2011-03-17 Umayya Abu-Hanna muutti Amsterdamiin (yhdistetty)

[skrabb]

Lottovoitto jäi lunastamatta
Kaksi vuotta sitten Umayya Abu-Hanna muutti tyttärensä kanssa Amsterdamiin. Lapsi, joka sai lottovoiton kasvaa Suomessa, jätti kupongin lunastamatta suomalaisten rasismin takia, kirjoittaa Abu-Hanna vuoden kirjailijapuheenvuorossa.
--------------------------------------------------------------------------------
Umayya Abu-Hanna

Oli jou­lu­kuu 2010, kun jä­tin kai­ken taak­se. Pak­ka­sin mu­kaa­ni vain sie­ni­kir­jan ja suo­men sy­no­nyy­mi­sa­na­kir­jan. Muu sai jää­dä kol­men­kym­me­nen Suo­mes­sa vie­te­tyn vuo­den jäl­keen Hel­sin­kiin. Ams­ter­da­miin läh­ti ko­ko per­hee­ni, mi­nä ja sil­loin kol­mi­vuo­tias tyt­tä­re­ni Ree­ma.
Vii­den vuo­den ku­lut­tua Suo­mi juh­lii sa­ta­vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tä. Sil­loin tyt­tä­re­ni on asu­nut jo suu­rim­man osan elä­mäs­tään pois­sa Suo­mes­ta. Mik­si lap­si, jo­ka saa lot­to­voi­ton, jät­tää sen lu­nas­ta­mat­ta?

Olin saa­pu­nut Suo­meen 20-vuo­tiaa­na pa­les­tii­na­lais­tyt­tö­nä vuon­na 1981. Sii­hen ai­kaan ei ol­lut in­ter­ne­tiä ei­kä glo­ba­li­saa­tio­ta. Kun len­to­ko­ne las­keu­tui Hel­sin­ki-Van­taan len­to­ken­täl­le, ara­bian kie­li, mu­siik­ki, ruo­ka, vit­sit, vä­rit, va­lo ja ys­tä­vät jäi­vät ker­ta­hei­tol­la taak­se. Suo­ma­lai­suu­des­ta tu­li mi­nul­le iden­ti­teet­ti, maa, luon­to, kie­li ja elä­mä. Kas­voin Suo­mes­sa suo­ma­lai­sek­si.
e­rää­ni huu­del­tiin Suo­mes­sa ai­na. Kol­men­kym­me­nen vuo­den ai­ka­na eh­din kuul­la ko­ko skaa­lan: rät­ti­pää, ter­ro­ris­ti, Ali Ba­ba, mu­sul­maa­ni
Mut­ta edes mi­nä en ar­van­nut, et­tä mus­ta iho on Suo­mes­sa niin suu­ri vi­ha­mag­neet­ti.

Adop­tio­tyt­tä­re­ni on zu­lu ja syn­ty­nyt Jo­han­nes­bur­gis­sa Ete­lä-Af­ri­kas­sa. Kun hän oli vuo­den van­ha ja is­tui tut­ti suus­sa vau­nuis­sa, odo­tim­me Hel­sin­gis­sä met­roa. Noin 80-vuo­tias mum­mo kä­ve­li suo­raan vau­van eteen ja huu­si: "Saa­ta­nan nee­ke­ri!"
Hän kat­soi ym­pä­ril­leen ja hei­lut­ti kä­siään näyt­tääk­seen muil­le, mi­tä oli löy­tä­nyt: "Kat­so­kaa, hel­ve­tin nee­ke­ri­ka­ka­ra!"
Mum­mo ei ol­lut mie­len­vi­kai­nen ei­kä kän­nis­sä, vaan ai­van ta­val­li­nen van­ha ih­mi­nen, jon­ka oli­si voi­nut pie­nel­lä tö­näi­syl­lä työn­tää met­ron al­le.
Noin kol­me ker­taa kuu­kau­des­sa jo­ku ihan ta­val­li­nen suo­ma­lai­nen hä­päi­si tyt­tä­re­ni äi­tin­sä edes­sä. Tei­ni­po­jat ra­tik­ka­py­sä­kil­lä saat­toi­vat nau­res­kel­la: "Nee­ke­ri, nee­ke­ri."
Finn­ai­rin Pa­rii­sin-len­nol­la ne­li­kymp­pi­nen suo­ma­lais­pa­ris­kun­ta lä­hes­tyi kak­si­vuo­tias­ta ty­tär­tä­ni, jo­ka sei­soi mat­ka­lauk­ku­hih­nan edes­sä. Hy­myi­lin, kos­ka ajat­te­lin hei­dän ai­ko­van sa­noa jo­tain sö­pöä. Mies työn­si pään­sä lä­hel­le ty­tär­tä­ni ja mu­rah­ti: "Saa­ta­nan nee­ke­ri, nä­pit ir­ti lau­kuis­ta!"
un täl­lai­set koh­tauk­set tois­tui­vat, en enää tien­nyt, mi­ten sai­sin tyt­tä­re­ni us­ko­maan, et­tä ih­mi­nen on ar­vo­kas, et­tä hän it­se on ar­vo­kas.

Niin me muu­tim­me Ams­ter­da­miin. Kol­mi­vuo­tias ja mi­nä vil­ku­tim­me hy­väs­ti ja saa­vuim­me kak­si vuot­ta sit­ten Hol­lan­tiin. Ta­kai­sin tus­kin pa­laam­me.
Vas­ta Ams­ter­da­mis­sa olen kui­ten­kin ym­mär­tä­nyt, kuin­ka suo­ma­lai­nen olen­kaan.

Uusi ko­ti­maa­ni on sel­lai­nen, jos­sa käy­te­tään eni­ten hius­gee­liä ja teh­dään vä­hi­ten työ­tä Län­si-Eu­roo­pas­sa. Lap­se­ni kou­lu­to­ve­rei­den van­hem­mat te­ke­vät töi­tä 2–4 päi­vää vii­kos­sa. Mel­kein kaik­ki tun­tu­vat tyy­ty­väi­sil­tä – ja el­lei­vät tun­nu, muut tar­joa­vat apuaan.
[...]
Hol­lan­ti­lais­ten li­säk­si tyt­tä­re­ni kou­lus­sa on muun muas­sa ma­rok­ko­lai­sia, su­ri­na­mi­lai­sia, ita­lia­lai­sia ja brit­te­jä. Jo­ka aa­mu huo­maan kam­mok­su­va­ni lap­se­ni vie­mis­tä luok­kaan, kos­ka sii­nä ky­sy­tään to­del­lis­ta hak­kaa pääl­le -a­sen­net­ta.
Olen ni­mit­täin ai­noa van­hem­pi, jo­ka pois­tuu luo­kas­ta kel­lo 8.30. Muut jää­vät sin­ne lu­ke­maan ryh­mis­sä kir­jo­ja, et­si­mään las­ten päis­tä täi­tä tai opet­ta­maan ki­ta­ran­soit­toa. Van­hem­mil­la on kou­lus­sa oma huo­ne ja oma kou­lu­bän­di, ja he vie­rai­le­vat ah­ke­ras­ti toi­sen­sa luo­na.
[...]
Niin­pä mars­sin kou­lun reh­to­rin luo ky­sy­mään, mi­kä kaik­ki täs­sä tou­hus­sa ja toi­min­nas­sa kuu­luu var­si­nai­seen ope­tus­suun­ni­tel­maan. Mik­si van­hem­mat, joil­la ei ole omaa elä­mää, saa­vat sot­keu­tua kou­lun asioi­hin?

Reh­to­ri kat­soo mi­nua kuin pu­hui­sin suo­mea. Hän muis­tut­taa, et­tä kou­lun teh­tä­vä on tuo­da yh­teen lap­set, van­hem­mat, kou­lu ja yh­teis­kun­ta. El­let opi toi­mi­maan kult­tuu­ris­sa­si, tie­dol­la ei ole mer­ki­tys­tä, hän sa­noo.
Ta­juan, et­tä nä­mä van­hem­mat­han ovat so­siaa­li­suu­des­saan lä­hel­lä pa­les­tii­na­lai­sia. Lä­hem­pä­nä kuin mi­nä! Mi­nä olen tot­tu­nut Suo­meen, jos­sa sys­tee­mi kor­vaa osal­lis­tu­mi­sen. Kii­tos, mut­ta mi­nul­la on töi­tä!

Tyt­tä­re­ni kou­lua käy­vät se­kä Hol­lan­nin va­ra­pää­mi­nis­te­rin lap­set et­tä sel­lai­set lap­set, joi­den isä ei voi­nut tuo­da ty­tär­tään meil­le leik­ki­mään, kos­ka tä­män ai­noan ta­kin ve­to­ket­ju oli rik­ki. Mo­lem­mat asu­vat sa­mas­sa kort­te­lis­sa.
Ams­ter­da­min uu­sien, ark­ki­teh­to­ni­ses­ti upei­den aluei­den ta­lou­del­li­nen ja et­ni­nen se­koi­tus ai­heut­tai­si Suo­mes­sa var­mas­ti ka­pi­nan. Mel­kein mil­joo­na eu­roa mak­sa­van asun­non ylä­puo­lel­la, vie­res­sä ja al­la on kau­pun­gin vuok­ra-asun­to­ja, jot­ka on jaet­tu eri et­nis­ten ryh­mien kes­ken. Al­var Aal­lon tyy­li­sen ta­lon ko­lois­ta pois­tuu aa­mul­la kai­ken­vä­ri­siä kas­vo­ja, hat­tu­ja ja hui­ve­ja, ja kaik­ki asuk­kaat tu­le­vat sa­maan kou­luun.
Ams­ter­da­mi­lai­set tun­tee kuu­lem­ma kah­des­ta sa­non­nas­ta. En­sim­mäi­nen on "W­hy not (mik­sei?)" ja toi­nen on "Says who (väit­tää ku­ka)?" Ams­ter­da­mi­lais­lap­sil­la on tut­ki­tus­ti pa­rem­pi it­se­tun­to kuin vaik­ka­pa mad­ri­di­lai­sil­la.
Tä­mä ta­sa-ar­voi­suus syn­tyy sii­tä, et­tä eri­lai­set ih­mi­set – köy­hät, rik­kaat, maa­lai­set, työt­tö­mät ja mil­jo­nää­rit – näyt­täy­ty­vät yh­teis­kun­nal­li­ses­ti sa­man­ko­koi­si­na. Fyy­si­sen työn te­ki­jät ei­vät ole kat­ke­ria. Tääl­lä jo­kai­nen pi­tää it­ses­tään sel­vä­nä, et­tä on kun­nioi­tuk­sen­sa an­sain­nut.

Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta taas läh­tee sii­tä, et­tä eri­lai­suus on au­to­maat­ti­ses­ti hie­rark­kis­ta. Tä­mä syn­nyt­tää her­ra­vi­haa, Hel­sin­ki-ka­teut­ta ja kat­ke­ruut­ta ul­ko­maa­lai­sia koh­taan. Suo­mes­sa aja­tel­laan, et­tä eri­lai­suut­ta vas­taan pi­tää tais­tel­la, kos­ka eri­lai­suus luo eri-ar­voi­suut­ta. Ta­sa-ar­vo taas syn­tyy sa­man­lai­suu­des­ta.

Yh­teis­kun­nal­li­seen ase­maan ja tu­lo­eroi­hin pe­rus­tu­va hen­ki­nen hie­rar­kia on Hol­lan­nis­sa pal­jon lie­vem­pi kuin Suo­mes­sa. Se hel­pot­taa mo­ni­kult­tuu­ri­sen yh­teis­kun­nan kas­vua. Ote­taan esi­merk­ki:
Rot­ter­dam on Shang­hain jäl­keen maail­man toi­sek­si suu­rin sa­ta­ma. Kes­kus­tan asuk­kail­la on kor­keam­pi kou­lu­tus ja pa­rem­mat tu­lot kuin hol­lan­ti­lai­sil­la kes­ki­mää­rin, mut­ta Rot­ter­da­mis­sa on myös enem­män teol­li­suus­mai­den ul­ko­puo­lel­ta (Suo­mes­sa sa­not­tai­siin ke­hi­tys­mais­ta) saa­pu­via siir­to­lai­sia kuin mis­sään muus­sa hol­lan­ti­lais­kau­pun­gis­sa.
Tä­män "Eu­roo­pan por­tik­si" kut­su­tun kau­pun­gin por­mes­ta­ri on ma­rok­ko­lais­taus­tai­nen mus­li­mi Ah­med Abou­ta­leb. Kes­ti pit­kään, en­nen kuin edes kuu­lin mus­li­mi­por­mes­ta­ris­ta, kos­ka se ei ole mai­nit­se­mi­sen ar­voi­nen asia.

Ää­ri­oi­keis­to­lai­nen po­lii­tik­ko Geert Wil­ders ja por­mes­ta­ri Ah­med Abou­ta­leb elä­vät rin­nak­kain tääl­lä kiil­tä­vien gee­li­tuk­kien maas­sa.
Juh­lis­sa mi­nul­la on hal­pa hu­vi: odo­tan, kun­nes vie­rail­la on suu täyn­nä vii­niä. Sit­ten ky­syn: "Ar­vat­kaa, mi­ten me Suo­mes­sa kut­sum­me Geert Wil­der­sin kal­tai­sia ih­mi­siä?" Pi­dän tauon. "Maa­han­muut­tok­riit­ti­sik­si!"
Nau­run voi­mas­ta vii­ni purs­kah­taa ih­mis­ten suus­ta. Se tun­tuu mi­nus­ta va­paut­ta­val­ta, kos­ka se ker­too, et­tä en ole ol­lut hul­lu, en ole yk­sin.

Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta on muut­tu­nut. Se sal­lii siir­to­lais­ten suh­teen sel­lais­ta hen­kis­tä vä­ki­val­taa, jo­ta se ei mis­sään ni­mes­sä sal­li­si nais­ten, ruot­sin­kie­lis­ten, juu­ta­lais­ten, vam­mais­ten tai sek­suaa­li­vä­hem­mis­tö­jen suh­teen. Suo­mes­sa ra­sis­mis­ta on tul­lut älyl­lis­tä osal­lis­tu­mis­ta de­mo­kraat­ti­seen yh­teis­kun­taan.
Siir­to­lai­sia ei näy suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan val­lan yti­mis­sä: po­li­tii­kas­sa, fi­nans­si­maail­mas­sa, kou­lu­tuk­ses­sa, tie­teen tai tai­teen joh­to­pai­koil­la. Jos kes­kus­tas­sa tör­mää mus­taan ih­mi­seen, hä­nel­lä on kä­des­sään luu­ta ja rät­ti.

Keil­lä on Suo­mes­sa val­ta päät­tää, ku­ka on in ja ku­ka on out? Kei­tä ovat ne, jot­ka ovat sul­ke­neet muut kuin suo­ma­lai­set ja suo­men­ruot­sa­lai­set val­lan ul­ko­puo­lel­le?
He ovat juu­ri se aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu, li­be­raa­li ja kan­sain­vä­li­nen po­ruk­ka, jo­ka pu­huu mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den tär­key­des­tä. Ker­ran, kun olim­me pit­kään kes­kus­tel­leet sii­tä, mi­ten val­ta täy­tyi­si ja­kaa uu­des­taan mo­ni­kult­tuu­ri­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa, ys­tä­vä­ni – suo­men­ruot­sa­lai­nen de­ma­ri – muis­tut­ti, et­tei­vät ruot­sin­kie­li­set voi tin­kiä ase­mas­taan: "Ot­ta­kaa suo­men­kie­li­sil­tä."

Vih­reä hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko puo­les­taan muis­tut­ti, et­tä Suo­meen tul­leet ul­ko­maa­lai­set ovat eri­lai­sia kuin muual­la Eu­roo­pas­sa, kos­ka Suo­mi ot­taa tar­jol­la ole­vis­ta hei­koim­mat, kou­lut­ta­mat­to­mat.
Kun Suo­mes­sa haet­tiin vuon­na 2010 uut­ta vä­hem­mis­tö­val­tuu­tet­tua, tar­jol­la oli kak­si pä­te­vää ja ko­ke­nut­ta mus­li­mi­taus­tais­ta eh­do­kas­ta – ryh­mäs­tä, jon­ka asian­tun­te­mus­ta vä­hem­mis­tö­on­gel­mien sel­vit­tä­mi­ses­sä ki­peäs­ti tar­vit­tai­siin.
Vir­ka jär­jes­tet­tiin kui­ten­kin poik­keus­lu­val­la epä­pä­te­väl­le ruot­sin­kie­li­sel­le ha­ki­jal­le Eva Biau­det'lle. Myös vih­reät söi­vät sa­nan­sa ja tu­ki­vat rat­kai­sua.
En­tä ne kak­si pä­te­vää, ko­ke­nut­ta ha­ki­jaa, mi­tä heil­le se­li­tet­tiin? Ei hei­tä pyy­det­ty edes haas­tat­te­luun. Ei Suo­mes­sa tar­vit­se. Ja Suo­mes­sa­han ei mu­ka ole yh­teis­kun­ta­luok­kia. Me Suo­men siir­to­lai­set ar­vos­tam­me huu­mo­ria.
[..]
Eu­roop­pa­lai­suu­den myy­mi­nen suo­ma­lai­sil­le vaa­ti ai­ka­naan suur­ta kam­pan­jaa, jo­hon po­lii­ti­koi­den li­säk­si me­dia oli si­tou­tu­nut. Eu­roop­pa­lai­suus näh­tiin as­ke­lee­na ylös­päin. Mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den me­dia nä­kee kui­ten­kin toi­sin.
[...]
Suo­men kie­li oli ai­koi­naan kuu­des op­pi­ma­ni kie­li, jo­ten mi­nua ei hu­vi­ta aloit­taa hol­lan­nin opis­ke­lua. Mut­ta en ku­vi­tel­lut, et­tä ai­noa per­heen­jä­se­ne­ni pu­hui­si ko­to­na kiel­tä, jo­ta en ym­mär­rä. Tai ym­mär­rän kyl­lä sa­nat "pos­su, ka­ni, pie­ru, älä lyö, me­ne", ja "hä­nen kor­kea-ar­voi­suu­ten­sa, prin­ses­sa Ma­xi­ma on kau­nis".

Il­man apart­hei­dia mi­nul­la ei oli­si ty­tär­tä, rak­kain­ta per­heen­jä­sen­tä­ni. Il­man Bri­tan­nian ko­lo­nia­lis­mia ja Eu­roo­pan an­ti­se­mi­tis­miä Pa­les­tii­na oli­si tot­ta, en­kä oli­si vält­tä­mät­tä Eu­roo­pas­sa. Täl­lai­set koh­ta­lot, täl­lai­set per­heet li­sään­ty­vät lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa.
Il­man Suo­men ki­pua ja glo­ba­li­saa­tio­pel­koa mi­nä ja tyt­tä­re­ni lö­höi­sim­me soh­val­la Ee­ri­kin­ka­dul­la teks­tai­le­mas­sa mui­den vii­si­vuo­tiai­den kans­sa luis­te­lus­ta ja pi­pa­ri­re­sep­teis­tä.

Ams­ter­da­mis­sa häm­mäs­tyin val­kois­ten työ­läis­mies­ten asen­net­ta. Kah­den vuo­den ai­ka­na jo­ka iki­nen bus­si­kus­ki, put­ki­mies, ros­ka­kus­ki, vir­ka­mies ja po­lii­si on koh­del­lut hol­lan­nin­tai­do­ton­ta ara­bi­nais­ta ja hä­nen pien­tä mus­taa ty­tär­tään ih­mi­si­nä.
Vaik­kei hy­väk­syi­si ra­sis­mia, ei voi elää, el­lei hy­väk­sy kult­tuu­rin pe­rus­piir­tei­tä. Suo­mes­sa siir­to­lai­sen on pak­ko hy­väk­syä paik­kan­sa yh­teis­kun­nan hie­rar­kias­sa.
Ams­ter­da­mi­lai­nen voi ol­la, vaik­kei osaa kiel­tä, tun­ne kult­tuu­ria ei­kä ole töis­sä. Juur­tu­mi­nen läh­tee it­ses­tä. Tääl­lä ei tar­vi­ta ko­tout­ta­misp­ro­jek­tia. "Ams­ter­dam on asuk­kai­den­sa sum­ma" kuu­los­taa hy­vin eri­lai­sel­ta kuin "o­pi mei­kä­läi­sek­si ja voit ol­la mel­kein yh­tä hy­vä".

Vii­den vuo­den ku­lut­tua Suo­mi juh­lii sa­ta­vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tään. Oli­si­pa meil­lä sil­loin suo­ma­lai­suu­des­ta ta­ri­na, jo­ka hen­git­tää ja vas­taa­not­taa!
[...]
Kir­joit­ta­ja on toi­mit­ta­ja ja kir­jai­li­ja, jon­ka uu­sin kir­ja Mul­ti­kul­ti jul­kais­tiin syk­syl­lä.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#30122012/sunnuntai/Lottovoitto+j%C3%A4i+lunastamatta/a1356756791315

edit: lisätty linkki, napsittu pois Abuhannan tyttären kirje-episodi Haloskalle ja sen aiheuttama mediakummeksunta ja hänen valintansa virheiden kaupunginvaltuustoon kera valtioneuvoston juhlahuoneiston puhviverhojen, jotka tuntuvat olevan Abuliinalle "punainen vaate".
Koko juttu on käytännössä suoraa kopiointia matami Abu-Hannan Multikulti-räpellyksestä, joskin ilman kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Hesarissa osataan oikoluku - luulen ma.

[Franklin]

Ta­kai­sin tus­kin pa­laam­me.

Tiivistettynä, mikä Abu-Hannan tekstissä on mielenkiintoista.

[hakare]

Tämän aamun Hesarin Amsterdam -juttu vahvisti entisestäänkin vakaumustani vääränlaisen maahanmuuton torjumiseksi. Huolimatta somali -invaasiosta, meillä on vielä tilanne omissa käsissämme, Hollannissa ei selvästikään ole.

[Rokka]

Ta­kai­sin tus­kin pa­laam­me.

Tiivistettynä, mikä Abu-Hannan tekstissä on mielenkiintoista.

Eiköhän Aburaha tuossa oksennuksessaan haukkunutkin kaikki ne tahot, jotka ovat häntä multikulttuurin jalustalle nostaneet. Ei varmaankaan ole enää asiaa takaisin samanlaisiin höpöhöpö-virkoihin täällä Suomessa, kun sillat on tullut poltettua. Unohtui se vanha ohje, ettei pitäisi purra kättä joka ruokkii.

[Cicero]

Abu-Hannalla on selkeästi pakkomielle, joka yltää jo sairaisiin mittasuhteisiin. Eikö hän nyt ihan oikeasti voi vain pysyä siellä Hollannissa ja lopettaa maamme rasittamista kiihkoilevilla sekopääkirjoituksillaan? Kaikkien häiriintyneiden ihmisten joukosta Abu-Hanna erottuu yhtenä hulluimpana.

"Suo­mes­sa siir­to­lai­sen on pak­ko hy­väk­syä paik­kan­sa yh­teis­kun­nan hie­rar­kias­sa."

Voi kyynel, eihän sitä voi kestää. Kohta ne rasistit varmaan vaativat työntekoa.

[Siili]

Ta­kai­sin tus­kin pa­laam­me.

Tiivistettynä, mikä Abu-Hannan tekstissä on mielenkiintoista.

Eiköhän Aburaha tuossa oksennuksessaan haukkunutkin kaikki ne tahot, jotka ovat häntä multikulttuurin jalustalle nostaneet. Ei varmaankaan ole enää asiaa takaisin samanlaisiin höpöhöpö-virkoihin täällä Suomessa, kun sillat on tullut poltettua. Unohtui se vanha ohje, ettei pitäisi purra kättä joka ruokkii.

Minusta on mielenkiintoista, kuinka suvikset pitävät turpansa visusti kiinni julkisuudessa, vaikka näkevät selvästi, että keisarinna on totaalisen naku.  Mutta eihän tällainen poliittinen korrektisuus tietenkään tarkoita sitä, että virkoja tai apurahoja putoaisi apuhannalle entiseen malliin.

[skrabb]

Abu-Hannalla on selkeästi pakkomielle, joka yltää jo sairaisiin mittasuhteisiin. Eikö hän nyt ihan oikeasti voi vain pysyä siellä Hollannissa ja lopettaa maamme rasittamista kiihkoilevilla sekopääkirjoituksillaan? Kaikkien häiriintyneiden ihmisten joukosta Abu-Hanna erottuu yhtenä hulluimpana.

Yhtä hullu on Hesari antaessaan sunnuntailäpyskästään parin sivun verran tilaa ko. pölvästin alati toistamaan p-anjauhantaan.

[Hippo]

Olen ni­mit­täin ai­noa van­hem­pi, jo­ka pois­tuu luo­kas­ta kel­lo 8.30. Muut jää­vät sin­ne lu­ke­maan ryh­mis­sä kir­jo­ja, et­si­mään las­ten päis­tä täi­tä tai opet­ta­maan ki­ta­ran­soit­toa.

Kir­joit­ta­ja on toi­mit­ta­ja ja kir­jai­li­ja, jon­ka uu­sin kir­ja Mul­ti­kul­ti jul­kais­tiin syk­syl­lä.

Nämäkin tärkeät asiat meiltä vielä puuttuvat.

[dothefake]

Miksi tyttären pitää opetella "älä lyö" hollanniksi? Ja miksi se on yksi niitä harvoja, minkä U osaa hollanniksi.

[Emo]

Ta­kai­sin tus­kin pa­laam­me.

Tiivistettynä, mikä Abu-Hannan tekstissä on mielenkiintoista.

Hermostuttaa vähän tuo "tuskin".

[VeePee]

Lap­se­ni kou­lu­to­ve­rei­den van­hem­mat te­ke­vät töi­tä 2–4 päi­vää vii­kos­sa.
[...]
Olen ni­mit­täin ai­noa van­hem­pi, jo­ka pois­tuu luo­kas­ta kel­lo 8.30. Muut jää­vät sin­ne lu­ke­maan ryh­mis­sä kir­jo­ja, et­si­mään las­ten päis­tä täi­tä tai opet­ta­maan ki­ta­ran­soit­toa. Van­hem­mil­la on kou­lus­sa oma huo­ne ja oma kou­lu­bän­di, ja he vie­rai­le­vat ah­ke­ras­ti toi­sen­sa luo­na.

Ei varmaan tarvitse paljoa funtsia mitä kulttuuria koulutoverien vanhemmat edustavat. Ei taida montaa paikallista pottunokkaa tuohon joukkoon mahtua. Ihana olla hollantilaisten elätteinä.

Ta­kai­sin tus­kin pa­laam­me.

Kauhistuttava uhkaus. Mitä voisimme tehdä saadaksemme Aburahan takaisin.

[Fincum]

Hän kat­soi ym­pä­ril­leen ja hei­lut­ti kä­siään näyt­tääk­seen muil­le, mi­tä oli löy­tä­nyt: "Kat­so­kaa, hel­ve­tin nee­ke­ri­ka­ka­ra!"
Mum­mo ei ol­lut mie­len­vi­kai­nen ei­kä kän­nis­sä, vaan ai­van ta­val­li­nen van­ha ih­mi­nen, jon­ka oli­si voi­nut pie­nel­lä tö­näi­syl­lä työn­tää met­ron al­le.

Fantasioi äärimmäisellä väkivallalla.

[pamaus]

Joka ikinen kerta, kun tämä ketju päivittyy. Olen paskoa housuihini! Apurahat loppu, paluu perunanenien pariin tapahtuu huuomenna.

[Leso]

Miksi tyttären pitää opetella "älä lyö" hollanniksi? Ja miksi se on yksi niitä harvoja, minkä U osaa hollanniksi.

Tulkitsen niin, että vastaus kysymykseesi löytyy lainauksesta rouvalta itseltään.

[...] Hol­lan­ti­lais­ten li­säk­si tyt­tä­re­ni kou­lus­sa on muun muas­sa ma­rok­ko­lai­sia, su­ri­na­mi­lai­sia, ita­lia­lai­sia ja brit­te­jä. Jo­ka aa­mu huo­maan kam­mok­su­va­ni lap­se­ni vie­mis­tä luok­kaan, kos­ka sii­nä ky­sy­tään todel­lis­ta hak­kaa pääl­le -a­sen­net­ta.[...]

[Goman]

No sanokaa nyt herrantähden, joku, mitä tämä henkilö on tehnyt, kun hän on niin tärkeä.

Tämä henkilö on merkittävä siksi että, toisin kuin monet muut julkisuuden bb-tähdet ja highflierit, hän ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Hän yrittää jopa perustella näkemyksiään.
Valitettavasti vaan hän on aivan pihalla ihmisen/kansan luonteen ymmärtämisestä. Hänen johtopäätöksensä yhteiskunnan tulevaisuuden kehityskuluista ovat niin ikään täysin pihalla.
Tämä samainen henkilö on myös ottanut tehtäväkseen kertoa meille suomalaisille meidän olevan syyllisiä lähes kaikkeen maailmassa esiintyvään kurjuuteen. Hän myös vahvasti väittää meidän tekevän väärin pyrkiessämme huolehtimaan ensisijaisesti omista lähimmäisistä ja omasta kansasta. Kansoilla ja isänmailla kun ei ole kuulema mitään merkitystä.

Abu-Hanna on siis kävelevä varoitusmerkki siitä mihin sokea usko vihervasemmistopropakandaan johtaa. Valitettavasti hän eksoottisuudelllaan on saanut myös suuren osan mediaa, ilmeisesti osan virkamiehiä, jopa ex-presidentin fanittamaan itseään suurena tulevan yhteiskunnan visionäärinä.

Jos haluat olla oikeassa (aikuisten oikeassa) yhteiskunnan kehitykseen liittyvissä kysymyksissä,  riittää kun olet eri mieltä Abu-Hannan kanssa. 

[Malla]

Uskon että joku vanha, hatarapäinen mummo on saattanut sanoa lapselle rumasti.
En usko lentokenttäepisodiin. Luultavasti tapaus on mennyt näin: lapsi on seissyt liian lähellä matkatavarahihnaa ja joku on häätänyt hänet kauemmas, turvallisuussyistä. "Neekeri" on tarinankertojan lisäys.

Tuttu nuori asuu A-damissa. Etsiessään asuntoa hän ajautui myös "rikkaille" alueille -- ja lähti aika äkkiä pois. Keskellä kirkasta päivää vääränväristä huoriteltiin, keppostelevat koltiaiset räkivät päälle ja ilmapiiri oli muutenkin melko pelottava. Tarjottu kämppä oli niin saastainen, että edes "laajemman siisteyskäsityksen" omaksunut nuori ei voinut kuvitella asuvansa siinä.

[Lahti-Saloranta]

Umayya Abu-Hanna
Noin 80-vuo­tias mum­mo kä­ve­li suo­raan vau­van eteen ja huu­si: "Saa­ta­nan nee­ke­ri!"
Hän kat­soi ym­pä­ril­leen ja hei­lut­ti kä­siään näyt­tääk­seen muil­le, mi­tä oli löy­tä­nyt: "Kat­so­kaa, hel­ve­tin nee­ke­ri­ka­ka­ra!"
Mum­mo ei ol­lut mie­len­vi­kai­nen ei­kä kän­nis­sä, vaan ai­van ta­val­li­nen van­ha ih­mi­nen, jon­ka oli­si voi­nut pie­nel­lä tö­näi­syl­lä työn­tää met­ron al­le.

Olisikohan kyseessä yllytys uuteen junakaustiin.

[mietinen]

Ams­ter­da­mi­lai­nen voi ol­la, vaik­kei osaa kiel­tä, tun­ne kult­tuu­ria ei­kä ole töis­sä. Juur­tu­mi­nen läh­tee it­ses­tä. Tääl­lä ei tar­vi­ta ko­tout­ta­misp­ro­jek­tia. "Ams­ter­dam on asuk­kai­den­sa sum­ma" kuu­los­taa hy­vin eri­lai­sel­ta kuin "o­pi mei­kä­läi­sek­si ja voit ol­la mel­kein yh­tä hy­vä".

[eräsmiesvaan]

Lottovoitto jäi lunastamatta
---
--------------------------------------------------------------------------------
Umayya Abu-Hanna
---
Keil­lä on Suo­mes­sa val­ta päät­tää, ku­ka on in ja ku­ka on out? Kei­tä ovat ne, jot­ka ovat sul­ke­neet muut kuin suo­ma­lai­set ja suo­men­ruot­sa­lai­set val­lan ul­ko­puo­lel­le?
He ovat juu­ri se aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu, li­be­raa­li ja kan­sain­vä­li­nen po­ruk­ka, jo­ka pu­huu mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den tär­key­des­tä. Ker­ran, kun olim­me pit­kään kes­kus­tel­leet sii­tä, mi­ten val­ta täy­tyi­si ja­kaa uu­des­taan mo­ni­kult­tuu­ri­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa, ys­tä­vä­ni – suo­men­ruot­sa­lai­nen de­ma­ri – muis­tut­ti, et­tei­vät ruot­sin­kie­li­set voi tin­kiä ase­mas­taan: "Ot­ta­kaa suo­men­kie­li­sil­tä."
---
Kun Suo­mes­sa haet­tiin vuon­na 2010 uut­ta vä­hem­mis­tö­val­tuu­tet­tua, tar­jol­la oli kak­si pä­te­vää ja ko­ke­nut­ta mus­li­mi­taus­tais­ta eh­do­kas­ta – ryh­mäs­tä, jon­ka asian­tun­te­mus­ta vä­hem­mis­tö­on­gel­mien sel­vit­tä­mi­ses­sä ki­peäs­ti tar­vit­tai­siin.
Vir­ka jär­jes­tet­tiin kui­ten­kin poik­keus­lu­val­la epä­pä­te­väl­le ruot­sin­kie­li­sel­le ha­ki­jal­le Eva Biau­det'lle. Myös vih­reät söi­vät sa­nan­sa ja tu­ki­vat rat­kai­sua.
En­tä ne kak­si pä­te­vää, ko­ke­nut­ta ha­ki­jaa, mi­tä heil­le se­li­tet­tiin? Ei hei­tä pyy­det­ty edes haas­tat­te­luun. Ei Suo­mes­sa tar­vit­se. Ja Suo­mes­sa­han ei mu­ka ole yh­teis­kun­ta­luok­kia. Me Suo­men siir­to­lai­set ar­vos­tam­me huu­mo­ria.

(boldaukset siis omia)

Mielenkiintoista. Katkeroituikohan Abu-Hanna oikeasti siis vain sen takia, kun näki miten yhdellä vähemmistöryhmällä on niin erikoisen hyvät oltavat toisiin vähemmistöihin nähden. Puhui sentään suunsa puhtaaksi ennenkuin päätti lähteä tästä maasta. 

[Embo]

Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta taas läh­tee sii­tä, et­tä eri­lai­suus on au­to­maat­ti­ses­ti hie­rark­kis­ta.

Tästä havainnnosta Umayya Abu-Hanna ansaitsisi mitalin. Johan tätä on maahanmuuttokriitikoiden suulla jo kauan toitotettukin, ja nyt sen on tunnustanut mokuttajienkin kuningatar!

Toki Abu-Hanna on ollut itse luomassa tätä hierarkiaa ja käsitystä "parempikulttuurisista" ihmisistä. Se mitä sanomme mokutukseksi, on nimenomaan erilaisuuden hierarkisoimista, ennen kaikkea niin, että kantaväestö on siellä alemmalla portaalla, ja esimerkiksi 1 400 vuotta vanha sukupuolten segregaatio-oppi siellä ylemmällä (uimahallien verhot).

Siir­to­lai­sia ei näy suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan val­lan yti­mis­sä: po­li­tii­kas­sa, fi­nans­si­maail­mas­sa, kou­lu­tuk­ses­sa, tie­teen tai tai­teen joh­to­pai­koil­la.

Avainsana: näy. Siirtolaisia noilla sektoreilla tottakai on, mutta he eivät edusta visuaalista erilaisuutta. Mutta edellä todetun nojalla on siis pääteltävä, että visuaalinen erilaisuus on hierarkiassa ylempänä kuin visuaalisesti erottumaton erilaisuus.

[Janix]

Abu-Hanna kertoo että sikäläisessä monikultturisessa koulussa myös vanhemmat voivat saada kotouttavaa toimintaa. Suomessakin somalivanhemmat voisivat perustaa bändejä ym hauskaa. Täiden nyppimisen ohella.

[Lodi]

Tämä Abu-Hanna ei käsittääkseni ole oikein tasapainoinen ihminen. En tiedä hänen lapsensa isästä mitään, mutta
ilmeisesti äijä on jo aikoja sitten häipynyt. Syyn voi arvata lukemalla Abu-Hannan kommentteja, jotka paljastavat hänen äärimmäisen
itseriittoisuutensa.  Voisiko olla myös esimerkiksi oman naiseuden kanssa jotain ongelmaa?

Mitä tuohon neekeriksi huuteluun tulee niin en laisinkaan usko koko juttua. Tarina on niin läpinäkyvää valhetta kuin vain voi olla.
Tällaisen sepittäminen kertoo ihmisen tasapainottomasta julkisuuden ja uhriutumisen halusta aika lailla.

[Goman]

Tämä Abu-Hanna ei käsittääkseni ole oikein tasapainoinen ihminen. En tiedä hänen lapsensa isästä mitään, mutta
ilmeisesti äijä on jo aikoja sitten häipynyt.

"Adop­tio­tyt­tä­re­ni on zu­lu ja syn­ty­nyt Jo­han­nes­bur­gis­sa Ete­lä-Af­ri­kas­sa".  Niinpä, adoptioisät ovat usein tietämättömissä.

[Siili]

Tämä Abu-Hanna ei käsittääkseni ole oikein tasapainoinen ihminen. En tiedä hänen lapsensa isästä mitään, mutta
ilmeisesti äijä on jo aikoja sitten häipynyt. Syyn voi arvata lukemalla Abu-Hannan kommentteja, jotka paljastavat hänen äärimmäisen
itseriittoisuutensa.  Voisiko olla myös esimerkiksi oman naiseuden kanssa jotain ongelmaa?

Mitä tuohon neekeriksi huuteluun tulee niin en laisinkaan usko koko juttua. Tarina on niin läpinäkyvää valhetta kuin vain voi olla.
Tällaisen sepittäminen kertoo ihmisen tasapainottomasta julkisuuden ja uhriutumisen halusta aika lailla.

Halla-ahollakin on kokemuksia:

http://www.halla-aho.com/scripta/umayya_abu_hanna_ja_kohtaamisongelma.html

[gloaming]

Useita hollantilaisia, sekä valkoisia että muita, tuntevana voin sanoa, että kirjoittajan käsitys siitä, mitä mieltä hollantilaiset ovat kehitysmaamonikulttuurisuudesta, on lievästi sanottuna romanttinen.

Siir­to­lai­sia ei näy suo­ma­lai­sen yh­teis­kun­nan val­lan yti­mis­sä: po­li­tii­kas­sa, fi­nans­si­maail­mas­sa, kou­lu­tuk­ses­sa, tie­teen tai tai­teen joh­to­pai­koil­la. Jos kes­kus­tas­sa tör­mää mus­taan ih­mi­seen, hä­nel­lä on kä­des­sään luu­ta ja rät­ti.

Se on empirian perusteella hänen osansa ei vain Suomessa, vaan koko tällä planeetalla. Miksikö? Koska se on se osa, joka hänelle osaamisprofiilinsa perusteella kuuluu; Osa, jonka hän on ansainnut. Ja ei siinä mitään, erittäin hyvä, jos sattuu ylipäätään olemaan ansiotöissä.

Keil­lä on Suo­mes­sa val­ta päät­tää, ku­ka on in ja ku­ka on out? Kei­tä ovat ne, jot­ka ovat sul­ke­neet muut kuin suo­ma­lai­set ja suo­men­ruot­sa­lai­set val­lan ul­ko­puo­lel­le? (...) Ker­ran, kun olim­me pit­kään kes­kus­tel­leet sii­tä, mi­ten val­ta täy­tyi­si ja­kaa uu­des­taan mo­ni­kult­tuu­ri­ses­sa yh­teis­kun­nas­sa, ys­tä­vä­ni – suo­men­ruot­sa­lai­nen de­ma­ri – muis­tut­ti, et­tei­vät ruot­sin­kie­li­set voi tin­kiä ase­mas­taan: "Ot­ta­kaa suo­men­kie­li­sil­tä."

Sillä taholla, jolla valta on, tietysti. Sillä taholla, jolla valtaa ei ole, ei tietenkään ole kykyä päättää mistään mitään; He ovat nöyryytettävä heittopussi. Näin myös globaalisti. Jos tämä ei tyydytä, tervetuloa yrittämään hakea valtaa väkisin pois. Minulle se on avoin valtakirja kykyjeni ja valtani suomin voimin lopettaa yrittäjän olemassaolo. Jos asiasta haluaa neuvotella, sitten on parempi teoillaan hankkia itselleen neuvotteluasema. Yksinkertaisin tällainen teko olisi hankkia itselleen kunnioitettava työ ja rakentaa yhteiskuntaa.

Eu­roop­pa­lai­suu­den myy­mi­nen suo­ma­lai­sil­le vaa­ti ai­ka­naan suur­ta kam­pan­jaa, jo­hon po­lii­ti­koi­den li­säk­si me­dia oli si­tou­tu­nut. Eu­roop­pa­lai­suus näh­tiin as­ke­lee­na ylös­päin. Mo­ni­kult­tuu­ri­suu­den me­dia nä­kee kui­ten­kin toi­sin. 1980-lu­vul­la muo­vi­pus­sit oli­vat edis­tyk­sel­li­syy­den ja mo­der­nin elä­män sym­bo­le­ja. Nyt pi­däm­me ar­vos­sa pa­pe­ri­pus­se­ja, kos­ka olem­me ym­mär­tä­neet, et­tä maail­ma on muut­tu­nut.

Et­ni­syy­den suh­teen Suo­mi on edel­leen kiil­tä­väs­sä muo­vi­pus­si­vai­hees­sa.

EU-jäsenyyden haku oli neuvottelua vertaisten, kehittyneiden kulttuureiden ja yhteiskuntien kesken. Oliko liittyminen edes lopulta Suomen kansallisten etujen mukaista, voidaan keskustella.

Kehitysmaamonikulttuurisuuden suhteen muovipussi on kuitenkin hyvä metaforan palanen. Tällaiselle monikulttuurisuudelle luonteenomaista on tien varteen paiskattu muoviroska; likaisuus ja paskaisuus; yleinen rähjäisyys ja turvattomuus; köyhyys ja kouluttamattomuus; kulttuurin primitiivisyys; sosiaalisuuden mölisevä muoto; yhteiskunnallisen koheesion ja luottamuksen rajoittuminen perhe-suku-klaani -tasolle; yleinen kehittymättömyys.

Kehitysmaamonikulttuurisuudessa ei ole mitään hyvää tai opittavaa; Se on täysin arvotonta. Erityisesti siitä ei ole syytä maksaa mitään paitsi ehkä henkilökohtaisina aneina ja almuina, jos niin valitsee (ei kollektiivina).

Kehitysmaamonikulttuurisuudella ei ole edes muovipussin perusominaisuutta, kantokykyä. Se on vain kasa haisevaa elämisen ulostetta; Sen pääominaisuus on vastenmielinen löyhkä.

Monikulttuurisuus ei ole askel eteenpäin, vaan jättiläisloikka taaksepäin.

[Lemmy]

Vir­ka jär­jes­tet­tiin kui­ten­kin poik­keus­lu­val­la epä­pä­te­väl­le ruot­sin­kie­li­sel­le ha­ki­jal­le Eva Biau­det'lle. Myös vih­reät söi­vät sa­nan­sa ja tu­ki­vat rat­kai­sua.

Heh, heh, tuolla suvaitsevaiston muroihin kusemisella varmistelee sitä, ettei paluuta apurahapatojen äärelle ole.

[Koepotkupallo]

Vih­reä hel­sin­ki­läis­po­lii­tik­ko puo­les­taan muis­tut­ti, et­tä Suo­meen tul­leet ul­ko­maa­lai­set ovat eri­lai­sia kuin muual­la Eu­roo­pas­sa, kos­ka Suo­mi ot­taa tar­jol­la ole­vis­ta hei­koim­mat, kou­lut­ta­mat­to­mat.

Osmo Soinivaara tunnistettu! Odelle piste!

[Teaparty]

Uusi ko­ti­maa­ni on sel­lai­nen, jos­sa käy­te­tään eni­ten hius­gee­liä ja teh­dään vä­hi­ten työ­tä Län­si-Eu­roo­pas­sa. Lap­se­ni kou­lu­to­ve­rei­den van­hem­mat te­ke­vät töi­tä 2–4 päi­vää vii­kos­sa. Mel­kein kaik­ki tun­tu­vat tyy­ty­väi­sil­tä – ja el­lei­vät tun­nu, muut tar­joa­vat apuaan.
[...]
Hol­lan­ti­lais­ten li­säk­si tyt­tä­re­ni kou­lus­sa on muun muas­sa ma­rok­ko­lai­sia, su­ri­na­mi­lai­sia, ita­lia­lai­sia ja brit­te­jä. Jo­ka aa­mu huo­maan kam­mok­su­va­ni lap­se­ni vie­mis­tä luok­kaan, kos­ka sii­nä ky­sy­tään to­del­lis­ta hak­kaa pääl­le -a­sen­net­ta.
Olen ni­mit­täin ai­noa van­hem­pi, jo­ka pois­tuu luo­kas­ta kel­lo 8.30. Muut jää­vät sin­ne lu­ke­maan ryh­mis­sä kir­jo­ja, et­si­mään las­ten päis­tä täi­tä tai opet­ta­maan ki­ta­ran­soit­toa. Van­hem­mil­la on kou­lus­sa oma huo­ne ja oma kou­lu­bän­di, ja he vie­rai­le­vat ah­ke­ras­ti toi­sen­sa luo­na.

Hiusgeelin isäksi mainittakoon miehillä valkoinen t-paita aina kauluspaidan alla, raidallinen pikkutakki, kapealahkeiset housut, reiskat, teräväkärkiset kengät sekä harvinaisen germaaninen asenne yhdistettynä reiluun maitolasilliseen lounaalla.

Kaikki tuntemani hollantilaiset geelipäät tekevät pitkää työpäivää 5 päivää viikossa eikä heillä ole mitään mahdollisuuksia jäädä aamulla lasten kouluun pitämään kirppusirkusta. He ovat harvinaisen kyllästyneitä siihen, että joutuvat elättämään maahansa muuttanutta paimentolaisleiriä. Vapaamatkustajat pudottavat varmasti keskimääräisen työviikon pituuden 2-4 päivään, siitä ei ole epäilystäkään, sillä tätä porukkaa alkaa maassa olla aika paljon.

Abu-Hanna elää mamukuplassa. Hän ei varmasti ole tavannut niitä hollantilaisia, jotka tämän kirppusirkuksen maksavat. Abu-Hannan kaveriporukka ei takuulla juo maitoa lounaalla.

Luultavasti näihin aikoihin karvas totuus alkaa valjeta: homeiset talot, kostea talvi ja ihan oikea rasismi.

[Ajattelija2008]

Mitä tuohon neekeriksi huuteluun tulee niin en laisinkaan usko koko juttua. Tarina on niin läpinäkyvää valhetta kuin vain voi olla.
Tällaisen sepittäminen kertoo ihmisen tasapainottomasta julkisuuden ja uhriutumisen halusta aika lailla.

Olen samaa mieltä. Olen pyörinyt Helsingin keskustassa 30 vuotta, mutta en ole koskaan kuullut rasistista huutelua. Nuo "neekerihuutelut" kuulostavat Umayya Abu-Hannan paranoidiselta harhalta. Päälle vielä Abu-Hannan fantasia ihmisen työntämisestä metrojunan alle. Koko artikkeli viestii tasapainottomuudesta, kun hän kertoo olevansa nyt paratiisissa Suomessa vietetyn ajan jälkeen. Jos Abu-Hanna vielä joskus palaa Helsinkiin, häntä on syytä varoa kadulla, sen verran häiriintyneeltä hän vaikuttaa.

[Luotsi]

Abu-Hannalla on selkeästi pakkomielle, joka yltää jo sairaisiin mittasuhteisiin. Eikö hän nyt ihan oikeasti voi vain pysyä siellä Hollannissa ja lopettaa maamme rasittamista kiihkoilevilla sekopääkirjoituksillaan? Kaikkien häiriintyneiden ihmisten joukosta Abu-Hanna erottuu yhtenä hulluimpana.

Yhtä hullu on Hesari antaessaan sunnuntailäpyskästään parin sivun verran tilaa ko. pölvästin alati toistamaan p-anjauhantaan.

Pelkkää myynninedistämistähän tuo on, huima mainostila ilmaiseksi Apuhannan kirjalliselle tuotokselle. Eli lasitalosta löytyy varsin korkeilta palleilta Apuhannaa vahvasti sympatisoivia henkilöitä, ihan tavallinen toimittaja kun ei pysty tällaista tekaisemaan.
No, eiköhän tuokin vauhdita jokusen Pravda-tilauksen katkaisemista ja sitä myöten em pallin heilumista