micke90]

Suomalaisen työ vasta kahdeksanneksi kalleinta EU:ssa

Presidentti Niinistö: "Euroopan talouskeskustelu on väärillä raiteilla"

Ukrainan presidentti taipui EU:n vaatimuksiin

[Micke90]

Brittien EU-erohaaveet kuuluvat jo voimakkaasti arjessa

[Ilkka Partanen]

^Mielenkiintoista että Englannissa on alettu vaatia eroa EU:sta. Kuitenkin hehän ovat yksi tärkeimpiä maita Saksan ja Ranskan ohella.

[Micke90]

^Mielenkiintoista että Englannissa on alettu vaatia eroa EU:sta. Kuitenkin hehän ovat yksi tärkeimpiä maita Saksan ja Ranskan ohella.

Syitä voitkin sitten miettiä itseksesi.  Vihjeeksi annan yhden sanan: nettomaksaja. Jäsenmaksualesta huolimatta britit ovat käsittääkseni nettomaksajia.

[Micke90]

Arvostettu taloustieteilijä ennustaa eurolle loppua

Euroeliitin taloustotuudet haastanut tutkija arvostelee kuripolitiikkaa.

Euron ongelmat de Grauwen mukaan


Kriisimaiden pakottaminen kuripolitiikkaan

Ei-kriisimaiden liian tiukka finanssipolitiikka

Valuuttaunionin keskeneräisyys alusta lähtien

Sokea uskomus yhteisten sääntöjen pitävyyteen

Pankkivalvonnan ja -sääntelyn heikkous euroaikana

EKP:n viivyttely pelastusoperaation aloittamisen kanssa

Paul de Grauwe


Syntynyt 1946 Ukkelissa Belgiassa

Johtanut LSE:n Eurooppa-instituuttia vuodesta 2010

Kansainvälisen talouden emeritusprofessori Leuvenin yliopistosta

Työskennellyt lukuisissa yliopistoissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa

On julkaissut mm. teoksen Economics of Monetary Union, joka on käännetty 10:lle kielelle

Joutui eläkkeelle Leuvenistä täytettyään 66 vuotta ja iloitsee LSE:n työtarjouksesta

Euroalueen kriisimaat on pakotettu talouskasvua kuristavaan kuripolitiikaan mutta toisaalta kriisin välttäneet maat ovat noudattaneet liian tiukkaa finanssipolitiikkaa, arvostelee taloustieteilijä Paul de Grauwe.

Rahaliitto hajoaa kymmenessä vuodessa omaan mahdottomuuteensa, arvioi arvostettu belgialainen taloustieteilijä Paul de Grauwe.

Uhattuna ovat hänen mukaansa yhteisvaluutan lisäksi demokratia ja valtioiden itsemääräämisoikeus.

"Kriisin hoito tekee minut epätoivoiseksi", de Grauwe sanoo.

Haastattelun piti alun perin olla professorin työhuoneessa London School of Economicsissa (LSE), mutta tapaamispaikka vaihtui läheisen hotellin aulaksi. LSE:n tiloissa on hyytävän kylmä, sillä Britanniaa on ravistellut kylmin talvi naismuistiin eikä korkeakoulun lämmitysjärjestelmä ole kestänyt pohjoisen ilmamassan painetta.

Jäätävää on ollut myös rahaliitossa.

De Grauwe sanoo, että europäättäjät ovat kriisin alusta lähtien tehneet massiivisia virheitä Pohjois-Euroopan blokin eli Suomen, Hollannin ja ennen kaikkea Saksan johdolla. Maat ovat vaatineet kriisimailta talouskasvua kuristavaa kuripolitiikkaa. Samaan aikaan ne ovat itse noudattaneet tiukkaa finanssipolitiikkaa, joka on heikentänyt kriisimaiden asemaa entisestään, kun kriisin säikyttämät pohjoiseurooppalaiset leikkaavat kulutustaan eivätkä edes matkusta entiseen tahtiin.

"Maat ylpeilevät budjettitasapainollaan, kun niiden pitäisi elvyttää," de Grauwe huokaa.

Hänen mukaansa EU:n talouskomissaari Olli Rehnin väitteet siitä, että tiukan finanssipolitiikan vaatimukselle ei olisi ollut vaihtoehtoa, ovat silkkaa roskaa. Rehn on vastannut valituksiin liian tiukasta politiikasta ihmettelemällä, että mistä rahat elvytykseen olisi pitänyt kaivaa.

"Saksalta esimerkiksi. Koko muu maailma kutakuinkin rukoilee saksalaisia laskemaan liikkeelle lisää velkaa."

Kyproksen tapaus todistaa de Grauwen mielestä siitä, mitä euroalueella tapahtuu. Eurovaltiot, komissio ja EKP määräsivät Kyprokselle lääkettä, jota yksikään muu euromaa ei suostuisi nielemään.

"Itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeutta loukataan vastoin demokratian perusperiaatteita."

De Grauwen mukaan on kestämätöntä, että EKP:n kaltaisten teknokraattisten instituutioiden virkamiehet sanelevat kriisimaille, miten niiden täytyy toimia.

Keskuspankki ja komissio työntävät kriisimaiden talouksia pinnan alle ilman, että kukaan joutuu vastuuseen teoistaan.

De Grauwe käyttää toistuvasti sanaa "verilöyly", kun hän kuvailee eurojohtajien toimia.

Kielenkäyttö poikkeaa rajusti suomalaisesta eurokeskustelusta.

Euron hajoamista ennustaneet yksinäiset hahmot on kotimaassa nopeasti leimattu huru-ukoiksi. De Grauwe on kuitenkin vakavasti otettava taloustieteilijä, jota ei ole yhtä helppo sivuuttaa.

Kyproksen kohtelusta seuraa de Grauwen mukaan ainakin kaksi asiaa. Ensimmäinen on valuuttapako, joka alkaa heti, kun rahanliikkeiden rajoitukset maassa puretaan.

Lisäksi Kyproksen pankkisektori romahtaa ja maan talous syöksyy tavalla, joka ajaa ihmiset kurjuuteen ilman omaa syytään.

Kypros on vain jäävuoren huippu. De Grauwe varoitti talousliiton ongelmista jo ennen yhteisvaluutan käyttöön ottoa. Hän sanoo edelleen, että yhteistä rahapolitiikkaa ei voi olla ilman yhteistä budjettipolitiikkaa. Euromaat eivät näissä poliittisissa olosuhteissa kuitenkaan halua antaa lisää talouspoliittista valtaa Brysseliin, joten euron tulevaisuus on, no, mahdoton.

De Grauwe kertoo olleensa luottavaisempi yhteisvaluutan tulevaisuuden suhteen Euroopan keskuspankin EKP:n kesäisen linjanmuutoksen jälkeen. Tuolloin pankki rauhoitti markkinoita lupaamalla, että se tekisi mitä ikinä vaadittaisiin euron pelastamiseksi.

Kypros palautti emeritusprofessorin maanpinnalle. Kyproksen talousromahdus ei kiinnostanut EU-päättäjiä, mutta aiemmin vaikeuksiin ajautuneet kreikkalaispankit pelastettiin, koska niiden kaatuminen olisi tullut liian kalliiksi saksalaisille ja ranskalaisille pankeille.

"Ilman Kreikan pelastusoperaatiota esimerkiksi Commerzbankia ei todennäköisesti enää olisi," de Grauwe sanoo Saksan toiseksi suurimmasta pankista.

Belgialaisen mukaan taustalla vaikuttaa protestanttinen maailmankatsomus, jonka mukaan velan ottaminen on syntiä.

"Saksaksi ja hollanniksi Schuld tarkoittaa velan lisäksi syntiä."

Pohjoisen ja etelän väliin kasvanut juopa uhkaa yhteisvaluuttaa ja de Grauwen mukaan koko EU:n olemassaoloa. Rahaliitto ei yhdistänyt euromaita, vaan asetti ne toisiaan vastaan ja synnytti vihaa.

"Nyt henki on, että jos joudut vaikeuksiin, älä luota minun apuuni."

De Grauwe ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua rahaliittoa ei nykymuodossa enää ole. Vähintäänkin osa kriisimaista on tuolloin jättänyt euron.

Valuuttaliiton purkautuminen voi alkaa esimerkiksi Kyprokselta. Jos muut kriisimaat toteavat, että irtautuminen edes jotenkuten onnistuu yhdeltä maalta, voivat ne seurata esimerkkiä.

De Grauwe on seurannut rahaliiton rakentamista alusta alkaen. Hän sanoo, että kriisi yllätti hänet syvyydellään. Eikä kuitenkaan yllättänyt.

"Suurin yllätys on ollut eurojohtajien visiottomuus."

[Micke90]

Kyproksen tukipaketille poliittinen siunaus eduskunnasta

[Parsifal]

Jos eroamme Eurosta ja EU:sta, käy Venäjä välittömästi kähmimään Suomi-neitoa. Riittävän hyvä syy roikkua mukana. Mutta kaikkia ääliödirektiivejä ei ole pakko soveltaa, eikä kaikkien lurjusten velkoja maksaa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Jos eroamme Eurosta ja EU:sta, käy Venäjä välittömästi kähmimään Suomi-neitoa. Riittävän hyvä syy roikkua mukana. Mutta kaikkia ääliödirektiivejä ei ole pakko soveltaa, eikä kaikkien lurjusten velkoja maksaa.

Aina voi liittyä NATOn puolustussopimukseen ja maksaa sinne jäsenmaksuja.

[veikko1980]

^Mielenkiintoista että Englannissa on alettu vaatia eroa EU:sta. Kuitenkin hehän ovat yksi tärkeimpiä maita Saksan ja Ranskan ohella.

pitäisikö ne perusteet hanskata vähän paremmin?

Englanti ei ole EU:n jäsenmaa.

[veikko1980]

Aika ratkaista kysymys hommalaisten EU-kannoista suuressa Homma-äänestyksessä, jossa hommalaiset pääsevät vihdoin sanomaan mielipiteensä EU-jäsenyydestä. Tarjolla on siis vain KYLLÄ- ja EI-vaihtoehdot, kuten oikeassakin kansanäänestyksessä. Tämä ei ole mielipidekysely, vaan Homma-äänestys, jossa on selkeä kysymyksenasettelu ja selkeät vastausvaihtoehdot.  

Toivottavasti pääsemme joskus oikeassakin elämässä sanomaan kantamme EU-jäsenyyteen. Oikeassakin elämässä eroamalla EU:sta joutuisimme samalla eroamaan myös yhteisvaluutasta, joten siksi se on mukana

Tässä on kaksi eri kysymystä, joten pitäisi olla kaksi äänestystä. Euroopan unioni ja valuuuttaunioni. Miksei EU ja ei-EU mailla voisi olla yhteinen valuutta?

Luulisi olevan helpompaa erota EU:sta kuin EMU:sta.

[Nostalgia]

Aina voi liittyä NATOn puolustussopimukseen ja maksaa sinne jäsenmaksuja.

Niin just, eu-vastaisethan ovat tunnetusti nato-myönteistä porukkaa.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Aina voi liittyä NATOn puolustussopimukseen ja maksaa sinne jäsenmaksuja.

Niin just, eu-vastaisethan ovat tunnetusti nato-myönteistä porukkaa.

Halutessaan voi toki myös maksaa suojelurahaa EU:lle tai suoraan Venäjälle. Muussa tapauksessa voi myös ostaa tarvittavan määrän puolustusvalmiutta markkinoilta tai orjuuttaa omia kansalaisia riittävästi laittamalla heidät pakkotyöhön armeijaan.

Henkilökohtaisesti kannatan kuitenkin muutaman ydinohjuksen ostamista. Se kummasti hillitsee hyökkääjän motivaatiota kun tietää, ettei ole mitään järkeä yrittää vallata ainakaan kokonaan ko maa-aluetta kun viimeisenä vaihtoehtona puolustuksessa on punaisen napin painaminen ja ydinsota.

Valinnanvaraa on.

[veikko1980]

...ja kukapas muu kuin itse eurooppaministeri Alexander Stubb kiirehti heti välittömästi vakuuttamaan, että Suomi on sitoutunut 100 %:sti euroon.

Niin, olihan Suomi 100 %:sesti sidottu sitoutunut YYA-sopimukseenkin, kunnes irtisanoi sen 91. 

Mikäs estää Suomea irtisanomasta tätäkin euro-YYA:ta? 

Ai niin, ei voi, kun silloin eurounelma särkyy ja eurouskovaisille tulee paha mieli heidän uskontonsa loukkaamisesta.

Jos haluaa osallistua keskusteluun olisi hyvä hallita edes perusteet siitä mitä kritisoi. EU:n jäsenyys on Suomen perustuslaissa. Sitä ei muuteta kuin kahden eduskunnan 2/3 enemmistöllä. Siksi eroaminen on vähän monimutkaisempi operaatio kuin vain pelkän uskon ja tahdon asia. Jostain syystä se vaan on niin muodikasta olla kaikkea vastaan vaikkei asiasta mitään tietäisikään. Erittäin vasemmistolaista, erittäin perussuomalaista.

Oiskohan se kokoomuslaista, vai erittäin kokoomuslaista ajaa politiikkaa joka perustuu tunteeeseen ja haluun eikä faktoihin. Ns. pro-EU ilman käsitystä todellisuudesta

-lissabon strategia tehtiin vuonna 2000, ja sen tehtävänä oli tehdä EU:sta ''maailman kilpailukykyisimmän tietopohjaisen talouden vuoteen 2010 ''

-tukipaketti-politiikka

Strategia todettiin kuolleeksi v. 2005, Eu elää omassa kuplassaan, harhassa
Tukipaketti ajaa maita syvempää kaaokseen. En usko et yksikään maa hyötyisi tukipaketista, muuten kuin välillisesti. Rakenteita ne ei korjaa. Työttömyys lisääntyy pitkällä aikajänteellä.

Pro-EU-laisena Partanen muistaa hyvin ettei mikään sopimus päde tai pidä jos EU näin päättää. Referendumitkin ovat sivuseikka, EU päättää loppupeleissä.

[Nostalgia]

Henkilökohtaisesti kannatan kuitenkin muutaman ydinohjuksen ostamista. Se kummasti hillitsee hyökkääjän motivaatiota kun tietää, ettei ole mitään järkeä yrittää vallata ainakaan kokonaan ko maa-aluetta kun viimeisenä vaihtoehtona puolustuksessa on punaisen napin painaminen ja ydinsota.

Käsittääkseni ydinaseita ei noin vain ole myynnissä. Ne pitäisi itse kehittää ja tuottaa mikä vaatisi massiiviset, ja myös tiukasti salassa pidetyt investoinnit.