Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei, se olisi järjen käyttöä. Yksi PAKOLLINEN vieras kieli, käytännössä englanti, riittäisi mainiosti. Jos olisi pakko olla 2 kielinen maa niin sitten englanti siksi toiseksi kieleksi, en jaksaisi sitä edes vastustaa.

Itäsuomessa tarvittaisiin ryssän kieltä.

[jmm]

Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.

Ei ole. Ruotsin kieli on on vieras kieli.

[Elcric12]

Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.

Ei ole. Ruotsin kieli on on vieras kieli.

Kuka sen määrittelee mikä on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

[elven archer]

Mutta minkä takia monikulttuurisuuskriitikot haluavat tuoda  oman kulttuuriimme kuuluvan kielen opetuksen tilalle kieliä, jotka eivät millään tavalla liity omaan kulttuuriimme?

Minä en halua tuoda kieliä tilalle, koska huomaan, että osalle ihmisistä yhdenkin kielen hyvä hallitseminen on liian hankala tehtävä. Kaksi on sopiva määrä jokaiselle. Ne, jotka haluavat lukea lisää, niin heille tarjottakoon lisävaihtoehtoja.

Kielen tarkoitus on välittää informaatiota. Se on siis väline. On järkevää opetella sellaisten välineiden käyttöä, joita tarvitsee.

Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.

Tämä ei pidä paikkaansa. Ruotsin kieli ei ole tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Ruotsinsuomalaiset voivat olla, mutta ruotsin kieli ei ole. Kuinka se muka vaikuttaa mihinkään suomenkielisen elämässä? Mitä sellaista kulttuuria se kieli välittää, jota ei muuten välity? Eihän sitä juuri kukaan edes osaa. Perinteisesti suomalaiset eivät ole osanneet puhua ruotsia, kun puhutaan kansasta. Toki joidenkin ylempien kastien ihmisten on ollut pakko sitä opetella, koska oli aika, jolloin se olisi ainoa tapa hoitaa virka-asioita. Mutta kansana suomalaiset eivät ole koskaan osanneet puhua ruotsia. Ei ruotsin kieli kuulu mitenkään suomalaiseen identiteettiin, eikä sen osaaminen vaikuta suomalaiseen identiteettiin. Näin ollen ei myöskään muiden kielien osaaminen vaikuta suomalaiseen identiteettiin. Ei saksan osaajasta tule saksalaista.

[elven archer]

"Enemmistö Suomen suomenkielisestä väestöstä pitää Pohjolaan kuulumista tärkeänä. Yhteydenpidon muiden pohjoismaalaisten kanssa tulisi kuitenkin sujua englanniksi ruotsin sijasta. Taloustutkimus kyseli suomenruotsalaisen Magma-ajatushautomon toimeksiannosta noin tuhannelta eri ikäiseltä suomalaiselta näkemyksiä pohjoismaisesta identiteetistä. Tammiskuussa julkaistun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenkielisten asenteita suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä kohtaan.

Kokonaista 93 prosenttia vastaajista pitää Pohjolaan kuulumista ja pohjoismaista identiteettiä tärkeinä. Sen sijaan vaivaiset yhdeksän prosenttia vastasi "kyllä" väittämään, jonka mukaan suomalaisten tulisi puhua muiden pohjoismaalaisten kanssa ruotsia englannin sijasta. Hieman alle 70 prosenttia ilmoitti olevansa osittain tai täysin eri mieltä."

http://www.pohjola-norden.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet_ja_julkaisut/?id=158

Tämäkin todistaa, että ihmiset eivät pidä ruotsin kieltä tärkeänä pohjoismaisessa identiteetissä, joka onkin loogista. Kuitenkin tästä huolimatta ihmiset lähes poikkeuksetta pitävät pohjoismaista identiteettiä tärkeänä. Näin ollen pakkoruotsin poistaminen ei muuta mitään sen suhteen, mutta toki vapauttaa resursseja rasittavan marginaalikielen tankkauksesta järkevämpään toimintaan.

Sitä paitsi, millä logiikalla ruotsin korvaaminen omalla suomalaisen itselleen hyödylliseksi näkemällä ja valitsemalla kielellä (minä en kannata sitä, että vaihtoehtoina olisi vain kieliä) olisi mokuttamista? Eikö meillä juuri sitä varten ole vapaa maa, että ihminen saa itse valita? Siten pakkoruotsin poistaminen toisi aidompaa suomalaisuutta, koska se antaisi ihmisille oikeuden valita oman tarpeensa mukaan. Mikä voi olla aidompaa suomalaisuutta kuin suomalaisten oma vapaa tahto?

[elven archer]

Vastaus ei ole. Ja jos on erimieltä niin monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden eron ymmärtäminen ei ole onnannut.

Totta turiset. Monikulttuurisuus on arvojen sotaa yksien rajojen sisällä. Se, että osaa kommunikoida yli (kieli)rajojen ei millään tapaa liity edellä mainittuun väkinäisesti tuotettuun ilmiöön.

[Sunt Lacrimae]

Miksi siis pakkoruotsin poistamisen vaatiminen ei ole mokuttamista? Vai onko se?

Riippuu perusteista, joiden takia sitä pakkoruotsia vastustetaan. Itse kannatan valinnanvapautta "jotain on pakko valita"- henkisesti kieliasiassa jotta vieraiden kielien osaamiseen saataisiin tasapainoisempi kokonaisuus. Yläasteelainen tai lukiolainen ei välttämättä ajattele vielä, mikä on jatkon kannalta hyödyllistä, mutta uusia kieliä voi opiskella myös esim. korkea-asteilla jolloin saattaa jo olla mielessä tulevaisuuden suuntautuminen ja suuntautumista tukevat opiskelu-urat. Pidän itseäni ennemmin utilitaristina kuin mokuttajana.

[Joe]

Maahanmuuton kannalta ruosinkielellä ei taida juuri nyt olla suurtakaan merkitystä. Karjalaisia eivät hurrit huolineet alueilleen, lieneekö vastaanottokeskuksiakaan suosittu.

Kansantalouden kannalta ruotsinkielen erityiasema on tuhlausta suomalaisten koulutuksessa, ruotsinkielisten  kiintiöidyssä rinnakkaisopetuksessa, virkamiesten kielitaitovaatimuksissa, jopa liikennemerkeissä. Esimerkkejä voi keksiä lisää.

Ruotsinkielen ylläpito voi tietysti jossain vaiheessa helpottaa ylijäämäsiirtolaisten muuttovirtaa lahden yli.

Ruotsalaisten maahanmuutto on jo historiaa ja asemat etuoikeuksineen paalutettu, kulttuurinen anti eli ns. pohjoimainen yhteistyö kuollut asia.

[Soromnoo]

Kun maailmassa on suomea taitavia noin promille ja ruotsia taitavia toinen mokoma niin kielten osaaminen on pakollista.

Se että osaa kieliä, tuntee ulkomaiden tapoja ja kultturia ei tarkoita että kannattaisi tai edistäisi monikulttuurisuutta Suomessa.

[Arvoton]

Mokuttamista on sellainen, että siirretään Suomeen erilaisia maailman kansoja. Sitä se on myös silloin, kun Suomen kouluissa ei opetettaisi mitään kieltä.

Monien kielten opettaminen ja opettelu on kansainvälisyyttä.

Suomessa ruotsin kielen pakollinen opettelu alkoi vuonna 1973. Se voidaan hyvin lopettaa vuonna 2013.

[mossad]

 
   "Man kan inte skapa frihet för de fattiga genom att skapa ofrihet för de rika."  

[Luotsi]

Ei, se olisi järjen käyttöä. Yksi PAKOLLINEN vieras kieli, käytännössä englanti, riittäisi mainiosti.

Mutta tuohan olisi Ruotsin systeemi ja kaikki ruottalaisuuteen viittaavanhan taas on oltava mokutusta 

[ruikonperä]

Luulisi, että monikulttuurisuuskriitikot haluaisivat suomalaisten osaavan mieluummin ruotsin kieltä, joka kuitenkin on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja ovathan suomalaiset perinteisesti osanneet puhua ruotsia.

Ovatko?  Minusta esimerkiksi Väinö Linnan romaanien henkilöhahmoista varsin harva puhui ruotsia.  Jos kaksikielisyys olisi ollut tuolloin normi, olisi hän varmaan sijoittanut romaaneihinsakin rutkasti svenskaa.  Kirjailija itsekin taisi olla kielellisesti monokulttuurinen, kun ei ollut oppikoulua käynyt:

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Linna#El.C3.A4m.C3.A4nvaiheet

Todistaa kuinka arveluttavia metodeja hän käytti kirjoittaessaan omiin kokemuksiin perustuvan kirjan. Kehtasi olla myontämättä että Antero Rokka oikeasti perustuu Pår Matsoniin, myöhemmin Upsalan ekonomiin.

[Turkulaine]

Taas lähti ovelasti käyntiin ruotsikiukuttelu ja toisten identiteetin määritteleminen omista subjektiivisista lähtökohdista.

[crissaegrim]

Eikö kielien opettaminen ole aina monikulttuurisuutta, mutta positiivista ja hyödyllistä sellaista?

= Kansainvälisyys. (Niin kuin toisessa yhteydessä todettiinkin jo tässä ketjussa).

Pakkoruotsi on olemassa ennen kaikkea historian takia. Suomeen voisi asentaa 2000-luvun päivityksen ja poistaa tämän epärationaalisen rasitteen yhteiskunnasta. Ja niin kuin on sanottu, mokutusta sen poistaminen olisi vain jos tilalle tulisi pakkosomalia, pakkoarabia tms. Eikö muuten maahanmuuttajien lapsien, Suomeen syntyneiden Suomen kansalaisten pitäisi olla pakko opiskella myös ruotsia?

[Oami]

En tiedä, ei kiinnosta.

Tärkein vaikuttimeni tässä, kuten monessa paikassa politiikassa muutenkin, on valinnanvapaus. Ei ole mielekästä opettaa väkisin kieltä, jota ihminen ei suurella todennäköisyydellä koskaan elämässään tarvitse. Historia ei tässä kiinnosta.

[Reich]

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä, että suomenruotsalaisuus ja suomenruotsi on tärkeä osa Suomen kulttuuria ja tulevaisuus on turvattava. Laadukas äidinkielen opetus suomenruotsalaisille sekä valinnaisen ruotsinopetuksen tarjoaminen peruskoulussa, lukioissa jne. riittää mainiosti turvaamaan suomenruotsalaisen kulttuurin tulevaisuuden.

Ei ole. Ruotsin kieli on on vieras kieli.

Koulussa opiskeltava aine on käytännössä suomenruotsi eli 300 000 ihmisen käyttämä kieli. Näiden 300 000 suomalaisen vuoksi kieltä opiskellaan, eikä 9 miljoonan ruotsalaisen, joten kotimaisesta kielestä puhuminen on paikallaan.

[elven archer]

Taas lähti ovelasti käyntiin ruotsikiukuttelu ja toisten identiteetin määritteleminen omista subjektiivisista lähtökohdista.

Oikeus valita itse, mitä kieliä itse opettelee, ja vaikka siten määritellä omaa identiteettiään kielen perusteella, jos kerran siltä itsestä tuntuu, ei puutu toisten identiteettiin millään tavoin. Pakkoruotsi ja sen kytkeminen johonkin identiteettiin on yritys määritellä toisten identiteettiä omista lähtökohdista. Vai sitäkö juuri tarkoitit ruotsikiukuttelulla?

[Luotsi]

Suomen Lukiolaisten Liittokaan ei kannata pakkorikkautta, kertoo uusin Perussuomalainen-lehti (sivu 10):

Suomen Lukiolaisten Liitto on yksi monista suomalaisista järjestöistä, joka on ottanut tavoitteekseen kieltenopiskelun valinnaisuuden lisäämisen ja pakollisesta toisen kotimaisen kielen opiskelusta luopumisen suomalaisten kielitaidon monipuolistamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi.

SLL:n puheenjohtaja Veera Svahnin mukaan liitto ei siis vastusta ruotsinopetusta, kuten se usein tiedotusvälineissä leimataan, vaan kannattaa valinnaisuuden lisäämistä kieltenopiskeluun.

EI PAKKORUOTSIA!

Ruotsinopetuksen on perustuttava vapaaehtoisuuteen, vaatii Suomen Lukiolaisten Liitto.

- Suomen Lukiolaisten Liitto ymmärtää hyvin kaksikielisyyden toteutumisen periaatteelliset ja käytännölliset haasteet, jotka on syytä ottaa vakavasti. SLL pitää maamme kaksikielisyyttä rikkautena, josta on syytä huolehtia myös tulevaisuudessa ruotsin kielen opetuksen laatua ja kiinnostavuutta edistämällä, Svahn toteaa.

SLL:n näkemyksen mukaan kieltenopiskelussa peruslähtökohtana pitää olla, että oppilas tai opiskelija kokee oppimansa tiedot ja taidot hyödyllisiksi. Tähän liittyy vahvasti opiskellun kielen vapaa, yksilön omiin intresseihin perustuva valinta.

Vapaaehtoisuus lisää yksilön opiskelumotivaatiota ja syventää oppimista. Toinen kotimainen kieli ei tee tässä suhteessa poikkeusta. Vapaaehtoisuus rikastaisi kielivarantoamme SLL:n esityksen mukaan jokaisen peruskoululaisen ja lukiolaisen tulisi saada opiskella vähintään kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä, joista yhden on oltava A1- ja toisen vähintään B1-oppimääräinen.

- Oletettavaa on, että toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi vähentäisi varsinkin aluksi ruotsin kielen opiskelua. Tämä olisi kuitenkin pieni menetys suhteessa saavutettavissa oleviin hyötyihin ruotsia opiskelevien motivaation nousussa ja ruotsinopetuksen syventymisessä.

Samalla lisääntyisi muiden kielten opiskelu ja kansainvälinen kielivaranto rikastuisi. Suuria voittoja saavutettaisiin ajan kanssa myös asenteellisella tasolla. Vapaaehtoisuuteen siirtyminen kun antaisi myös aidon mahdollisuuden liennyttää ruotsin kieltä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja.

Yllättäen YLE tai erkkomedia ei asiasta uutisoi 

[Turkulaine]

Oikeus valita itse, mitä kieliä itse opettelee, ja vaikka siten määritellä omaa identiteettiään kielen perusteella, jos kerran siltä itsestä tuntuu, ei puutu toisten identiteettiin millään tavoin. Pakkoruotsi ja sen kytkeminen johonkin identiteettiin on yritys määritellä toisten identiteettiä omista lähtökohdista. Vai sitäkö juuri tarkoitit ruotsikiukuttelulla?

Kiukuttelulla tarkoitan sitä vimmaa jolla ns. keskustelu muuttuu rituaalinomaiseksi mesoamiseksi, jossa ikäänkuin yritetään lukemalla mantroja karkoittaa ruotsipeikko.

Mitä identiteettiin tulee, ymmärsin että väitit ruotsin olevan merkityksetön täkäläisessä kulttuurissa kategorisesti, mutta saatan olla toki tehnyt vähän turhan suoria johtopäätöksiä.

Minulla on kuitenkin tuosta eriävä mielipide. Minä kuulen kuitenkin päivittäin puhuttavan ruotsia ja näen sitä kirjoitettuna, eivätkä puhujat ole maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia. Minusta on aivan selvää, että kyse on kotimaisesta kielestä eikä "suomenkieliset" ole sellainen ryhmä, jonka identiteetistä voisi joku muu väittää ruotsin vaikutuksen tyystin puuttuvan. Moni meistä suomenkielisistä elää ruotsin kielen vaikutuspiirissä, vaikkeivat sitä välttämättä edes osaa kuin passiivisesti.

Nämä historialliset kieliryhmät ovat yhteensovittamattomia ja toisistaan erotettuja vain ruotsinkielisten vastaisessa retoriikassa. Reaalimaailmassa on varsin tavallista, että suomenkielisten perheiden kasvatit ovat tekemisissä ruotsinkielisten kanssa, käyvät koulua ruotsiksi tai avioituvat ruotsinkielisten kanssa. Ja toisin päin.

Tällä en toki aja sitä, että ruotsia tulisi tuputtaa väkisin ihmisille. Mutta, vaikka pakkoruotsi olisikin hanurista, se ei tarkoita, että kaikki argumentit olisi hyviä joilla pakkoruotsin poistamista pyritään legitimoimaan. Kuten se, että ruotsilla ei ole mitään tekemistä suomalaisen identiteetin kanssa. On sillä ainakin minun identiteetissä merkitys, joskaan ei mitenkään hallitseva.

[Nationalisti]

Minusta on kuitenkin vain oikeus ja kohtuus, että jos pakkoruotsi poistetaan suomenkielisistä kouluista niin myös pakkosuomi on poistettava ruotsinkielisistä kouluista. 

[mietinen]

Opetusministeri Gustafsson tyrmää pakkoruotsin poistamisen korkeakouluista, Aamulehti

Kaksikielisyys on Suomen etu, ja se säilyy pitämällä ruotsin kielen opiskelu pakollisena korkeakouluissa. Näin linjaa opetusministeri Jukka Gustafsson.

Ministerin mielestä painetta ruotsin poistamiseen korkeakoulun osaamisvaatimuksista ei ole.

– Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi, Gustafsson kertoo sähköpostilla Aamulehdelle.

Korkeakoulujen kielikeskusjohtajien neuvosto ovat toista mieltä.

Neuvosto on lausunut opetus- ja kulttuuriministeriölle, että pakollinen ruotsi voidaan joutua poistamaan korkeakoulujen tutkintovaatimuksista, jos opiskelijoiden rapautunut kielitaito ei enää riitä virkamiesruotsin suorittamiseen.

Ruotsin poistaminen osaamisvaatimuksista vaatisi lainmuutosta.

[Aallokko]

Kiitos vain. Yksi erittäin hyvä syy, miksi ei kannattaa SDP:ta.

[Sir Mustapossu]

Itse kannatan pakkoruotsin poistoa ja lompakkoni on tyhjä. Mutta ei kai tästä kaikesta sentään voi pelkästään demareita syyttää, vaikka heidän kätensä pitkälle veronmaksajan taskuihin yltävätkin. Vai voiko joku antaa listan puolueista, jotka aktiivisesti vastustavat pakkoruotsia?

[Seal]

Itse kannatan pakkoruotsin poistoa ja lompakkoni on tyhjä. Mutta ei kai tästä kaikesta sentään voi pelkästään demareita syyttää, vaikka heidän kätensä pitkälle veronmaksajan taskuihin yltävätkin. Vai voiko joku antaa listan puolueista, jotka aktiivisesti vastustavat pakkoruotsia?

Persut, Muutos.. Eipä muita tule mieleen.

[Sir Mustapossu]

Persut, Muutos. Vastustavat passiivisesti pakkoruotsia.

[nuiv-or]

Persut, Muutos. Vastustavat passiivisesti pakkoruotsia.

Kyllä ainakin Simon Elo, Teemu Lahtinen, Jussi Halla-aho ovat ottaneet vahvasti kantaa tähän asiaan. Harmi, että "ruåtsalainen painajainen" on poistettu youtubesta.

Itsekin kannatan erittäin vahvasti Suomen muuttamista virallisesti yksikieliseksi.

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskieliet ovat on suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja mMuilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

eli:

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskieli on suomi.

Muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Ja kielilaki+opetuslaki muutettava tuohon yhteensopivaksi.

[Sir Mustapossu]

Uskon demokratiaan Suomessa vasta sitten kun pakkoruotsi poistuu.

[Luotsi]

– Hallituksen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä. Siihen ei ruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen sovi, Gustafsson kertoo sähköpostilla Aamulehdelle.

Luota demareihin, saat mitä tilaat! Samainen Gustafsson ennen EK-vaaleja:

"Ns pakkoruotsista voidaan luopua."

[Tomi]

Itse kannatan pakkoruotsin poistoa ja lompakkoni on tyhjä. Mutta ei kai tästä kaikesta sentään voi pelkästään demareita syyttää, vaikka heidän kätensä pitkälle veronmaksajan taskuihin yltävätkin. Vai voiko joku antaa listan puolueista, jotka aktiivisesti vastustavat pakkoruotsia?

Vaalikoneiden perusteella tilanne on tämä:
KOK 24  kannattaa-20 vastustaa.
SDP 25-17.
PS 1-38.
KESK 18-17.
VAS 6-8.
VIHR 9-1
RKP 10-0
KD 4-2.

Eli 97 kannattaa ja 103 vastustaa.

Ongelma on vain se, että Kokoomuksen ja SDP:n edustajat ovat lammasmaisesti puoluejohdon päätöksen takana ja vain vaalikoneissa ja vaalien alla vastustavat pakkoruotsia, mutta eivät eduskunnassa.
Välillä toki tekevät sitä myös puoluekokouksissa ainakin Kokoomuksessa, mutta puoluejohto ei suostu muutokseen puolueohjelmassaan.