Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[EL SID]

mitä kertoo kristillisestä kansanpuolueesta se, että he hyväksyvät uskonnon opetuksen korvaamisen pakkoruotsilla?

KoKoomus on sen luokan pellefirma etten ihmettele heistä yhtään mitään.

[Roope]

Valinnaisaineiden määrä nousee kahteenkymmeneen vuosiviikkotuntiin peruskoulun aikana. Nykysysteemissä on 13. Kyllä valinnaistuntien määrä nousee ihan oikeasti, nyt vain osa on korvamerkitty taitoaineille. Nykyäänkin on tavallista, että oppilaat valitsevat taitoaineita, joten en usko korvamerkinnän vaikuttavan asiaan paljoakaan. Jäljelle jäävistä tunneista riittää valinnaisiin kieliin ihan yhtä lailla kuin ennenkin, ja valde ryhtyy vieläpä maksamaan B2-kielten kustannuksia.

Minun täytyy vain uskoa sanaasi, sillä mitä enemmän asiaan perehdyn, sitä sekavammalta se ees-taas-siirtelyineen tuntuu. Palaan asiaan, kun kustannusselvitys julkaistaan, sillä sen luulisi kertovan todelliset painotukset.

B1-kielen tuntijako muuten näkyi menevän niin, että sitä on kuudennella luokalla kaksi viikkotuntia eli yläkoulussa kahtena vuonna vain yksi viikkotunti.

[FadeAway]

minä sanoin jo silloin, kun media kohisi uskontotuntien uudistuksesta, että takana on jotain muuta, kuten pakkoruotsin lisääminen

Minä en ole saanut käsiini tuntijakoa numeromuodossa (ilmeisesti se tulee saataville tänään, jos asiassa tehdään päätös), joten en voi sanoa mitään varmaa, mutta Roope tuossa aiemmin taisi sanoa, että hänen käsityksensä mukaan ruotsin kielen tuntimäärä ei kasva, vaan se jaetaan useammalle vuodelle.

Kertauksena:

Nykyistä nuoremmat oppilaat saavat uuden tuntijaon tultua voimaan opetusta yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista ja osallistumaan ja vaikuttamaan oppimisesta muun muassa draamaan keinoin sekä nykyistä syvemmin myös taloustiedon opetusta. Uudistuksella vastataan suomalaisten nuorten heikkoon kiinnostukseen yhteiskunnallisiin asioihin, tarpeeseen vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta sekä käytännön taloustiedossa ilmenneisiin puutteisiin. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus vähenee uudessa tuntijaossa yhdellä vuosiviikkotunnilla.

- Me haluamme nyt vahvistaa yhteiskunnallista ja arvokasvatusta, koska demokratian, toisten ihmisten, ihmisarvon loukkaamattomuuden ja inhimillisen moninaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen ovat jokaiselle välttämättömiä taitoja. Kansainvälistyvässä maailmassa sekä monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa yhteiskunnassa niiden merkitys on aiempaakin suurempi, ministeri Gustafsson korostaa.

Lukekaa tuo huolella ja havahtukaa.

Pisteet Bonaventuralle!

Tämä uusi oppiaine voi olla hyvin erilainen opettajan sukupuolesta riippuen. Määritelmä antaa paljon siimaa. Mies opettaja saattaa saarnata talous- ja yhteiskunnallisista asioista kun naisopettaja (valtaosa opettajista on naisia.) He saattavat opettaa, vaikka:
monikulttuuria, suvaitsevaisuusaatetta, arvokasvatusta, feminismiä ja vaikka globaalien siltojen rakentamisesta, yhteiskunnallisten (väärien mielipiteiden) paljastamista. Nämä opettajan omien mieltymysten mukaan. Sopiva propaganda ja aivopesupaketti jo nuoresta pitäen.

Uskonnontunneilta pystyi sentään vaihtamaan ET-opetukseen.

Aikanaan koulussa tupakoitsijat saivat -2 numeroa liikunnan arvosanaan. Tämä johti esim kaverin joka oli Suomen mestari nuorissa ja koulujen välisten kisojen voittaja useassa lajissa liikunnan numeroon 6.
Paljonko PS kannattaja saa oppiaine-suvaitsevaisuudesta?

[Ur-ho-man]

Valinnaisaineiden määrä nousee kahteenkymmeneen vuosiviikkotuntiin peruskoulun aikana. Nykysysteemissä on 13. Kyllä valinnaistuntien määrä nousee ihan oikeasti, nyt vain osa on korvamerkitty taitoaineille. Nykyäänkin on tavallista, että oppilaat valitsevat taitoaineita, joten en usko korvamerkinnän vaikuttavan asiaan paljoakaan. Jäljelle jäävistä tunneista riittää valinnaisiin kieliin ihan yhtä lailla kuin ennenkin, ja valde ryhtyy vieläpä maksamaan B2-kielten kustannuksia.

Minun täytyy vain uskoa sanaasi, sillä mitä enemmän asiaan perehdyn, sitä sekavammalta se ees-taas-siirtelyineen tuntuu. Palaan asiaan, kun kustannusselvitys julkaistaan, sillä sen luulisi kertovan todelliset painotukset.

B1-kielen tuntijako muuten näkyi menevän niin, että sitä on kuudennella luokalla kaksi viikkotuntia eli yläkoulussa kahtena vuonna vain yksi viikkotunti.

Liittyen B1-kielen viikkotuntimäärään, tämän aamun Ilkka:

..(B1) vuosiviikkotuntimäärää ei kuitenkaan lisätä. Kaksi vuosiviikkotuntia on vain siirretty 7.-9. -luokilta kuudennelle luokalle.

Eli Ilkan mukaan menee juuri niin kuin Roope toteat. Ilkassa haasteteltu opettaja koki ongelmalliseksi oppimisen vain yhdellä viikkotunnilla. Ainakin opetus tulee noina vuosina etenemään hyvin hitaasti.

[Koskela Suomesta]

Kieltä yksi viikkotunti? se on täysin turhaan heitetty, siinä ei opi yhtään mitään...

[Siili]

Kieltä yksi viikkotunti? se on täysin turhaan heitetty, siinä ei opi yhtään mitään...

Kysymys on läpeensä poliittisesta oppiaineesta, hieman kuten marxismi-leninismi neukuissa.  Ei sellaista pyöritettäessä logiikalla ole mitään käyttöä.

[Ur-ho-man]

Nythän ruotsin aineenopettajien tilanne heikkenee, ei ala-asteille aleta ruotsinopettajia palkkaamaan. Tai jos aletaan, opettaja lainataan todennäköisemmin paikalliselta yläasteelta, jossa ruotsinopettajan tunnit ovat vastaavasti vähentyneet, ja tämä saa ravata kahden koulun väliä.

Juurikin tämä on käytännön seuraus yksittäisen opettajan suunnasta katsottuna, pienemmillä paikkakunnilla ja pienemmissä kouluissa. Lisäksi kulut lisääntyvät kun opettajat mobilisoidaan.

[Ur-ho-man]

Nythän ruotsin aineenopettajien tilanne heikkenee, ei ala-asteille aleta ruotsinopettajia palkkaamaan. Tai jos aletaan, opettaja lainataan todennäköisemmin paikalliselta yläasteelta, jossa ruotsinopettajan tunnit ovat vastaavasti vähentyneet, ja tämä saa ravata kahden koulun väliä.

Juurikin tämä on käytännön seuraus yksittäisen opettajan suunnasta katsottuna, pienemmillä paikkakunnilla ja pienemmissä kouluissa. Lisäksi kulut lisääntyvät kun opettajat mobilisoidaan.

Hieman tässä tulee mieleen hölmöläisten peitonpidennys, jossa leikattiin pala yläpäästä pois ja neulottiin se alapäähän että ei varpaisiin tulisi kylmä.

[Roope]

Hieman tässä tulee mieleen hölmöläisten peitonpidennys, jossa leikattiin pala yläpäästä pois ja neulottiin se alapäähän että ei varpaisiin tulisi kylmä.

Hyvä vertaus. Juuri siitä on kyse.

Nipotan sen verran, että hölmöläisten peitonjatkamisessa olisi ollut tässä tapauksessa melkein järkeä, sillä argumentti on ollut, että seiskaluokka on jotenkin mahdoton ajankohta aloittaa B1-kielen opiskelu. Peitto tosiaan piteni, kun leikattiin pitkin peittoa kolmanneksen verran isoja aukkoja ja neulottiin tilkut peiton jatkeeksi. Harmi vaan, että uusi peitto ei lämmitä edes entisen vertaa. Eivätkö pedagogit älähdä tästä älyttömyydestä? Ainoan kommentin olen tähän mennessä nähnyt Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajalta Kari Jukaraiselta perussuomalaisten tiedotteessa.

Voi tosin olla niinkin, että tämä on harkittu virhe, ja sen korjaamiseksi tempaistaan takataskusta myöhemmässä vaiheessa se ilmeinen ratkaisu. Presidentti Ahtisaaren johtama Folktingetin työryhmäkään ei nimittäin vuosi sitten esittänyt suoraan tuntimäärän lisäämistä vaan vain tätä opetuksen aikaistamista.

[ikuturso]

Herätkää Hommalaiset ja sana kiertämään mediaan ja perussuomalaisille!11!!

KUN-TA-UU-DIS-TUS

Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan ruotsinkielen opetusta?
Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan A2-kielen mahdollisuus?

Valtioneuvoston tiedonannossa puhutaan "valtion tuesta", mutta ei sanota, että valtio kantaisi kaikki kustannukset uusista viroista, uudesta oppimateriaalista jne.

Tämä on täysin kohtuuton rasite pienille kunnille. Tuntikehyksen järjestäminen, opettajien palkkaaminen ja näiden tuntien jakaminen mahdollisesti usean kouluyksikön välillä. Vastuun lisääminen ala-asteille tähtää vain pienten kyläkoulujen lakkauttamisiin ja suurempiin yksikkökokoihin ja kuntaliitostarpeen kasvuun / perusteiden lisääntymiseen.

Onko tämä kenellekään epäselvää?

Tämä ns. hallitus päättää lisätä kuntien vastuita ja velvoitteita perusopetuksen osalta. Kun tämä tehdään puhtaasti "pedagogiselta" kannalta, niin jo vuoden päästä on unohtunut, kuka tämän asian esitti, ajoi ja päätti. Silloin samat päättäjät tulevat vetoamaan mm. tähän kustannukseen, joka on ylivoimainen kriisikunnille, ajaakseen kuntaliitoksia. Missään ei sanota, että valtion tuki on pysyvää. Eurokriisin alla voidaan päättää, että Kreikkavastuiden realisoitumisen vuoksi valtiolla ei ole varaa tukea peruskoulujen ala-asteiden A2 ja B1 -kielen opetusta enää, ja nämä varat leikataan lyhyellä siirtymäajalla budjetista. Kuntien ahdinko kasvaa, ja Virkkunen laulaa oksaltaan kuntaliitosutopiaansa.

Sori boldausten määrä, mutta tämä aspekti on tuotava julkisuudessa esiin ! !1 !!

-i-

[mietinen]

Valtioneuvoston tiedonannossa puhutaan "valtion tuesta", mutta ei sanota, että valtio kantaisi kaikki kustannukset uusista viroista, uudesta oppimateriaalista jne.

Erittäin hyvä huomio!

Hallitus päätti perusopetuksen tuntijaosta, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 28.06.2012

Kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. Tähän liittyvästä rahoituksesta on tarkoitus säätää myöhemmin ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla.

Koska A2-kielen opetus on pakollista, niin ilmauksen "ylimääräistä opetusta" voi katsoa viittaavan A2- ja B2-kielen  "vähimmäistuntimäärän ylittävään opetukseen" eikä "valinnaiseen aineeseen". Eli hallitus velvoitti kunnat A2-kielen muodossa lisäämään opetusta. Valtio rahoittaa (ei ole sitoutunut) A2-kielen opetusta,  vain jos se annetaan "vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena". Kuntien tulee selvittää asia.


Tarkempi selvitys "valinnaisesta aineesta" ja "vähimmäistuntimäärän  ylittävästä opetuksesta"

Perusopetuksen tuntijako, Opetus- ja kulttuuriministeriö, 28.06.2012

"Oppilas voi kielestä riippuen opiskella vapaaehtoista A2-kieltä joko valinnaisena aineena tai B1-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena."
- A2-kieli voi olla joka vapaasti valittava kieli (espanja, kiina jne) tai B1-kielen korvaava pakkoruotsi.

"Oppilas voi opiskella B2-kieltä valinnaisena aineena."
- Voiko B2-kieltä opiskella jonakin muuna kuin "valinnaisena aineena"?

"Vaihtoehtoisesti vapaaehtoiset A2- ja B2-kielet voidaan järjestää perusopetuksen tuntijaon vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena, jolloin niiden opetusta ei voida järjestää käyttäen tässä pykälässä määriteltyjä valinnaisten aineiden tai B1-kielen kaikille yhteistä vähimmäistuntimäärää."
- Eli "valinnaiset aineet" sisältyvät vähimmäistuntimäärään, mutta "vähimmäistuntimäärän ylittävä opetus" ei sisälly. A2- ja B2-kieltä voidaan opettaa sekä "valinnaisena aineena" että "vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena".

"Kielestä riippuen oppilaalle opetetaan tällöin B1-kieltä tai sen sijasta valittavia valinnaisia aineita."
- Äidinkieleltään suomenkieliset lukevat pakkoruotsia ja vieraskieliset (esim. englanninkieliset) (vapaasti?) valittavia valinnaisia aineita.

"Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena A2-kieltä opiskelevan oppilaan kokonaistuntimäärä olisi yhteensä vähintään 234 vuosiviikkotuntia ja B2-kielen valinneen oppilaan yhteensä vähintään 226 vuosiviikkotuntia."
- Ok.

"Vähimmäistuntimäärän ylittävänä opetuksena sekä A2- että B2-kieltä opiskelevan kokonaistuntimäärä perusopetuksen aikana olisi yhteensä vähintään 238 vuosiviikkotuntia."
- Ok.

[mietinen]

Vieraskielisyyteen kannustaminen on kunnan ja oppilaiden etu

Kuntien (erityisesti taloudellisissa vaikeuksissa olevien) kannattaa kannustaa asukkaitaan vaihtamaan äidinkieli englanniksi tai Itä-Suomessa venäjäksi. Näin kunta saa suuremmat valtionosuudet perusopetuksen järjestämiseen ja oppilaat paremmin tarpeitaan vastaavat kieliopinnot.

Jokainen vieraseen kieleen vaihtanut tuo 20 prosenttia enemmän rahaa kunnalle. Päälle tulevat opetuksen järjestämisen yksinkertaistumisesta tulevat säästöt.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

5 luku
Esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet

22 §
Esi- ja perusopetuksen perushintaa korotetaan lisäksi erikseen euromäärällä, joka saadaan kertomalla perushinta seuraavien korotusten summalla:
...
5) kunnan vieraskielisyyden osalta kertoimella, joka saadaan jakamalla vieraskielisten 6-15-vuotiaiden asukasmäärä kunnan 6-15-vuotiaiden määrällä ja kertomalla osamäärä luvulla 0,2.

[törö]

Hieman tässä tulee mieleen hölmöläisten peitonpidennys, jossa leikattiin pala yläpäästä pois ja neulottiin se alapäähän että ei varpaisiin tulisi kylmä.

Hyvä vertaus. Juuri siitä on kyse.

Nykyinen trendi on että opetussuunnitelmia uusitaan ja viilataan kunnes oppilaat eivät opi edes perusasioita. Se on niinku edistystä ja silleen.

http://refreshingnews99.blogspot.in/2012/06/half-of-german-teenagers-unable-to.html?m=1

[Sheo]

Herätkää Hommalaiset ja sana kiertämään mediaan ja perussuomalaisille!11!!

KUN-TA-UU-DIS-TUS

Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan ruotsinkielen opetusta?
Miksi juuri nyt velvoitetaan ala-asteita tarjoamaan A2-kielen mahdollisuus?

Valtioneuvoston tiedonannossa puhutaan "valtion tuesta", mutta ei sanota, että valtio kantaisi kaikki kustannukset uusista viroista, uudesta oppimateriaalista jne.

Tämä on täysin kohtuuton rasite pienille kunnille. Tuntikehyksen järjestäminen, opettajien palkkaaminen ja näiden tuntien jakaminen mahdollisesti usean kouluyksikön välillä. Vastuun lisääminen ala-asteille tähtää vain pienten kyläkoulujen lakkauttamisiin ja suurempiin yksikkökokoihin ja kuntaliitostarpeen kasvuun / perusteiden lisääntymiseen.

Onko tämä kenellekään epäselvää?

Tämä ns. hallitus päättää lisätä kuntien vastuita ja velvoitteita perusopetuksen osalta. Kun tämä tehdään puhtaasti "pedagogiselta" kannalta, niin jo vuoden päästä on unohtunut, kuka tämän asian esitti, ajoi ja päätti. Silloin samat päättäjät tulevat vetoamaan mm. tähän kustannukseen, joka on ylivoimainen kriisikunnille, ajaakseen kuntaliitoksia. Missään ei sanota, että valtion tuki on pysyvää. Eurokriisin alla voidaan päättää, että Kreikkavastuiden realisoitumisen vuoksi valtiolla ei ole varaa tukea peruskoulujen ala-asteiden A2 ja B1 -kielen opetusta enää, ja nämä varat leikataan lyhyellä siirtymäajalla budjetista. Kuntien ahdinko kasvaa, ja Virkkunen laulaa oksaltaan kuntaliitosutopiaansa.

Sori boldausten määrä, mutta tämä aspekti on tuotava julkisuudessa esiin ! !1 !!

-i-

Tavoitehan tässäkin uudistuksessa oli nimenomaan "liikkuvat ja luovat nuoret". Liikkuvuuteenhan tuo tähtää aika hyvin. Pienten kuntien ja koulujen ahdinko -> Kuntauudistus ja koulujen lakkauttamiset -> Suuremmat yksiköt ja suuremmat välimatkat.

Siinähän sitä "liikkumista" nuorille tulee, kun istuvat päivittäin sen kolmesta neljään tuntia taksin ja linja-auton penkillä. Liikkumistahan sekin on. Tosin ei ehkä sellaista liikkumista ja harrastamista, mitä monet toivoisivat. Niille toivotuille liikkumisella ja harrastamiselle tämmöset jutut tekee tietysti hallaa. Jokainen taksin ja linja-auton penkillä vietetty tunti on pois siitä kunnollisesta liikkumisesta ja harrastamisesta.

[Roope]

Myönnän olevani sivistyspoliitikko. Historioitsijan koulutuksen saaneena koen, että yhteiskunnan arvot mitataan parhaiten sillä miten se opettaa ja kasvattaa uusia sukupolvia. Kaikille yhteinen peruskoulu on Suomessa tämän paras mittari ja olen iloinen siitä, että sain osallistua tällä viikolla peruskoulun sivistystehtävän vahvistamiseen.

Hallituksen keskiviikkona sopima tuntijakouudistus tuo peruskoulujen tuntijaon nykyaikaan. Tuntijakouudistus kunnioittaa peruskoulujen kasvatustehtävän ydintä: sivistyksellisiä valmiuksia aikuisuuteen yhdenvertaisessa ja jokaisen osallisuutta korostavassa hyvässä yhteiskunnassa.

[...]

Maailma ja työelämä on nykyaikana monin tavoin haastava, mutta myös upeita mahdollisuuksia täynnä niille, jotka saavat valmiuksia luovia siinä. Peruskoulujen tärkeänä tehtävänä on vahvistaa koko Suomen ja jokaisen nuoren kykyjä toimia yhdessä ja pärjätä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa. Tuntijakouudistus on askel eteenpäin Suomen sivistykselle.


Ville Niinistö
Kirjoittaja on ympäristöministeri ja vihreiden puheenjohtaja.

Turun Sanomat

En ymmärrä ollenkaan, mistä nykyaikaan siirtymisestä Niinistö noin innoissaan hehkuttaa. Muutokset eivät olleet kovin merkittäviä, mutta ainakin osa niistä oli selvästi haitallisia. Ehkä ne todelliset muutokset ovatkin tiedotteiden ja suunnitelmien rivien väleissä.

[eräsmiesvaan]

Tuntijakouudistus kunnioittaa peruskoulujen kasvatustehtävän ydintä: sivistyksellisiä valmiuksia aikuisuuteen yhdenvertaisessa ja jokaisen osallisuutta korostavassa hyvässä yhteiskunnassa.
[...]
Maailma ja työelämä on nykyaikana monin tavoin haastava, mutta myös upeita mahdollisuuksia täynnä niille, jotka saavat valmiuksia luovia siinä. Peruskoulujen tärkeänä tehtävänä on vahvistaa koko Suomen ja jokaisen nuoren kykyjä toimia yhdessä ja pärjätä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa. Tuntijakouudistus on askel eteenpäin Suomen sivistykselle.

Ville Niinistö
Kirjoittaja on ympäristöministeri ja vihreiden puheenjohtaja.
Turun Sanomat

Melkoisen poliittisia tarkoitusperiä ajetaan vaan peruskoulun tehtäviksi, eli taas monikulttuurisuutta hivutetaan kaiken maailman perusteluilla ja mutkien kautta.

En nyt mitenkään koe edes joittenkin pienten kielialueitten kielten opiskelua minään ylimääräisiä etuja automaattisesti tuovana asiana tässä nykypäivän maailmassa, muutenkuin pelkkänä lisä vaikeutena millä hankaloitetaan suomalaisten pärjäämistä entisestään. Liekö tarkoitus vain antaa toisille pohjoismaille hieman tasoitusta tämmöisellä lähinnä kyynärpää-taktiikalla muistuttavalla toiminnalla, niin sittenpä kyllä nämä "sivistystoimet" alkaa ymmärtämään.

Jos nimittäin samoja periaatteita noudatettaisiin muihinkin pohjoismaihin, niin miksi sitten Norjassa tai Ruotsissa ei ole pakollista suomenkielen koulutusta, perustuen juuri "maailman haasteellisuus" tai "luovimis" syihin. Kummasti vaan taas suomalaisia velvoitetaan toisten asioitten edistämiseen, mutta eipä näytä takaisin olevan mitään velvoitteita.

[Leso]

Suomalaisten osattava ruotsia

Oli Suomen onni, että ruotsalaiset valloittajat kristinuskon levittämisen nimissä suuntasivat meren yli itään noin 800 vuotta sitten. Seuraavina vuosisatoina maahamme juurtuivat ruotsalainen hallinto ja lainsäädäntö. Tämä yhteiskuntamalli oli 1800-luvulle tultaessa niin vahvasti paalutettu Suomeen, että onnistuimme säilyttämään sen myös Venäjän vallan aikana. Sama ruotsalainen - eli pohjoismainen - yhteiskuntamalli tuli pohjaksi, kun itsenäistyneet suomalaiset vajaat sata vuotta sitten lähtivät kehittämään maataan.

SODAT Neuvostoliittoa vastaan olivat paitsi henkiinjäämistaistelu myös taistelu vapaan pohjoismaisen yhteiskuntamallin puolesta. Sotien jälkeen tuo yhteiskuntamalli kehittyi pohjoismaiseksi hyvinvointimalliksi. On siten hyvin perusteltua, että hallitusohjelma toteaa Pohjoismaiden "perinteisesti olevan keskeinen viiteryhmä Suomelle". Euroopan unioni on Suomen tärkein ulkopolitiikan vaikuttamiskanava, mutta yhteiskuntaa kokonaisuutena katsottaessa Pohjoismaat on selvästi tärkein ryhmä. Kaikissa Pohjoismaissa on samoja haasteita.

Pohjoismaat pystyvät tarjoamaan toisilleen hyviä kokemuksia ja malleja. Esimerkiksi Tanska on jo vienyt läpi kuntauudistuksen, Norja on Suomea edellä maahanmuuttopolitiikassa, Suomi kiinnostaa koulutuksen ja tutkimuksen saralla, Islanti kehittää matkailuaan ja Ruotsin talous ja vienti vetävät.

Kokemusten hakeminen edellyttää tiivistä kanssakäymistä ja verkostoitumista. Kansanedustajien tulisi tehdä vähintään yksi käynti jokaiseen Pohjoismaahan parlamenttikauden aikana. Nuorten nordistien kasvattamiseksi pohjoismaiset korkeakoulut voisivat sisällyttää opetussuunnitelmiinsa vähintään lukukauden kestävän pohjoismaisen vaihdon. Myös kouluissa tulisi nykyistä enemmän painottaa tutustumista muiden pohjoismaiden yhteiskuntiin ja kulttuuriin.

Jotta verkostoja syntyisi, tarvitaan kielitaitoa. Skandinaavisen kielen taito - oli kyse sitten suomenruotsista, norjasta, tanskasta tai svorskasta (ruotsin ja norjan sekoitus) -  on peruskivi pohjoismaisessa yhteistyössä. Norjassa herättiin viime vuoden eduskuntavaaliemme yhteydessä siihen, että Suomessa ylipäätään käydään keskustelua ruotsin kielen asemasta. Todettiin, että skandinaavisten kielten taito on olennainen osa pohjoismaista kanssakäymistä. Huomautettiin, että mikäli Suomi ei huolehdi ruotsin kielen osaamisen turvaamisesta, Suomi ei myöskään ole erityisen kiinnostunut pohjoismaisesta yhteistyöstä. Jatkokysymys tähän oli: mihin Suomi sitten haluaa kuulua?

SUOMESSA ja Norjassa toimivat kauppayhdistykset teettivät viime vuonna tutkimuksen maittemme välisistä kauppasuhteista. Ylivoimaisesti suurimmaksi kauppaesteeksi nousi puutteellinen kielitaito. Paremmalla kielitaidolla Suomi voisi siis viedä enemmän ostovoimaiseen Norjaan. Tilanne lienee sama muissakin Pohjoismaissa. Suomen hyvinvoinnin peruspilari on vienti, joka muodostaa noin 40 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Tästä seuraa, että kielitaitomme on myös hyvinvointimme ja siten tulevaisuutemme perusta. Huolehtimalla ruotsin kielen taidosta viestitämme samalla, että Suomi pysyy vastedeskin pohjoismaisten parhaiden ystäviensä muodostaman ryhmän sitoutuneena jäsenenä.

Maimo Henriksson
Suomen suurlähettiläs Norjassa

HS Mielipide 29.6.2012

Pahoittelen, jos O/T tahi muuten aiheeton ja sopimaton, niin ollen tämän kanssa voi toimia kuten kuuluu.

Enivei, sattui osumaan ja uppoamaan just eiliselle ja aikaansa. 

[Hippo]

Suomalaisten osattava ruotsia

Pohjoismaat pystyvät tarjoamaan toisilleen hyviä kokemuksia ...Norja on Suomea edellä maahanmuuttopolitiikassa,

Maimo Henriksson
Suomen suurlähettiläs Norjassa

Apua!

[mietinen]

Vihreästä sivistyksestä

Peruskoulujen sivistystehtävää vahvistetaan, Ville Niinistö, 29.6.2012
Myönnän olevani sivistyspoliitikko. Historioitsijan koulutuksen saaneena koen, että yhteiskunnan arvot mitataan parhaiten sillä miten se opettaa ja kasvattaa uusia sukupolvia. Kaikille yhteinen peruskoulu on Suomessa tämän paras mittari ja olen iloinen siitä, että sain osallistua tällä viikolla peruskoulun sivistystehtävän vahvistamiseen.

Niinistön arvio perustuu vihreän sivistyksen määritelmään. Määritelmä koostuu kahdesta osasta: pakkoruotsista ja oman uskonnon opetuksesta. Pakkoruotsi estää tehokkaasti eurooppalaista vuorovaikutusta ja ammatillista kehittymistä. Uskonnon suomista opeista ja käyttäytymismalleista alla pala.

Raamattu – kristinuskon pyhä kirja, EV.LUT.KIRKKO

Raamattu on kristityille pyhä kirja, koska sen välityksellä Jumala ilmaisee tahtonsa. Kaikkea kirkon opettamaa on arvioitava Raamatun mukaan.



Vanha Testamentti - Ensimmäinen Mooseksen kirja - Sodoman pahuus, EV.LUT.KIRKKO

Moabilaisten ja ammonilaisten syntyperä
31 Vanhempi tytär sanoi nuoremmalle: "Isä alkaa tulla vanhaksi, eikä maassa ole yhtään miestä, joka voisi tulla ottamaan meidät vaimokseen yleisen tavan mukaisesti. 32 Juotetaan isälle viiniä ja maataan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi." 33 Illalla he juottivat viiniä isälleen, ja vanhempi makasi isänsä kanssa, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti. 34 Seuraavana päivänä vanhempi sanoi nuoremmalle: "Minä makasin eilisiltana isän kanssa. Juotetaan hänelle viiniä tänäkin iltana, ja mene sinä nyt makaamaan hänen kanssaan, että saisimme isämme avulla lapsia ja sukumme säilyisi." 35 Ja he juottivat sinäkin iltana viiniä isälleen, ja nuorempi meni makaamaan hänen kanssaan, eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin hän lähti.

36 Niin Lootin molemmat tyttäret tulivat raskaaksi isästään. 37 Vanhempi synnytti pojan ja antoi hänelle nimeksi Moab*; hänestä tuli nykyisten moabilaisten kantaisä. 38 Nuorempi synnytti hänkin pojan ja antoi tälle nimeksi Ben-Ammi*; hänestä tuli nykyisten ammonilaisten kantaisä.

Vihreiden tulkinnan mukaan pojan merkitseminen ympärileikkaamalla on isän oikeus. Haluavatko vihreät isälle oikeuden tyttäreen? Ovatko tällaiset tekstit alaikäisille sopivaa luettavaa?

Nettipoliisi: Hyväksikäyttäjiä kaikkialla netissä, KSML, 15.6.2012

Ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin virtuaalisesta lähipoliisiryhmästä varoittaa leimaamasta yhtä palvelua lasten ahdistelijoiden tyyssijaksi. Hänen mukaansa seksuaalirikollisuus rehottaa netissä ja hyväksikäyttäjiä on kaikissa nuorten suosimissa palveluissa.

[mietinen]

Alakouluruotsi kustantaa Mikkelille noin 100000 vuodessa, Länsi-Savo, 28.06.2012

–Mikkelissä on tällä hetkellä kaksikymmentä kuudetta luokkaa. Jos ajatellaan, että ruotsinopetus tuo viikkoon neljäkymmentä tuntia lisää, ja yhden vuosiviikkotunnin hinta on 2500 euroa, se tekee yhteensä 100000 euroa vuodessa. Kun päälle lisätään opettajien matkakulut, voidaan sanoa, ettei puhuta pikkusummista, laskelmoi Mikkelin kaupungin koulutusjohtaja Seija Manninen.

Yhden vuosiviikkotunnin kustannus opetusryhmää kohti on 2500 euroa.

Oppilasta kohti vuosiviikkotunnin opettaminen 20 oppilaan opetusryhmässä maksaa 2500/20 = 125 euroa.

[l'uomo normale]

No, onneksi kuka tahansa kadulta tempaistu pelle kelpaa opettamaan mukuloille ruotsia. Ei tarvita kuin osata "Hej, jag heter Pelle, döda mej inte osv. Minkäs sille voi, että päteviä ei löydy ja suostu kouluja kiertämään tuntiopettajina....

[mossad]

Vuosi lisää pakkoruotsia .. mikä vuosi ku Estonia uppos ?  


 
The difference between genius and stupidity is; 

    -   genius has its limits.
 

[RP]

Tässä on ehditty vihjailla ruotsinopettajien edunvalvonnasta; toivottavasti kaikki ymmärtävät, ettei tämä todellakaan ole aineenopettajien toiveiden mukainen tilanne. Nythän ruotsin aineenopettajien tilanne heikkenee, ei ala-asteille aleta ruotsinopettajia palkkaamaan. Tai jos aletaan, opettaja lainataan todennäköisemmin paikalliselta yläasteelta, jossa ruotsinopettajan tunnit ovat vastaavasti vähentyneet, ja tämä saa ravata kahden koulun väliä.

En tiedä miten nykyisten opettajien kanssa tämän sumplivat, mutta kyllä tämä minusta näyttää selvästi siltä, että tällä luodaan kysyntää ruotsin opetukselle yliopistoissa. Kun kouluun alaluokille palkataan uutta kielten opettajaa, tullaan haluamaan sellaisia, jolla on pätevyys myös ruotsissa. Pääosan leivästään nämä ansaitsevat muulla, mutta kyvystä hoitaa myös ruotsintunnit tulee palkkausvaatimus.

eli siis näin:

Ruotsin opettajia ei varmasti löydy helposti  pienissä kunnissa. Varmaan luokanopettajakoulutukseen tarvitaan ruotsin erikoistumisaine, että löytyy opettajia opettamaan kuudennelle luokalle, [oululainen rehtori] Tuulos arvelee

http://hommaforum.org/index.php/topic,72476.msg1052401.html#msg1052401

[VeePee]

Ala-asteen opettajakoulutuksessa tullaan siis suosimaan ruotsinkielisiä koska ala-asteen opettajan on kyettävä opettamaan pilteille herrakansan kieltä. Jälleen yksi oikotie bättrefolkille.

[Nikopol]

Sanat eivät riitä kuvaamaan mitä tunnen tämän "uudistuksen" tiimoilta. Myös sen käytäntöön soveltaminen on vielä aivan epäselvää. Katsotaan mitä selviää.

Taka-ajatus tuossa nyt kuitenkin on pakkoruotsin levittäminen, ei laimentaminen. Kaikki pahat aavistukset voi ottaa varmana tietona jo nyt.

[John]

Jos perussuomalaiset olisivat hallituksessa, niin ei olisi tapahtunut. Uskonnon vähentäminen tällä hallituskokoonpanolla vain yhdellä kursilla on torjuntavoitto. Täytyy vain kiittää kristillisdemokraatteja, että pystyivät estämään viherkommareiden aikeet jopa kolmen kurssin vähentämisestä. Lisäksi on erittäin tärkeää, että kd:n ansiosta perusopetusasetukseen saadaan nyt maininta kristillisten perinteiden tuntemisesta ja ymmärtämisestä. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa esimerkiksi Suvivirren laulaminen löytyy suoraan perusopetusasetuksesta.

[mossad]

 
RKP/SFP:llä on ollut ratkaisu tyhmien suomalaisten ongelmaan heti puålueen perustamisesta alkaen.

RKP:n perustaja oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa vaikuttanut Axel Olof (A. O.) Freudenthal, suomenruotsalainen kielentutkija ja rasisti. Freudenthal korosti, että Suomessa asuu kaksi kansaa (suomen- ja ruotsinkielinen), jotka ovat toisistaan erillisiä ja joiden ominaisuudet ja henkiset kyvyt poikkeavat toisistaan.

Freudenthalin mukaan Suomessa asuva ruotsinkielinen kansa oli kehittynyt, moraalinen ja soveltuva yhteiskunnan johtaviin ja vastuutehtäviin, minkä lisäksi ruotsinkielinen kansa oli hänen mukaansa myös fyysisiltä piirteiltään komeaa ja kaunista kansaa.

Freudenthal myös esitti, että suomenkielinen kansa on heikomman perinnöllisen aineksensa ja alemman rotunsa vuoksi henkiseen ja aatteelliseen kehittymiseen kyvytöntä, epämoraalista, likaista ja laiskuuteen taipuvaista väkeä. Lisäksi mongolidisten piirteidensä vuoksi suomenkielinen kansa oli ulkonäöllisten ja fyysisten ominaisuuksiensa osalta Freudenthalin mukaan "rumaa" (usel) ja jopa epämuodostunutta (oformad).

Freudenthal näki suomenkielisen enemmistön uhkana Suomessa asuvan ylemmän ruotsinkielisen kansan ja rodun kannalta. Ratkaisuksi tähän ongelmaan hän esitti aktiivista vastarintaa suomenkielisen rahvaan alistamiseksi ja ehdotti jopa sellaisia radikaaleja toimia, kuten suomenkielisten eristämistä eräänlaisiin alarodun reservaatteihin tai pakkosteriloimista.

Yhä nykyaikana, so. 2010-luvulla RKP:n antama erityisen huomionosoitus suomenruotsalaisuuden hyväksi tehdystä toiminnasta on A. O. Freudenthal mitali, joka on myönnetty kultaisena mm. Elisabet Rehnille.

RKP ei ole missään tilanteessa irtisanoutunut A. O. Freudenthalista - jota se virallisestikin kunnioittaa puolueen henkisenä isähahmona - eikä myöskään Freudenthalin mielipiteistä suomenkielistä kansaa kohtaan.

Tämä Freudenthalin korkea kunnioitus SFP/RKP:n taholla osoittaa sen, että ei voida sulkea pois suomenkielisen kansan tarkoituksellista alistamista RKP/SFP:n poliitikkojen motiivien joukosta. 

[Mangustin]

Jo aiemmin ketjussa esiintuoto ratkaisu pakkoruotsiin: Ilmoitus maistraattiin perheen vieraskielisyydestä. Oman asuinkunnan resurssien ja muiden tulevissa kotikielen opetusryhmissä opiskelevien vanhempien kanssa voi sitten miettiä, minkä kielen valitsee. Samalla tulee tukeneeksi kotikuntaa ylimääräisillä valtionosuuksilla opetus- ja sivistystoimeen.

[mietinen]

Svenska nu:n perustiedot

Viesti on rakenteeton, mutta se tarjoaa paljon keskeistä tietoa jalostettavaksi.

Svenska nu-valtuuskunta, Svenska nu, 10.5.2012
Valtuuskunnan poliittisesti sitoutuneet toimijat ryhmiteltynä puolueittain

Kokoomus
Hetemaj Fatbardhe
Isohookana-Asunmaa Tytti, VTT, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Timo Lankinen, alivaltiosihteeri, Valtioneuvosto (ent. OPH johtaja)
Myllyvirta Jyrki, kaupunginjohtaja, Lahti
Mäkelä Jukka, kaupunginjohtaja, Espoo
Okkonen Jaakko, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari
Pukkinen Mikko, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sasi Kimmo, Hanasaaren hallituksen puheenjohtaja
Tolppanen Ari, toimitusjohtaja, CapMan

SDP
Lipponen Paavo, Svenska nu -verkoston puheenjohtaja ja suojelija
Feldt- Ranta Maarit, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen Puolue SDP
Kumpula-Natri Miapetra, kansanedustaja, Sosialidemokraattinen Puolue SDP
Lehto-Häggroth Elina, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaa
Pitkälä Aulis, pääjohtaja, Opetushallitus
Selin Ann, puheenjohtaja, Palvelualojen Ammattiliitto PAM

RKP
Enestam Jan-Erik, johtaja, Pohjoismaiden neuvosto
Gestrin Christina, kansanedustaja, Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP
Stenbäck Pär, ministeri, Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja
Wallenius Mats, rahastonjohtaja, Kulturfonden för Sverige och Finland

Vihreät
Wetterstrand Maria, ruotsin kansanedustaja
Krohn Irina, toimitusjohtaja, Suomen elokuvasäätiö
Lindroos Kirsi, opetusneuvos, Suomen pysyvä edustusto OECD:ssä, Pariisi
Sauri Pekka, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki

Keskusta
Aho Esko, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Nokia
Ryynänen Mirja, FM

Vasemmistoliitto
Ojala Outi, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Vasemmistoliitto

Sitoutumattomat, mutta sidoksiset
Skog Harri, kansliapäällikkö, Opetusministeriö

Rahoittajat, Svenska nu

Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Ruotsin valtio
Suomen valtio
Svenska kulturfonden
Svenska Folkskolans Vänner
Sparbanksstiftelsen
Konstsamfundet
Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Yksityiset sponsorit

Verkosto: Ruotsin kielen ja kulttuurin verkosto Suomessa
Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus koordinoi Svenska nu -verkostoa.

Projektin ohjausryhmään kuuluvat:
Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Opetushallitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Oulun yliopisto
Suomen ruotsinopettajat ry
Ruotsin Helsingin suurlähetystö
Svenska Institutet
Svenska kulturfonden
Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

Ruotsinopettajia kouluttavat yliopistot muodostavat verkoston, joka tukee hanketta asiantuntemuksellaan.

Kielihanke joka paisui kuninkaallisiin mittasuhteisiin, Svenska nu

Svenska nu on verkosto-organisaatio

Svenska nu -verkostoa koordinoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Aloitteen
sen perustamiseksi tekivät useat eri tahot ja organisaatiot, jotka myös käytännössä osallistuvat
verkoston toimintaan. Svenska nu käynnistyi vuonna 2007 verkosto-organisaationa.

Svenska nu koostuu hallinnollisesti kolmesta pääosasta: operatiivinen toiminta on keskittynyt
Hanasaaren kulttuurikeskuksessa toimivaan Svenska nu –sihteeristöön, jossa työskentelee tällä
haavaa neljä henkilöä. Strategista työtä ja operatiivisen työn seurantaa hoitaa Svenska nu –
ohjausryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti muutamien viikkojen väliajoin. Svenska nu:n
edustuksellista funktiota ja mielipidevaikuttamista varten on kutsuttu koolle Svenska nu –
valtuuskunta, joka kokoontuu kerran tai kaksi kertaa vuodessa.

Svenska nu -ohjausryhmässä on edustettuna hankkeen suurimpia rahoittajia ja lähimpiä
yhteistyökumppaneita. Ohjausryhmään kuuluvat Hanasaaren kulttuurikeskuksen lisäksi Suomalais-
ruotsalainen kulttuurirahasto, Opetushallitus, Oulun yliopisto, Suomen ruotsinopettajat ry,
Suomen kieltenopettajien liitto, Ruotsin Helsingin-suurlähetystö, Svenska institutet ja Svenska
kulturfonden. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja
Gunvor Kronman.

Runsaan kolmivuotisen taipaleensa aikana Svenska nu:n budjetti on moninkertaistunut. Vuonna
2010 Svenska nu:n suuruusluokka on noin 700 000 euroa. Toiminnan nopeaan laajentumiseen on
hyvin keskeisesti vaikuttanut hankkeen rahoituspohjan laajuus. Verkoston toimintaa ovat
taloudellisesti tukemassa sekä Suomen että Ruotsin valtiot. Molempien valtioiden osallistuminen
hankkeen tukemiseen on ollut olennaisen tärkeää toiminnan legitimiteetin kannalta.

Suuriin rahoittajiin kuuluvat myös Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden
ja Konstsamfundet, jonka tuesta runsas kolmasosa on korvamerkitty ruotsin kielen
ylioppilaskirjoituksissa erinomaisesti menestyneiden abiturienttien palkitsemiseen. Varoja ovat
vuodelle 2010 myöntäneet myös Svenska folkskolans vänner sekä useat suomalaiset yritykset.
Vuodelle 2011 Svenska nu on saamassa taloudellista tukea myös Pohjoismaiden
ministerineuvostosta. Svenska nu toteuttaa tuolloin yhteispohjoismaiseen kielikampanjaan
kuuluvan Suomen kansallisen kielikampanjan.

Svenska nu –valtuuskunta koostuu runsaasta neljästäkymmenestä suomalaisesta ja ruotsalaisesta
politiikan, elinkeinoelämän, korkeakoulumaailman ja kulttuurielämän vaikuttajasta.
Valtuuskunnan puheenjohtajana toimii entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo
Lipponen. Varapuheenjohtajina ovat Ruotsin ympäristöpuolueen johtaja Maria Wetterstrand,
professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta sekä toimittaja Tuomas Enbuske. Valtuuskunnan
jäsenet ovat mukana Svenska nu –toiminnassa yksityishenkilöinä, eivätkä työnantajiensa
edustajina. Yhdistävä tekijä valtuuskunnan jäsenille on halu ja kyky työskennellä Suomen
kielivarannon pitämiseksi laajana.

Valtuuskunta hoitaa Svenska nu -toiminnan edustuksellista osuutta. Yksittäiset valtuuskunnan
jäsenet tai valtuuskunta kollektiivina osallistuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esimerkiksi
mielipidekirjoituksin, kirjelmin tai antamalla haastatteluja tiedotusvälineisiin.

...

Svenska nu testaa uusia opetusmenetelmia
...
Verkoston työskentelytapoja on kehitetty läheisessä yhteistyössä opettajien ja opettajayhdistysten
kanssa vahvan yhteyden luomiseksi koulumaailmaan. Suunnitteluprosessissa on painotettu
erityisesti kulttuurimateriaalin pedagogista soveltamista, jotta toiminta voidaan yhdistää muun
koulutyön ja opetussuunnitelmien kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Näin verkosto on
onnistunut vakauttamaan luottamuksensa opettajien keskuudessa, mikä onkin keskeinen edellytys
tavoitteiden toteuttamiseksi.


Kuninkaallista loistoa ruotsintunnilla
...
Kyseisellä oppitunnilla kiteytyi useita Svenska nu –toiminnan perusperiaatteita. Yhdistetään kieli ja
toiminnallisuus. Yhdistetään kieli ja kulttuuri, tällä kertaa ahvenanmaalainen saaristolaiskulttuuri
säväytettynä ruotsalaisella hovikulttuurilla. Yhdistetään eri oppiaineita, kuten kotitalous,
kuvaamataito, musiikki tai liikunta, kieliopintoihin. Keskitytään kommunikaation sujuvuuteen eikä
takerruta oppilaiden mahdollisesti tekemiin virheisiin, jos ne eivät haittaa sanoman
ymmärtämistä. Pyritään luomaan koululuokkaan myönteinen, kannustava ja parhaimmillaan
hauskakin ilmapiiri, jossa oppilaat uskaltavat käyttää kielitaitoaan. Mediatyöskentelyn kautta
pyritään tekemään Svenska nu:n toimintaa tunnetuksi ja ennen kaikkea tuodaan kieltenopiskelua
esille myönteisellä tavalla.

...

Svenska nu on tehnyt yhteistyötä Opetushallituksen toisen kotimaisen kielen innostamishankkeen,
TOKI-hankkeen kanssa. Hankkeeseen osallistuneet koulut käyttivät erilaisia menetelmiä toisen
kotimaisen kielen opiskelun stimuloimiseen. Yksi tärkeimmistä virikkeistä oli juuri Svenska na –
ohjelman tarjoaminen oppilaille.

TOKI-hankkeesta raportoiva koulutusneuvos Erik Geber kertoi hankkeen loppuseminaarissa (Espoo
8.11.2010), että myönteisiä tuloksia pystyttiin havaitsemaan erityisesti lukiotasolla. Monissa
kouluissa osallistuttiin aiempaa enemmän ruotsin ylioppilaskirjoituksiin, ja niistä tuli parempia
tuloksia. Yläasteikäisten parissa voitiin todeta, että entistä useammat kokivat kielitaidon
hyödylliseksi, mutta samaan aikaan luottamus omaan kielitaitoon jopa aleni. Tämä on jatkossa
suuri haaste myös Svenska nu:lle.

Svenska nu:n opetustoimintaa sivutaan myös Helsingin yliopistossa meneillään olevassa Svenska i
toppen –tutkimushankkeessa. Maria Green-Vänttinen ja Hanna Lehti-Eklund toteavat (Språkbruk
1/2010, 5) seuraavaa autenttisten kieliympäristöjen myönteisestä vaikutuksesta oppimistuloksiin:

"Projektet Svenska nu som organiseras av Hanaholmen har varit flitigt i bruk eftersom det ger
skolorna en möjlighet att få in extra gäster. Verksamheten utanför klassrumemt är värdefull för
den ger upplevelser av autentiska språkmöten, i synnerhet på orter där svenskan inte hörs."


Projektista pysyväksi prosessiksi

Kieltenopetuksen kehittäminen ja asenneilmapiirin muokkaaminen kieltenopiskelua kannustavaan
suuntaan edellyttävät hyvin pitkäjänteistä työtä. Nykyisen polarisoituneen kielikeskusteluilmapiirin
vallitessa Suomessa tarve ruotsinopintoja motivoiville toimenpiteille on entisestään kasvanut.
Vaikka Svenska nu –toiminta on jo varsin mittavaa, sen kysyntä ylittää selvästi Svenska nu:n
mahdollisuudet tarjota ohjelmaa kaikille halukkaille.

Edellä mainituista syistä Svenska nu:n strateginen ajattelu pohjautuu siihen, että hanke etabloituu
pysyväksi kielikampanjaksi. Toiminnan perustana on kolme pääpilaria, jotka on kuvattu Svenska
nu:n Visio 2015 –dokumentissa:
1) Ruotsin kielen oppimistulokset ovat valtakunnallisella tasolla parantuneet
2) Lasten ja nuorten asenteet yhteiskuntamme monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta kohtaan
ovat muuttuneet nykyistä myönteisemmäksi
3) Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia osataan ja halutaan hyödyntää tehokkaasti
yhteiskunnan eri aloilla

Vuoden 2009 aikana noin 125 000 suomenkielistä oppilasta ja noin 2000 opettajaa eri puolilla
maata on osallistunut Svenska nu -verkoston toimintaan. Suomenkielisille peruskoululaisille ja
toisen asteen opiskelijoille on tarjottu mahdollisuus nähdä ruotsinkielisiä elokuvia ja teatteria sekä
ruotsalaisten muusikoiden, kirjailijoiden ja toimittajien esityksiä. Korkeakouluopiskelijoille on
järjestetty seminaareja ja tiedotustilaisuuksia, joissa jaetaan tietoa Ruotsista. Kaikkiaan 49 600
oppilaalla tai opettajalla on ollut suora kontakti toimittajaan, kirjailijaan tai muuhun ruotsalaiseen
luennoitsijaan, tai he ovat nähneet ruotsinkielisen teatteriesityksen tai elokuvan.

Svekomania, Wikipedia
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen ideologia. Svekomania liittyy ennen kaikkea 1870- ja 1880-lukujen historiaan. Svekomaniaan liittyivät ruotsinkielisen identiteetin voimakas korostaminen ja pyrkimys turvata ruotsin kielen silloinen asema Suomessa.[1] Liikkeen perustajaisä ja pääideologi oli ruotsinkielen professori Axel Olof Freudenthal.[2]


Mania
Mania (maanisuus) on mielialahäiriö, jossa mieliala on epänormaalisti ja pysyvästi kohonneena ja kiihtyneenä mielialana, jota jatkuu vähintään viikon. Mieliala voi olla myös ärtyisä.[1] Maanisessa tilassa oleva henkilö voi ajautua hakemaan mielihyvää tavoilla, joista on hänelle itselleen haittaa. Hän voi esimerkiksi käyttää rahaa yli varojen, sortua uhkapeleihin tai sopimattomaan sosiaaliseen käytökseen.[1] Maanikkoa on kuitenkin vaikeaa hoitaa, sillä hän itse kokee olonsa hyväksi.[2]

Pari linkkiä kielipolitiikkaan:
Kielikoulutuspolitiikan verkosto
Kieli, koulutus ja yhteiskunta - Huhtikuu 2011, JY (tänne on koottu kaikkien puolueiden kielipoliittiset kannanotot jne. (ks. oikea reuna).)

Poimintoja laista:
Hallintolaki - Esteellisyys
Hallintolaki - Hallinnon oikeusperiaatteet
Valtion virkamieslaki - 15 §
Valtion virkamieslaki - 18 §
Rikoslaki - Lahjuksen ottaminen
Rikoslaki - Lahjusrikkomus
Rikoslaki - Virka-aseman väärinkäyttäminen
Rikoslaki - Virkavelvollisuuden rikkominen

Opetushallitus
Opetushallitus

Opetushallitus on opetuksen kehittämisvirasto. Se vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön (mm. kansanopistot, opintokeskukset, kesäyliopistot) sekä taiteen perusopetuksen kehittämisestä.


Mitä Opetushallitus tekee?

Opetushallitus laatii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet, ammatillisten tutkintojen ja näyttötutkintojen perusteet sekä kehittää koulutusta erilaisin hankkein.

Virasto tekee oppimistulosten arviointeja ja osallistuu koulutuksen tuloksellisuuden kehittämiseen.

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi - Opetushallituksen yleisesite 2010, OPH

Ruotsinkielinen koulutus

Ruotsinkielisen koulutuksen toimintayksikön tehtäviin kuuluvat ruotsinkielisen yleissivistävän ja ammatillisen
koulutuksen kehittäminen, ruotsinkielisten koulutustarpeiden ennakointi, tuloksellisuuden edistäminen ja koulu-
tuksen järjestämisen seuranta yhteistyössä viraston muiden toimintayksiköiden ja yksiköiden kanssa.

...

Opetushallitus opetuksen kehittäjänä

Opetushallitus kehittää suomalaista koulutusta ottaen huomioon kulttuuri-identiteettiin kasvamisen erityistarpeet
ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. Opetushallitus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista oppilaitoksissa,
koulutuksessa ja omassa toiminnassaan. Opetushallituksen tavoitteena on turvata ruotsinkieliselle väestölle muu-
hun väestöön nähden tasavertaiset koulutuspalvelut.

Svenska nu, Wikipediassa

Svenska nu on ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa. Verkosto pitää ruotsin kielen opetusta rikastuttavana kulttuuriaineena.

Nykyinen ja edellinen opetushallituksen johtaja ovat Svenska nun valtuuskunnassa:

• Pitkälä Aulis, SDP
• Lankinen Timo, Keskusta

Onko opetushallituksen toiminta perusopetuksen tuntijaon suunnittelussa uskottavaa ja puolueetonta?

-- Pyynnöstä korjattu asiavirhe.

[Luotsi]

Keskusta
Aho Esko, johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu, Nokia

Vanhaa tietoa, up-to-date kuuluu:

Keskusta
Aho Esko, ex-johtaja, rotta, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuuton, Nokia