Etnisesti monimuotoiset maat ovat muita väkivaltaisempia

[Kimmo Pirkkala]

Minusta tämä Tatu Vanhasen kannanotto ansaitsee oman topiccinsa.

   

Etnisesti monimuotoiset maat muita väkivaltaisempia

Tatu Vanhanen arvioi, että muuttoliike lisää etnistä monimuotoisuutta ja etnisen väkivallan todennäköisyyttä, kun yhä suurempi määrä ihmisiä joutuu taistelemaan elintilasta ja vähistä resursseista.

Tatu Vanhasen 176 maan vertailututkimus ennakoi etnisten konfliktien jatkuvan

Etninen monimuotoisuus selittää noin 70 prosenttia etnisistä konflikteista ja noin puolet etnisestä väkivallasta. Etnisesti jakautuneet maat ovat muita herkempiä konflikteille ja väkivallalle.

Tällaiseen tulokseen päätyi emeritusprofessori Tatu Vanhanen tutkimuksessaan, jonka vertailuaineistoon kuului 176 maata. Etnisten konfliktien katoamista tai vähentymistä ei tutkimuksen mukaan ole odotettavissa.

Vanhanen kertoo tutkimuksensa tuloksista artikkelissaan "Ethnic Conflict and Violence in Heterogeneous Societies", jonka amerikkalainen tiedelehti The Journal of Social, Political and Economic Studies julkaisi kevään numerossaan.

Tatu Vanhanen on Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori, jonka tutkimukset kansojen varallisuuden ja älykkyysosamäärän välisistä suhteista ovat herättäneet kiivasta keskustelua. Tästä aihepiiristä Vanhanen julkaisi yhdessä Richard Lynnin kanssa vuonna 2002 kirjan "IQ and the wealth of nations".


Konfliktiherkkyys suurta 15 maassa

Vanhasen tutkimuksessa etnisen heterogeenisyyden ja intressikonfliktien välillä on tavallista vahvempi riippuvuussuhde seuraavassa 15 maassa: Bosnia ja Hertsegovina, Burma (Myanmar), Burundi, Tšad, Fidži, Georgia, Irak, Mauritania, Mauritius, Namibia, Nigeria, Ruanda, Etelä-Afrikka, Sri Lanka ja Yhdysvallat.

Etnispohjaiset poliittiset ryhmät, puolueet ja organisaatiot ovat saavuttaneet poikkeuksellisen vahvan aseman Bosnia ja Hertsegovinassa, Burundissa, Fidžissä, Irakissa, Mauritiuksella, Namibiassa, Nigeriassa, Ruandassa, Etelä-Afrikassa ja Sri Lankassa.

Etniset aseellisen ryhmät ovat hallinneet politiikkaa erityisesti Burmassa (Myanmar), Burundissa, Tšadissa, Irakissa, Ruandassa ja Sri Lankassa.

Georgiassa on ollut poikkeuksellisen vahvoja separatistisia taisteluita. Mauritaniassa on systemaattisesti syrjitty vähemmistöjä.

Yhdysvalloissa on lukuisia etnisiä etujärjestöjä, vaikkakaan ei yhtään merkittävää etnispohjaista poliittista puoluetta.


Kaikki konfliktit eivät johda välivaltaan

Etnisellä monimuotoisuudella on heikompi yhteys etniseen väkivaltaan kuin etnisiin konflikteihin. Syynä Vanhanen pitää sitä, että kaikki etniset konfliktit eivät eskaloidu väkivallaksi. Väkivalta syntyy epäsäännöllisesti ja sen voimakkuuskin vaihtelee. Väkivaltaisia konflikteja on myös vähemmän kuin rauhanomaisia konflikteja.

Etnisen heterogeenisyyden ja etnisen väkivallan välillä on erityisen vahva suhde seuraavassa 19 maassa: Afganistan, Bhutan, Burma (Myanmar), Burundi, Tšad, Kiina, Kongon demokraattinen tasavalta, Georgia, Irak, Israel, Nigeria, Pakistan, Filippiinit, Venäjä, Ruanda, Sri Lanka, Sudan, Thaimaa ja Turkki.

Kaikki nämä maat kärsivät vakavista etnisistä sisällissodista, kapinoista tai separatistisista etnisistä sodista vuosina 2003–2010.


Demokratia voi torjua väkivaltaa

Etninen heterogeenisyys selittää vain osan etnisestä väkivallasta. Monet paikalliset tekijät saattavat lieventää tai estää väkivaltaa.

Rauhansopimukset ja perustuslailliset uudistukset vähensivät väkivallan määrää erityisesti Burundissa ja Ruandassa. Sri Lankassa pitkäkestoinen sisällissota tamilitiikereitä vastaan päättyi hallituksen voittoon vuonna 2009.

Vanhanen listaa 16 sellaista maata, joissa etnisen heterogeenisyyden ja etnisen väkivallan välillä on negatiivinen suhde. Vahvat demokraattiset instituutiot tarjoavat edustuksen etnisille ryhmille ja pitävät yllä rauhan tilaa Belizessä, Bosnia ja Hertsegovinassa, Kanadassa, Virossa, Latviassa, Mauritiuksella, Montenegrossa ja Sveitsissä.

Brunei, Oman, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiraatit ovat maita, joissa itsevaltainen poliittinen järjestelmä on ollut riittävän vahva estämään väkivallan puhkeamisen maahan muuttaneita vierastyöläisiä ja vähemmistöjä vastaan.

Ongelmallisina Vanhanen pitää neljää Saharan eteläpuolista maata kuten Kongon kansantasavaltaa, Mosambikia, Togoa ja Sambiaa. Kaikki ne ovat kärsineet eriasteisesta väkivallasta.


Etnisten konfliktien odotetaan jatkuvan

Etnisten konfliktien juuret voidaan Vanhasen mielestä jäljittää ihmisluonnon kehittämään nepotismiin eli taipumukseen suosia sukulaisia. Etninen nepotismi on Vanhasen mukaan tästä laajennettu versio.

– Nepotismin juuret voidaan olettaa olevan genomissamme, koska on ollut geneettisesti rationaalista käyttäytyä altruistisesti niitä kohtaan, joiden havaitsemme jakavan kanssamme yhteiset arvot, sekä kulttuuriset että geneettiset, Vanhanen kirjoittaa.

Etninen monimuotoisuus, diversiteetti, johtaa Vanhasen mukaan kaikissa etnisesti jakautuneissa yhteiskunnissa etnisiin konflikteihin ja joskus myös etniseen väkivaltaan.

Hän pitää todennäköisenä, että etniset konfliktit jatkuvat ja johtavat välillä etniseen väkivaltaan, koska ihmisluontoon kuuluvaa taipumusta etniseen nepotismiin ei voi hävittää pois.

Muuttoliike lisää etnistä heterogeenisyyttä ja etnisen väkivallan todennäköisyyttä. Vanhasen ajattelun mukaan etnisten konfliktien voimakkuus kasvaa, kun yhä suurempi määrä ihmisiä joutuu taistelemaan elannostaan ja vähistä resursseista rajatussa tilassa.

Teksti Heikki Laurinolli
Kuva Touko Hujanen

http://aikalainen.uta.fi/2012/05/18/etnisesti-monimuotoiset-maat-muita-vakivaltaisempia/

Hyvä artikkeli, mutta minusta pelkkä etninen nepotismi ei selitä etnisesti (ja kulttuurisesti) monimuotoisten maiden konfliktirikkautta. Myös kulttuurilla on vaikutuksensa asiaan:

Yhteinen elämänmuoto = kulttuuri !!1!

Ei kulttuuri ole vain ruoka, musiikki ja kieli. Se ei myöskään ole rotu, ihonväri tai perimä. Se on sosiaalinen toimintatapa, mihin yhteiskunta nojaa. Kulttuuri on tapa jolla ihmisten yhteisö, yhteiskunta toimii. Miten siis voi toimia monikulttuurinen yhteiskunta, jolla on monia tapoja toimia? Ei mitenkään. Siksi juuri olen sanonut, että monikulttuurinen yhteiskunta joko:
1. Segregoituu, hajoaa
2. Sulautuu yhtenäiseksi monokulttuuriksi heikkojen tapojen hävitessä ja voimakkaiden voittaessa.

Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Yhteiskunta ei toimi ilman yhteistä toimintakulttuuria, nuo kehityskulut ovat luonnolliset ja väistämättömät yritettäessä muodostaa monikulttuurista yhteiskuntaa. Koko ajatus on paradoksi. Monikulttuurinen yhteiskunta toimii yhtä hienosti kuin universumi, jossa fysiikan lait vaihtelevat.

[Juoni]

Etninen monimuotoisuus selittää noin 70 prosenttia etnisistä konflikteista ja noin puolet etnisestä väkivallasta.

Joskus aiemminkin tätä täällä pohdittiin, eli mikä muu kuin etninen monimuotoisuus selittää jäljelle jäävät 30% etnisistä konflikteista?

[Miniluv]

Tässä pari artikkelia, jos jotakuta tällainen käsite ongelmineen kiinnostaa. Jälkimmäisessä pdf:ssä on maakohtainen listaus.


http://www.economics.harvard.edu/faculty/alesina/files/fractionalization.pdf

http://telematica.politicas.unam.mx/biblioteca/archivos/040107017.pdf

Steve Sailer

Etnisen hajanaisuuden indeksi. Taulukko lukuarvoineen voi olla mielenkiintoinen.

[Soromnoo]

Päällisin puolin tuo kuulostaa "100% rattijuopoista liikkellä moottoriajoneuvolla" mutta ei pidä vetää liikaa johtopäätöksiä lehtien jutuista.